4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
|
|
- Erkki Ketonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä esiintyy syöpää suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisilla miehillä yleensä mutta Lapin naisilla on syöpää suhteellisen vähän (Pukkala ym. 03). Naisten syövän vähäisyys Lapissa selittyy pääosin rintasyövän suhteellisen pienellä ilmaantuvuudella muuhun Suomeen verrattuna. Pohjoisimmassa Lapissa syövän esiintyvyyttä vähentää saamelaisväestön pieni syöpäilmaantuvuus (Soininen ym. 0). Tässä luvussa tarkastellaan syövän ilmaantuvuuslukuja Lapissa vuosina Ne antavat syövän esiintyvyydestä luotettavamman ja monipuolisemman kuvan kuin kuolleisuusluvut (luku 3) erityisesti niissä tapauksissa, joissa hoidolla voidaan vaikuttaa ennusteeseen. Tässä käsiteltävät tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterissä muodostettuihin taulukoihin. Kunakin - vuotisperiodina ilmoitettujen uusien syöpätapausten lukumäärä laskettiin sukupuolittain, -vuotisikäryhmittäin ja kunnittain. Tapausten määrät suhteutettiin samalla tavalla luokiteltuun väestöön. Ilmaantuvuusluvut ikävakioitiin painottamalla ikäryhmittäiset ilmaantuvuudet vakioväestön (Suomen väestö vuonna 980, miehet ja naiset yhdistettynä) vastaavien ikäryhmien osuuksilla. Ikävakiointi korjaa alueiden ikärakenne- eroista ja ajan myötä tapahtuvasta väestön vanhenemisesta johtuvat vaikutukset. Tässä vakioidut ilmaantuvuusluvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia sellaisten vakioitujen lukujen kanssa, jotka on muodostettu käyttäen jotain muuta vakioväestöä. Vakioidut luvut ilmoitettiin asukasta kohti sekä vertailuindekseinä, joissa koko Suomen ilmaantuvuutta merkittiin 0:lla. Luvuille laskettiin myös 9 %:n luottamusvälit (Clayton ja Hills 993). Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeaviksi katsottiin luvut, joiden luottamusväli oli kokonaisuudessaan valtakunnantason ylä- tai alapuolella. 4. Syöpätautien ilmaantuvuus Lapissa 4.. Yleiskuva Vuosina Lapin läänissä todettiin vajaat 800 uutta syöpätapausta (Taulukko 4.), joista 9609 ( %) miehillä ja 8889 (48 %) naisilla. 960-luvun alusta 990-luvun loppuun vuosittainen tapausten määrä lisääntyi 33:stä 674:ään eli -kertaiseksi, kun samana aikana Lapin väkiluku väheni %. Joidenkin syöpien tapausmäärä on lisääntynyt moninkertaiseksi (esim. eturauhassyöpä ja paksusuolisyöpä). Vain mahasyöpä- ja kohdunkaulasyöpätapaukset ovat selvästi vähentyneet, samoin keuhkosyöpä
2 Taulukko 4. Uusien syöpätapausten lukumäärä syöpätyypeittäin Lapin läänissä vuosina Miehet ja naiset yhdistettynä. Syöpätyyppi Tapauksia keskimäärin vuodessa Kokonaismäärä Rintasyöpä, 36, 8,6 8,9 07 Eturauhassyöpä 3,, 6,0 93, 499 Keuhkosyöpä 66,0 88, 9, 87, 990 Paksusuolisyöpä 7, 4,3,6 3,0 73 Mahasyöpä 8,6 46,0 4,9 34, 68 Munuaissyöpä 6,8,3,3 3,8 8 Haimasyöpä 3, 9,3,6 4, 730 Peräsuolisyöpä 8,4,9 9, 4,0 8 Munasarjasyöpä,7,0,8 7, 446 Virtsarakon syöpä 7,7 3,6,8 7,7 64 Ihomelanooma 3,0,4,4 3,9 3 Kohdun runko-osan syöpä 4,3,6 4, 7,3 463 Kohdunkaulan syöpä,8 9,3 6,6 4,4 33 Kilpirauhassyöpä,4 6,8,4 6, 38 Kaikki syöpätyypit 33,4 43,6 7,9 673,9 849 Sisältää virtsaputken ja - johtimen syövät 970-luvulta lähtien. Lukumäärien kasvuun vaikuttaa suuresti väestön ikääntyminen, onhan syöpä tyypillisesti vanhojen tauti. Koko tarkasteluaikana 6 % Lapissa todetuista syöpätapauksista oli keuhkosyöpiä, % rintasyöpiä, 9 % mahasyöpiä ja 8 % eturauhassyöpiä. Osuudet olivat suunnilleen samat kuin koko maassa. Eri syöpien osuudet vaihtelivat kuitenkin sukupuolittain ja muuttuivat ajan myötä. 960-luvulla Lapin miesten yleisin syöpätyyppi oli keuhkosyöpä (30 % kaikista tapauksista), mutta 990- luvulle tultaessa se oli enää toiseksi yleisin (osuus 9 %). Samana aikana Lapin miesten yleisimmäksi syöpämuodoksi on tullut eturauhassyöpä (7 % 6 %). Lapin naisten yleisin syöpä on koko tarkasteluajan ollut rintasyöpä, jonka osuus kaikista naisten syövistä on kasvanut %:sta 960-luvulla 7 %:iin 990-luvulla.
3 MIEHET NAISET Kuvio 4. Syövän ikävakioitu kokonaisilmaantuvuus Lapin läänissä (o o) ja koko Suomessa (- - -) -vuotisjaksoittain vuosina Syövän kokonaisilmaantuvuus Miesten syövän ikävakioitu ilmaantuvuus on Suomessa lisääntynyt hitaasti 960- luvulta alkaen (Kuvio 4.). Lapissa ilmaantuvuus on eri vuosina vaihdellut maan keskitason kumminkin puolin. Naisten syövän kokonaisilmaantuvuus Suomessa tarkastelujakson lisääntynyt kolmanneksella (Kuvio 4.). Lapin naisillakin ilmaantuvuus on lisääntynyt mutta pysynyt maan keskitasoa pienempänä. 990-luvulla Lapin naisten syöpäilmaantuvuus on kääntynyt laskuun Ilmaantuvuus syöpätyypeittäin Eri syöpätyyppien ilmaantuvuusluvut ovat muuttuneet 960-alusta 990-luvun alkuun hyvin eri tavoilla. Kuvioissa on esitetty tärkeimpien syöpätyyppien ikävakioidut ilmaantuvuusluvut -vuotisjaksoittain ja Taulukoissa on verrattu Lapin syöpäilmaantuvuutta koko maan vastaaviin lukuihin käyttäen ikävakioitua vertailuindeksiä. Eturauhassyöpä Eturauhassyöpä on lisääntynyt Lapissa 960-luvun alusta 990-luvun loppuun noin -kertaisesti, ja ilmaantuvuus on pysytellyt maan keskitason tuntumassa.
4 ETURAUHASSYÖPÄ KEUHKOSYÖPÄ MAHASYÖPÄ PAKSUSUOLISYÖPÄ PERÄSUOLISYÖPÄ HAIMASYÖPÄ MUNUAISSYÖPÄ VIRTSARAKON SYÖPÄ KILPIRAUHASSYÖPÄ 3 0. Kuvio 4. Syövän ikävakioitu ilmaantuvuus syöpätyypeittäin miehillä Lapin läänissä (o o) ja koko Suomessa (- - -) -vuotisjaksoittain vuosina Rintasyöpä Rintasyövän ilmaantuvuus Lapin naisilla on ollut johdonmukaisesti 30 % maan keskitasoa pienempää, joskin tauti on myös Lapissa lisääntynyt samalla tavoin kuin koko Suomessakin eli 960- luvun alusta 990-loppuun noin,- kertaiseksi. Keuhkosyöpä Suomen miehillä keuhkosyöpä lisääntyi 970-luvun puoliväliin saakka ja alkoi sen jälkeen vähetä. Lapissa miesten keuhkosyöpä lisääntyi vuotta pitempään kuin koko maassa ja oli 980- luvulla 4 % maan keskitasoa yleisempi. Sen jälkeen tauti väheni Lapissa nopeasti
5 RINTASYÖPÄ MAHASYÖPÄ KEUHKOSYÖPÄ PAKSUSUOLISYÖPÄ PERÄSUOLISYÖPÄ HAIMASYÖPÄ MUNUAISSYÖPÄ VIRTSARAKON SYÖPÄ KILPIRAUHASSYÖPÄ Kuvio 4.3 Syövän ikävakioitu ilmaantuvuus syöpätyypeittäin naisilla Lapin läänissä (o o) ja koko Suomessa (- - -) -vuotisjaksoittain vuosina ja on 990-luvulla lähestynyt maan keskitasoa. Naisilla keuhkosyövän ilmaantuvuus on lisääntynyt 960-luvun alusta 990- luvun loppuun -kertaiseksi. Lapissa kehitys on kulkenut samaan tapaan, mutta tauti on ollut viidenneksen maan keskitasoa yleisempi. Viimeisenä - vuotisjaksona ilmaantuvuus näyttää kuitenkin vähentyneen Lapissa. Paksu- ja peräsuolisyöpä Paksusuolisyöpä on vuoden kuluessa lisääntynyt noin -kertaisesti. Melkein samansuuruinen lisäys nähdään myös miesten peräsuolisyövässä, mutta naisilla lisäys on vähäinen. Lapissa suolistosyöpä
6 KOHDUNKAULAN SYÖPÄ KOHDUNRUNGON SYÖPÄ MUNASARJASYÖPÄ Kuvio 4.4 Gynekologisten syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus Lapin läänissä (o o) ja koko Suomessa (- - -) -vuotisjaksoittain vuosina on ollut selvästi maan keskitasoa harvinaisempi, mutta tauti on lisääntynyt Lapissa suhteellisen nopeasti ja ero on kaventumaan päin. Mahasyöpä Mahasyövän ilmaantuvuus on vähentynyt kaikkialla 960-luvulta lähtien noin 7 % sekä miehillä että naisilla. Lapin miehillä mahasyöpä on pysynyt / maan keskitasoa yleisempänä, kun taas Lapin naisilla eroa ei ole. Haimasyöpä Miesten haimasyövän ilmaantuvuus Suomessa pysyi samana ja naisten lisääntyi hiukan 980-luvulle saakka, mutta 990-luvulla ilmaantuvuus on hiukan laskenut. Lapissa haimasyöpä on seurannut maan yleistä ilmaantuvuuskehitystä; tosin Kuvio 4. viittaa ilmaantuvuuden kasvuun 990-luvulla. Virtsaelinten syöpä Sekä munuais- että virtsarakon syövän ilmaantuvuus on lisääntynyt 990-luvun alkuun saakka, mutta viime aikoina kehitys on tasaantunut. Lapissa varsinkin munuaissyövän ilmaantuvuus näyttäisi kääntyneen laskuun. Kilpirauhassyöpä Kilpirauhassyöpä on vuoden aikana lisääntynyt miehillä -kertaisesti ja naisilla 3-kertaisesti. Lapin miehillä kilpirauhassyövän ilmaantuvuuskehitys on ollut samankaltainen kuin koko maassa. Lapin naisilla ilmaantuvuuskäyrä on 970-luvulta alkaen kohonnut selvästi maan keskitason yläpuolelle. Gynekologiset syövät Kohdunkaulan syöpä vähentyi 960-luvun alkupuolelta maanlaajuisten Papaseulontojen alettua 990-luvun alkupuolelle 74 % mutta lisääntyi hiukan sen jälkeen. Lapissa ilmaantuvuus väheni samaan tapaan kuin koko maassakin mutta ei näytä lisääntyneen 990-luvun loppupuoliskolla. Kohdunrungon syöpä on lisääntynyt Suomessa tarkastelujakson aikana - kertaisesti ja Lapissa hiukan enemmänkin. Lapissa ilmaantuvuus on silti yhä maan keskitasoa pienempää.
7 Taulukko 4. Syöpätautien ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänissä vuosina (Suomi = 0). Syöpätyypit vuosien yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. Miehet. Syöpätyyppi Eturauhassyöpä Keuhkosyöpä Mahasyöpä Virtsarakko ym Paksusuolisyöpä Munuainen Peräsuolisyöpä Haimasyöpä Ihomelanooma Kilpirauhassyöpä Kaikki syövät Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu Taulukko 4.3 Syöpätautien ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänissä vuosina (Suomi = 0). Syöpätyypit vuosien yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. Naiset. Syöpätyyppi Rintasyöpä Paksusuolisyöpä Kohdun runko-osa Munasarjasyöpä Keuhkosyöpä 8 Mahasyöpä Peräsuolisyöpä Haimasyöpä Munuainen 0 93 Ihomelanooma Kilpirauhassyöpä Virtsarakko ym. 0 9 Kohdunkaulasyöpä Kaikki syövät Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu
8 Kuvio 4. Syövän kokonaisilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina (kvartiilit) (Suomi = 0). Munasarjasyöpä on lisääntynyt Suomessa tarkastelujakson aikana 4 %. Lapissa ilmaantuvuus oli aikaisemmin maan keskitasoa pienempi, mutta ero on myöhemmin hävinnyt Kunnittaiset erot Syövän kokonaisilmaantuvuus Lapin läänissä ei noudata mitään maantieteellisesti selväpiirteistä mallia (Kuvio 4.). Sellaista ei todettu myöskään missään syöpätyypissä erikseen. Taulukoissa on verrattu syöpien ilmaantuvuutta Lapin neljässä kaupungissa. Vertailussa on lisäksi mukana maaseutu, kaikki kunnat yhdistettynä. Miehet Miesten syövän kokonaisilmaantuvuus on ollut johdonmukaisesti maan keskitasoa suurempaa vain Kemin kaupungissa. Tarkastelujakson alkupuolella ilmaantuvuusluvut olivat ajoittain suuret myös Kemijärvellä ja Rovaniemellä, mutta 990-luvulla nämä kaupungit ovat maan keskitasoa. Tornion kaupungissa ja maaseudulla ilmaantuvuus on ollut hiukan maan keskitasoa pienempää. Miesten syövän yleisyys Kemissä johtuu suurelta osin eturauhassyövästä, joka on lisääntynyt Kemissä vielä nopeammin kuin maassa keskimäärin. Eturauhassyöpä on poikkeavan yleinen myös Torniossa. Muista syöpämuodoista ainoastaan virtsarakon syöpä on Kemissä poikkeavan yleinen. Tarkastelujakson alkupuolella havaittiin suhteellisen korkeita mahasyövän ilmaantuvuuslukuja Kemijärvellä, Inarissa ja Kittilässä. 990-luvulla tapausmäärät olivat pienemmät eikä poikkeavia lukuja havaittu missään Lapin kunnassa. Paksu- ja peräsuolen syöpien ilmaantuvuus ei ollut selvästi kohonnut missään Lapin kunnassa. Erityisesti maaseudulla luvut olivat matalat.
9 Taulukko 4.4 Syöpätautien ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi (suluissa 9 % luottamusväli) Lapin läänin kaupungeissa ja maaseudulla vuosina (Suomi = 0). Miehet Kaikki syövät Kemi (7-) 7 (4-4) 8 (7-9) 6 (6-6) 8 (-) Kemijärvi 3 (4-44) 96 (8-3) 6 (-43) (9-9) 9 (-7) Rovaniemi 34 (-63) (0-3) 8 (98-9) 0 (9-9) (99-) Tornio 90 (77-4) 94 (8-7) 99 (88-) 98 (89-9) 9 (89-) Maaseutu 90 (8-96) 93 (88-98) (97-7) 93 (89-98) 9 (9-97) Eturauhassyöpä Kemi (63-97) 94 (6-3) 64 (33-) 7 (34-83) 38 (-7) Kemijärvi (67-4) (76-7) 8 (93-76) 96 (73-7) 3 (84-6) Rovaniemi 34 (69-8) 99 (6-7) (9-6) 99 (8-9) 7 (9-4) Tornio 3 (7-3) (68-0) 46 (4-87) 39 (6-67) (4-4) Maaseutu 90 (7-) 7 (9-8) (8-36) 3 (94-3) 97 (90-4) Mahasyöpä Kemi 6 (89-79) 6 (87-8) 36 (98-89) (84-7) (96-38) Kemijärvi 64 (6-33) 88 (-) (78-0) 3 (8-8) 7 (9-49) Rovaniemi (63-3) 8 (36-93) 7 (8-69) (86-73) 88 (7-9) Tornio 8 (76-3) 86 (7-3) 8 (4-33) 94 (9-48) 93 (7-) Maaseutu 4 (0-30) 7 (0-3) 4 (6-46) 3 (94-36) 8 (9-8) Paksusuolisyöpä Kemi 3 (3-3) 98 (6-7) 3 (9-99) (67-0) 3 (78-36) Kemijärvi 3 (8-34) 6 (3-86) 78 (37-68) 7 (39-46) 64 (39-) Rovaniemi 4 (3-0) 6 (49-9) 8 (76-8) 33 (9-87) (87-3) Tornio 4 (3-7) 9 (46-94) 70 (36-36) 66 (38-) 63 (4-94) Maaseutu 69 (4-4) 9 (-8) 48 (34-67) 73 (8-9) 64 (4-76) Virtsarakkosyöpä Kemi 6 (8-33) (7-3) 96 (6-48) 44 (4-99) 8 (-6) Kemijärvi 3 (0-304) (6-9) 4 (66-99) 3 (69-8) 3 (8-8) Rovaniemi (6-30) 48 (77-86) 9 (8-4) 3 (7-47) 9 (84-43) Tornio 77 (3-88) 9 (60-) 67 (37-) 8 (3-3) 90 (66-3) Maaseutu 73 (0-6) 76 (7-) (83-4) 94 (78-4) 90 (80-3)
10 Taulukko 4. Syöpätautien ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi (suluissa 9 % luottamusväli) Lapin läänin kaupungeissa ja maaseudulla vuosina (Suomi = 0). Naiset Kaikki syövät Kemi 94 (83-8) 8 (97-) 9 (99-9) 4 (96-4) (0-) Kemijärvi 74 (8-9) 90 (76-8) 84 (7-98) 78 (67-9) 8 (7-88) Rovaniemi 9 (93-8) 9 (97-3) (93-) 94 (87-) 4 (99-9) Tornio 9 (80-) 8 (7-9) 93 (83-) 78 (69-87) 8 (80-9) Maaseutu 76 (70-8) 83 (78-89) 8 (78-87) 8 (77-8) 8 (79-83) Rintasyöpä Kemi 88 (6-9) 9 (7-7) (84-) 94 (79-) 94 (8-4) Kemijärvi 87 (-48) 89 (6-8) (3-76) 68 (-90) 7 (60-8) Rovaniemi (78-4) 0 (79-8) 96 (80-) 93 (8-8) 3 (93-3) Tornio 6 (4-4) 76 (-6) 76 (9-98) 66 (3-8) 73 (63-84) Maaseutu (4-63) 64 (4-7) 7 (63-80) 69 (63-77) 67 (63-7) Mahasyöpä Kemi 7 (0-3) (87-7) 3 (78-63) (78-8) 3 (86-) Kemijärvi 6 (7-) 9 (48-69) 8 (68-4) 7 (3-64) 96 (7-9) Rovaniemi 84 (49-46) 7 (87-8) 7 (8-68) 94 (6-4) 94 (77-) Tornio 66 (8-36) 3 (89-97) 84 (-38) 76 (4-39) (90-38) Maaseutu 97 (80-7) 94 (76-6) 83 (66-) (79-9) 93 (84-4) Paksusuolisyöpä Kemi 64 (3-3) 96 (60-3) 7 (48-6) 34 (99-83) 0 (8-3) Kemijärvi - 80 (38-67) 79 (4-) 36 (-86) (36-8) Rovaniemi 7 (4-68) 93 (3-6) 94 (63-) (77-44) 9 (76-9) Tornio 4 (49-8) 6 (6-83) 64 (36-3) 90 (8-4) 84 (64-) Maaseutu (33-79) 48 (33-68) 67 (-86) 79 (64-98) 6 (6-74) Virtsarakkosyöpä Kemi 8 (-39) 7 (60-68) 63 (9-89) 4 (8-) 43 (-0) Kemijärvi 6 (83-8) 9 (3-369) (46-36) 4 (46-8) 37 (8-3) Rovaniemi 90 (-799) 8 (9-34) (7-3) 78 (-3) (7-66) Tornio 37 (34-) 9 (-38) 8 (9-34) 60 (-63) (63-64) Maaseutu 80 (37-70) 3 (79-9) 79 (0-4) 4 (73-48) 97 (78-)
11 Taulukko 4.6 Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi (suluissa 9 % luottamusväli) Lapin läänin kaupungeissa ja eräissä maaseutukunnissa vuosina (Suomi = 0). Miehet. Kaupungit Kemi 30 (6-60) 48 (-76) 8 (88-3) 3 (9-38) 7 (-4) Kemijärvi 9 (69-3) 7 (8-) (-9) (9-8) 8 (-36) Rovaniemi 36 (3-78) 7 (86-33) (9-36) (86-9) 9 (97-) Tornio 88 (67-6) 74 (6-97) 80 (6-3) 77 (8-) 77 (67-90) Maaseutu Kittilä 3 (69-) 4 (79-6) 3 (9-93) 94 (60-48) (9-37) Kolari 8 (49-3) 83 (0-36) 44 (97-) 7 (7-88) 9 (86-39) Rovan.mlk 97 (7-6) 7 (86-33) 3 (8-69) (8-34) 9 (97-) Sodankylä 84 (8-) 8 (87-60) (90-64) (80-6) 3 (87-3) Pelkosenniemi 44 (8-6) 4 (78-7) 8 (37-94) 4 (73-80) 8 (9-8) Posio 6 (3-8) (99-98) 48 (-) 0 (-) (99-) Kaikki maaseutukunnat 90 (80-0) (9-) 8 (8-30) 8 (97-9) 4 (98-9) Taulukko 4.7 Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ikävakioitu vertailuindeksi (suluissa 9 % luottamusväli) Lapin läänin kaupungeissa ja eräissä maaseutukunnissa vuosina (Suomi = 0). Naiset. Kaupungit Kemi (47-6) 30 (7-336) 3 (8-88) 7 (-) (6-9) Kemijärvi (3-37) 89 (33-38) 96 (46-3) 76 (38-49) 9 (60-38) Rovaniemi (-47) 36 (77-) 9 (-3) 38 (99-9) 7 (7-94) Tornio 3 (4-37) 38 (-7) 0 (93-4) 8 (-) 3 (7-39) Maaseutu Kittilä 0 (7-34) 0 (6-) (0-96) 89 (-3) 74 (-6) Kolari 8 (-606) - 7 (86-497) 4 (-48) 74 (3-9) Rovan.mlk 38 (7-48) (60-46) (6-) (0-39) 48 (-96) Sodankylä 44 (6-3) 34 (0-363) 4 (39-433) 48 (79-76) 6 (3-4) Pelkosenniemi 7 (-3) - 8 (-768) 3 (6-9) (39-8) Posio - 30 (4-4) 8 (6-7) 3 (38-74) 9 (49-70) Kaikki maa- 9 (73-63) 97 (70-33) 6 (83-36) 7 (9-44) 9 (96-) seutukunnat
12 Taulukossa 4.6 on tarkasteltu erikseen keuhkosyövän ilmaantuvuutta Lapin kaupungeissa ja eräissä maaseutukunnissa. Kemissä ilmaantuvuus oli korkea 960- ja 970-luvuilla, mutta ero koko maahan verrattuna on myöhemmin pienentynyt ja 990-luvuilla miesten keuhkosyöpää on esiintynyt poikkeavan paljon vain Kemijärven kaupungissa sekä Posiolla ja Rovaniemen maalaiskunnassa. Naiset Naisten syövän kokonaisilmaantuvuus oli Lapin kaupungeissa matala tai valtakunnan keskitasoa, lukuun ottamatta Kemiä, jossa ilmaantuvuus saattoi olla hiukan kohonnut. Myös tärkeimpien syöpätyyppien ilmaantuvuus erikseen oli yleensä matala joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Naisten virtsarakkosyövän ilmaantuvuus on ajoittain ollut poikkeuksellisen suurta Lapin kaupungeissa. Keuhkosyövän ilmaantuvuudessa havaittiin naisilla selkeitä kuntien välisiä eroja (Taulukko 4.7). Sekä Kemin että Rovaniemen naisilla keuhkosyöpä oli, kertaa tavallisempi kuin Suomen naisilla yleensä. Vielä tätä korkeammat ilmaantuvuusluvut todettiin lähes kaikissa Keski-Lapin maaseutukunnissa: Kittilässä, Kolarissa, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Sodankylässä. Muualla maaseudulla ilmaantuvuus oli matala tai valtakunnan keskitasoa. 4.3 Päätelmät Suomessa miesten ikävakioitu syöpäsairastuvuus lisääntyi hitaasti 970-luvulle saakka mutta on sen jälkeen pysynyt lähes ennallaan. Naisten syöpä on jatkuvasti lisääntynyt. Lapin miehillä syöpää on esiintynyt suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin ja naisilla / sitä vähemmän. Miehillä syövän kokonaisilmaantuvuuteen vaikuttavat eniten eturauhassyöpä, joka on 960-luvulta alkaen lisääntynyt yli -kertaisesti, ja keuhkosyöpä, joka on Lapissa vähentynyt puoleen 970-luvun tasosta. Naisilla syöpäsairastuvuuteen vaikuttaa eniten rintasyöpä, jonka ilmaantuvuus on 960-luvulta lähtien lisääntynyt,-kertaiseksi. Eturauhassyöpä, naisilla rintasyöpä ja kummallakin sukupuolella paksusuoli- ja peräsuolisyöpä lisääntyvät Lapissa suunnilleen samoin kuin koko maassa. Ne kuuluvat ns. elintasosyöpiin, joiden syyt ja ehkäisyn mahdollisuudet ovat puutteellisesti tunnetut. Miesten keuhkosyövän väheneminen Suomessa 970-luvulta alkaen sopii yhteen havaitun tupakoinnin vähenemisen kanssa. Naisten lisääntynyt tupakointi on kuvastunut keuhkosyövän jatkuvana lisääntymisenä. Keuhkosyövän ilmaantuvuusluvut viittaavat siihen, että Lapin miehet olisivat aikaisemmin tupakoineet poikkeuksellisen runsaasti. Tupakoinnin vähenemisen tulisi kuvastua myös eräiden muiden syöpien vähenemisenä. Näitä ovat esimerkiksi munuaissyöpä ja virtsarakon syöpä, joissa tupakoinnilla on osuutensa ja jotka ovat viime aikoina hiukan vähentyneet. Tupakointi voi selittää myös keuhkosyövän ilmaantuvuuden kunnittaisia eroja. Esim. Kemissä tupakointi on ollut yleistä sekä miehillä että naisilla (Raatikka ym. 0). Poronhoitajien terveystutkimuksen tiedot viittaavat siihen, että ainakin 980-luvulla miesten tupakointi olisi ollut erityisen yleistä Keski-Lapin kunnissa (Näyhä ym. 993). Keuhkosyövän kasautuminen Kittilän-
13 Sodankylän alueelle viittaa myös naisten tupakoinnin yleisyyteen tällä alueella. Nyt tehdyt vertailut joka tapauksessa osoittavat, että myös kunnittaisten syövän ilmaantuvuuslukujen vertailu on useissa tapauksissa mahdollista ja voi antaa aihetta tarkempiin paikallisiin tutkimuksiin. Ravintotekijöillä on merkitystä erityisesti ruoansulatuskananavan syövissä. Niiden merkitystä Lapissa ei voi arvioida mm. siksi, että ravintotiedot aikaisemmilta vuosikymmeniltä puuttuvat. Rinta-, munasarja- ja kohdun runko-osan syövissä tärkeitä ovat lisääntymiskäyttäytymiseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi suuri lapsiluku ja varhainen ensisynnytys suojaavat rintasyövältä. Näiden tekijöiden merkitys Lapin syöpäsairastavuuden kannalta on ilmeinen (esim. Hinkula ym. 0). Kohdunkaulansyövän vähenemisessä ratkaiseva osuus on ollut seulontatutkimuksilla. Työperäisten syiden arvioidaan aiheuttavan noin 4 % kaikista syöpätapauksista (Sorsa ym. 99), mikä Lapissa merkitsee arviolta uutta tapausta vuosittain. Työperäisten syöpätapausten laskennallinen määrä on pieni, mutta tapaukset ovat ehkäistävissä. Siksi myös myös työperäisten syöpäriskien nykyistä perusteellisempi arviointi Lapissa on tarpeen. Kirjallisuus Clayton D, Hills M. Statistical Models in Epidemiology. Oxford: Oxford University Press, 993 Hinkula M, Pukkala E, Kyyrönen P, Kauppila A. Grand multiparity and the risk of breast cancer: populationbased study in Finland. Cancer Causes Control 0; : Näyhä S, Hirvonen L, Hassi J. Tupakointi Ss. 64 kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, ML: 7, 993. Pukkala E, Sankila E, Rautalahti M. Syöpä Suomessa 03. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisu 64, Helsinki 03. Raatikka VP, Remes J, Lahti S, Kärkkäinen S. Työikäisten elintavat ja terveydentila. Ss. 33 kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti. Oulu 0. Soininen L, Järvinen S, Pukkala E. Cancer incidence among Sami in Northern Finland, Int J Cancer 0; 0: Sorsa M, Anttila A, Hemminki K, Vainio H (toim.) Työperäinen syöpä Suomessa, syyt ja torjunta. Työterveyslaitos. Helsinki, 99.
14
3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA
3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA Simo Näyhä,2 ja Jarmo Rusanen 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Oulun yliopiston maantieteen laitos 3. Johdanto
Syöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
5. TYÖKYVYTTÖMYYS. 5.1 Johdanto. Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos
5. TYÖKYVYTTÖMYYS Simo Näyhä Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 5.1 Johdanto Sairauksien yleisyyttä väestössä voidaan mitata myös työkyvyttömyyseläkkeiden
Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus
Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän
Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi
Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta
HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).
Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
PYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten
Ympäristö Eero Pukkala»Melkein kaikki syövät aiheutuvat ympäristötekijöistä.» Tässä syöpäepidemiologien vakiolauseessa luullaan usein puhuttavan ilmasta, vedestä, maaperästä, säteilystä ja muista ulkopuolellamme
Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13
26.11.2018 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 2016 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 5 Riski sairastua ja kuolla syöpään 16 6 Vallitsevuus 17 7 Taulukot 19 7.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simo Näyhä 1,2 ja Mauri Laakso 1 1 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 13.1 Katsauksen tausta Kun kuva maamme
Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4
8.2.219 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 216 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 4.1 Elossaololuvut alueittain.......................................... 16 5 Riski sairastua ja
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
TILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA
LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI
Syöpä Suomessa 2006 EERO PUKKALA RISTO SANKILA MATTI RAUTALAHTI Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Kirjoittajat: Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti Taitto: Kirsi-Marja Puuras Kannen kuva: Eeva
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi
V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
Keski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006
Syöpä 2015 Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006 Toimitus: Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Taitto: Taina Ilomäki-Virta Kannen kuva: Taina Ilomäki-Virta ISBN 952-99737-1-3 Suomen Syöpäsäätiön julkaisuja
TILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa
Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa Kari Pasanen Hannu Komulainen Hannu Kiviranta Eero Pukkala Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto PL 95 (Neulaniementie
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
TILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
TILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
Aikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
TILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena
Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat
1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto
Tilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
TILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/218 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt neljä lasta enemmän kuin
Lapin työllisyyskatsaus marraskuu 2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus marraskuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Lapissa työttömiä 13 280 lähes 160 vähemmän kuin lokakuussa ja vain 100 enemmän
TILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
TILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa
Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-
Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä
Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet
TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena
Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2016 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Lapissa työttömiä 14 350 - saman verran kuin vuotta aiemmin joulukuussa Työttömyyden