Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Samankaltaiset tiedostot
Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Materiaalien mekaniikka

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

RASITUSKUVIOT. Kuvioiden laatimisen tehostamiseksi kannattaa rasitukset poikkileikkauksissa laskea seuraavassa esitetyllä tavalla:

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

8. Yhdistetyt rasitukset

MEI Kontinuumimekaniikka

SUORAN PALKIN RASITUKSET

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

1. kotitehtäväsarja - Einsteinin summaussääntö ja jännitystila - malliratkaisut

grada dv = a n da, (3) vol(ω) ε = εdv. (4) (u n +n u)da, (5)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

sin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Muodonmuutostila hum

P min P,P,P. k k1 k2 k3. c.lim. (t 2 )k

P min P,P,P. k k1 k2 k3. c.lim. (t 2 )k

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

LUJUUSHYPOTEESIT, YLEISTÄ

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

RASITUSKUVIOT (jatkuu)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

Luvun 5 laskuesimerkit

Johdatus materiaalimalleihin

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Matematiikan tukikurssi

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Laskuharjoitus 3 Ratkaisut

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Sovelletun fysiikan pääsykoe

LAATTATEORIAA. Yleistä. Kuva 1.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 05: FEM-analyysista saatavat tulokset ja niiden käyttö.

Luvun 10 laskuesimerkit

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

KIINTEÄN AINEEN MEKANIIKAN PERUSTEET

Kvanttifysiikan perusteet 2017

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Luvun 10 laskuesimerkit

Tekijä Pitkä matematiikka

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tukilaitteet

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

15. Suorakulmaisen kolmion geometria

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 5 laskuesimerkit

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

PROMATECT -200 Teräsrakenteiden palosuojaus

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Transkriptio:

Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa. Harjoitus 1 Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. a) normaalivoima ja normaalijännitys b) leikkausvoima ja leikkausjännitys c) Liimasauman pituus a = 20 mm ja liitettävien levyjen leveys b = 30 mm. Voima P on suuruudeltaan 20 kn. Ratkaise liimasauman keskimääräinen leikkausjännitys. a) Normaalivoima ja normaalijännitys Pinnan normaalin suuntaista voimaa N kutsutaan normaalivoimaksi. Normaalivoima on positiivinen silloin, kun se pyrkii kasvattamaan sauvan pituutta. Vastaavasti puristusta aiheuttava normaalivoima on suuruudeltaan negatiivinen. Materiaalin rasituksen suuruutta kuvaava normaalijännitys σ saadaan normaalivoimasta yhteydellä σ = N A missä A on poikkileikkauksen pinta-ala. Suureiden SI-yksiköt ovat [N] = N (newton), [A] = m 2 (neliömetri) ja [σ] = N = P a (pascal). m 2 b) Leikkausvoima ja leikkausjännitys Pinnan suuntaista voimaa Q kutsutaan leikkausvoimaksi. Leikkausvoiman etumerkki riippuu valitusta koordinaatistosta. 1

Materiaalin rasituksen suuruutta kuvaava leikkausjännitys τ (tau) saadaan leikkausvoimasta yhteydellä τ = Q A missä A on poikkileikkauksen pinta-ala. Suureiden SI-yksiköt ovat [N] = N (newton), [A] = m 2 (neliömetri) ja [σ] = N = P a (pascal). m 2 c) Yhden liimasauman pinta-ala A = a b = 600 mm 2. Keskimmäisen levyn ylä- ja alapinnalla on liimasauma. Voima P jakautuu kahdelle liimapinnalle. Näin ollen yhtä liimasaumaa kuormittaa voima P/2 (kts. kuva) ja liimasauman keskimääräinen leikkasujännitys voidaan laskea seuraavasti τ kesk = P 2A = 20000 N 16, 67 MP a 17 MP a (1) 1200 mm2 Tehtävä 2 a) Kuvan 1 sauvan paksumman osan poikkileikkauksessa vallitsee voiman P aiheuttama normaalijännitys σ = 30MP a. Laske sauvan ohuemmassa osassa vaikuttava normaalijännitys. Sauvan poikkileikkauksessa vaikuttava normaalijännitys σ, normaalivoima F ja poikkipintaalan A liittyvät toisiinsa yhteydellä σ = P A (2) 2

Merkitsemällä paksua sauvaa alaindeksillä 1 ja ohutta alaindeksillä 2 voidaan sauvoissa vaikuttaville normaalijännityksille kirjoittaa yhtälöt σ 1 = P A 1 = 30 MP a (3) σ 2 = P A 2 (4) Kaavasta (3) saadaan ratkaistua voimaksi joka kaavaan (4) sijoittamalla antaa P = σ 1 A 1 (5) σ 2 = σ 1 A 1 A 2 = 30 MP a (6) Pyöreän sauvan pinta-ala saadaan kaavalla A = 1 4 πd2, joten kaavasta (6) saadaan ( ) 2 D1 σ 2 = σ 1 = 30 MP a D 2 ( ) 60mm 2 = 120MP a (7) 30mm b) Kaksi levyä on kiinnitetty ruuvilla kuvan 2 mukaisesti. Levyissä vaikuttaa vetovoima P = 10 kn. Laske ruuviin kohdistuva keskimääräinen leikkausjännitys τ. Levyn paksuus t = 10 mm, ja Ruuvin halkaisija d = 12 mm. Symmetrian nojalla levy-ruuvi yhdistelmä voidaan jakaa kahteen osaan (kts. kuva alla), jolloin riittää tarkastella vain toista osaa. Jännityksen laskemiseksi tarvitaan ruuvin poikkipinta-ala. Poikkileikkaukseltaan pyöreän ruuvin pinta-ala saadaan kaavalla A = 1 4 πd2, ja näin saadaan ( ) ( ) τ = Q A = Q 10 kn 1 = 4 πd2 1 4 π122 mm 2 88, 42 MP a 88 MP a (8) 3

Tehtävä 3 Kaksi hoikkaa teräspalkin pätkää halutaan liittää yhteen käyttäen kuvan 3 mukaista liimasaumaa. Valmistaja ilmoittaa teräksen vetolujuudeksi 200 MPa, ja palkin mitat ovat: a = 75 ja b = 45. Liiman leikkauslujuus on 20 MP a. Laske kuinka suuri kulman φ on oltava, jotta liimasauma kestää saman voiman kuin eheä palkki. Piirretään vapaakappalekuva palkin puolikkaasta Kuvassa (a) on esitetty liimapinnan suuntainen P y voimakomponentti ja sitä vastaan kohtisuorassa oleva voimakomponentti P x. Näitä voimakomponentteja vastaavat jännityskomponentit on esitetty kuvassa (b). Kuvissa näkyvä kulma θ = 90 o φ. Voimakomponenttien suuruudet saadaan trigonometriasta: N φ = sin(φ) P (9) 4

Itse voima P saadaan laskettua vetolujuuden perusteella Sauman pinta-ala voidaan laskea trigonometrian avulla seuraavasti Q φ = cos(φ) P (10) P = σ max a b (11) A s = b sin(φ) a (12) Nyt yhdistämällä kaavat (8) (12) saadaan sauman leikkausjännityksen lausekkeeksi τ φ = Q φ = cos(φ) σ max a b = 1 A a b s 2 sin(2 φ) σ max (13) sin(φ) Ratkaisemalla φ kaavasta (13) ja sijoittamalla teräksen vetolujuus σ max = 200 MP a ja leikkauslujuus τ φ = 20 MP a saadaan tälle arvoksi φ = 1 20 arcsin2 2 200 0, 10 rad ( 5, 70o ) (14) Todellisuudessa liimasauma joutuu kantamaan myös normaalijännityksen. Tällaisessa tapauksessa sauman myötötarkastelu joudutaan tekemään käyttäen myötöehtoja (esim. Von Mises tai pääjännitys). 5