Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori, diabeteslääkäri Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuoni taudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori, diabeteslääkäri Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Mitä yhteistä
Yleisiä Vakavia Hiipiviä Oireettomat esi- ja varhaisvaiheet Elintavat ja geenit Yhteisiä riskitekijöitä suuri osa ehkäistävissä
Perinnöllinen alttius Insuliini resistenssi Heikentynyt glukoosinsieto Diabetes Diabetes lisäsairauksineen Geenit Epigenetiikka Elintavat syntymä nuoruus keski-ikä vanhuus Sosiaalinen Ja kulttuuriympäristö Taudin kehittymistä estävä tai siltä suojaava ympäristö Hypertensio MBO Suurentunut sepelvaltimo -taudin vaara Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Silmämuutokset Munuaismuutokset Hermomuutokset vaikutus mahdolli -suudet
Tyypin 2 diabeteksen luonnollinen kulku Prediabetes Diabetes Insuliiniresistenssi Maksan glukoosintuotanto Insuliinitaso IFG tai IGT tai molemmat Postprandiaalinen glukoosi Paastoglukoosi Mikrovaskulaariset komplikaatiot Makrovaskulaariset komplikaatiot Insuliinierityksen väheneminen on suurin ongelma tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa Aika Vuosia Tyypin 2 diabeteksen diagnoosihetki
Ateroskleroottisen plakin synty ja kehitys Vaahtosolut Rasvajuoste Seinämävaurio Aterooma Fibroottinen plakki Komplisoitunut leesio/ruptuura Endoteelidysfunktio 10 v 20-30 v 30v 21.11.2016 Pepine C. Am J Cardiol. 1998;82(suppl 10A):23S-27S. 7
700 600 500 400 300 Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (35-64-vuotiaat miehet per 100.000) Suomi Pohjois-Karjala Metabolisen oireyhtymän yleistyminen nostaa sydän- ja verisuonisairauksien määrän uuteen kasvuun 200 100 0 72 74 76 78 1970 Tietolähde: STAKES, mukaellen prof Markku Savolainen 82 84 86 88 1980 Vuosi 92 94 96 98 1990 2001 2000 02 04 06 08 2010
Diabetes yleistyy 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Diabetes Suomessa 2005 FinDM II
Tuloksia NFBC66 46-vuotisseurantatutkimuksesta. Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes ja sen esiasteet miten tutkittiin Kyselylomakkeella Onko Teillä todettu diabetesta? Oma ilmoitus käytetyistä lääkkeistä Määrittämällä sokeripitoisuus paaston jälkeen otetusta laskimoverinäytteestä Määrittämällä sokeripitoisuus 2 tunnin sokerirasituskokeen aikana neljä kertaa otetuista laskimoverinäytteistä HILMO-tiedoista
Tiedossa oleva diabetes Miehet % Naiset % Ei diabetesta 3234 98 3745 97 T1DM 16 0,5 15 0,4 T2DM 49 1,4 69 2,0 T1 tai T2 0 0 19 0,5 Yhteensä 3299 3848
Sokerirasituskoe
Glukoosirasituskokeen tulosten tulkinta Plasman glukoositaso laskimonäytteessä, mmol/l Diabetes Paastoarvo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa Heikentynyt glukoosinsieto (Impaired Glucose Tolerance, IGT) Paastoarvo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa Pelkkä kohonnut paastoglukoosi (Impaired Fasting Glucose, IFG) Paastoavo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa 7,0 tai 11,1 <7,0 ja 7,8-11,0 6,1-6,9 ja <7,8
Sokerihäiriöiden yleisyys henkilöillä, joilla ei ole aiemmin todettua diabetesta 75 % 25 % 86 % 14 %
SVT riskitekijät ja sokeriaineenvaihdunta Miehet Naiset MIEHET NAISET BMI Waist circ FS_KOL HDL LDL TRIGL BMI Waist circ FS_KOL HDL LDL TRIGL NGT 26.4 94.9 5.5 1.4 3.7 1.4 NGT 25.8 85.0 5.2 1.7 3.2 1.0 IFG 28.5 101.2 5.6 1.4 3.9 1.5 IFG 29.3 95.1 5.2 1.5 3.4 1.3 IFG/IGT 31.1 107.1 5.5 1.2 3.7 2.1 IFG/IGT 32.5 103.3 5.4 1.4 3.7 1.6 IGT 29.0 102.8 5.5 1.3 3.8 1.8 IGT 28.7 94.1 5.2 1.6 3.4 1.4 scdm 32.1 111.2 5.6 1.2 3.9 2.4 scdm 31.6 101.2 5.4 1.5 3.5 1.8
Metabolisen oireyhtymän yleisyys NFBC 66:ssa Metabolinen oireyhtymä miehet % naiset % kyllä 948 37 757 23 ei 1617 63 2504 77
Sokerihäiriöiden esiintyvyys metabolisen oireyhtymän mukaan Miehet Naiset 88 % 54 % 93 % 34 32 61 %
Sokerihäiriöiden yleisyys henkilöillä, joilla ei ole aiemmin todettua diabetesta 25 % 46 % 14 % 39 %
Sydän- ja verisuonitaudit: miten tutkittiin Kyselytutkimus Haastattelu Käytetyt lääkkeet Sairaalahoitokäyntien diagnoosit Verenpaineen mittaus EKG Sydämen uä ja PWV osajoukolle
Verenpainetauti Miehet % Naiset % ei 2591 3138 kyllä 708 21,0 710 18,4
Osallistujille Mitä hyötyä Ainakin diabeteksen osalta on varma näyttö siitä, prediabeteksen muuttumista diabetekseksi voi ehkäistä tai huomattavasti myöhentää yksinkertaisilla elintapamuutoksilla MBO on riskitekijäryväs, johon jo keski-iässä liittyy varsin usein sokerihäiriö Sokerihäiriön varhainen toteaminen ja tehokas hoito voi estää diabeteksen ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantumisen
Mitä hyötyä Tutkimukselle Kliinisen tutkimusaineiston laaja tietovaranto ja kliinisen tutkimuksen yhteydessä kerätyt biologiset näytteet ja niistä tehdyt/tehtävät jatko-analyysit tarjoavat mahdollisuuden selvittää laajasti ja yksityiskohtaisesti diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien syntyyn liittyviä tekijöitä, mm geneettisten ja ympäristö- ja elintapatekijöiden osuutta näiden tautien synnyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä entistä täsmällisempiä, yksilöllisempiä ja kustannustehokkaampia sairauksien ehkäisy- ja hoitokeinoja.
Tutkijat ja tutkimusryhmät Mitä hyötyä Useat tutkimusryhmät Oulun yliopistossa, Euroopassa ja muualla maailmassa selvittelevät diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien syntyyn liittyviä tekijöitä elämän eri vaiheissa. Oulun yliopistossa on jo nyt selvitetty poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan yhteyksiä moniin yleisiin terveysongelmiin, kuten masennukseen, hormonilääkitysten käyttöön, gynekologisiin sairauksiin (PCOS), työkykyyn ja työssä selviämiseen, muistitoimintoihin, tuki- ja liikuntaelisairauksiin, suun terveyteen, silmäongelmiin, elämänlaatuun, äidin raskauteen ja varhaislapsuuden kasvuun ja kehitykseen. Muutamia tutkimustuloksia on jo julkaisu ja useita tutkimusraportteja on tekeillä.
Suurkiitokset kaikille mukana olleille