ÄÄNEKOSKI NAKERTAJAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS LUONNOS 8.3.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 33. kaupunginosan puisto-, katu- ja rautatiealuetta. 36. kaupunginosan kortteleita 4, 6, 6b, 7, 7a, 7b, 8, 9 ja 11 sekä liikenne-, katu-, rautatie-, puistoja urheilualueita. 39. kaupunginosan rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 33. kaupunginosan korttelit 126 ja 127 sekä erityis-, katu- ja rautatiealueita. 36. kaupunginosan korttelit 5, 6, 7, 8, 11, 20, 21, 22, 23, 24 ja 26 sekä katu-, lähivirkistys-, liikenneja rautatiealueita. 39. kaupunginosan rautatiealuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on Suolahden rautatien ja Suolahdentien välinen alue. Kaavan nimi Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys 8.3.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 7.12.2009 Ilmoitus vireilletulosta 29.12.2009 (Sisä-Suomen lehti) ja 29.12.2009 (Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos.. -..2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -.. (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.4 Maanomistus... 6 3.5 Suunnittelutilanne... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 9 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3 Valmisteluvaihe... 11 4.4 Ehdotusvaihe... 11 4.5 Asemakaavan tavoitteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Aluevaraukset... 12 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 13 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 13 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksessa on tutkittu radanvarsialueen maankäyttömahdollisuudet erityisesti työpaikkarakentamiseen ja päädytty hyvin pitkälle voimassa olevan asemakaavan maankäyttöratkaisuus: rataan rajoittuvia nykyisiä teollisuus- ja varastorakennusten alueita on hieman laajennettu Lastaustiellä ja Lehtokadulla. Pientaloalueilla on tehty lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia: rakentamattomien tonttien liittämisiä nykyisiin tontteihin, käyttötarkoituksen muutoksia yms. Vanhentuneet kaavamerkinnät ja määräykset on uusittu nykyisten ohjeiden mukaisiksi ja lisätty joillekin alueille rakennusten sijoittumiseen vaikuttavaa ohjeistusta. Rautatieasema ja vesitorni on merkitty omiksi tonteikseen, joilla on suojelumääräykset. Voimassa olevan asemakaavan tievaraus Suolahdentieltä radan ylitse Äänekoskentielle on poistettu kaavasta tarpeettomana. Puretun hyppyrimäen paikalle on merkitty ohjeellinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue ja alueen ympärillä sijaitseva laaja lähivirkistysalue on nimetty Tiitisenmäenpuistoksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suolahden keskustan välittömässä läheisyydessä Suolahdentien ja rautatien välisellä alueella. Pohjoisesta alue rajautuu Äänekoskentiehen, joka on Suolahden taajamaan johtava päätie. Suunnittelualue on kooltaan noin 53,3 ha. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen puisto- ja viheralueet ovat pääosin luonnontilassa. Alueen keskellä on rakentamaton viheralue, jossa sijaitsi vanha mäkihyppytorni. Yleiskaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, eikä suunnittelualue sijaitse pohjavesialueella. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on pääasiassa omakotitaloja ja yksittäisiä teollisuus- tai varastorakennuksia sekä rautatiehen liittyviä rakennuksia. Suunnittelualueen läpi kulkee Jyväskylä-Haapajärvi junarata. Omakotitalot ovat pääosin 1970-80 luvulla rakennettuja. Alueen pohjoisosassa rautatien läheisyydessä olevat Lastaustien ja Vuorikujan rakennukset ovat hyvin eri-ikäisiä (1930-90 luvuilta). Lastaustien varrella on yksi mansardikattoinen 1900-luvun alkupuolen rakennus. Viljaminkadun rakennukset ovat myös monen aikakauden rakennuksia 1920 luvulta 1980 luvulle. Tiitisenkujan varren rakennukset ovat vuosilta 1948-2014. Notkokadun pari taloa on matalaa vuoden 2001 rakennuskantaa ja vuonna 1976 alueelle on rakennettu rinnetalo. Alueen eteläosassa Syrjäkadun varrella olevat talot on pääosin 1980 luvulla rakennettuja ja ne ovat rinnetaloja (kerosluku ½ I), Paavonkadun ja Sivukadun rakennukset edustavat matalaa yksitasoista rakentamista pääosin 1970-luvun lopulta ja 1980 -luvun alusta. Paavonkadun länsireunalla on yksi vuonna 1947 rakennettu asuinrakennus ja osalla tonteista
on vielä alkuperäisiä 1900-alkupuolen rakennuksia, joista osa on vielä kesäkäytössä. Lehtokadun varrella olevat talot on rakennettu 1970-80 -luvulla ja ovat pääosin matalaa punatiilisiä I-kerroksisia rakennuksia. 5 Äänekosken rakennusinventoinnissa (Keski-Suomen museo, Juuso Väisänen 2006 sekä Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014) on osoitettu muutamia merkittäviä kohteita suunnittelualueelta: - Suolahden uusi rautatieasema Uusi rautatieasema ratapihoineen valmistui yhtenä neljästä Suolahden-Haapajärven välin rautatieasemista v. 1952. Asema palveli ensisijassa Suolahti-Haapajärvi rataosuutta, jota rakennettiin vuosina 1949-1960, mutta jonka henkilöliikenne loppui 1978. Nykyään yksityisomistuksessa oleva paikallisesti arvokas asemarakennus korvasi aikanaan toiminnoillaan Asemakadun vastakkaisessa päässä sijaitsevan vanhan asemarakennuksen. Rautatieaseman ympäristö on liikennehistoriallisesti merkittävää aluetta. Keltaiseksi rapattu tiilinen asemarakennus ja ratapiha-alue rakenteineen on paikallisesti historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä. - Vanha punatiilinen vesitorni 1950-luvulta liittyy myös rautatieaseman rakennusvaiheisiin ja käyttöhistoriaan. Lisäksi vuoden 2006 inventoinnissa on Suolahdentien itäpuolinen alue määritelty paikallisesti rakennushistoriallisesti ja alueellisesti merkittäväksi jäänteeksi 1900-luvun alkupuolen suolahtelaisesta teollisuustyöväen asumisen kaupunkikuvasta Suolahdentien sisääntuloväylän varrella. Kuva 2, Ote rakennusinventointi 2006 kohdekartasta
6 Suolahden uusi rautatieasema ja vesitorni Kuvat 3-7, rakennusinventointi 2006 3.4 Maanomistus Alueen rakennetut omakotitontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa tai kaupungin vuokratontteja. Teollisuustontit ovat kaupungin ja yksityisen omistamaa aluetta. Kaupunki omistaa puisto- ja katualueet. Alueen läpi kulkeva rautatie on liikenneviraston hallinnoimaa aluetta ja länsireunalla oleva Suolahdentie on Ely-keskuksen hallinnoima yleinen tie.
7 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A, vaaleanruskea väri). Alue on myös kaupunkikehittämisen kohdealuetta (punainen paksu viiva kk2). Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta keskustatoimintojen ala-keskusalueeseen (ca, punainen ympyrä). Alueen länsireunalle on osoitettu seututie ja itäreunalle rautatie. KUVA 8, Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta
8 Yleiskaava Äänekosken kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Suolahti 2020-osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu mm. pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), työpaikkaalueeksi (TP), lähivirkistysalueeksi (VL), suojaviheralueeksi (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen läpi on osoitettu päärata ja liikennepaikka. Alueen länsireunalla on seututie, jonka reunalle osoitettu melualue. Yleiskaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty vesitorni ja asemarakennus, jonka ympäristö on merkitty ruuturasterilla kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. KUVA 9, Ote Suolahti 2020- osayleiskaavasta
9 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 26.4.1940, 20.8.1945, 13.12.1950, 20.10.1964, 17.12.1965, 27.5.1975, 7.6.1977, 4.10.1978, 29.8.1995, 16.12.1996, 15.12.1989 vahvistetut asemakaavat sekä 18.6.1991 ja 19.12.2011 hyväksytyt asemakaavat. KUVA 10, Ote Suolahden ajantasa-asemakaavasta
Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelta on käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: Uuden Äänekosken rakennusinventointi (Juuso Väisänen 2006) Suolahti 2020 osayleiskaavan aineisto Keski-Suomen modernin rakennusperinnön täydennysinventointi 2012 2014 (Keski-Suomen museo / Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt- inventointi (RKY 2009) / Museovirasto 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Hankkeena asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta osana vanhentuneen Suolahden asemakaavan ajantasallesaattamista. Alueella ei ole merkittäviä rakentamispaineita, mutta on tarkoituksenmukaista saattaa kaava numeeriseen muotoon ja tarkistaa samalla kaavamerkinnät ja määräykset nykyisten ohjeiden mukaisiksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 7.12.2009 vuoden 2009 kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä. Vireilletulosta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä sekä ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 29.12.2009. 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset - Keski-Suomen ELY- keskus - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksen. Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-Keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 16.11.2009 ja sitä on tarkistettu 8.3.2016. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita.
4.3 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla xx.xx. xx.xx.2016 Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja Liikennevirastolta. 11 4.4 Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä..2016 4.5 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia radanvarsialueiden maankäyttömahdollisuudet esim. työpaikkarakentamiseen ja uusia Suolahdentien ja radan väliseltä asuntoalueelta vanhentunut asemakaava. Samassa yhteydessä tarkistetaan kaavamerkinnät ja määräykset sekä aluevarauksien tarkoituksenmukaisuus. Työn yhteydessä voidaan nimetä nimeämättä jääneitä puisto- ym. alueita. Toteutumaton yleisen tien varaus poistetaan Suolahdentien eteläpäästä keskustaan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne säilyy pääosin entisen kaltaisena. Asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien ja rajausten osalta on tarkistettu ja osittain vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät päivitetty mm. suojelumerkintöjen osalta. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuverkko olemassa olevan tilanteen pohjalta. Voimassa olevan kaavan mukainen Suolahdentieltä Lehtokadun liittymän kohdalta radan ylitse Suojarinteen länsipuolelle johtava yleisen tien varaus on poistettu tarpeettomana ja kaavoitettu Lehtokatu nykytilanteen mukaisena. Entisen hyppyrimäen alapuolelle voimassa olevassa kaavassa merkittyä Hiihtokatua on lyhennetty ja muutettu kadun nimi Viljaminkujaksi. Viljaminkujaa pitkin järjestetään kulkuyhteys radan varren teollisuus- ja varastorakennusten tonteille (T-3). Osittain rakentamattomia T-3 - alueita on myös Lastaustien alkupäässä sekä Lehtokadun ja radan välisellä alueella. Nykyisin yksityisessä omistuksessa oleva rautatieasema on kaavoitettu palvelurakennusten alueeksi, jolla sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työtilat. Rakennukseen saisi luonnoksen mukaan sijoittaa myös yhden pääkäyttötarkoitukseen liittyvän korkeintaan 80 m 2 :n asunnon. Asemarakennus on määritelty Äänekosken rakennusinventoinnissa paikallisesti, historiallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittäväksi rautatieympäristön asemarakennukseksi ja sille esitetään kaavaluonnoksessa suojelumerkintää: asemarakennuksen ulkoasu tulee säilyttää. Myös vesitorni on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Pääosiltaan rakennetut pientaloalueet on kaavoitettu AO-merkinnällä, mikä sallii tonteille myös paritalojen rakentamisen. Luonnoksessa on muutamia pienehköjä tonttialueiden rajausten tarkistuksia, mm. pienten rakentamattomien tonttien liittämisiä olemassa oleviin tontteihin. Viheralueet on kaavoitettu lähivirkistysalueiksi (VL), jolloin niitä ei ole tarkoitettu rakennetuiksi puistoiksi. Alueen keskeinen viheralue entisen hyppyrimäen ympärillä on nimetty Tiitisenmäenpuistoksi.
12 5.1 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Kaavassa on 67 AO-merkinnällä osoitettua omakotitaloille tai paritaloille tarkoitettua tonttia, joista rakentamattomia on kymmenkunta. Syrjäkadun ja Sivukadun varsilla tavanomaisesta sijoittelusta poikkeava rakennusten sijoittumislinja on osoitettu sitovalla merkinnällä. Lastaustien varrella entisen makkaratehtaan tontille (kortteli 5 tontti 21) kaavoitetulla omakotitontilla tulee ennen rakennusluvan myöntämistä selvittää maaperän mahdollinen pilaantuneisuus (pima- 1). Kerrosluku on osoitettu yhdenmukaisesti kadunvarsittain ja rakennusryhmittäin ottaen huomioon olemassa oleva tilanne ja maaston muodot. Tonttitehokkuusluku e=0,25 muualla paitsi korttelin 24 pohjoisosassa, missä kahdella kookkaalla tontilla e=0,15. P-1 Palvelurakennusten korttelialue Uusi rautatieasema on kaavoitettu merkinnällä P-1 palvelurakennusten korttelialueeksi, jolla sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työtilat. Lisäksi rakennukseen saa sijoittaa yhden pääkäyttötarkoitukseen liittyvän korkeintaan 80 m2:n asunnon. sr-3 Rautatieaseman asemarakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jonka ulkoasu tulee säilyttää. Kerrosluku on I ja tehokkuusluku e=0,20. T-3 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia T-3 alueeksi on kaavoitettu voimassa olevan kaavan pohjalta runsaan hehtaarin alue Lehtokadun ja radan välistä (korttelin 24 kolme tonttia). Alueella sijaitsevan omakotitalon kaavamerkintä on muutettu teollisuustontista AO:ksi (erillispientalojen korttelialue). T-3 aluetta on myös entisen hyppyrimäen ja radan välissä korttelissa 7, missä kulkuyhteys rakentamattomille tonteille on järjestetty liittämällä tontit olemassa olevaan tiehen. Voimassa olevan asemakaavan mukainen 350 metrin pituinen Hiihtokatu on lyhennetty kaavamuutoksessa noin 100 metrin pituiseksi ja muutettu nimeltään Viljaminkujaksi. Entisestä makkaratehtaan tontista puolet on liitetty olemassa olevaan varastorakennuksen tonttiin mahdollistamaan tarvittaessa tilojen ja toiminnan laajennuksen. Kerrosluku T-3 alueilla on II ja tehokkuusluku e=0,30 tai e=0,50. VL LR Lähivirkistysalue Kaikki suunnittelualueen viheralueet on kaavoitettu VL-merkinnällä lähivirkistysalueiksi, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Merkittävin VL-kohde alueella on Tiitisenmäenpuistoksi nimetty alue, jolla on ennen sijainnut hyppyrimäki. Hyppyrimäen alue on merkitty kaavassa ohjeellisella merkinnällä urheilu- ja virkistyspalveluja varten. Rautatiealue LR-alue on merkitty kaavaan rautatiealueeksi lohkotun tilanteen mukaisesti. Voimassa olevassa asemakaavassa on varaus radan oikaisuun korttelin 24 pohjoispuolella, mutta oikaisun mahdollistamasta rata-alueen laajennuksesta on luovuttu tässä kaavamuutoksessa.
13 a LT Lehtokadun päähän on kaavoitettu rata-alueen alittava kevyen liikenteen yhteys. Kaava mahdollistaisi näin ollen alikulkutunnelin rakentamisen palvelemaan mm. radan eteläpuolisen alueen yhteyksiä keskustan palveluihin ja etenkin Telakkakadun koulun suuntaan. Yleisen tien alue Suolahdentie on kaavoitettu yleisen tien alueeksi tietoimituksessa erotetun tilanteen mukaisesti. E-1 Erityisalue sr-3 Vesitornin alue on kaavoitettu omaksi tontikseen ja vesitorni rakennuksena on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi, jonka ulkoasu tulee säilyttää. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittävää sosiaalista tai yhdyskuntataloudellista vaikutusta: suunnittelun lähtökohtana on pidetty olemassa olevan tilanteen mukaista maankäyttöä. Kaavatalouden kannalta suunnittelualue on edullinen: kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja uudet rakennukset voidaan liittää tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutos luo edellytykset radan alittavan kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamiselle Nakertajan alueen ja Suojarinteen välillä, jolloin voidaan muodostaa turvallinen kulkuyhteys suunnittelualueelta Telakkakadun koulun suuntaan. Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavamuutoksen pohjautuessa nykyiseen katu- ja tieverkkoon sekä liittymäjärjestelyihin. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos luo edellytykset rakennusinventoinneissa merkittäviksi rakennuksiksi määriteltyjen uuden rautatieaseman ja vesitornin säilymiselle: rakennukset on merkitty suojelukohteiksi. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos ei ole aiheuttamassa kielteisiä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Asemakaava luo edellytyksiä suunnittelualueen merkittävimmän viheralueen (Tiitisenmäenpuisto) ympäristön säilymiselle: kaavasta esitetään poistettavaksi voimassa olevan asemakaavan mukainen Suolahdentieltä Äänekoskentielle johtava yleisen tien aluevaraus. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaavan on hyväksymiskäsittelyssä vuoden 2016 lopussa. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 8.3.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka