JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS KIVAT NAAPURIT-SELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE PÄIVÄYS 26.11.2013 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS-SGIS

Liitteet Liite 1) Luonnosvaiheen palautekooste Liite 2) Kivat naapurit kohdekortit 10 kpl Tausta-aineistoa Jyväskylän arvokkaat luontokohteet -selvitykset I ja II (Heikki Sihvonen, 2007 ja 2009) Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikenneselvitys 20X0, Mikko Nikkanen Jyväskylän joukkoliikenteen yleiskaavalliset tarkastelut 2012 Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma, Ramboll Oy Jyväskylän täydennysrakentamisen osayleiskaava 2002 Jyväskylän yleiskaavan mitoitusselvitys 2012 Erilliset luontoselvitykset kohdealueilla (täydentyivät kesällä 2012) SÄILYKE Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti 2010 Jyväskylän täydennysrakentamisen eteneminen ja haasteet, vuoden 2002 täydennysrakentamisen osayleiskaavan seurantaselvitys (2007) Jyväskylän yleiskaavan ekologinen viherverkkoselvitys 2012 Jyväskylän kaupungin Tekla Gis Webmap aineisto: - Kunnallistekniikka - Kaavan pohjakartta - Palvelut - Bussireitit - Ilmakuvat - Etäisyysmittaus - Luontotietoja - Pohjavesialueet - Maanomistus

TIIVISTELMÄ Täydennysrakentamisen selvitysraportti on laadittu Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen maankäytön vastuualueen strategisen suunnittelun palveluyksikössä (SGIS) v. 2011-2013. Raportti on yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvityksistä ja se on tunnettu tekoaikanaan nimellä Kivat naapurit selvitys. Kivat naapurit -kohteiden ( Kina-kohteet ) suunnittelija ja raportin laatija on kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho. Kohteiden kunnallistekniikan alustavan kustannuslaskennan ja toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin on tehnyt yhdyskuntatekniikan suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Tärkein kaavan tavoite on jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukeva kaupunkirakenne. Kinaselvityksen tarkoitus on ollut tunnistaa ja suunnitella uusia täydennysrakentamisalueita Jyväskylän yleiskaavan esiselvitysvaiheessa luoduilla nk. Olli- ja Lalli-kehillä. Ne ovat asemakaavoitettuja alueita tai asemakaavoitetun alueen lähellä. Uusien täydennysrakentamisalueiden etsintä on kohdistettu alueille, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja maaperä kaupungin omistuksessa. Nämä kriteerit täyttyvätkin melkein kaikissa tässä selvityksessä esitettävissä Kinakohteissa. Kohdealueille on tehty alustavia maankäyttöhahmotelmia, jotka ovat sellaisenaan toteutuskelpoisia ja niille on laskettu alustavat kustannusarviot. Ne kohteet, jotka etenevät myöhemmin asemakaavoitukseen tulevat tarkentuneen suunnittelun myötä muuttumaan. Kivat naapurit kohteet ja niiden lukumäärä muokkautuvat yleiskaavaprosessin mukana. Yleiskaavan luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa selvityksen kohteet olivat merkittyinä yleiskaavakarttaan. Näin ne saivat kaavallisen statuksen ja samalla ne käsiteltiin demokraattisessa päätöksenteossa ja ennen kaikkea osalliset saivat antaa niistä kaavallista palautetta. Kivat naapurit selvityksen kohdealueet on merkitty Jyväskylän kaupungin yleiskaavan ehdotusvaiheen oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan n:o 6. Kohteita on10 kappaletta. Määrä on kaavan tavoitteisiin nähden melko pieni. Vähyys johtuu siitä, että Jyväskylä on rakennettu taajaman osalta melko tiiviisti. Selvitysvaiheessa rajattiin yksityisten omistamat maat selvityksen ulkopuolelle. Ratkaisuksi kehitettiin vyöhykeajattelu. Yleiskaavan karttaan n:o 6 on merkitty joukkoliikennevyöhykkeet, joilla täydennysrakentaminen on suotavaa, kunhan luonto-, virkistys- ja kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa. Tällä tavoin tulee myös merkittävä täydennysrakentamispotentiaali, joka sijoittuu yksityisomistuksessa oleville maille, otettua myös huomioon. Uusien täydennysrakentamiskohteiden löytäminen ns. vanhan Jyväskylän alueella ja osin myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan taajamissa alkaa olla vaikeaa. Vuosituhannen alussa laaditun täydennysrakentamisen osayleiskaavassa merkittävä osa täydennysrakentamispotentiaalista oli jo hyödynnetty. Em. osayleiskaavan kohdealueista useat ovat joko rakenteilla tai rakentamatta. Niiden lisäksi on monia laajoja täydennysrakentamishankkeita käynnissä.

1. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTASELVITYKSET Yleistä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaan Jyväskylässä kaikki uudet suuremmat asuin- ja työpaikka-alueet sekä myös pienempimittakaavainen täydennysrakentaminen suunnitellaan jatkossakin siten, että ne toimivat joukkoliikenteen kannalta mahdollisimman hyvin. Sellaisille kaupungin kolkille, jossa joukkoliikenteen toimintaedellytykset ovat heikot, ei uutta asumista saati asuinalueita enää juurikaan osoiteta. Kaupunkirakennetta tiivistetään olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä ja laajenevan kaupunkirakenteen kehällä. Maaseutualueilla asumista vastaavasti suositaan kylissä ja aluekeskuksissa. Yleiskaavan ydinmaaseudulla asumista sallitaan vain, jos elinkeino sitä edellyttää. Tässä selvityksessä on keskitytty etsimään täydennysrakentamiskohteita olemassa olevan kaupunkirakenteen kehältä (Olli-kehä) eli aiemmin kaavoitetuilta alueilta tai niiden vierestä ns. vanhan Jyväskylän, Palokan, Vaajakosken ja Tikkakosken aluekeskuksista. Koska lähtökohtana on toimiva joukkoliikenne, on kohdealueiden etsinnässä keskitytty olemassa olevien hyvien tai kehittyvien joukkoliikennereittien varsille. Tärkeä kriteeritäydennysrakentamiskohteiden suuntaamisessa on ollut kaupungin maanomistus. Tiukat reunaehdot ovat käytännössä suunnanneet täydennysrakentamiskohdeetsinnän nykyisille virkistysalueille. Täydennysrakentamiseen omalla tavalla soveliaammat varikko- ja työpaikka-alueet ts. maankäytön muutosalueet, eivät ole kaupungin omistuksessa Kankaan tehdasaluetta lukuun ottamatta. Asuinalueiden täydennysrakentaminen tukee joukkoliikenteen toimintaa ja sen kehittämistä. Täydennysrakentaminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa, koska olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden ääreen rakentaminen on edullista ja se vähentää osaltaan liikennetarvetta. Olemassa olevaan infraan toteutettavien täydennysrakentamisalueiden kunnalle kohdistuvat kustannukset ovat arvioiden mukaan noin 25 % vastaavan uuden alueen kustannuksista. Täydennysrakentamisen kannattavuutta taas heikentävät virkistysalueiden supistuminen, lisääntyvä liikenne olemassa olevilla alueilla ja rakentamisen mahdollinen kalleus rakentajille. Kalleus johtuu siitä, että melkein kaikki tässä tutkitut täydennysrakentamisalueet ovat nykyisillä virkistysalueilla, monet niistä hankalissa maastonkohdissa ja maaperältään kalliisti rakennettavilla huonoilla alueilla. Kun huomioidaan, että Jyväskylässä on asemakaavoitettua maata edelleen rakentamatta ja monia suuria kohteita ollaan parhaillaan kaavoittamassa, näyttää nykyisten lähivirkistysalueiden lisäsupistaminen jopa perusteettomalta. Sen lisäksi vuonna 2001 hyväksytyn Täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohteista useat ovat edelleen asemakaavoittamatta. Selvityksessä on silti onnistuttu löytämään virkistysalueen osia, joiden rakentaminen ei haittaisi nykyistä asutusta, ei tuhoaisi merkittäviä luontoarvoja eikä supistaisi oleellisia lähivirkistysalueita. Vaikutusten arvioinnissa ja alustavien suunnitelmien havainnollistajana ovat apuvälineenä toimineet Kivat naapurit kohdekortit. Kohdekortit ovat olleet suosittua kotiin viemistä yleiskaavan luonnosvaiheen yhteydessä järjestetyissä alueellisissa yleisötilaisuuksissa.

Jyväskylän yleiskaavan mitoitusselvitys vuoteen 2040 mennessä Tekeillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jossa Jyväskylän väestömääräksi on arvioitu 157 000 asukasta vuonna 2040. Tämä tarkoittaa noin 23 500 asukkaan lisäystä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana eli keskimäärin yli 750 asukasta vuodessa. Vuonna 2012 Jyväskylän väestö kasvoi n. 1400 asukkaalla. Mitoitusselvityksen väestöennuste (2012) Mitoitusselvityksessä arvioidaan uusien asuntojen tarpeeksi noin 30 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Uutta asuinrakennusoikeutta tarvitaan 3 000 000 k-m 2. Miksi uusia asuntoja tarvitaan 30 000, jos asukasmäärä kasvaa saman verran? Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestömäärän kasvun lisäksi myös väestörakenteen muutokset kuten ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan Jyväskylässä laskevan vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 2,0:sta 1,80 :aan. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan nykyisestä. Myös poistuvien asuntojen korvaaminen lisää uusien asuntojen tarvetta. Lisäksi varaudutaan myös asuntovarauman eli tilapäisten ja ns. kakkosasuntojen määrän kasvuun. Uuden tarvittavan rakennusoikeuden määrän arvioimiseksi mitoitusselvityksessä tarkastellaan nykyisen lainvoimaisen asemakaava- ja yleiskaavavarannon sekä tulevaa, vireillä ja suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon määrää ja sijoittumista. Tarkastelun perusteella voi todeta, että kaupunki on sangen tiiviisti rakennettu ja uusia asemakaava- ja yleiskaavatasoisia suunnitelmia on laadittu verrattain runsaasti joka puolelle kaupunkia ja varsinkin ns. vanhan Jyväskylän alueelle. Mitoitusselvityksessä olivat mukana myös tämän selvityksen luonnosvaiheen Kina-kohteet, joissa oli 277 000 kerrosalaneliömetriä. Se kattaa noin 9 % arvioidusta kerrosalan kasvus-

ta. Pelkällä täydennysrakentamisella ei siis pystytä vastaamaan tulevaan asuntojen ja tonttien tarpeeseen mutta sillä on muitakin perusteita. Olemassa olevan rakenteen sisään ja reunalle tuleva täydennysrakentaminen uusine asukkaineen pitää alueiden sisäisen väestörakenteen monipuolisempana. Uudet lapsiperheet ja aktiiviväestö vanhenevalla asuinalueella mahdollistaa paremmin palveluiden säilymisen siellä. Sen lisäksi säästytään jossain määrin uusien palveluiden rakentamiselta jonnekin muualle, kun voidaan sopivassa mitassa hyödyntää vanhaa palvelukantaa. Väestömäärän ja tarvittavan kerrosalan perusteltu voimakas kasvu edellyttää kokonaan uusien asuinalueiden avaamista kaupungin olemassa olevan rakenteen kehällä. Näitä ovat Eteläportti-Kauramäki ja myöhemmin vielä Valkeamäki. Yleiskaavaluonnoksen mitoitus kokonaisuudessaan, n. 4 milj. k-m 2, ylittää laskennallisen tarpeen asumisen uudesta rakennusoikeudesta, joka on n. 3 milj. k-m 2. Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen monesta syystä. Se mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. rakentamistavan suhteen, alueellisen monipuolisuuden ja kysynnän muutosten suhteen. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden tarkemmat kunnallistekniset kustannukset sekä vaikutukset palveluverkkoihin. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat. Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % on kaupungin omistamalla maalla. Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista 31 % ja reservitaajamissa 10 % on kaupungin maalla. Ylimääräinen mitoitus asettaa haasteita yleiskaavan hallitulle ja taloudelliselle toteuttamiselle. Yleiskaavassa kaupunkirakenteen laajenemisen periaatteena olevaa joukkoliikenneja pyöräilypohjaista asumista vahvistetaan. Alueet, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu, esitetään reservialueina. Jyväskylän joukkoliikenneselvitys 20X0 Joukkoliikenneselvityksessä tutkittiin nykyisen joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa sekä asiakaspotentiaalia yksityiskohtaisella tasolla. Tarkastelun lähtökohtana olivat Jyväskylän liikenteen talvikausina 2010 2011 ja 2011 2012 liikennöimät linja-autoreitit. Selvityksessä myös tarkasteltiin asuinrakentamista joukkoliikenteen perspektiivistä. Yleiskaavassa yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään erityisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsilla. Jyväskylän kaupunkistrategiassa sekä seudun rakennemallityössä on asetettu tavoitteita kevyen sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi. Nykyisellään joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noin 5 prosenttia ja tavoitteeksi on asetettu tämän osuuden nosto 7 prosenttiin. Maankäytöltään Jyväskylä tarjoaa jo nyt hyvät mahdollisuudet joukkoliikennejärjestelmän tehostamiseksi. Väestö on keskittynyt voimakkaasti kaupunkikeskustaan, sillä kaupungin väestöstä noin 90 prosenttia asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Suurin osa kaupungin asuinrakentamisesta on keskittynyt Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven lähistölle, josta taajama-asutus jatkuu katkeamatta Vaajakoskelle. Tiivis kaupunkirakenne viittaa siihen, että huomattava osa kaupunkilaisten matkoista olisi mahdollista hoitaa tehokkaan joukkoliikenteen avulla. Tikkakosken ja Korpilahden taajamat sijaitsevat suhteellisen kaukana kaupungin keskustasta. Monet kyläkeskukset, kuten Leppälahti, Oravasaari, Kuohu, Vesanka, Saarenmaa,

Kuikka, Puuppola, Nyrölä ja Jylhänperä, ovat samoin kaukana keskustaajamasta ja ovat siten joukkoliikenteen kannalta haasteellisia. Joukkoliikenneselvityksessä arvioitiin vireillä ja suunnitteilla olevan asuinrakentamisen mahdollisia vaikutuksia nykyisen joukkoliikennejärjestelmän mahdollisuuksiin palvella tulevaisuuden jyväskyläläisiä. Suurimmat asuinalueet kuuluvat arkisin melko hyvätasoisen palvelun piiriin. Kahden korkeimman palvelutason joukkoliikennereitit muodostuvat linjoista 1 (1M), 2 (2M), 3, 12 (12K), 18 (18K), 25 (25K) ja 27. Nämä linjat sijoittuvatkin kohtalaisen korkealle sekä nykyistä että tulevaa käyttäjäpotentiaalia arvioitaessa. Tiivis kaupunkirakenne ja joukkoliikennelähtöinen kaupunkisuunnittelu osaltaan parantavat Jyväskylän mahdollisuuksia kehittyä yhdeksi Suomen ilmastoystävällisimmistä kaupungeista. Kaupungin keskustan katuverkon kapasiteettia ei nykyisellään ole mahdollista kasvattaa, joten erityisesti keskustaan suuntautuvassa liikenteessä tulisi panostaa yhä enemmän kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kivat naapurit -selvityksen kohdealueet sijoittuvat kahta aluetta lukuun ottamatta linnuntietä 600 metrin etäisyydelle hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Toteutuessaan uudet asuinalueet toisivat lisää potentiaalisia matkustajia joukkoliikenteelle ja erityisesti yli 5 kilometrin päässä keskustasta ts. joukkoliikennevyöhykkeellä olevat alueet. Lähempänä olevien alueiden asukkaat käyttävät ainakin lämpiminä vuodenaikoina myös polkupyörää tai kulkevat jalan. Koska joukkoliikenne näyttäisi olevan jo nyt melko kannattavaa lähes kaikkialla keskustan tuntumassa ja pääväylien varsilla olevilla asuinalueilla, ei uusien Kina-alueiden merkitys nouse sinänsä ratkaisevaksi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Sen sijaan täydennysrakentamista puoltavat muut kriteerit voivat nousta jopa tärkeämmiksi arvioitaessa esitettyjen Kivat naapurit -kohteiden kokonaiskannattavuutta. Kivat naapurit selvityksen kohteiden asukasmäärä on noin 2800 asukasta. Tästä yli 1000 asukasta sijoittuu Tikkakosken taajamaan, jossa kohdealueet ovat lähellä taajaman lähipalveluja mutta myös alueelle tulevaa joukkoliikennettä. Suhteellisen kaukana keskustasta ja suurista työnantajista sijaitseva Tikkakosken taajama voi olla joukkoliikenteen käyttäjien kannalta haasteellinen. Kuitenkin Tikkakosken alueella asuminen yhden auton varassa on jo nyt ja joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla tulevaisuudessa vielä houkuttelevampi tapa asua ja elää. Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 2012 Ramboll Oy on tehnyt yleiskaavaa varten kaavoitettavien alueiden arvottamisen joukkoliikenteen näkökulmasta. Tarkastelussa on luotu kriteerit kaavoitettavien alueiden arvottamiselle/priorisoinnille joukkoliikenteen näkökulmasta. Kriteereinä on käytetty a) kaavoitettavan alueen etäisyyttä keskustasta sekä b) kaavoitettavan alueen etäisyyttä joukkoliikenteen linjastosta. Etäisyystarkasteluissa alueet on jaettu kolmeen ryhmään A, B ja C. Joukkoliikenteen palvelutasoista on samoin muodostettu kolme ryhmää a, b ja c. Näiden perusteella voidaan muodostaa viisi luokkaa (I-V) joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Menetelmää puoltaa se, että vaikka esim. Tikkakoski on selvästi yli 15 km päässä kaupungin keskustasta, sinne on kuitenkin II-tavoitetason joukkoliikenneyhteys. Pelkän etäisyyskriteerin perusteella Tikkakoski ei olisi joukkoliikenteen kannalta hyvä. Tikkakosken luokka joukkoliikenteen toimivuuden kannalta on V (Alue sijoittuu yli 15 km päähän keskustasta ja alueella toteutuu ta-

voitetaso.) Tikkakosken taajamassa on hyvät paikalliset palvelut. Bussiyhteydet hyvien paikallispalveluiden lisänä on omiaan auttamaan elämistä jopa ilman omaa autoa tai yhden auton varassa. Etäisyys keskustasta ja palvelutaso luovat joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Palvelutason ja etäisyyden yhdistelmällä saadaan kriteerit alueiden järkevyydelle joukkoliikenteen kannalta. Joukkoliikenteen toimivuusluokat.

Keskeiset joukkoliikennekäytävät Joukkoliikennetarkastelun yhteydessä on arvioitu Jyväskylän kaupungin keskeiset joukkoliikennekäytävät. Näiden reittien varsilla olisi mahdollisuus nostaa väestöpohjan, työpaikkakeskittymien, palvelukeskittymien ja virkistyksen ansiosta joukkoliikenteen kulkutiheys ja palvelutaso hyvin korkealle tasolle. Tulevaisuudessa Kankaan alue sekä kehittyvät Seppälän liikekeskuksen, Hippoksen ja mahdollisesti myös keskussairaalan alueet tulevat vaikuttamaan reittien kannattavuuteen. Jyväskylän keskeiset joukkoliikennekäytävät. Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelma Jyväskylän seudun joukkoliikennesuunnitelmassa on esitetty nykytilanteen kuvaus, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, suunnitelmat vuoden 2014 kesällä aloittavasta joukkoliikennelinjastosta, lippu- ja taksajärjestelmästä sekä linja-autoliikenteen järjestämistavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan toteuttamisen kannalta joukkoliikennesuunnitelmassa esitetään perustavaa laatua oleva lähtökohta. Jyväskylä valitsee joukkoliikenteen järjestämistavakseen nk. bruttomallin, jossa toimivaltaisella viranomaisella on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa seudun liikennepoliittisia tavoitteita ja saavuttaa joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Bruttomallissa joukkoliikenne voidaan integroida parhaiten maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Myös reitteihin, liikenteen tarjontaan, lipputyyppeihin ja lippujen hintoihin voidaan tehdä helpoiten muutoksia jopa liikennöintisopimuksen aikana. Käytännössä bruttomalli on helpoiten hallittavissa, toimivaltaisen viranomaisen omassa. Bruttomallissa liikenteen hankinta on riskittömämpää ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helpompaa, koska matkustajamäärillä ja lipputuloilla ei ole liikennöitsi-

jän tulojen muodostumisen kannalta merkitystä. Viranomaisen lisääntyviä resurssitarpeita voidaan hillitä integroimalla koulu- ja sosiaalipuolen kuljetusten hoitaminen joukkoliikennetiimin kanssa. Kina-kohteet sijoittuvat joko kilpailutason tai houkuttelevan tason joukkoliikennepalvelutasoille. Houkuttelevan tason alueilla olevat Kina-kohteet voivat osaltaan vaikuttaa aikanaan tason kohottamiseen, kun saadaan uusia käyttäjiä reittien varsille. Koska esitetty uusi linjastoratkaisu noudattelee pääsääntöisesti nykytilaa, ei sillä ole vaikutusta täydennysrakentamiskohteiden sijoitteluun. Sen sijaan täydentämisrakentaminen voi aikanaan vaikuttaa linjastoratkaisuihin. Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso ja asukastiheys Jyväskylän kaupunkiseudun eri alueilla ja yhteysväleillä joukkoliikennesuunnitelman mukaan. Keskustassa asukastiheys on pääsääntöisesti yli 40 as/ha. Yleensä ottaen taajama-alueella asukastiheys on verraten korkea yli 40 as/ha.

Jyväskylän kaupunkiseudun nykyisen joukkoliikenteen palvelutaso. Muuramessa ja Tikkakoskella on osa-alueita, joissa palvelutaso on kilpailutasolla. Jyväskylän keskustan ja edellä mainittujen keskusten välit ovat houkuttelevaa tasoa. Tilanne on oleellisesti huonompi Petäjäveden ja Laukaan suunnassa, jotka ovat keskitasoa. Petäjäveden suuntaan toisaalta kulkee melko paljon kaukoliikenteen vuoroja. Kina-kohteet sijoittuvat kilpailutason ja houkuttelevan tason reiteille. Tässä kartassa on luonnosvaiheen Kina-kohteet mustilla tähdillä merkittyinä. Tähden koko kuvastaa alueen asukasmäärää.

Täydennysrakentamisen osayleiskaava vuodelta 2002 Oikeusvaikutukseton täydennysrakentamisen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 12.2.2001. Osayleiskaavalla kaavoitettiin asuinalueita vanhan Jyväskylän olemassa olevan rakenteen sisään virkistysalueille. Sen lisäksi siinä on merkittäviä maankäytön muutoskohteita. Asumispainotteisessa kaavassa esitetyille uusille täydennysrakentamisalueille arvioitiin mahtuvan yhteensä noin 541 000 k-m 2 asumista ja 176 000 k-m 2 työpaikkarakentamista. Asukasmäärässä tämä tarkoittaa n. 10 000 12 500 asukasta. Uusia omakotitalotontteja arvioitiin syntyvän n. 600 kappaletta. Lukema perustuu oheissuunnitelmiin, joita laadittiin työn aikana. Osayleiskaavalla tuotettu varanto yhdessä aiempien kaavojen kanssa arvioitiin riittävän pitkälti yli 10 vuoden asuntotuotantoon ilman uusille isommille alueille menemistä ja uusien kaupunginosien perustamista. Näin on myös käynyt, sillä uusia täydennysrakentamisalueita on saatu kaavoitettua usein voimakkaan vastustuksen ja oikeusprosessien kautta.. Ote täydennysrakentamisen osayleiskaavasta 2001. Asuinrakentamiselle osoitetut täydennysrakentamisalueet erottuvat ruskeina ja punaisina. Reservialueet ovat vihreitä.

Täydennysrakentamisen osayleiskaavan 37:stä kohdealueesta on vuoteen 2013 mennessä asemakaavoitettu 18 aluetta. Niistä kokonaan tai lähes kokonaan on rakennettu 9 aluetta: VR:n alue, Tourula, Korterinne, Haukkalanranta, Suluntie, Rasinrinne, Nevakatu, Samulinniemi ja Kivistö-Aittovuori. Osittain osayleiskaavan alueista on toteutettu 6 kohdetta: linja-autoasema (Harjun kulma), Savela, Kangaslammentie, Kangasvuori I, Kinkomaantie ja Åstöm. Osayleiskaavan asemakaavoitetuista kohteista lähes kokonaan toteuttamatta on 2 kohdetta (Tanhukaari ja Ylämäyrämäki). Äijälänranta on Jyväskylässä vuonna 2014 järjestettävien asuntomessujen kohdealue ja se toteutuu vuosien 2014-2018 aikana, kuten myös pientalovaltainen Tanhukaari tämän jälkeen. Ylämäyrämäen koerakentamisaluekin rakentunee ajan saatossa. Asemakaava on edelleen laatimatta neljääntoista (14) osayleiskaavan kohteeseen. Kolmessa (3) kohteessa, Latvatie, Maso, Ruokkeen laajennus, suunnittelu taikka asemakaavatyö on aloitettu mutta keskeytynyt. Neljässä (4) kohteessa, Seppälänkangas, Ruunasuo, Huhtasuonkatu ja Kangasvuori II, kohdealue on päätetty ottaa johonkin muuhun käyttöön. Vuoteen 2013 mennessä asemakaavaa tai muuta suunnittelua ei ole vielä käynnistetty kymmenessä (10) kohteessa: Lepokorpi, Muurainkuja, Lampitie, Keltinmäentie, Köhniöntaus, Halssilantie, Jänistie, Melaniementie, Salmiranta, ja Länsiväylä. Halssilantien asemakaavoitusta on tutkittu mutta alueelta löytyneiden liito-oravien takia sitä on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Köhniöntaus puolestaan on osa Valkeamäen osayleiskaava-aluetta, joka on vahvistunut vuonna 2012. Keltinmäentien kohdealue on melko lähellä Mustankorkean kaatopaikka-aluetta ja käytännössä sen aloittaminen edellyttää kaatopaikkatoiminnan loppumista. Arvioitaessa täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohdealueita joukkoliikenteen kannalta, Salmirannan, Länsiväylän ja Keltinmäentien alueilla asemakaavatyö kannattaisi aloittaa, sillä ne ovat erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Täydennysrakentamisen osayleiskaavan kohteista Kivat naapurit selvitykseen on otettu mukaan Pyssymiehenkatu ja Salmiranta sekä osayleiskaavan kaavaprosessin aikana osayleiskaavasta poistetut Köhniön alueet. Ne ovat joukkoliikenteen kannalta hyvillä paikoilla. Jonne Hytönen Joensuun yliopistosta on tutkinut pro gradu -työssään täydennysrakentamisen osayleiskaavan toteutumista. Vuoteen 2007 mennessä oli osayleiskaavan alueille toteutettu noin 100 000 k-m 2 kerrosalaa. Tuolloin oli vielä kaavoittamatta 19 kohdetta, joissa oli noin 250 000 k-m 2 kerrosalaa. Kapasiteettia on edelleen paljon käyttämättä, vaikka kaikki alueet eivät enää asemakaavoitettavaksi tulisikaan. Jyväskylän yleiskaavan Raamivaihe Jyväskylän yleiskaavan Raamivaiheessa, joka käytiin keväällä 2011, määriteltiin yleiskaavan tavoitteet. Raamivaiheessa esiteltiin ns. Raamilauseet, Raamikirja ja Raamikartta, joista osalliset ja viranomaiset saattoivat antaa lausunnon tai mielipiteensä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Raamikirjasta: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on laaja käsite, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen torjumista aktiivisilla, olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta koskevilla aktiivisilla ja positiivisilla toimilla. Eheyttäminen on tärkeä tavoite ikääntyville ja lapsille suo-

tuisan elinympäristön, liikennetarpeen vähentämisen, kaupunki- ja maisemakuvan ja ilmastomuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävällä tarkoitetaan joukkoliikenteen reittikokonaisuutta tai suuntaa, jonka kehittämisellä ja palvelutason nostolla on merkitystä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamistavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on mahdollista erityisesti sellaisilla alueilla, joilla on jo paljon matkustajapotentiaalia ja jota voidaan mm. maankäytön suunnittelun keinoin edelleen kasvattaa. Asiaa selvitetään Jyselin pohjalta tarkemmin tekeillä olevassa yleiskaavan joukkoliikenneselvityksessä. Yleiskaavan raamilauseissa ehdotetaan, että edellä mainitut keskukset ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Näin tuettaisiin kaupan ja muiden palveluiden kehittymistä, keskustojen asumismahdollisuuksien monipuolistamista (mm. ikääntymisen haasteissa) ja joukkoliikenteen käytön ja kannattavuuden kasvua. Täydennysrakentamisesta on tekeillä Kivat naapurit selvitys, johon pohjautuen yleiskaavatyön jatkuessa esitetään täydennysrakentamiselle soveltuvat alueet. Myös elinkeinojen maankäytön näkökulmasta on tärkeää, että kaupunkimaiseen rakenteeseen soveltuville elinkeinoille kehitetään uusia mahdollisuuksia täydennysrakentamisen keinoin erityisesti keskustaan, keskustan lähialueille kuten Jyväsjärven ympäristöön, Tourulaan, Seppälään ja Kankaan alueelle sekä aluekeskuksiin. Keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Keskusten kaupallista profiilia on kuvattu tarkemmin kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä. Kaupan sijainnin ohjausta koskeva MRL:n muutos tuli voimaan 15.4.2011. Miten kaupan sijaintia ohjataan Olli-kehän keskuksiin ja miten kaupan laatua ohjataan muualla, on yksi tärkeimmistä yleiskaavan sisältökysymyksistä. Yleiskaavatoimikunta on syyskuussa 2010 hyväksynyt kaupan sijaintia ohjaavat suositukset. Täydennysrakentamisen ja kaupan sijainnin ohjauksen lisäksi Olli-kehän tärkeä kysymys on kestävän liikkumisen edistäminen. Tämä tarkoittaa liikennetarpeen vähentämistä toimintoja sekoittamalla, uuden maankäytön sijoittamista ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja keskuksiin sekä kevyen liikenteen reittien sujuvuuden huomiointia kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavassa tämä tarkoittaa erityisesti kaupunginosien välisten reittien selvittämistä ja osoittamista kaavakartalla. Tämä edistäisi reittien toteuttamismahdollisuuksia ja sujuvuutta yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. Raamikirjassa todetaan ns. Lalli-kehän periaatteista: Autoriippuvaisuuden vähentämiseksi hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä, joten myös Lalli-kehällä maankäyttöä tullaan sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen. Joihinkin uusiin päiväkoteihin tai päiväkoti-kouluihin tullaan kuitenkin varautumaan aluevarauksin kaavoituksessa ja toteuttamaan hallitussa aikataulussa osana maankäytön toteuttamista. Massu-kehästä: Maaseudun osalta Raamikirjassa todetaan, että rakentaminen keskitetään ns. kylähelmiin ja kylänauhoihin. Näissä on edes jonkinlaiset edellytykset järkevälle joukkoliikennetoiminnalle.

Raamikartta. Olli-kehä (Olemassa oolevan kaupunkirakenne) on merkitty punaisella värillä ja Lalli-kehä (Laajeneva kaupunkirakenne) oranssilla. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävät on merkitty punaisilla viivoilla. Suurin osa kaupungisa on keltaista Massu-kehää (Maaseutuelinkeinot). Vihreät alueet ovat päävirkistysalueita.

KIVAT NAAPURIT KOHTEIDEN VALINTA JA SUUNNITTELU Miten Kivat naapurit -kohteet koottiin? Täydentämisrakentamiskohteille asetettiin kriteerit, jotka niiden tulee täyttää. Tärkeimmät kriteerit olivat hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kaupungin maanomistus. Suurin osa kohteista täyttää nämä kriteerit. Täydennysrakentamiskohteiden haluttiin olevan myös toteuttamiskelpoisia eli järkevillä kustannuksilla toteutettavissa. Koska täydentämisrakentaminen koetaan usein olemassa olevan asutuksen mielestä haitallisena, kiinnitettiin vuorovaikutukseen ja havainnollisuuteen erityistä huomiota. Vuorovaikutusprosessi kytkeytyi yleiskaavan muuhun vuorovaikutukseen. Samalla strateginen, vaikeahkosti ymmärrettävä yleiskaava sai täydennysrakentamisesta tärkeän ja konkreettisen osa-alueen. Kivat naapurit selvityksen kohdealueet pääsivät yleiskaavaprosessin kautta demokraattiseen päätöksentekoprosessiin mukaan. Samalla saatiin käyttöön paikallisten asukkaiden laaja asiantuntemus ja runsaasti arvokkaita mielipiteitä sekä vahvistusta ja ymmärrystä sille miksi täydennysrakentamista tarvitaan. Kriteeri: joukkoliikenneyhteydet Selvityksen tärkein kriteeri on kohteen sijainti hyvän joukkoliikenneyhteyden varrella. Kohde-etsintä keskittyi tunnettujen hyvien reittien varsille mielellään alle 500 metrin vyöhykkeelle. Tukena reittien valinnassa oli mm. Jyväskylän kaupungin joukkoliikenneselvitys 20X0. Mustilla tähdillä merkittyjen Kivat naapurit kohteiden sijoittuminen erilaisille joukkoliikenteen palvelutasoille. Tähden koko kuvaa kohteen asukas- ja kerrosalamäärää. Aittovuoren Kina-kohteet eivät ole millään palvelutasolla. Kohde olisi kuitenkin lähellä Seppälän ja keskustan palveluja. Harakkarannan Kina-kohde sijoittuu aivan peruspalvelutason ja houkuttelevan tason rajalle. Kuokkalan kehäväylän valmistuttua aukeaa mahdollisuus uudelle joukkoliikennereitille. Tikkakosken Kina-kohteet ovat jopa kilpailutason liikenteen saavutettavissa. Tuomiojärven länsipuolen houkuttelevan tason joukkoliikenteen kehittäminen kilpailutasolle voi tulla ajankohtaiseksi läntisen Palokan asukasmäärien kasvaessa.

Kriteeri: maanomistus Selvityksen toinen tärkeä kriteeri oli maanomistus. Uusien kohteiden tuli pääasiassa sijoittua Jyväskylän kaupungin omistamille maille. Käytännössä tämä kuitenkin johti siihen, että kohteet sijoittuvat virkistysalueille. Muutama kohde sijoittui maankäytön muutosalueille. Maanomistustilanne 9/2013. Vihreällä värillä on merkitty kaupungin maanomistus. Violetti on valtion omistuksessa ja valkvoiset alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kuapungilla on merkittävää maanomistusta mutta siitä suuri osa on virkistysaleuina. Joukkoliikenneyhteyksien varsilla kaupungin maanomistusta on sangen vähän. Maastokäynnit Alueiden inventointi käynnistyi maastokäynneillä, joilla on tutustuttu alueiden olosuhteisiin ja maaston ominaispiirteisiin sekä ympäröivään asutukseen. Kaikilla alueilla ei ennen luonnosvaihetta käyty. Useat kohteet on suunniteltu talvikaudella, jolloin maastoolosuhteet eivät ole käynnin ja suunnittelun kannalta otollisimmillaan. Maastokäyntejä täydennetään vuosien 2012 ja 2013 aikana. Kohdesuunnittelu Suunnittelussa on pysytty arkkitehtonisessa mielessä karkealla tasolla. Ne ovat kaaviomaisia, eikä niissä ole tutkittu varsinkaan kaupunkikuvallisia tekijöitä erityisen tarkkaan. Tämä tehdään lopulta asemakaavatasolla. Suunnitelmat ovat silti toteutuskelpoisia ja ne on suunniteltu siten, että esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset pysyvät järkevällä tasolla. Useissa suunnittelukohteissa päätavoitteena on ollut rakentamisen määrän maksimointi, kuitenkin niin, että rakennus/asumistyypit vastaisivat oletettuun asun-

tokysyntään kullakin kohdealueella. Suunnitteluun on osaltaan vaikuttanut myös kokemukseen pohjautuva arkikäsitys siitä, minkä tyyppistä rakentamista alueen asukkaat parhaiten sietäisivät lähistöllään. Tämä on voinut osaltaan ohjata suunnittelua jopa hieman väärille urille, kun sitä suhteutetaan työn peruslähtökohtaan, joukkoliikennelähtöisyyteen. Kriteeri: kustannukset eli kustannuslaskenta ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti on tutkinut kaikki kohteet yleissuunnittelutasolla ja laskenut alueille alustavat toteutuskustannukset. Tämä on jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle tärkeää tietoa ja myös yksi tärkeä kriteeri kohteen laadulle. Useimmissa kohteissa kustannukset jäävät maltilliselle tasolle, mikä onkin täydennysrakentamisen yksi tärkeimmistä syistä ja kannusteista. Kustannuksia myöhemmin arvioidessa on huomioitava, että hinnat perustuvat vuoden 2011 tasoon. Vuonna 2013 on kustannukset korjattava rakennuskustannusindeksin mukaan. Kun kohde on lähellä kaupungin keskustaa tai aluekeskusta hyvien palveluiden lähellä, on korkeampi kustannustaso hyväksyttävää. Myös rakentajat yleensä hyväksyvät tämän lähtökohdan. Alueen ja rakennusten rakentamisen aiheuttamat kustannukset ovat asumisen ja käytön kokonaiskustannuksissa vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana häviävän pienet. Hyväksyttävyys: Selvityksen sisältöön vaikuttaneet vuorovaikutusprosessit Kansalaisraati Jyväskylässä järjestettiin Suomen ensimmäinen yleiskaavaa käsittelevä kansalaisraati. Yleiskaavan täydennysrakentamisen periaatteita ruotivaan kansalaisraati koottiin internetkyselyn kautta ja hakijoita raatiin oli yli 70. Lopulliseen raatiin valittiin 24 jäsentä, joista kaksi peruutti osallistumisensa. Kansalaisraatimenetelmällä käsitellään selkeitä, herkkiä, kiistanalaisia asiakysymyksiä. Yleiskaavatyön yhteydessä sopivaksi asiakysymykseksi katsottiin täydennysrakentaminen. Myös maaseudun rakentamisen periaatteet olivat ehdolla sellaiseksi. Kivat naapurit selvityksen havainnolliset kohdekortit olivat raatilaisten tutkittavina. Raatilaisten mielenkiinto ei kohdistunut kohdealueisiin. Raati oli kiinnostuneempi keskustelemaan täydennysrakentamisen yleisistä periaatteista ja siitä kuinka kaupunkilaiset otetaan mukaan kaavoitusprosesseihin, kun kaavoitetaan nykyisten asuinalueiden viereen tai lähelle. Kansalaisraati laati työnsä lopuksi täydennysrakentamista koskevista pääperiaatteista julkilausuman. Julkilausuman ydin on, että täydennysrakentamisen tulee olla hyvin perusteltua, ts. yhteiskunnallisten syiden pitää olla vahvoja. Täydennysrakentamisen pitäisi olla tehokasta eli rakennetaan mieluummin tehokkaasti pienelle alalle ja jätetään mahdollisimman paljon virkistysaluetta sekä uusien että vanhojen asukkaiden käyttöön. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kaavaprosessin yhteydessä käytävä vuorovaikutus Kivat naapurit selvityksen kaikki kohteet esitettiin luonnosvaiheen yleiskaavakartassa tähti-symbolein. Kohdealueiden sisältöön ja lähtökohtiin sekä perusteluihin oli mahdollista tutustua Kivat naapurit selvityksen raportin sekä suunnitelmien vaikutuksia havainnollistavien Kivat naapurit -kohdekorttien avustuksella. Näin oli mahdollista saada melko hyvä käsitys kohteiden aiheuttamista vaikutuksista ympäristöönsä. Korttien saamasta suosiosta päätellen tässä onnistuttiin. Asukkaat myös pyysivät kohdekortteja yleisötilaisuuksissa mu-

kaansa, jolloin niitä saatettiin käsitellä kodeissa ja tuttavien kesken. Kohdekortit, kuten myös muu yleiskaava-aineisto olivat myös saatavilla yleiskaavan www-sivuilla. Luonnosvaiheen palaute on koostettu yleiskaavaselostuksen osa II:n lisäksi tämän Kivat naapurit selvityksen 2. osaan. Saatu palaute on osa kohteiden vaikutusten arviointityötä. Kohdekortit Jokaisesta kohdealueesta laadittiin kohdekortti, jossa esitellään lyhyesti alueen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Kortissa on havainnekuva suunnitelmasta. Kohdekortteihin on laadittu kriteerit, joista jokainen on arvioitu jokaisessa kohteessa erikseen +/- - menetelmällä. Arvioinnin teki selvityksen laatija yhteistyössä kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. Osalliset arvioivat myös kriteerien osuvuutta yleiskaavan luonnosvaiheessa. Eri kriteerien vertaaminen toisiinsa ja niiden arvottaminen keskenään on tietenkin mahdotonta. Miten verrata esimerkiksi luonto-arvoja ja aluekustannuksia toisiinsa? Useat arvot ovat suhteellisia, myös kustannusarviot. Arvioinnissa kuitenkin on laskettu miinukset ja plussat yhteen, jolloin jäljelle jää jokin lukuarvo. Yksikään kohde ei saa pelkästään plussaa tai miinusta. Esimerkkinä vanhan Halssilan pohjoispuolella oleva Halssilan louhimopuiston kohde. Kyseisessä kohteessa kunnallisteniikan rakentamisen kustannukset jäävät kohteen sijainnin ja rakentamisen tehokkuuden ansiosta kohtuullisiksi (14 /k-m 2 ). Vanha Halssila on ns. Säilykealue, jossa on kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja ja louhosalueella on myös oma historiallinen arvonsa. Miten nämä arvotetaan? Tässä arvioinnissa em. arvojen mahdollinen heikentäminen on arvioitu kahden miinuksen (-2) arvoiseksi. Virkistysalueen väheneminen on arvotettu yhdellä miinuksella. Kriteeriosion alapuolelle on tehty lyhyt yhteenveto merkittävimmistä arvoista ja arvio alueen sopivuudesta täydennysrakentamiskohteeksi. Huomattava on myös kunnallisteknisen verkoston ja luonto- ja viheralueiden saavutettavuuden saamat kolmen plussan merkinnät. Kohdekortteja on työn aikana hyödynnetty esimerkiksi kansalaisraatitoiminnassa ja yleiskaavan luonnosvaiheessa. Kansalaisraadin jäsenet ja yleisötilaisuuksiin osallistujat totesivat, että korttien perusteella voi kohtuullisesti arvioida rakentamisen vaikutuksia ympäristössään.

Esimerkki: Halssilan kohdekortti T1.