Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016 16
Sisällys Toiminta kiusaamistilanteessa koulutuskuntayhtymä Brahessa... 2 Kiusaamisen vastainen toimintamalli: ennaltaehkäisevä ja akuutti tilanne... 2 Toimintamalli ennaltaehkäisevään kiusaamisen vastaiseen toimintaan:... 2 Toimintamalli akuuttiin kiusaamistilanteeseen... 3
Toiminta kiusaamistilanteessa koulutuskuntayhtymä Brahessa Kiusaamisen vähentäminen vaatii asenteiden muutosta, konkreettisia toimenpiteitä, sekä koulun ja kodin tiivistä yhteistyötä. Kiusaamisen vastaiset työryhmät ovat ryhmiä, joiden tehtävänä on hoitaa ja puuttua yksinomaan kiusaamistapauksiin. Työryhmä osoittaa, että kiusaamisen vastaiseen toimintaan panostetaan ja siihen sitoudutaan. Ryhmä myös selkeyttää kiusaamistapauksien selvittämistä niin, että tapaukset saadaan systemaattisesti hoidettua. Kiusaamisen vastaisia työryhmiä on hyödynnetty KiVa- Koulu ohjelmassa, joka on perusopetuksessa Raahessa laajalti käytössä. Raahen koulutuskuntayhtymän kiusaamisen vastaiseen työryhmään kuuluu: rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja kasvatusohjaaja. Työryhmän toiminta on ennaltaehkäisevää ja toimintaa jäsentävää. Puuttuminen kiusaamiseen ja toisten huomioinnin sekä asiallisen käytöksen opettelu kuuluu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, jonka tarkoitus on luoda hyvinvointia tukevia toimintamalleja ja kulttuuria. Kiusaamisen vastainen toimintamalli: ennaltaehkäisevä ja akuutti tilanne Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen tehtävä. Aikuisten tulisi olla luottamuksen arvoisia niin, että kiusaamiseen puututaan jämäkästi ja kiusaaminen saataisiin loppumaan. Puuttuminen tulisi tehdä asiallisesti, hienotunteisesti ja jämäkästi. Tärkeää on, että kiusattu uskaltaa jatkossakin tulla sanomaan kiusaamisesta, mikäli se jatkuu. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi ja aina kun sitä havaitaan. Toimintamalli ennaltaehkäisevään kiusaamisen vastaiseen toimintaan: 1. Kiusaamisteemaa tuodaan esille ennaltaehkäisevästi läpi vuoden arjen toiminnassa ohjaten ja puuttuen epäkunnioittavaan käytökseen toisia kohtaan. Lisäksi puuttumismallista tiedotetaan ja asiaa tuodaan esille läpi vuoden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon teemana ovat joulukuussa käytöstavat, jolloin myös kiusaamisteema on vahvasti esillä. 2. Yhteisöllisen opiskeluhuollon avulla pyritään turvallisen yhteisön rakentamiseen. Vuosikello kertoo siitä, että hyvinvointia tukeva ennaltaehkäisevä työ on suunnitelmallista ja hyvin valmisteltua. Vuosikello auttaa näkemään kiusaamisen eri näkökulmista ja aihetta käsitellään monella tavoin. Aihetta käsitellään myös opintoihin yhdistyneenä eli ammattiaineissa ja yhteisissä aineissa. Kiusaamisen esilläpito ja siitä aktiivisesti puhuminen auttavat ehkäisemään kiusaamista. 3. Ryhmäyttäminen luo ryhmädynamiikkaa ja tutustuttaa opiskelijaryhmän jäsenet toisiinsa. Erityisesti ryhmäytymiseen kiinnitetään huomiota syksyisin, mutta ryhmäyttäminen jatkuu läpi opintojen mm. ryhmän yhteisinä toimintapäivinä, ryhmänohjaustunneilla ja arjen
toiminnan lomassa. Ryhmäyttäminen ei ole erillinen toiminto vaan osa jokaista opiskelu- tai työpäivää. Ryhmänohjaajan merkitys ryhmäytymisessä on merkittävä. 4. opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään oppilaitoksen toimintaan. Oppilaitoksessa järjestetään yhteistä toimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa mm. teemapäivät, oppilaskunnan toiminta ja Tutor-toiminta. Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan myös kyselyillä, joiden tuloksia hyödynnetään toiminnassa. 5. informoidaan vanhempia ja opiskelijoita toimintamallista, jotta kynnys asian esille ottamiseen madaltuisi (tieto siitä, keneen ottaa yhteyttä). Ennaltaehkäisevää työtä kiusaamiseen liittyen tulisi tehdä suunnitelmallisesti läpi lukuvuoden. Kiusaamisen ennaltaehkäisevää työtä ei voi toteuttaa vain muutaman kerran vuodessa. Ennaltaehkäisevän työn tulee olla mukana arjen jokapäiväisissä töissä kiusaamisen havaitsemisella, siihen puuttumisella ja seurannalla. Toimintamalli akuuttiin kiusaamistilanteeseen 1)mikäli kiusaamista tulee ilmi, puututaan siihen välittömästi. Otetaan yhteys ryhmänohjaajaan, kuraattoriin, kasvatusohjaajaan tai terveydenhoitajaan ja tehdään toimintasuunnitelma. Ilmoitetaan asiasta myös rehtorille. Alaikäisten ollessa osallisina, otetaan yhteyttä huoltajiin ja keskustellaan asiasta sekä kerrotaan asian käsittelystä. 2)Otetaan yhteyttä oletettuun kiusattuun ja keskustellaan hänen kanssaan asiasta ja selvitellään tilannetta. Paikalla täytyy olla opiskeluhuollon henkilö (kuraattori, kasvatusohjaaja tai terveydenhoitaja), kiusattu sekä ryhmänohjaaja. Vanhemmille annetaan myös mahdollisuus olla paikalla. 3) Otetaan yhteyttä oletettuun kiusaajaan ja keskustellaan hänen kanssaan asiasta sekä selvitellään tilannetta. Tässä vaiheessa otetaan yhteys myös huoltajiin, mikäli opiskelija on alaikäinen. Tapaamisessa on paikalla opiskeluhuollon edustaja, ryhmänohjaaja, opiskelija sekä mahdollisesti vanhemmat. 4) Sovitaan yhteistapaaminen, mikäli opiskelijat siihen suostuvat. Pyritään sovittelemaan asia (anteeksipyyntö yms.). Sovitaan yhteiset ja hyvin konkreettiset toimintatavat sekä seurantatapaaminen. 5) Seurantatapaaminen, jolla pyritään varmistamaan, että kiusaaminen on loppunut. Mikäli kiusaaminen jatkuu, on seurauksena kurinpidolliset toimet eli kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta. Näistä päättää oppilaitoksen rehtori sekä kurinpidollisiin asioihin liittyvä toimielin. Mikäli kiusaamiseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa tai toisen omaisuuden anastamista tai rikkomista, voidaan ottaa yhteys poliisiin, lastensuojeluun tai tilanteen mukaan myös rikossovitteluun.