HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 1 (61) HALLITUS AIKA 31.10.2016 klo 08:30-10:50 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 137 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 4 138 INFO-OSUUS 6 139 VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 VALMISTELUTILANNE 140 INVESTOINTIOHJELMAN 2016-2019 TARKISTAMINEN 141 JORVIN SAIRAALAN LYHYTHOITOISEN KIRURGIAN LEIKKAUSYKSIKÖN HANKESUUNNITELMA JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE 142 LAUSUNNON ANTAMINEN SOTE-UUDISTUSTA JA MAAKUNTAUUDISTUSTA KOSKEVISTA LAKILUONNOKSISTA 143 ENSIHOIDON JOHTAMIS- JA HALLINTOMALLIN KEHITTÄMINEN 7 36 38 40 44 144 MUUT ASIAT 52 145 SALASSA PIDETTÄVÄ 53
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 2 (61) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:50 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-10:50 varapj. Aalto Terhi 08:30-10:50 varajäsen Haahtela Tari 08:30-10:50 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:30 jäsen Karma Pekka 08:30-10:50 jäsen Laine Leena 08:30-10:50 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:50 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:50 jäsen Murto Pekka 08:30-10:50 varajäsen Niemi Marika 08:30-10:20 jäsen Ohisalo Maria 08:30-10:50 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:50 jäsen Ryhänen Frank 08:30-10:50 varajäsen Tahvanainen Säde 08:30-10:50 jäsen Vuorento Reijo 08:30-10:50 varajäsen Yltävä Harry 08:30-10:50 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-10:50 valtuuston pj. Äyräväinen Irene 08:30-10:50 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-10:50 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-10:50 talousjohtaja Lehtonen Lasse 08:30-10:50 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 08:30-10:50 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-10:50 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-10:50 henkilöstöjohtaja Tanner Lauri 08:30-10:50 hallintojohtaja, sihteeri Torppa Kaarina 08:30-10:50 hallintoylihoitaja POISSA Ranki Risto jäsen Taipale Ilkka jäsen Valpas Antti jäsen Könkkölä Kalle valtuuston I vpj. Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 3 (61) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu 31.10.2016 TARKASTUS Berndt Långvik pöytäkirjantarkastaja Säde Tahvanainen pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA HUS, Keskuskirjaamo, Ruosilantie 16 B, 1. krs, Helsinki YLEISESTI 2.11.2016 NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Berndt Långvik (varalle Heikki Heinimäki) ja Säde Tahvanainen (varalle Leena Luhtanen).
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 4 (61) HALLITUS 137 31.10.2016 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 15/00/02/00/01/2016 HALL 137 1. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 12.10.2016 62 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 63 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 64 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki 65 Toiminnan ja talouden toteuma, HUSLAB 66 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Kuvantaminen 67 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Apteekki 68 Ylilääkärin viran muuttaminen osastonylilääkärin viraksi HUS-Kuvantamisen Kliinisen neurofysiologian vastuualueelle, 9204003 69 HUS-Kuvantamisen avoinna olevien apulaisylilääkärin ja osastonylilääkärin virkojen muuttaminen osastonlääkärin viroiksi Radiologian vastuualueelle, 9201002 70 Uuden tehtävänimikkeen perustaminen HUS-Apteekkiin 71 Lausunnon antaminen HUSin hallitukselle HUS-Apteekki liikelaitoksen hallinnollisesta organisoinnista 72 Muut asiat 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 13.10.2016 30 Ajankohtaiskatsaus 31 Toiminnan ja talouden seurantatiedot ja osavuosikatsaus tammi-elokuu 2016 32 Hallituksen ja valtuuston pöytäkirjat 33 Muut mahdolliset asiat 34 Seuraava kokous 3. Toimitusjohtajan päätös 10.10.2016 91 Puitejärjestelyn mukaisen Meilahden päivystysalueen simuloinnin asiantuntijapalvelun hankinta 4. Tietohallinto, vs. tulosalueenjohtajan päätökset 24.10.2016 95 Virtuaalisairaala-hanke: Terveyskylän modulaarinen hoitopolku ja omapolku 26.10.2016 96 ecrf -ratkaisun hankinta (tarjouspyyntö 65679) 27.10.2016 97 Biopankin tiedonhallintajärjestelmä (tarjouspyyntö 65981) 28.10.2016 99 HUS Tietoaltaan tuotannollistamisen ja integraatioiden asiantuntijatyön hankinta
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 5 (61) HALLITUS 137 31.10.2016 5. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätös 26.10.2016 32 Syöpätautien klinikka Maanalaiset tukirakenteet ja poistumistieporras, rakennuttamis- ja suunnittelutehtävät 6. HUS-Tilakeskus tilahallintopäällikön päätös 26.10.2016 12 N. 240 m2 toimitilojen vuokraaminen Invalidiliitto ry:ltä osoitteesta Nordenskiöldinkatu 18 A, Helsinki, Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön käyttöön 1.1.2017 alkaen Päätösesitys Hallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja Lauri Tanner, p. (09) 471 71204
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 6 (61) HALLITUS 138 31.10.2016 INFO-OSUUS 566/00/02/00/01/2015 HALL 138 HUS-yhtymähallinnon laskentapäällikkö Taru Lehtonen piti 23.10.2016 Vantaan kaupungin sote-viraston ja HUS/HYKSin viranhaltijajohdon yhteisessä seminaarissa myönteistä palautetta saaneen esityksen HUSin tuotteistuksesta ja kuntalaskutuksesta. Aiheesta on usein keskusteltu myös hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan näkemyksen mukaan esitys kannattaa pitää myös 31.10.2016 pidettävässä hallituksen kokouksessa, jossa muutoinkin talousarvioasiat ovat esillä. Esitys on jossain määrin tekninen ja operatiivinen, mutta se kuuluu asian luonteeseen. Esityksen pp-diat toimitetaan esityslistan oheismateriaalina 1 etukäteen. Suullisen esityksen ohjeistettu kesto on 20 minuuttia, minkä jälkeen on aikaa lyhyelle keskustelulle. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 7 (61) VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 VALMISTELUTILANNE HALL 139 HUS/1965/2016 Talousarvion 2017 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 13.6.2016 talousarvion 2017 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2017 2019 linjauksia. Hallitus hyväksyi 13.6.2016 kokouksessaan talousarvion 2017 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Kevään keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei oltu vielä kesäkuussa huomioitu HUS-kuntayhtymän talousarviolinjauksien ja raamin valmistelussa. Yleistä Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 pohjana on voimassa oleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä ja muuttamalla parannetaan HUS:n palveluiden saatavuutta ja laatua, kehitetään toiminnan kilpailukykyä ja tehostetaan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella sote-uudistus astumaan voimaan 1.1.2019. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi maakunnan sote-järjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2017 2019 kesken, mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan uuteen sote-malliin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta 2017 2020. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2017 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 8 (61) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Jokainen sairaanhoitoalue ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö laativat tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntalain 110 :n mukaan Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. - kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - myös kuntayhtymää koskee kukäntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Kuntayhtymän talousarvioasiakirjassa liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuosina 2017-2018 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassaolevaan strategiaan, jonka valtuusto on hyväksynyt 19.10.2011. Kuluva strategiakausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Hallitus käsitteli 26.1.2015 HUS:n strategian uudistamistarvetta ja käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. HUS:n johto on päättänyt, että strategista tahtotilaa kuitenkin päivitetään osana talousarvion 2017 valmistelua ja siitä päätetään talousarvion päätösprosessin mukaisesti. Strategista tahtotilaa päivitetään tarvittaessa vuonna 2017 vuoden 2018 osalta. Vuosien 2017 2018 aikana valmistaudutaan aktiivisesti 1.1.2019 alkavaan sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 9 (61) Valmisteluresurssia kohdistetaan sekä järjestämis- että tuottamisfunktioiden suuntaan. Järjestämistoiminnot eivät kuitenkaan vielä näy vuoden 2017 tavoitteissa, koska ao. toiminnan suunnittelu käynnistyy vasta loppuvuonna 2016. Strategisena tahtotilana on, että HUS:a kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan palvelulaitosta ja että järjestäjä maakunta on tehokas palvelujen integraattori. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Voimassa olevan strategian mukaisesti HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien 2017-2018 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin on vuoteen 2016 verrattuna lisätty tutkimus ja opetus. Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 10 (61) Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuosille 2017 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta potilaan hoito on oikea-aikaista päivystysprosessi on tehokas toiminta on laadukasta ja turvallista potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina toiminta on tehokasta hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka johtaminen on laadukasta henkilöstö suosittelee HUS:a hoitopaikkana henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 12 ja niiden mittareita 16. Strategiset tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty oheismateriaalissa 2. Strategisten avaintavoitteiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi henkilöstön influenssarokotekattavuus ja käsihuuhteen kulutus tavoitteilla vaikutetaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, mutta ne ovat luonteeltaan päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamisen edellyttämät kuntayhtymätasoiset kehittämishankkeet (nk. läpimurtohankkeet) ja toimenpiteet työstetään osana talousarviovalmistelua loppuvuoden 2016 aikana. Lopputuloksena syntyy selkeästi määritellyt läpimurtohankkeet ja kuntayhtymätasoinen toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen sekä aikatauluineen strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 11 (61) Käynnissä olevat kehittämishankkeet (mm. lean mallin mukainen toiminnan parantaminen, virtuaalisairaala, JCI-akkreditointi, magneettisairaala) sisällytetään läpimurtohankkeisiin ja toimenpideohjelmiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden 2017-2019 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2017 tulostavoite on kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien 2018 2019 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Vuoden 2017 alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoimintaan. Talousarviovuodelle 2017 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos -910 Sitovat nettokulut 1 532 845 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 167 000 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 57 762 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä -1 959 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Havukosken psykiatrisen osaston sulku ja toiminnan siirto Vantaan kaupungille (-0,25 milj. euroa) Helsingin kaupungin lasten foniatrian toiminnan siirto HYKS-sairaanhoitoalueelle (0,39 milj. euroa) Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian toiminnan siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle (0,1 milj. euroa)
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 12 (61) Sairaanhoitoalueiden muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelun toteuttaminen Helsingin sotevirastolta HUS:lle 1.1.2017 alkaen (5,0 milj. euroa) Porvoon sairaalan vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotisairaanhoito (0,6 milj. euroa) Helsingin kaupungin kiireettömän sairaankuljetuksen siirto HYKSsairaanhoitoalueelle (1,0 milj. euroa) Terveyskeskusseurantaosaston toiminnan siirto Lohjan sairaalalta Lohjan kaupungille (-1,2 milj. euroa) Tukipalveluyksiköiden toimintatuottoihin sisältyviä uusia tukipalveluita jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle (nettona lisäys vuodesta 2016 on yhteensä 10,0 milj. euroa) Espoon sairaalan tukipalvelut Kirkkonummen ja Mäntsälän lääkehuoltopalvelut Helsingin Haartmannin sairaalan potilasruokapalvelut (1/2017-) Kirkkonummen hankinta- ja logistiikkapalvelut (9/2016-) Carean (10/2016-) hankinta- ja logistiikkapalvelut Edellä mainittujen uusien tukipalveluasiakkuuksien lisäksi parhaillaan selvitetään Helsingin soteviraston hankinta- ja logistiikapalveluiden sekä laitoshuoltopalveluiden yhteistyön käynnistämistä vuoden 2017 aikana. Nämä eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sisälly 2017 talousarvioesitykseen. HUS:n sisäisistä sairaaloiden välisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen aikuis- ja nuorisopsykiatrian toiminnan hallinnollinen siirto osaksi HYKS psykiatrian tulosyksikön toimintaa. Porvoon sairaalan synnytystoiminta siirtyy HYKS Naistentautien tulosyksikköön ja osittain Hyvinkään sairaalaan. Lisäksi Porvoon sairaalasta siirretään ympärivuorokautinen lasten vuodeosaston toiminta HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Lisäksi valmistelussa on Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen siirto 1.1.2017 alkaen HUS-Kuvantamisen ja HUSLABin toiminnaksi. Tässä vaiheessa Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen lukuja ei ole vielä sisällytetty myöhemmin listatekstissä esitettyihin toiminta- ja talouslukuihin. Valmistelussa on HUS:n sisäisiä organisatorisia muutoksia; HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten toiminnan siirto omiksi tulosyksiköikseen HYKS sairaanhoitoalueelle vuoden 2017 alusta lukien. Parhaillaan arvioitavana on myös tukipalveluliikelaitosten (Ravioli, HUS-Desiko ja HUS-Servis) toimintojen mahdollinen yhdistäminen joko kokonaan tai osittain ja organisoida yhdistetty toiminta liikelaitos- tai tulosaluemuotoisena. Tukipalveluliikelaitosten toiminnan organisoituminen valmistellaan hallituksen päätettäväksi marraskuussa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 13 (61) Taloussuunnittelukauden aikana valmisteltavia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä Helsingin kaupunginhallitus antoi elokuussa lausunnon terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutosesityksistä: "Helsingissä tullaan tarkastelemaan päivystyksen järjestämistä ja tuottamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti yhteispäivystyksenä. Se on tarkoituksenmukaisinta tehdä viimeistään osana sote- ja maakunta sekä mahdollista pääkaupunkiseudun erillisratkaisua." Tarkoituksena on vuoden 2017 aikana valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin soteviraston kanssa Malmin ja Haartmanin päivystystoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi viimeistään 1.1.2018 alkaen. Tässä vaiheessa em. toimintoja ei ole sisällytetty taloussuunnittelukauden toiminta- ja talouslukuihin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 31.5.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle 1.2.2017 31.1.2018. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. HUS:ssa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 18 016 henkilötyövuotta. 24 tunnin lisäys vuodessa muille kuin lääkäreille merkitsee noin 200 henkilötyövuotta lisää. Tavoitteena on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan. Arvioitu vaikutus vuodelle 2016 on noin 11,2 milj. euroa ja se on sisällytetty vuoden 2016 ennusteeseen.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 14 (61) Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus Kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksella aikaansaadut hyödyt kasvavat portaittain tuleville kolmelle vuodelle. Vuoden 2017 kuntayhtymätasoiset vaikutukset henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen on arvioitu seuraavasti: Keväällä linjatun HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei huomioitu keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta. Syksyn suunnittelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti jäsenkuntien maksuosuuksien arvioinnissa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksella on huomattavia vaikutuksia myös HUS-kuntayhtymän tulevien vuosien suunnittelulle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta. Kikyn vaikutukset 2017 Nykytila Muutos TAE 2017 1 000 Vähennys 1 000 Lomarahat (sis. sivukulut) 100 % -30 % 49 174-14 752 Eläkemaksut 17,51 % -0,06 % 162 570-557 Työttömyysvakuutusmaksu 3,90 % -0,45 % 36 209-4 174 Sairasvakuutusmaksu (sotu-maksu) 2,12 % -0,94 % 19 683-8 720 Muut (Varhe, tapaturmavakuutus) 1,04 % 0,16 % 9 656 1 484 Vastikkeeton työajan pidennys henkilöstömenoista HTV 15.800 Max -200 HTV v.2017-47 % -4 000 Yhteensä vuonna 2017: -30 718 Kilpailukykysopimuksen vaikutus on huomioitu täysimääräisesti vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Koska lomarahojen leikkauksesta kohdistuu vuodelle 2016 noin 11,2 milj. euron kustannushyöty, on kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuodelle 2017 yhteensä 19,5 milj. euroa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 15 (61) Talousarvioesityksen 2017 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2015 TAE 2017 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2015 TAE 2017. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2016 toiminnallisen ylijäämän palautus jäsenkunnille (59,3 milj. euroa). Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ TP 2015 Tuloslaskelma TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Jäsenkuntien maksuosuus 1 569 960 1 452 337 1 465 714 1 531 935 4,5 % 5,5 % -2,4 % Muut palvelutulot 309 681 330 364 337 601 344 379 2,0 % 4,2 % 11,2 % Muut myyntitulot 43 569 53 491 50 449 71 637 42,0 % 33,9 % 64,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 28 121 27 673 26 600 25 459-4,3 % -8,0 % -9,5 % Myyntituotot 1 951 331 1 863 865 1 880 364 1 973 411 4,9 % 5,9 % 1,1 % Maksutuotot 68 497 68 739 71 190 71 419 0,3 % 3,9 % 4,3 % Tuet ja avustukset 8 911 7 216 7 185 7 639 6,3 % 5,9 % -14,3 % Muut toimintatuotot 10 460 5 803 7 726 6 225-19,4 % 7,3 % -40,5 % Toimintatuotot yhteensä 2 039 199 1 945 623 1 966 464 2 058 694 4,7 % 5,8 % 1,0 % Henkilöstökulut 1 132 222 1 136 541 1 141 125 1 156 005 1,3 % 1,7 % 2,1 % Palveluiden ostot yhteensä 303 586 302 584 318 512 318 557 0,0 % 5,3 % 4,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 362 345 365 915 365 893 377 755 3,2 % 3,2 % 4,3 % Avustukset 5 531 4 431 5 670 5 188-8,5 % 17,1 % -6,2 % Muut toimintakulut yhteensä 58 602 66 086 68 047 73 408 7,9 % 11,1 % 25,3 % Toimintakulut yhteensä 1 862 285 1 875 557 1 899 247 1 930 913 1,7 % 3,0 % 3,7 % Poistot ja arvonalentumiset 110 214 111 824 110 943 115 886 4,5 % 3,6 % 5,1 % Toimintakulut ja poistot yht. 1 972 499 1 987 381 2 010 190 2 046 800 1,8 % 3,0 % 3,8 % Toimintakate poistojen jälkeen 66 700-41 757-43 725 11 894-127,2 % -128,5 % -82,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 210 14 701 12 756 12 804 0,4 % -12,9 % -3,1 % Tilikauden tulos 53 489-56 458-56 482-910 -98,4 % -98,4 % -101,7 % Sitovat nettokulut 1 516 470 1 508 795 1 522 196 1 532 845 0,7 % 1,6 % 1,1 %
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 16 (61) Alla on esitetty vertailukelpoinen proformatuloslaskelma, jossa kesäkuussa 2016 toteutettu vuoden 2015 toteutuneen ylijäämän palautus 54,8 milj.euroa on poistettu sekä vuoden 2016 ennusteesta että talousarvioista ja käsitelty vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä. Lisäksi vuoden 2016 ennusteessa on huomioitu jäsenkuntien maksuosuuskutusta pienentävänä eränä 2016 vuosiennusteen mukainen arvioitu ylijäämäpalautus 59,3 milj. euroa. TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENNUSTE TAE 2017 Muutos % Muutos % (1000 euroa) 2014 2015 ylij.p. *) Muutettu 2016 *) 7+5 2016 *) 2017 TAE 2017 / TA 2016 TAE 2017 / ENN 2016 Jäsenkuntien maksuosuus 1 475 306 1 515 312 1 506 985 1 520 363 1 531 935 1,7 % 0,8 % Muut palvelutulot 279 224 309 681 330 364 337 601 344 379 4,2 % 2,0 % Muut myyntitulot 41 077 43 569 53 491 50 449 71 637 33,9 % 42,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 30 796 28 121 27 673 26 600 25 459-8,0 % -4,3 % Myyntituotot 1 826 403 1 896 683 1 918 513 1 935 012 1 973 410 2,9 % 2,0 % Maksutuotot 62 287 68 497 68 739 71 190 71 419 3,9 % 0,3 % Tuet ja avustukset 10 268 8 911 7 216 7 185 7 639 5,9 % 6,3 % Muut toimintatuotot 7 993 10 460 5 803 7 726 6 225 7,3 % -19,4 % Toimintatuotot yhteensä 1 906 951 1 984 551 2 000 271 2 021 113 2 058 693 2,9 % 1,9 % Henkilöstökulut 1 101 698 1 132 222 1 136 541 1 141 125 1 156 005 1,7 % 1,3 % Palveluiden ostot yhteensä 285 970 303 586 302 584 318 512 318 557 5,3 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä 339 981 362 345 365 915 365 893 377 755 3,2 % 3,2 % Avustukset 893 5 531 4 431 5 670 5 188 17,1 % -8,5 % Muut toimintakulut yhteensä 55 691 58 602 66 086 68 047 73 408 11,1 % 7,9 % Toimintakulut yhteensä 1 784 232 1 862 285 1 875 557 1 899 247 1 930 913 3,0 % 1,7 % Poistot ja arvonalentumiset 106 853 110 214 111 824 110 943 115 886 3,6 % 4,5 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 1 891 085 1 972 499 1 987 381 2 010 190 2 046 799 3,0 % 1,8 % Toimintakate poistojen jälkeen 15 866 12 052 12 891 10 923 11 894-7,7 % 8,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 13 171 13 210 14 701 12 756 12 804-12,9 % 0,4 % Tilikauden tulos 2 694-1 159-1 810-1 833-910 Sitovat nettokulut 1 472 612 1 516 470 1 508 795 1 522 196 1 532 845 1,6 % 0,7 % *) TP 2015 ylijäämäpalautus 54,8 milj. siirretty vuodelta 2016 vuodelle 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 74,4 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin).
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 17 (61) Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,7 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 3,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,2 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,5 %. Talousarvioesitys on tässä vaiheessa laadittu nykyisten asiakasmaksujen mukaisesti. 10% korotus asiakasmaksuihin tuottaisi n. 7 milj. euron tulot, joilla voitaisiin vastaavasti keventää jäsenkuntien maksuosuutta. Asia esitetään keskusteltavaksi hallituksen kokouksessa. Toimitusjohtaja pitää korotusta perusteltuna. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 18 (61) Toimintakulut Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut nousevat 34,0 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin -0,1 %:n vuositason kustannustason lasku. Kilpailukykysopimuksen -30 %:n lomarahan leikkauksen vaikutuksesta kirjataan jo vuodelle 2016 9kk osuus lomapalkkavaraukseen. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 22,78 %) on budjetoitu -5,2 %:n keskimääräinen kustannustason lasku.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 19 (61) Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 0,99. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason lasku on yhteensä -1,0 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut yhteensä vuonna 2017 kasvavat ennusteeseen 2016 verrattuna 1,3 % ja talousarvioon 2016 verrattuna 1,7 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 318,6 milj. euroa. Summa on samansuuruinen kuin ennuste 7+5 vuodelle 2016 ja 5,3 % suurempi kun talousarvio 2016. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 377,8 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2016 7+5 ennusteeseen 3,2 % ja 3,2 % talousarvioon 2016 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2016 ennusteesta on yhteensä 5,5 milj. euroa (7,9 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista (merkittävin on vuokrattavat tilat hammaslääketieteen kliinisen opetuksen toiminnalle 0,7 milj. euroa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2016 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2017 2019 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2017 arvioitu poistotaso 115,9 milj. euroa nousee 3,6 % vuoden 2016 talousarvioon ja 4,5 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2015 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuosille 2017 ja 2018.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 20 (61) Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2017 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Vuoden 2017 hinnoittelun keskeisenä tavoitteena on eriyttää elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelu, jolloin elektiivisten peruspalveluiden hinnat laskevat ja vastaavasti päivystyksellisten palveluiden hinnat nousevat. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2017 on HYKS-sairaanhoitoalueella 1,79 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 1,3 % sekä Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla 1,7 %. Tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Muiden maksajien ja ulkokuntasubvention riskin minimoimiseksi tuottavuustavoitetta ei ole aikaisemmin huomioitu välisuoritehinnoissa eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus ole siten sisältänyt tuottavuustavoitetta. Suoriteperusteisen laskutuksen osuuden ennakoidaan hieman kasvavan tulevaisuudessa myös jäsenkunnilla ja tämän vuoksi vuoden 2017 välisuoritehinnoissa ja suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 21 (61) Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2017 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös vähennettynä ylijäämän laskennallisella palautuksella Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Ts. oletuksena on, että lyhyellä aikavälillä eli kahden vuoden aikana kuntakohtaisessa profiilissa ei tapahdu olennaisia muutoksia Huomioidaan vuoden 2016 ja 2017 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,0 % (2016 vs. 2015) ja 0,9 % (2017 vs. 2016) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Laskennassa huomioidaan myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuoden 2017 henkilöstökuluihin ja kustannustasonkehitykseen.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 22 (61) Huomioidaan uusien vuodelle 2017 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2017 ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2017 tuottavuustavoite 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2017 yhteensä noin 1,0 % (15 931 henkilöä) vuodesta 2016. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,39 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 1,37 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2017 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,5 milj. euroa (1,23 %). Talousarvioesityksessä 2017 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 7,2 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän toiminnan laatua, saatavuutta tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 4,6 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2017 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 531,7 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2016 ennuste ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 23 (61) HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuudessa on kasvua vuoden 2015 ylijäämän laskennallisella palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen on 1,1 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,7 % ja TP 2015 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2016) vuosikasvu vuoteen 2017 on 0,2 %. Talousarvioesityksessä 2017 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle +95 tuhatta euroa - Havukosken psykiatrian siirto Hyksistä Vantaan kaupungille -250 tuhatta euroa - Helsingin foniatrian siirto Helsingin kaupungilta Hyksiin +390 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 235.000 euroa. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/2016 24 (61) eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot (2014 ja 2015) sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2017 talousarvion HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2017. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. 1 000 TP 2014 TP 2015 *) Muutettu **) TA 2016/2 Muutos-% TA 2016/2 / TP 2015 Ennuste 2016 (7+5) ***) Maksuosuus 2017 (ilman kuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia) Kuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset Maksuosuus TAE 2017 HYKS-sha kunnat 1 040 891 1 069 830 1 065 230-0,4 % 1 074 624 1 081 071 140 1 081 211 Espoo 239 949 243 425 248 597 2,1 % 244 074 245 059 0 245 059 Helsinki 517 676 533 735 528 248-1,0 % 535 603 539 917 390 540 307 Kauniainen 8 324 8 625 7 975-7,5 % 8 235 8 495 0 8 495 Kerava 34 967 35 491 35 931 1,2 % 35 147 35 596 0 35 596 Kirkkonummi 35 081 35 186 35 009-0,5 % 36 451 36 543 0 36 543 Vantaa 204 893 213 367 209 471-1,8 % 215 113 215 461-250 215 211 Länsi-Uudenmaan sha 52 345 55 548 51 961-6,5 % 60 194 54 174 0 54 174 Hanko 11 093 11 902 10 956-8,0 % 12 926 11 605 0 11 605 Inkoo 5 211 6 527 5 909-9,5 % 6 698 5 958 0 5 958 Raasepori 36 041 37 119 35 097-5,4 % 40 570 36 611 0 36 611 Lohjan sha 98 513 102 858 101 270-1,5 % 105 618 103 467 0 103 467 Karkkila 10 100 10 207 10 678 4,6 % 10 258 10 402 0 10 402 Lohja 52 997 55 927 54 164-3,2 % 58 284 56 453 0 56 453 Siuntio 6 328 6 486 6 791 4,7 % 6 268 6 429 0 6 429 Vihti 29 088 30 238 29 637-2,0 % 30 808 30 183 0 30 183 Hyvinkään sha 184 046 187 449 186 558-0,5 % 185 251 191 864 95 191 959 Hyvinkää 48 629 49 608 50 407 1,6 % 47 989 50 464 95 50 559 Järvenpää 40 243 42 068 39 890-5,2 % 42 531 42 681 0 42 681 Mäntsälä 19 955 20 210 20 417 1,0 % 19 069 20 497 0 20 497 Nurmijärvi 39 499 39 657 39 425-0,6 % 39 954 41 137 0 41 137 Tuusula 35 720 35 907 36 419 1,4 % 35 708 37 085 0 37 085 Porvoon sha 99 511 99 627 101 966 2,3 % 94 675 101 125 0 101 125 Askola 4 772 5 526 5 297-4,1 % 4 975 5 414 0 5 414 Lapinjärvi 2 984 2 970 2 961-0,3 % 2 918 3 096 0 3 096 Loviisa 16 257 15 421 15 826 2,6 % 13 245 15 582 0 15 582 Pornainen 5 013 4 572 4 879 6,7 % 4 262 4 921 0 4 921 Porvoo 52 052 52 931 53 760 1,6 % 50 924 53 097 0 53 097 Sipoo 18 432 18 208 19 242 5,7 % 18 350 19 014 0 19 014 Yhteensä 1 475 306 1 515 312 1 506 985-0,5 % 1 520 363 1 531 700 235 1 531 935 *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu vuoden 2015 luvuissa ja vastaavasti poistettu muutetusta TA 2016 **) Valtuustossa 15.6.2016 ***) 7+5 ennuste huomioiden 2016 ennustetun ylijäämän palautuksen 59,3 milj. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2014 2017 (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.