Salon kaupunki Isokylä Toijala Tavolan osayleiskaava LIITE 8: RAKENNEVAIHTOEHTOJEN LIIKENNEARVIOT
MUISTIO 1 (12) SALON ISOKYLÄ-TOIJALAN OSAYLEISKAAVA ALUSTAVIEN RAKENNEVAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLINEN ARVIOINTI Yleistä Tässä muistiossa on arvioitu alustavasti Isokylän Toijalan osayleiskaavan rakennevaihtoehtojen liikenteellisiä tekijöitä. Arviointia tarkennetaan kaavasuunnittelun edetessä. Yleiskaava osoittaa kunnan oman tahdon alueiden käytön järjestämiseksi ja sovittaa yhteen intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle ja muuttamiselle. Liikenteen ja etenkin liikenneturvallisuuden kannalta merkityksellisiä yleiskaavatason kysymyksiä ovat toimintojen sijoittelun periaatteet, hajarakentamisen ohjaus, liikenneverkon jäsentely sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys. Seuraavassa on esitetty joitakin osayleiskaavatyön liikennesuunnittelussa huomioitavia periaatteita: Toimintojen sijoittelu Alueet ja toiminnot sijoitetaan suhteessa liikenneverkkoon niin, että liikennetarve minimoidaan ja että liikenne eri kulkumuodoilla ohjautuu turvallisille reiteille. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan kaavoittamalla nykyisten ja suunniteltavien reittien varsille tiivistäen rakennetta asemien ja pysäkkien lähellä. Teollisuus ja työpaikat sijoitetaan niin, että raskas liikenne voidaan ohjata pääväylille. Päivittäispalvelut osoitetaan kävelyetäisyydeltä asunnoista. Kouluja, päivittäispalveluita tai hoitolaitoksia ei sijoiteta vilkasliikenteisten väylien varsille tai niin, että kulkureiteille syntyy vaarallisia risteyskohtia. Hajarakentamisen ohjaus Yleiskaava on rakennusjärjestyksen ohella keskeinen hajarakentamista ohjaava väline. Kaavassa määrättävillä suunnittelutarvealueilla rakentamisen edellytykset on tutkittava rakennuslupamenettelyä perusteellisemmin yhdyskuntakehityksen ja liikenteen järjestämisen näkökulmasta. Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Konsulttipalvelut Åkerlundinkatu 5 B, PL 403, 33101 Tampere Puhelin (vaihde) 020 444 11 Faksi 020 444 4201 www.destia.fi etunimi.sukunimi@destia.fi
MUISTIO 2 (12) Liikenneverkon jäsentely Yleiskaava käsittää liikenneverkon tulevat kehittämistarpeet. Verkkoon sisältyvät pääliikenneverkko ja kokoojakadut, joukkoliikennereitit ja terminaalit, porrastettujen nopeusrajoitusten periaatteet, alhaisten nopeusrajoitusten alueet, ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettavat alueet, kävelyn ja pyöräilyn erottelutarve, moottorikelkkareitit, liittymien tyypit ja liittymätiheys. Liikenteen haittojen hallinnan, kuten meluntorjunnan periaatteet yleisellä tasolla. Toteutusjärjestys Toimenpiteiden on oltava kustannuksiltaan realistisia kaavan aikajänne ja tien-/kadun-/radanpidon vastuutahojen resurssit huomioon ottaen. Tärkeimmät tie- ja rataverkolliset toimet ja maankäytön ajoitus kytketään toisiinsa kaavamääräyksin ja sopimuksin. Nykytila-analyysi Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön nykytilanne analyysissa on käytetty seuraavia lähteitä: maakuntakaava ja aikaisempi yleiskaava Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (sisältäen mm. liikennemallin, kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman, joukkoliikennesuunnitelman) vaikutusalueelle tehdyt väyläverkkoa koskevat suunnitelmat (mm. Itäisen ohikulun suunnitelmat) liikenneturvallisuusanalyysi tiedot lähialueen liikennettä synnyttävistä toiminnoista täydentävät liikennelaskennat lokakuussa 2007 Aikaisemmat kaavat ja suunnitelmat Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty marraskuussa 2006 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaavatyön aikana yhteistyö alueen kuntien kanssa on ollut poikkeuksellisen laajaa. Kaavatyöhön liittyen on laadittu erillisselvitykset alueen liikennejärjestelmästä, alueen päivittäistavaraverkosta sekä rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja maisemasta. Maakuntakaavassa tieliikenteen yhteystarve merkinnän suunnittelumääräysten mukaan Salaisten eritasoliittymän ja ohjeellisen tielinjauksen toteuttamismahdollisuudet ml. mahdolliset moottoritien rinnakkaisjärjestelyt tulee tutkia tarkemmalla suunnittelulla. Nyt valmisteilla olevan osayleiskaavan suunnittelualueella on voimassa Halikon keskusten osayleiskaaava vuodelta 2002. Osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä. Osayleiskaavassa on esitetty Salaisten eritasoliittymä ja siihen liittyen PTY aluevaraus (alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarapalveluja). Salon yleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2006, päätös ei kuitenkaan ole lainvoimainen. Salon yleiskaavatyön yh-
MUISTIO 3 (12) teydessä on tehty mm. liikenneselvitys ja keskustan kaupallinen kehittämisselvitys. Liikenneturvallisuustilanne Salon kaupungin katu- ja yksityistieverkolla tapahtuu ajosuoritteeseen suhteutettuna paljon kevyen liikenteen ja risteysonnettomuuksia. Näissä onnettomuusluokissa Salon kaupungissa tapahtuu yli kaksinkertainen määrä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia ajosuoritteeseen suhteutettuna koko Suomen lukuihin verrattuna. Halikossa katu- ja yksityistieverkolla tapahtuu ajosuoritteeseen suhteutettuna enemmän henkilövahinkoon johtaneita yksittäisonnettomuuksia kuin koko Suomessa keskimäärin. Katu- ja yksityistieverkon henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ajosuoritteeseen suhteutettuna (1999-2004) on esitetty seuraavassa kuvassa. Luvut perustuvat Teknillisen korkeakoulun KULTItyökaluun. Katu- ja yksityistieverkon henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain ajosuoritteeseen suhteutettuna (riski onn/100 milj.ajonkm/v) 16 14 12 10 8 6 kohtaaminen peräänajo risteys yksittäis kevyt liikenne muu 4 2 0 Salo Halikko Manner-Suomi Suunnittelualueen maanteiden 52 (Hämeentie) ja 12209 (Salaistentie) poliisin tietoon vuosina 2002-2006 tulleet onnettomuudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Salaistentiellä ei ole onnettomuuskasaumia, mutta kantatien 52 liittymissä (mt110 ja vt1) on selvät onnettomuuskasaumat. Isokyläntien liittymässä on tapahtunut kuolemaan johtanut kevyen liikenteen onnettomuus.
MUISTIO 4 (12) Kävely ja pyöräily Salossa työmatkoja tehdään kesällä eniten polkupyörällä (53 %) ja henkilöautolla (31 %). Talvella suosituimmat kulkutavat ovat henkilöauto (48 %) ja kävely (26 %). Ostos- ja asiointimatkoilla lähikaupassa käydään yleisimmin jalan tai pyörällä (69 %). Salon keskustassa ostosmatkat tehdään yleisimmin autolla (64 %) mutta myös jalan tai pyörällä tehdään keskustassa suhteellisen paljon ostosmatkoja (35 %). Ostosmatkat Salosta Halikon automarkettiin taas tehdään lähes yksinomaan henkilöautolla (94 %) Pintaalaltaan pienessä ja pitkälle kaupungistuneessa Salossa 85 % asukkaista asuu alle 15 minuutin kävelyetäisyydellä päivittäistavarakaupasta (lähde: Salon seudun ljs). Kävely ja pyöräily on Salossa erittäin merkittävä kulkumuoto, joka tulee huomioida myös kaavaratkaisuissa. Erityisen tärkeitä ovat yhteydet suunnittelualueen lähikouluille (ks. kuva), Salon ja Halikon keskustoihin sekä muihin paljon liikennettä synnyttäviin kohteisiin.
MUISTIO 5 (12) Nykyisten ja suunniteltujen koulujen sijainti (lähde: Salon seudun ljs) Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittu Kevyen liikenteen pääväylien tavoiteverkko on esitetty seuraavassa kuvassa. Suunnittelualueen kannalta merkittävimpiä yhteyksiä ovat Hämeenojanpolun (Vanutehtaankatu Ollikkala) nykyinen laaturaitti sekä Metsäkedonkadun ja Uhrilähteenkadunsuuntaiset pääraitit. Uudet kaavoitettavat alueet tulee yhdistää mahdollisimman sujuvasti näihin pääyhteyksiin.
MUISTIO 6 (12) Kevyen liikenteen pääväylien tavoiteverkko Salon-Halikon taajama-alueella (lähde: Salon seudun ljs)
MUISTIO 7 (12) Osaksi Salon-Halikon sekä Someron kevyen liikenteen pääverkkoja on esitetty kehitettäväksi erityisiä laaturaitteja, jotka nimensä mukaisesti tarjoavat tavallista kevyen liikenteen väylää laadukkaamman kävely- ja pyöräilyympäristön. Joukkoliikenne Salon kaupungin palvelutasotavoitteet 2002-2006 on määritelty liikennejärjestelmäsuunnitelmassa paikallisliikenteen osalta seuraavasti: Paikallisliikenne tarjoaa joukkoliikennepalvelut kaupungin kaikille alueille eivätkä kävelymatkat muodostu kohtuuttomiksi. Paikallisliikenteellä on mahdollisuus tehdä Salossa ja Halikon kuntakeskuksessa vaivattomasti työ-, koulu- ja asiointimatkoja. Korkeatasoinen asiointiliikenne edellyttää säännöllistä liikennettä myös hiljaisina aikoina eli keskipäivällä, illalla ja viikonloppuna. Ilta- ja viikonloppuliikenteessä joukkoliikenteen palvelut kattavat nykyistä laajemmat alueet. Perjantai- ja lauantai-iltoina on järjestetty yökuljetukset. Meriniittyyn ja muille merkittäville työpaikka-alueille on säännölliset joukkoliikennepalvelut jokaisena arkipäivänä ympäri vuoden. Paikallisliikenne toimii sujuvana matkaketjun osana kaupunkialueen ulkopuolelta tuleville linja-auto- ja junavuoroille. Yleisesti ottaen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta ja kustannustehokkaiden joukkoliikennepalvelujen kannalta on suotavaa mahdollisimman tiivis rakenne olemassa olevien liikennepalvelujen läheisyyteen. Jos uusia alueita kehitetään tulisi ne rakentaa tiiviisti tai sijoittaa nauhamaisesti nykyisen maankäytön tai joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Joukkoliikenteen tavoitteelliset linjat suunnittelualueen läheisyydessä ja palvelutasotavoitteet 2006 on esitetty seuraavassa kuvassa.
MUISTIO 8 (12) Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2006 Salossa (lähde: Salon seudun ljs) Tie- ja katuverkko sekä nykyiset liikennemäärät Maantieverkon liikennemääriä suunnittelualueen ympäristössä on esitetty seuraavan sivun yläkuvassa. Lukuarvot ovat vuoden 2006 keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä. Hämeentiellä (52) Ollikalan kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on jo nykyisellään 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallinnon tierekisterin liikennemäärätietoja täydennettiin lokakuussa 2007 tehdyillä liikennelaskennoilla. Laskennat suoritettiin neljässä liittymässä iltapäivän huipputuntina. Torstain iltahuipputunnin liikennemäärä Hämeentiellä heti maantien 110 liittymän pohjoispuolella on lähes 1900 ajoneuvoa. Laskennan tulokset on esitetty seuraavan sivun alakuvassa. Halikontien x Salaistentien liittymän laskenta suoritettiin maanantaina, Vaskiontien x Kuruntien liittymän tiistaina, mt110 x Sepänkadun liittymä keskiviikkona ja mt110 x Hämeentien liittymä torstaina. Liikennemäärien keskimääräinen jakautuminen viikonpäiville on tiedossa, joten liikennelaskentatuloksista voidaan päätellä esim. perjantain huippuruuhkan ongelmat.
MUISTIO 9 (12) Maanteiden liikennemääriä tierekisteristä (2006) KVL 400 10300 2600 5100 8700 1200 13000 580010100 9600 9000 7700 Liittymien liikennelaskennat lokakuussa 2007 Vaskiontie x Kuruntie 110 x 52 Halikontie x Salaistentie 110 x Sepänkatu
MUISTIO 10 (12) Mahdolliset liikenneverkolliset muutokset ja niiden vaikutukset Maakuntakaavassa on Salaisiin Salon ja Halikon rajan tuntumaan valtatielle 1 osoitettu uusi eritasoliittymä. Salaisten eritasoliittymän liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu alustavasti muistiossa Salaisten eritasoliittymän liikenteellinen arviointi EMME/2-liikennemallilla. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ovat: + Somerontien liikennemäärän kasvu pysähtyy ja liittymien toimivuus ja turvallisuus paranevat. + Halikon Vaskiontien läpikulkuliikenne vähenee merkittävästi, mikä parantaa Halikon keskustan liikenneturvallisuutta. - Salaistentien ja Uhrilähteenkadun läpikulkuliikenne luo haasteita kevyen liikenteen järjestelyille ja toimintojen sijoittelulle, jotta liikenneturvallisuus ei vaarannu. - Sepänkadulle tulee runsaasti läpiajoliikennettä, mikä ei ole kadun luonteeseen sopivaa eikä liikenneturvallisuuden kannalta toivottavaa. Sepänkadun läpiajoliikenteen rajoittamista on harkittava. Rakennevaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arviointi Osayleiskaavan laatimisen valmisteluvaiheessa on laadittu 5 alustavaa rakennevaihtoehtoa. Rakennevaihtojen alustava liikenteellinen vertailu on esitetty liitteen 1 taulukossa. Taulukon laadinnassa on hyödynnetty Liikenneturvallisuus kaavoituksessa julkaisun kysymyslistoja, jotka on esitetty seuraavassa: Toimintojen sijoittelu Eheyttääkö kaava yhdyskuntarakennetta ja tukeutuuko se nykyiseen palvelurakenteeseen valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti? Onko toimintojen sijoitus maakuntakaavan linjausten ja tavoitteiden mukainen? Hillitseekö kaava autoliikenteen kasvua? Edistävätkö ratkaisut joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä? Onko joukkoliikenteen käyttäminen realistista? Onko suunniteltujen toimintojen liikennetarpeet arvioitu? - keskeisiä suurmyymälät, työpaikka-alueet, keskustatoiminnot, kerrostaloalueet, jäähallit yms. urheilutoiminnot, isot huoltoasemat/tienvarsipalvelut - hyviä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä edellyttävät asuinalueet, koulut, päiväkodit, vapaa-ajantoiminnot, keskustapalvelujen alueet Ehkäiseekö kaava eri kulkumuotojen risteämistä samassa tasossa? Onko moottorikelkkareitit, - vuokraamot ja pysähdyspaikat suunniteltu turvallisiksi? Ajoneuvoliikenne Tukeeko liikenneverkko turvallisia ajonopeuksia?
MUISTIO 11 (12) Onko liikenneverkon jäsentely selkeä? Riittääkö sen välityskyky nyt ja tulevaisuudessa? Turvaako kaava valtakunnallisen päätie- ja rataverkon toimivuuden ja turvallisuuden kehittämisen? Ovatko maanteiden nopeustasot ja liittymät Tiehallinnon toimintalinjojen mukaisia? Onko pitkämatkainen ja paikallinen liikenne eroteltu toisistaan? Toteutuuko kulkumuotojen (autoilu pyöräily kävely ) erottelu? Ovatko liittymät sijainniltaan ja tyypiltään turvallisia? Ovatko yhtenäiset katu-/tieosuudet jaksoteltu luontevasti? (erityisesti maaseututaajamissa) Tukeeko kaavan eri osien pysäköintipolitiikka kaavan tavoitteita: keskusta, aluekeskukset, asuinalueet, työpaikka-alueet, kulkumuotojen solmupisteet? Joukkoliikenne Tukeeko kaava joukkoliikenteen käyttöä ja toimivien matkaketjujen muodostumista? Onko joukkoliikenteen reittien ja terminaalien tarpeet otettu huomioon? Toteuttaako kaava laadittua liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja joukkoliikennesuunnitelmaa? Kävelyn ja pyöräilyn verkko Suosiiko ratkaisu kävelyä ja pyöräilyä kulkumuotoina? Ovatko matkat päivittäiskohteisiin riittävän lyhyitä ja houkuttelevia? Onko pyörätieverkko kattava? Tonttikaduilla ja vähäliikenteisillä kokoojateillä pyöräreitti voi kulkea ajorataa pitkin. Sisältääkö kaava taajamien väliset kävely- ja pyöräilyreitit ja pääulkoilureitit? Ovatko risteämiset ajoneuvoliikenteen kanssa turvallisia? Onko kaavassa nostettu esiin kohteet, jotka edellyttävät erityistä huomiota esteettömyyteen (kuten koulujen, päiväkotien ja ikääntyneiden palvelukohteet, pääsy virkistysalueille)? Onko kävely- ja pyöräily-yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille otettu huomioon? Näkyykö esteettömyystavoite toimintojen sijoittelussa, reittien suunnittelumääräyksissä ja kytkennöissä joukkoliikennejärjestelmään? Muiden liikennemuotojen tarpeet Rautatiet, asemat, matkakeskus Tavaraliikenteen terminaalit ja ajoreitit Erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetukset Satama-alueet ja sataman synnyttämä henkilö- ja tavaraliikenne Lentoliikenteen kentät ja terminaalit Kaavan toteuttaminen Onko maankäytön kehittämisen ja liikennejärjestelyjen keskinäinen ajoitus varmistettu eri osapuolten kanssa? Onko toteuttamisen aikajänne ja tarvittaessa vaiheittain toteuttaminen otettu huomioon kaavamääräyksissä? Onko epävarmuudet tilavarauksissa maankäytön muutoksiin ja turvallisuuteen kartoitettu ja onko niihin varauduttu?
MUISTIO 12 (12) Onko tarvittavien liikennejärjestelyiden toteuttaminen rahoituksellisesti realistinen? Onko kustannusvastuu selkeä? Osayleiskaavavaiheessa tunnistettavista riskeistä merkityksellisimmät ovat: