Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm.

Mitä uutta aivoista ja oppimisesta?

Ihmisen mieli alikäytetty voimavara. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet, Stockholm

Opiskelu? Oppiminen, kiinnostus ja motivaatio yläkoulussa ja lukiossa KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden

Informaationkäsittely aivojen ehdoilla

Vastuullisuus. Kirsti Lonka

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Visioita tulevaisuuden koulusta

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Innostuva, onnistuva työyhteisö

Miksi elämästä pitää nauttia?

Tutkiva oppiminen. Professori Kirsti Lonka. Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä?

Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen?

Tulevaisuuden opettajankoulutus - miten vastaamme huomisen tarpeisiin

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten syntyvät tulevaisuuden osaajat?

Miten tuottaa oppimisen iloa?

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Tulevaisuuden oppiminen?

Projektityöskentely, inhimillinen tiedonkäsittely ja hyvinvointi. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto

Diginatiivit tulevat! Olemmeko valmiita? Opettajan elinikäisen oppimisen avaimia

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

OPPIMINEN, TUNTEET & MOTIVAATIO

Pedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen?

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita?

Innostavat ympäristöt korkeakoulussa

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Mistä tulevaisuuden osaajia?

Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo?

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

TAMPERE - The Global Center of Future Learning -projekti

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Opiskelija digimaailmassa

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Murrosikäisen kehitys

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen Lasten terveyskäräjät Helsinki

Ajatuksia oppimisesta

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Psyykkinen toimintakyky

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

STEM oppimiseen sitouttavat käytännöt: Suomi-Chile tutkimusyhteistyö

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Vesimolekyylien kiehtova maailma

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson

Muutos, mahdollisuus, motivointi aktivointi työtapoihin ja muutoksen hallintaan

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Opetushallituksen kuulumiset

Vapaa-ajan toiminnat. Ei ikinä totta. Joskus totta. Aina totta Kommentit. Yleensä totta

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Edtech kestää aikaa!

Digiloikka mihin se meidät vie?

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Joustavat oppimisen tilat Oppimaisemafestivaali Grand Marina Helsinki klo

Transkriptio:

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta Professori Kirsti Lonka, HY www.cicero.fi sekä Vieraileva professori Karolinska Institutet Segregaatio-keskustelutilaisuus Opetushallituksessa 21.2. 2010 Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä, OKL, Helsingin yliopisto KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ Fyysiset muutokset ja kasvu: tytöillä puberteetti aikaistuu koko ajan, pojilla siirtyy myöhemmäksi Sukupuolirooleja koskevat arvot konservatiivisimmillaan juuri 15-vuotiailla Oman identiteetin kehittäminen Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähemmän tukea tarjolla Avun ja tuen hakeminen vähenee Vähemmän valinnan mahdollisuuksia Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon Pystyvyyden tunne vähenee. Hyvin sukupuolistunut käsitys siitä, mikä on tärkeää ja kiinnostavaa (pojilla LUMA-aineet, tytöillä matikkakammoa) Itsesäätelyn taidot heikkenevät, otsalohkon toiminnat kehittyvät hitaasti Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää, tyttöjen kiinnostus LUMA-aineisiin vähenee yläasteella? 1

Kaverit vaikuttavat paljon nuorten opiskelusuunnitelmiin ja kouluun sopeutumiseen Psykologi Noona Kiurun tutkimuksen mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin. Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa koulutukselta ei odoteta kummoisia. Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalinen tausta. Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan. Niillä nuorilla, jotka eivät kuuluneet mihinkään tiettyyn kaveriporukkaan, on muita enemmän ongelmia kouluun sopeutumisessa. Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin, mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta. MITÄ ON KIINNOSTUS? Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, johon liittyvät positiiviset tunteet ja keskittyminen Syntyy ihmisen ja oppimisympäristön välillä ei tule ihmisen sisältä - myös kaveripiiri vaikuttaa! Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä kiinnostukseen Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat paremmin 2

MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) Tilannesidonnainen kiinnostus 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) Jos opettaja kontrolloi oppimista liikaa, oppilaiden tunteet eivät ole yhtä positiivisia Älyllisen autonomian tukeminen antaa oppilaille kontrollin tunnetta Älyllistä autonomiaa koetaan oppitunneilla, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat yhteiset/selvät Tällaiset oppitunnit koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi 3

DIGITAL NATIVES diginatiivit Marc Prensky, 2001-1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan - Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet ja muovautuneet yhdessä teknologian kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt (huom. eivät välttämättä sen taitavampia tietokoneen käytössä!) - Aikuisten digimuukalaisten on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin - Vaan mummot käyttää sähköpostia TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN - motivoivat välineet -kiinnostavat sisällöt -yhteistoiminta ja tiimityö 4

KOULUAINEIDEN ARVOSTUS TYTÖILLÄ JA POJILLA Dr. Angela Chow & Prof. Katariina Salmela-Aro (Lähetetty julkaistavaksi)tutkijakollegium, Helsingin yliopisto Tutkijat osoittavat, että 9-luokkalaisista LUMA-aineita kiinnostavina ja tärkeinä pitävät olivat enimmäkseen poikia, kun taas näitä aineita vieroksuvat olivat enimmäkseen tyttöjä. Vanhat stereotypiat ovat siis vielä vallalla 2000-luvulla, mikä on huolestuttavaa. Lisää tietoa aiheesta, kun tutkimus ilmestyy!! Aivomyyttejä ja niiden kumoamisia Yhdessä professori Kimmo Alhon kanssa www.cicero.fi 5

TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA IMPROVISAATIOTEATTERIA (Keith Sawyer: Group Collaboration) Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Miten sopeudumme tähän? Ovatko aivot sosiaaliset? YLEISIÄ OPPIMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA AIVOISTA 1. Tiettyjen taitojen oppiminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla 2. Lapsuusiän jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista 3. Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset ONKO NÄILLÄ USKOMUKSILLA MITÄÄN PERÄÄ? 6

PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565 73 Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565 73 Emt. sivu 1571 7

EMPAATTISET AIVOT? Kuva 4. Kivun peilautuminen (Saarela ym. 2007). Kun koehenkilöt katsoivat kipua kärsivien potilaiden kasvoja, heidän omissa aivoissaan aktivoitui affektiivinen kipuverkosto molemmissa aivopuoliskoissa ja alimmassa otsalohkopoimussa. Tulkinta (KL): Ihminen siis voi tuntea toisen ihmisen kipua omissa aivoissaan. Ammattilaisen on opittava käsittelemään tätä ongelmaa, jotta pystyy toimimaan hankalissa tilanteissa. Ei ole vielä tutkimusta siitä, että naiset ja miehet eroaisivat tässä suhteessa. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 2007;123:1565 73 Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua Muusikko Liike- ja tuntoalueita Kuuloaivokuori Verrokki Näköalueita Etu Taka Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet) kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003. Tulkinta (KL): Musiikin harrastus näkyy aivoissa. Muusikoille kehittyi tässä tutkimuksessa tippaleipäaivot eli lisää yhteyksiä aivopuoliskojen välille. Ihminen voi oppia moniottelijaksi! Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai kosketinsoittimet) aivokurkiaisen etuosa takaosaa suurempi. Naismuusikoilla ja verrokeilla ei tällaista eroa. Lee, Chen & Schlaug, NeuroReport, 2003. 8

Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton Tulkinta (KL): Avaruudellinen hahmotuskyky kehittyy autoa ajaessa ja suunnistaessa. Ei siis synnynnäinen juttu. Ehkä navigaattorin käyttö estää? Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, 2000. Tiettyjen asioiden oppiminen ja tekeminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla. - Aivot muovautuvat läpi elämän - Aivojen asettamia rajoja oppimiselle ei tunneta tarpeeksi hyvin -Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa! - Monet erot liittyvät siihen, mihin ja miten aivoja on käytetty Lapsuusiässä on aivojen kriittisiä kehityskausia, joiden jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista. -Lapsuus- ja nuoruusiässä tiettyjen asioiden oppiminen on helpompaa, mutta harjaantumista ja aivojen muovautumista tapahtuu läpi elämän 9

Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: -Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen - Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten aivokurkiainen olisi jotenkin tehokkaampi viestijä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä ja tällaisen eron merkityskin olisi hieman epäselvä ei ole olemassa tippaleipäaivoja ja putkiaivoja - Oppimiseen ja koulutukseen liittyvillä alueilla ei ole osoitettu systemaattisia eroja miesten ja naisten välillä - EI OLE OLEMASSA MATIKKAPÄÄTÄ JA KIELIPÄÄTÄ!! Mistä aivoja koskeva tieto oli peräisin? www.cicero.fi CICERO Learning - verkosto Johtajana professori Kimmo Alho Aivot, oppiminen ja koulutus verkosto Johtajana professori Mikko Sams Lisätietoja: koordinaattori juha.salmi@helsinki.fi Mieli-Forum 2006-2008 Suomen Kulttuurirahasto Johtajana professori Riitta Hari www.mieliforum.fi Tekeillä teos: Ihmisen mieli 10