Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Marraskuu 2016

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Influenssakausi Suomessa viikot 40/ /2013

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Tutkimus odottaville äideille.

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

Sanna Nikunen ELL

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Tutkimus odottaville äideille.

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tuhkarokko meillä ja muualla

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Mikä suoja matkailijalle?

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Penikkatauti turkiseläimillä

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Katsaus infektiotauteihin

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Kenelle mikä influenssarokote ja miksi?

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

Tutkimus vuotiaille

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

VERIVALMISTEIDEN LAATU JA TURVALLISUUS - POTILAAN KANNALTA

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Ebolasta Hannu Syrjälä

Menjugate , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Influenssa A(H1N1) pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Tarttuvat hengitystieinfektiot

Influenssarokotuskattavuusraportti

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Transkriptio:

Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Marraskuu 2016

THL 10.6.2016

Eurosurveillance, Volume 20, Issue 26, 02 July 2015

Outbreaks of GII.4 and GII.17 infections in Guangdong China, 2013 2015. Jing Lu et al. J Infect Dis. 2016;214:556-564 The Author 2016. Published by Oxford University Press for the Infectious Diseases Society of America. All rights reserved. For permissions, e-mail journals.permissions@oup.com.

Norovirustapaukset kuukausittain 2006-2015, lkm THL:n tyypityksissä yleisin norovirustyyppi on vuoden 2014 lopusta lähtien ollut GII.e, jota löydettiin alkuvuodesta 2015 lähes jokaisesta tutkitusta näytteestä. GII.e -genotyyppi on kehittynyt mutatoitumalla maailmanlaajuisesti hyvin yleisestä genotyypistä GII.4, joka havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2008. Muita vuonna 2015 tavattuja norovirustyyppejä olivat GI.7, GI.2, GI.3, GI.5, GI.b ja GII.17, joka varmistui taudinaiheuttajaksi Helsingissä todetussa epidemiassa vuoden 2015 lopussa.

350 Noroviruslöydökset VSSHP:ssa 2003-2016 300 250 200 150 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tapauksia Tartuntatautirekisteri, haku 12.10.2016

Norovirusdiagnostiikka VSSHP:ssa Syksyllä 2016 otetaan käyttöön TYMG:ssa oma Noro-PCR, samalla saadaan myös päivystystutkimus!

Influenssa 2015-2016 H1N1-tyypin A-influenssavirus oli vallitseva virustyyppi Epidemia oli selvästi rajuin sitten vuoden 2009 pandemian Kauden aikana todettiin 467 virologisesti varmennettua A-influenssatapausta Tammikuun aikana käyntisyys hengitystieinfektioiden vuoksi kohosi ja oli viikoilla 4 ja 5 liki kolminkertainen epidemiaa edeltävään aikaan nähden Influenssaepidemian huippukohta ohitettiin Varsinais-Suomessa helmikuun alkupäivinä

Influenssarokotteet 15-16 ja 16-17 Kansallisen rokotusohjelman influenssarokotteet sisältävät WHO:n influenssakaudelle 2015 2016 suosittelemia kantoja: A/California/7/2009 (H1N1)pdm09-like virus A/Switzerland/9715293/2013 (H3N2)-like virus B/Phuket/3073/2013-like virus. Influvac-rokotteen viruskannat influenssakaudella 2016-2017 ovat A/California/7/2009 (H1N1)pdm09 -kaltainen viruskanta A/Hong Kong/4801/2014 (H3N2) -kaltainen viruskanta B/Brisbane/60/2008 -kaltainen viruskanta (Victoria-haara) H1N1-kanta vaihdettu nyt eteläisen pallonpuoliskon rokotteeseen (A/Michigan/45/2015 (H1N1)pdm09-like virus), vaihtunee siis meilläkin syksyllä 2017

Influenssa A ja B Suomessa 28.11.2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Institutet för hälsa och välfärd JAOTTELU IKÄRYHMÄN MUKAAN / FÖRDELNING ENLIGT ÅLDERSGRUPP IKÄRYHMÄ ÅLDERSGRUPP A B pikkulapset/småbarn/infants 0-4v 21 4 lapset/barn/children 5-14v 40 2 aikuiset/vuxna/adults 15-64v 137 8 seniorit/seniorer/elderly 65+v 218 10

Millainen influenssakausi 2016-2017 on odotettavissa? H3N2 ilmeisesti vallitseva virustyyppi (Vakavasti) sairastuneiden ikäjakauma painottunee vanhusväestöön Pahoja influenssapneumonioita nähtäneen vähemmän kuin 2015-2016 Rokotteen teho selviää vasta, kun epidemia kunnolla alkaa Ensimmäiset tiedot viittaisivat, että rokote on tehokas 2014-2015 kaudella virus ehti muuntua siten, että rokotteen teho jäi huonoksi Syksyn influenssarokotteen koostumus päätetään edeltävänä helmikuuna

Zikavirus 1 - yleistä Zikavirus kuuluu flavivirusten sukuun. Zikavirus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysten välityksellä. Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat hyttyset, jotka levittävät myös mm. dengue- ja chikungunyavirusta. Aikaisemmin pieniä zikavirusepidemioita ja yksittäisiä tautitapauksia on esiintynyt Länsi- ja Keski-Afrikassa sekä Kaakkois- Aasiassa. Vuodesta 2014 lähtien virus on levinnyt vauhdilla Etelä- ja Väli-Amerikassa, missä sitä ei ole aikaisemmin tavattu. Zikavirus voi siirtyä äidistä sikiöön raskauden aikana Zikaviruksen tarttuminen suoraan henkilöstä toiseen on erittäin harvinaista, ja vain yksittäisiä seksin välityksellä tapahtuneita tartuntoja on raportoitu.

Zikavirusinfektioon voi liittyä Zikavirus 2- taudinkuva Kuumetta, silmätulehdus, ihottumaa sekä nivel- ja lihaskipuja Nuhan ja yskän ei ole kuvattu liittyvän zikavirusinfektioon Taudin itämisaika on 3 12 päivää Tauti kestää muutamista päivistä noin yhteen viikkoon, on useimmiten lieväoireinen ja vaatii harvoin sairaalahoitoa Zikavirusinfektio voi aiheuttaa Synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiöille, etenkin jos äiti on saanut infektion alkuraskauden aikana Viruksen yhteys Guillan-Barré oireyhtymään on myös vahvistumassa

Countries and territories with reported confirmed autochthonous vectorborne transmission of Zika virus infection in the past three months

All Countries & Territories with Active Zika Virus Transmission

Active Zika Virus Transmission in Florida Miami-Dade County, FL. Red shows areas of active transmission where CDC recommends adherence to travel and testing guidance for pregnant women, women of reproductive age, and their partners. Yellow shows areas where CDC recommends cautionary travel recommendations and strict adherence to precautions to prevent mosquito bites

Zikavirusohjeistusta raskaana oleville matkailijoille tarkennettu THL 30.9.2016 THL on päivittänyt raskaana olevien matkailijoiden ohjeistusta zikaviruksen esiintymisalueiden suhteen. Suosituksessa on huomioitu Yhdysvaltojen tautivirasto CDC:n päivitetty ohjeistus ja se on myös Euroopan tautiviraston aikaisemman (ECDC) linjan mukainen. Riskialueet ja niiden mukainen suositus on jaettu kahteen kategoriaan seuraavasti. Aktiiviset epidemia-alueet: Raskaana olevia suositellaan siirtämään eivälttämätöntä matkaa Alueet missä zikavirusta esiintyy, mutta ne eivät ole epidemia-alueita: Raskaana olevien on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa matkustamisen riskeistä ja harkita ei-välttämättömän matkan siirtämistä HUOM. Esimerkiksi Thaimaa ja Filippiinit eivät ole aktiivisia epidemia-alueita, vaikka zikavirusinfektiota on raportoitu. ECDC:n luokittelu poikkeaa tässä CDC:n luokittelusta johtuen määrittelyerosta. ECDC määrittää yli 10 tapausta laajamittaiseksi leviämiseksi, mutta se ei tarkoita samaa kuin aktiivista epidemiaa.

Zikavirus- Varotoimet raskauteen liittyen Raskautta suunnittelevan naisen pitää lykätä raskauden suunnittelemista kahdeksalla viikolla zikavirusinfektiosta toipumisen tai viruksen leviämisalueella matkustamisen jälkeen. Epidemia-alueelta palaavalle miehelle suositellaan Kondomin käyttöä raskaana olevan kumppanin kanssa koko loppuraskauden ajan Raskautta suunnittelevan kumppanin kanssa miehelle suositellaan kondomin käyttöä 6 kuukauden ajan oireiden päättymisen jälkeen tilanteissa, joissa miehellä on todettu laboratoriotestillä varmistettu zikavirusinfektio tai miehellä on ollut zikavirusinfektioon sopivia oireita 2 6 kuukauden ajan miehen matkalta paluun jälkeen, jos hänellä ei ole ollut zikavirusinfektioon sopivia oireita. Varoajan suhteen voidaan soveltaa tapauskohtaista arviointia riippuen matkan kohteesta (aktiivinen epidemia-alue tai muu esiintymisalue) ja altistuksen todennäköisyydestä matkan aikana. Kyseessä on varotoimi ja ohjeistusta muutetaan, kun lisää tietoa viruksen säilymisestä siemennesteessä on saatavilla.

Zikavirus- tutkimusindikaatiot Spesifinen diagnostiikka ei yleensä ole tarpeen epidemia-alueelta palaavalta oireiseltakaan matkailijalta, vaan muut taudit (kuten samanlaisen oirekuvan aiheuttavat dengue- ja chikungunya-virusinfektiot) tulisi ensin sulkea pois. Raskaana olevat naiset tutkitaan raskauden kestosta riippumatta seuraavin kriteerein: a) Anamnestinen tieto matkasta aktiivisella epidemia-alueella: Kartta (CDC) http://www.cdc.gov/zika/geo/active-countries.html JA b) Sairastunut joko matkan aikana tai 3 viikon sisällä paluusta JA c) Jokin seuraavista oireista: kuume, silmätulehdus, ihottuma, nivelkivut, lihaskivut. Mikäli raskaana olevan ainoa oire on kuume, hänet ohjataan naistentautien päivystykseen muun akuutin taudin poissulkemiseksi ensin. Mikäli zikavirusinfektion epäily vahvistuu, konsultoidaan naistentautien tai infektiotautien erikoislääkäriä. Muiden potilasryhmien zikavirustutkimukset tehdään hoitavan lääkärin/infektiolääkärin harkinnan mukaan. Tutkimukset voidaan ottaa terveyskeskuksissa/ perusterveydenhuollossa

Zikavirus- diagnostiikka Zikaviruksen osoittaminen ZikaNhO (KL 21552) seerumista ja virtsasta otetaan oireiden alusta 4 viikkoon asti. Seerumista ja virtsasta tehdään omat tutkimuspyynnöt. Työdiagnoosi-kenttään tulee lisätä tieto zikavirusinfektion epäilystä ja sairastumispäivämäärä. Zikaviruksen nukleiinihappoa on osoitettavissa oireiden alkamisesta seeruminäytteestä ainakin viikon ajan, virtsasta hieman pidempään. Muut verinäytteet S-DeZAgAb (KL 21554): Dengue- ja zikavirus- pakettitutkimus, joka sisältää osatutkimukset 21086 S-DengAg: Dengue-virus, antigeeni 4627S-DengAbG: Denguevirus, IgG vasta-aineet S-DengAbM: Denguevirus, IgM vasta-aineet 21551 S-ZikaAbM: Zikavirus, IgM-vasta-aineet S-ChikVAb(KL 6038) Zikavirus-tutkimukset tehdään Helsingissä HUS virologialla

Yhteenveto Uusi norovirusvariantti tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus Diagnostiikka päivitetty Potilaat voidaan tutkia PTH:ssa Floridan, Meksikon ja Thaimaan epidemiologinen tilanne