Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Transkriptio

1 Pandemia mitä iäolemme oppineet Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

2 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H1N1 H3N8 H2N2 H3N2 H1N1 H1N1v Venäläinen Vanha Hong Espanjan Aasialainen Hong Konginfluenssa influenssa Kong-influenssa tauti influenssa H2N2 H3N8 H1N1 H2N2 H3N2 Dokumentoidut uudet H9 * 1999 lintuinfluenssatyypit H H Uusi influenssa H1N1v Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar

3 Pandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Mitä ei voida olettaa etukäteen: Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet sairaan pysyminen kotona) Täsmällinen tapausmäärittely Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Farmakologisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC

4 Varautuminen pandemiaan Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten STM julkaisuja 2006:25 painottuu terveydenhuoltoon toimintavastuut ja mallit, ei kata kaikkia osa-alueita Hallintosektorikohtaisia suunnitelmia Eri hallinnonalojen suunnittelun tuki ja yhteensovitus Uhkavaiheessa painopisteenä myös eläininfluenssan torjuntaan valmistautuminen (MMM-hallinnonala ym) Todetaan useassa asiayhteydessä: Varautumissuunnitelmaa ja toimintatapaa muunnetaan epidemiauhkan suurentuessa/pandemian tullen perustuen nopeasti kertyvään tietopohjaan uudesta pandemia(uhka)viruksesta Edellyttää nopeaa asiantuntijatiedon haltuunottoa ja soveltamista

5 Tapahtumien kulku - alkuvaihe Meksiko ryhtyi y WHO:n pyynnöstä selvittämään äkillistä hengitystieinfektio-epidemiaa pienessä La Glorian kunnassa 29% kunnan 2150 hengen väestöstä oli sairastunut Mexico City:ssä eri lähteistä hälytyksiä ministeriöön vakavan keuhkokuumeen rypäistä tehostettu seuranta 15. ja Etelä-Kaliforniassa kaksi uuden influenssa A(H1N1) viruksen aiheuttamaa infektiota varmistui Meksikossa uusi influenssa A(H1N1) -infektio useilla potilailla Kanadan ja USAn kansalliset influenssalaboratoriot samanaikaisesti myös tavanomaisen kausi-influenssaviruksen löydöksiä WHO antoi kansainvälisen hälytyksen Tehostettu seuranta epidemia-alueelta palaaville matkustajille, jotka sairastuvat kuumeiseen hengitystieinfektioon WHO nosti pandemiauhkan vaiheeseen 4, vaiheeseen 5, ja julisti pandemian alkaneen (vaihe 6) ( moderate pandemic )

6 Toiminnan päätavoitteet ja -keinot Pandemiasta varoittavat t vaiheet 3-5 (WHO) Tavoite: pandemian ehkäisy tai viivyttäminen ( rajaaminen ) Väestön altistumisia vähentävä neuvonta (matkailu) Yksittäisten (harvinaisten) palaavien matkustajien tapausten varhainen toteaminen ja hoito Tartuntaketjujen j katkaisu: eristäminen, karanteeni ym Kuluttaa resursseja intensiivisesti per tapaus Pandemia (vaihe 6; WHO) Tavoite: väestön terveyshaittojen minimointi i i ( lieventäminen ) Keinot: käsi- ja yskimishygienia, viruslääkkeet, tartuntasuojaus erityistilanteissa, läheisten henkilökosketusten vähentäminen, rokotteet Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu siitä, muistuttaako pandemiaviruksen aiheuttama tauti aasialaista vai espanjantautia

7 Pandeeminen (H1N1) 2009 influenssavirus Tunnetaan myös nimillä sikainfluenssavirus ja H1N1v Rakenteeltaan vakaa 4/2009 1/2010 HA- ja NA-geeneissä pieniä muutoksia Resistenssi oseltamiviirille toistaiseksi harvinaista ei havaittu tsanamiviirille resistentti adamantaaneille Tartuttava virus erittyy hengitystie-eritteissä (kausi-influenssa: vaihtelevia tietoja, harvoin > 5-6vrk) useimmilla korkeintaan viikon ajan ei lisääntymiskykyistä virusta 5 vrk hoidon jälkeen Kausi-influenssa A(H1N1) virus pidettävä erillään eri rokote (kampanjat samanaikaisesti) resistentti oseltamiviirille

8 Torjunta Suomessa rajaamisvaihe Tiivis tautiseuranta (THL) Välittömästi: seurattavan taudin oirekuvan ja matkailun tartuntariskimaiden määrittely palaavat matkustajat ottavat yhteyden terveyskeskukseen Tiedotus lentokentillä ja mediassa Välittömästi: menettelytapaohjeet terveydenhuollolle Laboratoriodiagnostiikan nopea käyttöönotto (30.4.): THL HUSLAB, TYKS Varmistetuille A(H1N1)- tapauksille lähialtistuneiden kansallinen ja kansainvälinen jäljitys, ja heille ehkäisytoimet i t Eri hallinnonalojen toimenpiteiden ohjaus Pandemiaan varautumisen (2006) suunnitelman sopeuttaminen uuteen tilanteeseen rajaamis- ja lieventämisvaiheen toimintamallin uudelleen arviointia vähintään viikoittain

9 Aktiivisten torjuntatoimien tavoitteet Viivytetään epidemiaa ja madalletaan sen huippua Terveyspalvelujen huippukuormitusta lievennetään ja vähennetään uhkaa Mahdollisesti vähennetään tapausten kokonaismäärää Ostetaan aikaa erityisesti rokotteiden valmistamiselle/saamiselle Ei torjuta Tapauksia päivittäin Torjutaan Päiviä ensimmäisestä tapauksesta Based on an original graph developed by the US CDC, Atlanta, through ECDC Animated slide: Press space bar

10 Toimintalinjojen tarkkeneva tietopohja 4-9/09 Tarttuu kuten kausi-influenssa influenssa Kuka sairastuu valtaosalla väestöstä ei suojaa: ikääntyvillä >60 v aikaisempaa suojaa vähän tapauksia, mutta tapauskuolevuus korkeak erityisesti lapset ja nuoret sairastuvat kausi-influenssa H1N1:n tauti tai rokottaminen: ei suojaa Vakavat tautimuodot uusia komplikaatioiden riskiryhmiä: raskaus, lihavuus tuoreimmat arviot; < 0.1% oireisista kuolee (tavanomaista nuorempia) viruskeuhkokuumeita enemmän kuin kausi-influenssassa Noin 20-30%:lla sairaalahoitoa tarvinneista ja kuolleista ei komplikaatioille ill altistavia t i tunnettuja tt tiloja (ennen rokotuksia) k Terveyspalvelujen kuormitus sairastumisia > kausi-influenssa,,paikoin selvästi enemmän eräissä maissa edellyttänyt tehohoidon poikkeusjärjestelyjä

11 Käytännön menettelytapasuosituksia pandemian lieventämisvaiheessa (27.7. alkaen) Ei pyritä enää tunnistamaan kaikkia sikainfluenssatapauksia Viruslääkkeiden käyttöä koskeva suositus (päivitys 28.8.) Aktiivisen hoidon kohteena olevien kliinisten hoitopäätösten kriteerit; riskiryhmät Suositus virologisen diagnostiikan käyttötavaksi Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden lisääminen Muita suosituksia käsi- ja aivastamishygieniasta kotihoito-ohje päiväkotiin/oppilaitoksiin (päivitys 28.8.) 8 raskaana oleville ja imettäville neuvolatoiminnassa hyödyllisten ohjeiden kokooma Influenssan seuranta viesti: ei vielä epidemiaa

12 Viruslääkehoidon kohderyhmät ( ) Sairaalahoitoa vaativat potilaat Avohoidossa seuraavat pitkäaikaissairaat säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saavat astmapotilaat) sekä diabetes krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio potilaat, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solusalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä lääkehoito) krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti sairaalloinen ylipaino (BMI, Body Mass Index yli 40) Raskaana olevat (raskaus ja 4 viikkoa synnytyksen jälkeen) Alle 3-vuotiaat lapset Influenssapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta

13

14 Influenssaviruslääkkeet Lääkehankinnat varmuusvarastoon Oseltamiviiria 1.5 milj aikuisten ja 0,3 milj lasten hoitokuuria Tsanamiviiria 0.9 milj hoitokuuria Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoidut lääkkeet vapautettiin käyttöön lokakuun alussa 2009 (lapset!) Jakelu kaupallisena apteekkijakeluna aiemmin määräämisessä rajoituksia indikaatioiden perusteella painopiste komplikaatioiden vähentämisessä varhaisella hoidolla suuren riskin ryhmissä huoli lääkkeiden riittävyydestä (suuri kulutus jo ennen epidemiaa?) ja resistenssin kehittymisestä pääsääntöisesti ti ei KELA-korvausta purettu kaikki erityisrajoitteet normaalit määräys- ja toimittamismenettelyt kaupallista oseltamiviiria tuotu maahan huomattava määrä

15 Influenssaviruslääkkeiden käyttö viikoittain Suomessa

16 Laboratoriotoiminnan tehostaminen Nopea spesifien H1N1v testien käyttöön otto 5/09 THL, HUSLAB, TY virusopin laitos Laboratoriokapasiteetin huomattava lisäys 7-9/09 kaikki yliopistosairaaloiden viruslaboratoriot oli toimintaa/ohjeistusta rajoittava tekijä 7/09 Diagnostiikan käytön fokusointi hyödyn optimoimiseksi Sairaalaan otetut epäillyt tapaukset Valikoidut riskiryhmät (erityisesti raskaana olevat) Epidemian alueellisen kulun rajoitettu seuranta avohoidossa

17 Rokottaminen Ostettu 5.3 mi annosta H1N1v rokotetta 5/09 (GSK) Rokotettavat ryhmät päättänyt STM (VN sitova asetus) valmistelu THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM:n tartuntatautien neuvottelukunta korkean prioriteetin ryhmiä: terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, lapset ja nuoret tavoitteena maksimaalinen henkien ja elinvuosien säästäminen ( kilpajuoksu epidemian etenemisen kanssa ) Rokotukset lokakuusta (porrastettu toimitus) terveyskeskukset, työterveyshuolto kaksi EU-maata Suomen edellä rokotusten aloittamisessa Syksyllä rinnakkain H1N1v:n ja kausi-influenssan (H1N1 Syksyllä rinnakkain H1N1v:n ja kausi influenssan (H1N1, H3N2, B) rokotuskampanjat

18 Rokotukset annetaan väestölle seuraavassa järjestyksessä (VN asetus, syyskuu 2009) 1) infektiopotilaiden tai infektioalttiiden potilaiden välittömään hoitoon ja kuljetukseen liittyvä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelutehtävissä toimiva henkilöstö; 2) raskaana olevat naiset; 3) sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukautta täyttäneet alle 65-vuotiaat; 4) riskiryhmään kuulumattomat 6 kuukautta täyttäneet alle 3- vuotiaat; 5) riskiryhmään kuulumattomat 3 24-vuotiaat sekä varusmiehet; 6) sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet; 18

19 Rokottamisesta päätetty VN asetukseen ja välitarkasteluun perustuen 7) 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä p _ ammattilaisille/rokottaminen/pandemi arokotukset 19

20 H1N1Pandemiarokotelogistiikka päivitetty H1N1 rokotteiden ( n. 5,3 M annosta) toteutuneet ja alustavat saapumiset ja annosmäärät: saapuu Vk 42 ( ) annosta jaettu Vk 43(23.10) annosta jaettu Vk 44(27.10) annosta jaettu Vk 45 (2.11.) annosta jaettu Vk 46(10.11) annosta jaettu Vk 47 (16.11) annosta jaettu Vk 48 ( ) 11) annosta jaettu Vk 49 (30.11) +(6.12) annosta jaettu Vk 50 (8.12) annosta jaettu Vk 51 (18.12) annosta jaettu Vk ei rokotelähetyksiä Vk1(412010) ( ) annosta jaettu Vk 2 (13.1) annosta jaettu Vk 3 ( 20.1) annosta jaettu Vk 4 (29.1 ) annosta jaettu yht annosta Vk 5 (11.2) annosta loput annokset varastoidaan Vk 6 (15.2 arvio) annosta ja jaetaan tilauksesta Yhteensä annosta Suomeen saapuvat rokoteannokset toimitetaan kolmesta lääketukkukaupasta lääkekeskuksiin ja sairaalaapteekkeihin väestömäärään suhteutettuna. Lääkekeskukset ja sairaala-apteekit toimittavat rokotteet terveyskeskuksiin k k ja mahdollisin i muihin rokotuspaikkoihin. ihi. 20

21 PANDEMIAROKOTUSTEN PRIORISOINTI Kumulatiiviset annokset Ryhmä (75% kattavuus/kohderyhmän koko) Lääket. riskiryhmät > 65v ( / ) Kausi-influenssarokotukset alkaen viikolta 44 -> Terveet 3-24v ( / ) Pikkulapset ( / ) Lääket. riskiryhmät <65v ( / ) Raskaanaolevat (37 500/ ) Terveydenhuoltohenkilöstö ( / )

22 Terveydenhuollon henkilöstön suojautuminen Ohjeet päivitetty 7/09 infektioasiantuntijoiden, i t tij id työterveys- ja työsuojeluviranomaisten yhteistyö ei odotettavissa muutoksia lähiaikoina infektioasiantuntijoiden ja työsuojelusta sekä työterveydestä vastaavien tahojen näkemysten yhteensovittaminen: kuinka voimakkaasti sovelletaan varovaisuusperiaatetta Hankinnat (asiantuntijaryhmän suositus alkuvuodesta 09) FFP2/FFP3 hengityksensuojaimia 6 milj Kirurgisia maskeja 10 milj + (2010) 10 milj Visiirejä 2 milj Huoltovarmuuskeskuksen varastot vapautettiin 7/09

23 Seurantajärjestelmät Varmennetut tapaukset (spesifi seuranta) tartuntatautirekisteri: mikrobiologinen seuranta yksittäistapausilmoitusjärjestelmä (varmennetut/lisätiedot) epidemiaepäilyt Epäspesifi tautiseuranta ( kuormitus/tautitaakka ) avohoidon käyntisyyseuranta ( milloin epidemia alkaa ) sairaala(kuormitus)seuranta kuolleisuusseuranta viruslääkkeiden käyttö Rokotusten ja lääkkeiden haittavaikutusseuranta Rokotustehotutkimus Rokotuskattavuus Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Viestinnän kohderyhmät Väestö Terveydenhuollon ammattihenkilöstö Oman organisaation henkilöstö Muiden hallinnon alojen toiminnan tuki Media Erityiset sidosryhmät

26 Viestinnän kanavat Media (lehdistö, radio, TV) Internet Puhelinneuvonta Kansalaiskirjeisiin ja sähköposteihin vastaaminen Painettujen tiedotteiden jakelu (kotiin, kouluun ym) Maksettu ilmoittelu mediassa Tiedotusjulisteet avainpaikoissa Julkiset sähköiset näyttötaulut (monitorit) Viranomaisten VIRVE-puhelinjärjestelmä

27 Viestinnän kanavien valinta Massatiedonjako media verkkotiedotus maksetut ilmoitukset julisteet, julkiset näytöt ym Vuorovaikutteinen viestintä huolestunut kansalainen, potilas, viranomaiset neuvova puhelin, potilasohjaus sähköposti Epäsuhta kysynnän ja resurssien välillä lisääntyy: vaihe 3 6 painopiste p lisääntyvästi massatiedonjakoon uhkavaiheen edetessä

28 Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä ( ) noin kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta

29 Eräitä epidemian mittareita Suomessa ( ) Laboratoriovarmistettuja tapauksia 7569 Laboratoriovarmistettuja sairaalassa hoidettuja1407 iän mediaani 31 v raskaana 2% perustauti 42% Laboratoriovarmistettuja tehohoidossa 112 (8% sairaalahoidetuista) iän mediaani 49 v perustauti 57% puolet tarvitsi respiraattorihoitoa Laboratoriovarmistettuja kuolemantapauksia 41 usein monivaiheinen taudinkulku iän mediaani 56 v (lapsia 4) perustauti ti 85% (2 perustervettä, ttä 4 tieto t puuttuu) useimmat perustaudit vakavia Marraskuun loppupuolella 2009 kuormitus päivittäin Suomessa noin 450 varmaa tai epäiltyä tapausta sairaalahoidossa, näistä n 50 tehohoidossa; paikoin leikkausten ja tehohoidon erityisjärjestelyjä

30 Sikainfluenssa vs kausi-influenssa Kuolemien ja tehohoitoon joutuneiden ikäjakauma (eri maita) Kausi-influenssassa 90% yli 65-vuotiaissa Sikainfluenssassa 90% alle 65-vuotiaissa (ennen rokotuksia) Australia + Uusi Seelanti (6-9/09) USA Tehohoidettuja h laboratoriovarmistettuja i t tt sikainfluenssatapauksia i k i (2009) 15x tehohoidossa olleiden viruskeuhkokuumeiden määrään kausi-influenssassa Lasten kuolleisuus pneumoniaan ja influenssaan taustaa korkeampi pandemiajaksona EU-maata Pandemiajaksona v lasten ylikuolleisuutta verrattuna 3 edeltävään vuoteen Espanja Pandemiajaksona (Espanjan) 1. aallossa merkittävä >65 v ylikuolleisuus Suomi Vuosittain kausi-influenssan aiheuttamana kuolemaa ( ylikuolleisuus ), mutta laboratoriotestein varmistettuja kuolemantapauksia keskimäärin vain 10 Sikainfluenssan kokonaiskuolleisuus (kaikki ikäryhmät) saattaa olla kausi- influenssaa vähäisempi i (rokotukset; k t alttein ryhmä eli ikäihmiset i pääosin suojattu )

31 Pandemian ensi aallon 2009 vaikutusten arviointi Suomessa Laboratoriovarmistettujen tapausten määrä on jäävuoren huippu Laboratoriotesti (PCR) on luotettavasti positiivinen sairauden ensi päivinä; komplikaation ilmaantuessa usein jo negatiivinen Laboratoriotestejä ei ole aina otettu epätyypillinen taudinkuva johtanut kuitenkin komplikaatioihin taloudellisista syistä Terveysvaikutukset ja terveydenhuollon kuormitus käyttäen rekistereitä ja tilastotieteellisiä menetelmiä Käyntirekisterit Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterit (epidemia-aallon ajalle sijoittuva ylisairastuvuus ICD-koodein: pneumonia, influenssa, kroonisten sairauksien pahenemisvaiheet jne) Väestötietojärjestelmä ( ylikuolleisuus )

32

33 Pandemia-aallot Pandemiahistorioitsijat/ arkeologit arkeologit pandemioiden tarkastelua 1500 luvun alusta lähtien, tarkempaa tietoa alkaen 1800-luvun pandemioista yksityiskohtaisia i k i i tietoja t 1918 Espanjan taudista t lähtien Pandemia- aaltojen esiintyminen vaihteleva Espanjan tautiin (1918-) liittyen useampi aalto ensimmäisen aallon vuodenaika-ajoitus paikoin epätyypillinen vakavuus vaihteli maittain samana vuonna aallot eri järjestyksessä j ä vakavia eri maissa Aasialainen (1957-) toinen aalto integroitui kausi-influenssan aikakulkuun Hongkongilainen (1968-) toinen aalto oli voimakkaampi kuin ensimmäinen aalto, ajoitus kuten kausi-influenssan (tartuttavuuden mittari R0 oli suurempi toisen aallon aikana)

34 Epidemiaskenaariot ja rokotusten tarve Globaalisti tilanne rauhoittumassa Eräin paikoin Afrikassa ja Aasiassa epidemia-aktiviteettia Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tilanne rauhallinen kiertävä valtavirus edelleen pandeeminen virus vähän tietoa siitä, kuinka suuri osuus eri väestöistä on sairastanut infektion oireisena tai oireettomana Suomen väestö karkean arvion mukaan noin puolet vailla suojaa pandeemiselle virukselle ilman rokotuksia alttiiden henkilöiden suuri määrä antaa mahdollisuuden huomattavalle toiselle epidemia-aallolle seuraava aalto todennäköisimmin seuraavalla influenssakaudella mahdollinen, mutta epätodennäköinen kevätkaudella 2010 Influenssaviruksen muuntumispotentiaali huomattava

35 Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsi- ja yskimishygienian i i i paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Influenssarokotusten väestökattavuuden parantaminen ja mahdollinen uusien kohderyhmien tunnistaminen Pneumokokkikonjugaattirokotteen saaminen kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin (purku käynnissä) Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien i i kehittäminen i Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen