Tervetuloa esiopetusiltaan!
Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy 3.6.2011 Syysloma, joululoma, hiihtoloma koulujen mukaan Mikäli esiopetuksen lisäksi on päivähoidon tarve enintään 5 tuntia päivässä, päivähoitomaksu on 60% kokopäivämaksusta yli 5 tuntia päivässä, päivähoitomaksu on 70 % kokopäivämaksusta
Esiopetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Järvenpään kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma Esiopetuksen toimintasuunnitelma Lapsen esiopetussuunnitelma Suunnitelmallinen yhteistyö lähikoulun kanssa
Esiopetus on VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMAAN OPPIMISEN -prosessi, jossa ovat mukana LAPSI kehitys- ja oppimistarpeineen, VANHEMMAT lapsensa asiantuntijana ja ESIOPETUSHENKILÖSTÖ ammatillisena asiantuntijana.
Esiopetus perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta.
Tavoitteena on, että esiopetuksessa lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja - valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti.
Esiopetuksen oppimisympäristö rakennetaan siten, että se ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman työn arviointia.
Ympäristön tulee tarjota lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Esiopetuksen oppimisympäristössä keskeistä on opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät.
Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa lapsi tutustuu kirjoitettuun kieleen monipuolisesti. Hän opettelee tunnistamaan ja hahmottamaan suuraakkosia.
Esiopetus ei ole ainejakoista vaan se pohjautuu opetuksen eheyttämiselle. Se muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin.
Ympäristö ja luonnontieto Luonto ja siihen liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat, rakennettu ympäristö, ihminen, liikenne ja lapsi ympäristövaikuttajana
Lapsi opettelee ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja.
Lapsi opettelee havainnoimaan ympäristöään monipuolisesti kaikkia aisteja käyttäen.
Retket ovat myös luonnollinen tilaisuus opetella liikkumaan turvallisesti liikenteessä.
Lapsi opettelee kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan omia havaintojaan. Niiden pohjalta hän opettelee tekemään päätelmiä, selityksiä ja löytämään syy-seuraussuhteita.
Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys Liikkuminen on lapselle väline, jonka avulla hän rakentaa kuvan itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Motorinen toiminta on lapsen minäkuvan, itsetunnon ja sosiaalisen toiminnan perusta.
Esiopetuksessa lapsi saa tutustua perinteisiin suomalaisiin lajeihin: esim. hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti.
Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle.
Esiopetuksen matematiikassa korostuu konkreettisuus ja toiminnallisuus.
Lapsi tutustuu taiteen ja kulttuurin maailmaan ja saa kokeilla erilaisia tapoja ilmaista itseään
Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Oleellista on tutkiva, keksivä ja kokeileva työtapa, jonka avulla lapsi saa tutustua erilaisiin tekniikoihin ja välineisiin. Keskeistä on lapsen oma suunnittelu, itse tekeminen sekä luova ongelmanratkaisu.
Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus kohdistuu lapsen itsetunnon ja minäkuvan kehittämiseen, sosiaalisiin taitoihin ja lapsen suhteeseen elinympäristöön. Esiopetuksessa uskonto- ja elämänkatsomustietokasvatusta nimitetään katsomuskasvatukseksi. Lähtökohtana on kotien vakaumus. Tärkeä osa kaikille lapsille yhteisen katsomuskasvatuksen kulttuurisen osaa on esiopetusvuoden kalenteriin liittyvät juhlapyhät. Niitä yhdessä viettämällä lapsi pääsee osalliseksi suomalaiseen juhlaperinteeseen.