ULOS LUOKKAHUONEESTA Matka vaikuttavaan oppimiseen
OPIN SAFARILLA perustelemaan. Ymmärsin, että yleensä perustelut ovat tärkeimpiä avaimia sekä ongelman ytimen että näkökulman ratkaisumahdollisuuksien löytämiseksi. Ennen Safaria yleisin ensimmäinen ajatukseni esitettyyn kysymykseen oli en tiedä, mutta nyt pysähdyn useammin miettimään, että oikeasti, miksi? Mielestäni lukiossa oppiminen on yksisuuntaista, passiivista tiedon vastaanottamista ja tehtävien tekemistä. Safarilla passiivisuuden sijaan saatua tietoa pääsee hyödyntämään niin, että oppimisen suunta on aktiivista tiedon käyttämistä ongelmien ratkaisemisessa. Safarin oppimisympäristö on lukiota mielekkäämpi, sillä koulun malli opettamisesta ja oppimisesta vaihtuu yrityksen ja erehdyksen kautta saataviin tuloksiin ja uusiin ideoihin. Kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön myötä oppiminen on motivoivaa, sillä on helpompi huomata miten opittuja asioita hyödyntämällä johonkin voi todella vaikuttaa. Jenni Aho, vuoden 2013 leiriläinen. Jenni oli mukana myös vuoden 2014 leirin järjestelyissä. KIRJOITTAJAT: Mirja Hämäläinen, Ellen Jabai, Julia Juosilahti, Johannes Nuutinen, Tuomas Pietikäinen, Janne Salovaara, Mikael Sokero, Antti Tarvainen, Markus Wikholm VALOKUVAT: Matti Ollila, Antti Sepponen TAITTO: Maria Okkonen www.safarimatka.fi 26.2.2015 LUKIJALLE Suomalaista oppimisjärjestelmää uudistetaan nyt rytinällä. Ei ihme, sillä kouluissa kasvavan sukupolven pitäisi löytää viisasten kivi jolla ratkotaan niin kilpailukyvyn kuin hyvinvointivaltionkin tulevaisuuden haasteet, ja kansainvälisissä oppimisvertailuissakin pitäisi pysyä kärjessä. Uudistamispaineissa unohtuu usein, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on myös paljon hyvää: ammattitaitoiset opettajat ja vaikkapa ilmainen kouluruoka. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, mutta on totta, että koulu tarvitsee välineitä uusiin haasteisiin vastaamiseen. Näiden välineiden kehityksen tavoitteen pitää olla selvillä. Meidän, Safari-hankkeen tekijöiden, mielestä se tavoite on maailmaan vaikuttaminen. Tässä julkaisussa esittelemme oppimisenvälineiden kehittelyä ruohonjuuritasolla konkreettisissa projekteissa, joita Safari-hankkeessa on tehty noin 500 helsinkiläisen lukiolaisen kanssaparin vuoden. Julkaisu toimii keskustelunavauksena vaikuttavan oppimisen mallin yhteiseen kehittämiseen. Vaikuttava oppiminen on oppimista jonka tarkoituksena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Me uskomme, että se tavoite mielessä Suomen lukiossa pitäisi tulevaisuudessa oppia. Toivomme, että oikeassa tekemisestä kerätyt esimerkit onnistuvat näyttämään, miltä oppiminen voisi tulevaisuuden lukioissa ja muissa oppilaitoksissa olla. Toivottavasti viihdyt kanssamme!
VAIKUTTAVAN OPPIMISEN PERIAATTEET: Ongelmalähtöisyys: Oppiminen lähtee yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka tapahtuu käsitettävissä konteksteissa: ihmisten tai organisaatioiden elämässä. Ainerajat ylittävät teemat ja tiimit: Ongelmalähtöisyys tekee oppiainerajoista huokoisia, sillä maailman ongelmat eivät niitä kunnioita. Vaikuttava oppiminen tapahtuu ainerajat ylittävissä uteliaisuusyksiköissä: pienissä tiimeissä, joissa oppijan ja opettajan roolit hämärtyvät ja tiimin koko ja muoto elää tarvittavien taitojen mukaan, koostuen välillä pelkistä opiskelijoista ja toisinaan laajoista yhteisöistä. Vastaukset eivät ole yksilön tiedon varassa vaan kyvyssä etsiä resursseja ja alttiudessa pyytää apua. Kohtaaminen: Uteliaisuusyksiköt tutustuvat monimutkaiseen ongelmaan ja ilmiöihin ihmisten kohtaamisen kautta ja pyrkivät ymmärtämään, miten kohdattavat ihmiset kokevat ja tuntevat ongelmat. LUOKKAHUONEEN SEINÄT RAKOILEVAT Osaamistason lasku on Suomessa kaikista OECD-maista voimakkainta ja koko väestön koulutustason nousu on pysähtynyt 1. Koulu on pysynyt perusrakenteiltaan lähes muuttumattomana perustamisestaan lähtien, vaikka maailma sen ympärillä on muuttunut paljon. Opetettavat aineet, tuntijako ja koulu fyysisenä tilana ovat pitkälti samanlaisia kuin muutama vuosikymmen sitten, 2. Suomessa oppimisesta puhutaan kiihkeästi. Niin opiskelijoilla, vanhemmilla, opettajilla, pääministerillä, toimitusjohtajilla kuin kansalaisaktivisteillakin on omat huolensa ja tarpeensa uudistaa koulu. Uudistamiskeskustelussa takerrutaan kuitenkin helposti lillukanvarsiin[1] eikä keskustelun taustalla olevaan perimmäiseen kysymykseen vastata: mitä varten oikeastaan opimme? Tämä julkaisu on yritys rakentaa yhteinen vastaus tuohon kysymykseen ja antaa oppimiselle merkitys. Me uskomme, että opimme, jotta voimme ratkaista oikeita ongelmia. Uskomme, että tämä on tavoite, joka yhdistää intressiryhmät niin, että Suomi saa tarvitsemansa oppimisvallankumouksen. Ennen kaikkea tämä julkaisu on kutsu toimintaan ja kokeiluun, joilla oppimisen tarkoitus ja keinot muotoillaan uudelleen. Vaikuttavan oppimisen lähtökohdat Olemme astuneet kompleksisuuden aikakauteen, jossa edessämme on ongelmia, joiden ratkaisusta riippuu koko yhteiskunnan tulevaisuus. Tällaisia ovat ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen. Tiedämme jo ongelmat, mutta ratkaisujen rakentaminen on kesken. Näiden ongelmien ja tuntemattomien ratkaisujen yhdistelmä on synnyttänyt keskustelun, jossa oppimi- 1 http://www.slideshare.net/koulutus/koulutusjrjestelmn-nykytila-ja-muutospaineet-ilkka-turunen-okm 2 Salminen, Jari. 2012. Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki, Teos. JA Jari Salminen: Koulutuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet -luentokurssi, HY, kevät 2015. selta ja lukioissa nyt kasvavalta sukupolvelta odotetaan paljon. Opiskelijat tarvitsevat uudenlaista osaamista, kykyä yhdistää oppiaineita ja muuta tietoa toisiinsa sekä ymmärrystä oppimiensa asioiden linkittymistä monimutkaisiin ilmiöihin, ihmisten elämään ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikuttava oppiminen on reflektion ja toiminnan yhdistelmä Suomalainen koulujärjestelmä on peruskallio, jolle maamme hyvinvointi rakentuu. Maailman myllerrys saattaa saada vakaallekin pohjalle rakennetun talon huojumaan. Ainerajat, opetussuunnitelmat, luokkahuoneet ja oppimismateriaalit eivät näytä pysyvän uusien ongelmien perässä. Tässä julkaisussa esitellään vaikuttavan oppimisen mallia, joka pyrkii vastaamaan kahteen suureen meneillä olevaan oppimisen murrokseen. 1) Tiedon ja toiminnan uusi liitto: Kompleksisessa, koko yhteiskuntaa uhkaavien ongelmien maailmassa tietoa ja toimintaa ei voida enää erottaa toisistaan. Oppimisen on määriteltävä uudestaan ajattelun ja toiminnan suhde ja ryhdyttävä nopeaan vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen luokkahuoneen ulkopuolisen todellisuuden kanssa. Aktiivisella keskustelulla ympäröivän maailman kanssa oppija rakentaa omaa näkemystään ympäristöstään. 2) Oppiminen rakenteiden muokkaajana: Nykyinen oppiminen tuottaa yhteiskuntajäsenyyttä vanhoihin toimimattomiin rakenteisiin, jotka eivät kykene ratkaisemaan uusia kompleksisia ongelmia. Oppimisen on tuotettava oppijoita, jotka pystyvät kyseenalaistamaan ja kehittämään rakenteita muuttuvaan maailmaan, jossa emme vielä tiedä miten toisiinsa liittyvät ongelmat kytkeytyvät yhteen ja ovat hallittavissa. Vaikuttavan oppimisen mallissa lähdetään siitä, että oppiminen on parhaimmillaan maailmaa muuttavaa toiminta Vaikuttavan oppimisen mallissa lähdetään siitä, että oppiminen on parhaimmillaan maailmaa muuttavaa toimintaa. Vaikuttavan oppimisen tavoitteena on kasvattaa uuden sukupolven oppijoita, jotka kykenevät kehittämään konkreettisia ratkaisuja yhteiskuntaa ympäröiviin monimutkaisiin ongelmiin ja itselleen tärkeisiin asioihin.
TEKNOLOGIA JA DIGITALISAATIO Tieto- ja viestintäteknologia: Hyödyntäminen koulutuksessa on ollut odotettua vähäisempää. SUOMEN HALLITUS Epätasa-arvon kasvu koulutuksessa: Huoli tasa-arvoisen koulutuksen säilymisestä. Koulutuksella ulos talouskriisistä: Koulutus työllistymisen ja kilpailukyvyn pohjana. MUUTTUVA TYÖLÄMÄ Työelämän ennakoimattomuus: Kyky oppia jatkuvasti uutta, tiedon soveltaminen ja ongelmanratkaisuosaaminen ovat tärkeitä taitoja. Yrittäjämäinen asenne: Yhä useampi keksii työnsä itse. Teknologia ja robotisaatio: Työn tekemisen muuttuvat tavat. Tieto ja toiminta: Kykyä yhdistää opittu konkreettiseen tekemiseen vaaditaan yhä enemmän. OPETTAJAT Arvostus: Haasteena opettajan ammatin arvostuksen säilyminen. Osaamisen säilyminen: Panostukset opettajien jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ovat puutteellisia. Pystyvätkö opettajat omaksumaan ja opettamaan tulevaisuuden taitoja? Työssä jaksaminen: Monet opettajat uupuvat työssään. Resurssit: Lukiokoulutus on kovien säästöpaineiden alla. Erilaiset oppimisen tavat: Eri lähtökohdista tuleville, oppimistavoiltaan erilaisille ja eri asioista motivoiville oppilaille pitää räätälöidä heille parhaiten sopivat oppimisen menetemät. KORKEAKOULUT Lukioista eteenpäin: Oppilaiden siirtymistä korkeakouluihin pitää nopeuttaa. OPPILAAT Jaksaminen: Suomalaisilla lukiolaisilla on vaikeuksia jaksaa koulun tuottaman työtaakan alla. Viihtyminen: Koulussa koetaan turvattomuutta, mutta muuten oppilaat viihtyvät lukiossa hyvin. Osaaminen: Osaamistulosten lasku voimakkainta Suomessa kaikista OECD-maista. Se ei tarkoita sitä, että oppimisen ihanteista poistettaisiin sivistyksen ja kriittisyyden henkiset arvot päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että lukiossa opittavia ajatusrakennelmia kokeiltaisiin käytännön maailmassa ihmisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa parempien ja toimivimpien ajatusrakennelmien kehittämiseksi. Vaikuttavaa oppimista kehitetään yhdessä Vaikuttava oppiminen tarkoittaa, että oppimistilat ovat jatkuvassa muutoksessa: oppijat etsivät tietoa ihmisiltä ja kokeilevat heidän kanssa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vaikuttava oppiminen ei ole vain metodinen oppimisuudistus, sillä toimiakseen se vaatii monia vallitsevia käytäntöjä muuttumista. Se kasvattaa oppimisprosessiin osallistuvien ihmisten joukkoja, muuttaa oppimisen hallinnan tapoja ja vaatii uudenlaisia työkaluja niin opiskelijoilta, kuin opettajiltakin. Näitä työkaluja olemme kehittäneet noin 500 lukiolaisen, Helsingin opetusviraston ja lukuisten projektikumppaneiden kanssa Safari-hankkeessa. Siitä on syntynyt luokkahuoneen ulkopuolella toimiva vaikuttavan oppimisen malli. Malli ei ole vielä valmis vaan se vaatii kehittämistä ja testaamista. Kutsumme opiskelijat, opettajat, vanhemmat, tutkijat, virkamiehet, yrittäjät, kansalaisliikkeet ja kaikki oppimisesta kiinnostuneet mukaan vaikuttavan oppimisen kehittämiseen. Hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Suomi tarvitsee vaikuttavaa oppimista ja laajenevaa joukkoa, joka antaa osaamisensa oppimisprosessin suunnitteluun. Haluamme, että Safari ja sen vaikuttavan oppimisen malli toimii alustana, jolla luokkahuoneen rajoja piirretään yhdessä uusiksi. Tervetuloa mukaan! OPPIMINEN PAINEIDEN ALLA OPPIMINEN PAINEIDEN ALLA -LÄHTEET: Hallitusohjelma: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Uudistamista: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat. OKM 4.12.2014. Opetus- ja kultuuriministeriö: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tulevaisuuden lukio. Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:14. Lukiolaisten Liiton tavoiteohjelma 2015. Lukiolaisten Liiton lausunto koskien opetussuunitelman perusteiden päivitämistä 20.01.2015. Epätasa-arvo: Opetus- ja kulttuuriministeriö: PISA09. Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Harju-Luukkainen, Heidi & Nissinen, Kari & Sulkunen, Sari & Suni, Minna & Vettenranta, Jouni: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos 2014. Oppimisen motivaatio ja erilaiset tavat oppia: Volet, S. and S. Järvelä (2001) (eds.),motivation in Learning Contexts:Theoretical Advances and Methodological Implications. Pergamon/Elsevier, Londo. Bentley, T. and R. Miller (2004), Personalisation; Creating the Ingredients or Systematic and Society-wide Change. Digitalisaatio: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos: Teknologia muuttaa opettajan roolia (12.2.2015)Opetus- ja kuttuuriministeriön älystrategia 28.2.2013 Työelämä: Työ- ja elinkeinoministeriö: Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriönjulkaisuja 30/2014. Sitra: Visio Suomelle - Kohti kestävää hyvinvointia. Sitra työpaperi 31.10.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Elinikäisen oppimisen neuvoston ohjelmajulistus 14.10.2010. Milma Arola: Matka 1700-luvulta tulevaisuuteen on alkanut työelämä ja koulutus muuttuvat. Blogikirjoitus 12.02.2015, Sitran Uusi koulutus -foorumi. Richard Sennet: The Craftsman (2009) Opettajien ja Oppilaitten jaksaminen: Kaleva 30.1.2014: Barometri: Opettajien työssä jaksaminen muita aloja heikommalla tasolla. Suomen Lukiolaisten Liitto: Onnellisesti opintiellä. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012 Opettajien arvostus: HS 30.10.2013: Tutkimus: Suomessa ei arvosteta opettajia! Opettajien osaaminen: Jokinen, H., Taajamo, M. & Välijärvi, J. (toim.) 2014. Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä ja muutoksessa huomisen haasteita. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. FM Juho Norrenan tietotekniikan väitöskirja: Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä: Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse Oppilaiden osaaminen (osaamistason lasku ja koko väestön koulutustason kasvun pysähdys): Ilkka Turunen, OKM: Koulutusjärjestelmän nykytila ja muutospaineet (Esitys 20.01.2015 Sitran Uusi koulutus -foorumi)
SAFARIN PROSESSI RATKAISUN JAKAMINEN KEHITTÄMISTÄ KOKEILEMALLA ONGELMAN TUNTEMINEN TIETOA KOKEMALLA LUOVA IDEOINTI Vuoden 2014 Safarileiri järjestettiin Helsingissä 9. 13. 6. ja mukana oli nelisenkymmentä lukiolaista. Leiriläiset jaettiin viikon ajaksi ryhmiin, jotka työstivät yhdessä kumppaninsa kanssa yhteiskunnallista ongelmaa konkreettisessa projektissa. Safari-prosessi lähtee liikkeelle ongelmasta, joka vaikuttaa niin nuorten, projektikumppanin kuin yhteiskunnankin tulevaisuuteen. Prosessin aluksi sukelletaan ongelmaan ja kerätään tietoa kohtaamalla mitä erilaisempien ihmisten kanssa. Sen jälkeen siirrytään konkreettisten ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun. Lopuksi jaetaan kehitetty konkreettinen ratkaisu eteenpäin yhteiskunnan käyttöön. Safari on matka, jonka varrella reflektoidaan jatkuvasti saatua tietoa ja kokeiltuja ratkaisuja. Suurimmat ahaa-elämykset syntyvät, kun opiskelijoita kannustetaan palaamaan takaisin kummastelemaan jo tehtyä matkaa. Tutustu Safari-prosessiin kesän 2014 projektien kautta!
Korkeasaareen karttaan oli helppo tehdä muistiinpanoja tutustumiskierroksella. ONGELMAN TUNTEMINEN / MUN TALOUS -VERKOSTO Safarilla oppiminen alkaa aina ongelmasta. Ongelmaan sukelletaan kahdella tasolla. Tietotasolla perehdytään ongelmaa ympäröiviin rakenteisiin ja ilmiöihin. Tunnetasolla löydetään ryhmän oma ainutlaatuinen ja koskettava suhde käsiteltävään ongelmaan. Oivallus on, että suuret ja monimutkaiset ilmiöt näkyvät kaikkien arkipäivässä ja kaikilla on ratkaisuun annettavaa. Safarin teemat ovat suuria ja monimutkaisia, mutta se käännetään mahdollisuudeksi: aihetta voi lähestyä monesta suunnasta. Koska teemat liittyvät oikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, lukioikäisillä on aina aiheesta jo tietoa, joko koulusta, omasta kokemuksesta tai mediasta. Tämä tieto täytyy vain kaivaa esiin. Kesän 2014 leirin Mun talous -verkoston kanssa töitä tekevä ryhmän aiheena oli nuorten velkaantuminen. Ensimmäisen päivän aikana Safarilla käytetään aikaa ja post it -lappuja oman olemassa olevan tiedon jäsentelemiseen. Aluksi leiriläiset pohtivat taloutta oman arkensa näkökulmasta ja miettivät, miten se liittyy tuttuihin makrotalouden käsitteisiin. Tässä vaiheessa ryhmä myös tiivistyy, sillä kaikilla on yhteiseen teemaan annettavaa. Fasilitaattori kannustaa jatkuvasti hankkimaan eri lähteistä lisää tietoa. Kilauta kaverille tai katso Googlesta! Ryhmän tiedon perusteella ongelmasta pystytään luomaan kartta, jolle viikon työ perustuu. Sekä koulusta että muualta opittu saavat sekoittua teeman ympärille iloisesti. Oman kokemuksen kautta hankittu tieto saa myös innostumaan ongelman ratkaisusta. Oivallus on, että suuret ja monimutkaiset ilmiöt näkyvät kaikkien arkipäivässä ja kaikilla on ratkaisuun annettavaa. Tiedon keräämistä jatketaan keskustelemalla alan asiantuntijoiden kanssa. Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten talousaiheiden parissa työskentelevät yrityksiä, järjestöjä ja viranomaistahoja ja heidän asiantuntijansa. Safari-viikon alussa verkoston asiantuntijoiden kanssa käytiin keskusteluja muun muassa rahoitusinstrumenttien monimuotoisuudesta, velkaantumisesta sekä luottoluokituksen menettämisen vakavuudesta. Samalla asiantuntijatkin oppivat. Nuoret tuovat ryhmänä jokaiseen projektiin myös oman ainutlaatuisen tietonsa. Heillä on syvä- ja kokemustietoa juuri 2010-luvun nuorten kokemuksesta käsiteltävästä ilmiöstä, jota kenelläkään muulla ei voi olla, ja tämän tiedon yhdistäminen asintuntijatietoon on pohja ratkaisun keksimiselle. Lue kumppanistamme lisää: muntalous.fi Safarilla opitaan ihmettelemällä ja kokeilemalla.
Leirin aikana ryhmät työskentelevät kumppanien tiloissa ja levittäytyvät näin ympäri kaupunkia.
Safarilla ongelmia ratkotaan kohtaamalla ihmisiä ja luomalla yhteyksiä. TIETOA KOKEMALLA / SATO Safarilla mennään aina sinne missä tapahtuu ja tavataan erilaisia ihmisiä. Kysymykset, tarkkailu ja kuuntelu ovat kokemuksellisia oppimisen välineitä. Yksi vuoden 2014 leirin kumppaneista oli asuntosijoitusyhtiö SATO Oyj, jonka kanssa safarilaiset pohtivat miten uusi nuorten asumiskonsepti Junior- Koti voisi sekä sujuvoittaa nuorten asukkaiden arkea että helpottaa yhteisöllisellä asumisella Helsingin asuntopulaa. Saadakseen kokemuksia tämän päivän nuorten aikuisten yhteisöllisestä asumisesta safarilaiset haastattelivat kansalaisjärjestö Oranssi ry:n omistamissa asunnoissa asuvia nuoria aikuisia ja pääsivät heidän koteihinsa. Haastattelua suunniteltiin niin, mukana oli kysymyksiä esimerkiksi asukkaiden arvoista ja niiden näkemisestä elämässä laajemminkin, ei suoraan asumisarjesta. Safarilaiset saivat evääksi ohjeita kuten kysy aina miksi ja ole tyhmä. Etnografin tai toimittajan otteella lähestymisen tarkoitus oli kannustaa oppimaan kysymyksillä, tarkkailemalla ja yhdistämään tunteita ja kokemuksia sisällään pitävää käyttäjätietoa asiantuntijatietoon. Kohtaamiset ja kokemuksellisuus avarsivat leiriläisten näkemyksiä siitä, mitä asuminen voi olla ja miten eri tavoilla ihmiset voivat haluta asua. Seuraavaksi näkemystä asumisesta syvennettiin tapaamalla SATOn nyt jo olemassa olevan asumiskonseptin, SenioriKodin, asukkaita. Vanhempia ihmisiä tapaamalla haettiin näkemyksiä asumisen historiasta ja esimerkkejä siitä, miten asumiskonsepti pitää suunnitella asukkaiden tarpeita kuunnellen. Elävien kohtaamisten tarkoitus on kerätä lisää tietoa ongelmasta, vahvistaa oppijoiden empatiataitoja sekä pohjustaa ongelmien ratkaisuja, jotka nyt huomioivat paremmin niiden tarpeet, joita ratkaisut koskevat. Lue lisää kumppanistamme: www.sato.fi Kokemus avarsi leiriläisten näkemyksiä siitä, mitä asuminen voi olla ja miten eri tavoilla ihmiset voivat haluta asua. Prosessin aikana tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö, helppous ja hauskuus.
Ideoinnin sääntöjä ovat muiden ajatusten päälle rakentaminen ja hullujen ideoiden juhliminen. Välipaloille pitää olla aikaa. LUOVA IDEOINTI / EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY Tähän vaiheeseen asti safarilaiset ovat joutuneet jättämään kaikki ratkaisuehdotukset muhimaan päähänsä yhdessä uuden tiedon kanssa. Seuraavaksi päästetään ideat vapaiksi ja opetellaan tietojen yhdistämistä ratkaisuihin luovilla tavoilla. Kuluttaminen on tämän päivän nuorten elämässä keskeisimpiä asioita. Se ei kuitenkaan tarkoita kerskakulutuksen ihannointia, vaan meille on kasvamassa sukupolvi, joka on aina ollut tietoinen kulutusvalintojensa merkityksestä ympäristölle ja työntekijöille. Vaihtoehdot ja keinot vaikuttaa vain ovat vähissä. Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa tehtävässä projektissa tähän haasteeseen pyrittiin vaikuttamaan luovilla ideoilla, jotka toimisivat nimenomaan nuorten elämässä. Ideointipajoissa syntyi ideoita bloggariyhteistyöstä, muotinäytöksestä ja eettisistä abihuppareista. Ideoinnin sääntöjä ovat muiden ajatusten päälle rakentaminen ja hullujen ideoiden juhliminen. Safarilla ideointia tehdään yhdistämällä oma pohdinta muiden ideoihin. Leiriläisiä kannustetaan esimerkiksi kolme mahdollisimman huonoa ideaa ja yhdistämään ne. Ehkä vahingossa keksitäänkin jotain hienoa? Tässä projektissa ideoita ja tietoa yhdistelemällä syntyi nuorten kehittämä ELE-ajattelu. Tavoitteena oli näyttää, että eettinen vaate on aivan normaali vaate. ELE-vaate on eettinen, laadukas ja ekologinen vaatebrändi. Brändi yhdistää monimutkaisen ajattelun vaatteen taustoista ja pyrkii opastamaan nuoria tekemään ELE-valintoja kulutuksessaan. Ideologian ympärille nuoret suunnittelivat vaikutuskampanjan, jossa juuri nuorille kuluttajille suunnatulla tiedolla pyritään luomaan ymmärrystä siitä, miten hekin kuluttajina voivat vaikuttaa. Ideaa jalostettiin eteenpäin ja ryhmä ryhtyi kehittelemään ekologiseen vaatetuotantoon panostavan suomalaisen yrityksen kanssa konseptia, jossa Suomen lukioita kannustetaan tekemään abi-vaatteidensa valinnat ELE-ideologiaa mielessä pitäen. Lue lisää kumppanistamme: www.eetti.fi Viikon aikana kului kiitettävä määrä Post it -lappuja.
Jos Safari-prosessin alussa tavoitteena on saada nuoret ongelman omistajiksi, loppua kohden nuoret opettelevat miten saada muutkin mukaan ideansa toteutukseen. Ideoiden esittely on Safari-tiimeille osa ratkaisun kehitystä. KEHITTÄMISTÄ KOKEILEMALLA / HELSINGIN ENERGIA Safarin ainutlaatuisuus oppimisen näkökulmasta on siinä että yhteistyökumppanit mahdollistavat idean toteuttamisen oikeassa maailmassa. Siksi ideoita pitää testata esittelemällä ne kumppanille ja kehittämällä niitä yhdessä kumppanin kanssa eteenpäin. Energiayhtiö Helsingin Energian kanssa toimineen ryhmän tavoitteena oli energiafiksujen elämäntapojen levittäminen Helsinkiin ja osallistuminen näin ilmastonmuutoksen hillintään. Ryhmäläiset yhdistivät asiantuntijoilta energiankulutuksesta saamansa tiedon kaupunkitilasta löytämiinsä ongelmakohtiin, kuvasivat mahdollisia muutoksen paikkoja ja ideoivat paikallisia ratkaisuja. Kuvat sijoitettiin Helsingin kartalle, joka sitten esiteltiin heleniläisille. Organisaatiossa jatkokehittämiseen tartuttiin innostuneesti. Yksi ryhmän ajatuksista oli vahvistaa ruokakulttuurin näkyvyyttä Helsingin Energian toiminnassa järjestämällä ruokatapahtuma, jossa kokki laittaa ilmastoystävällistä ruokaa ja jakaa reseptejään. Tämä tapahtuma järjestettiin syksyllä 2014 osana Helsingin Energian asiakas- ohjelmaa. Jos Safari-prosessin alussa tavoitteena on saada nuoret ongelman omistajiksi, loppua kohden nuoret opettelevat miten saada muutkin mukaan ideansa toteutukseen. Se on tapa testata, onko idea toteuttamiskelpoinen. Kumppanin kanssa yhteiskehittämiseen lähdetään palaamalla yhteisiin tavoitteisiin, joista lähdettiin viikon alussa liikkeelle. Helsingin Energian kanssa se oli ilmastonmuutokseen vaikuttaminen helsinkiläisten elämäntapojen kautta ja kaikki ideat arvioitiin tästä lähtökohdasta. Kokeilu tarkoitti tässä yhteydessä siis idea-aihioiden sovittamista yhteen kumppanin tavoitteisiin ja toimintoihin. Näin kumppani sitoutetaan ideoiden toteutumiseen ja kehitetään niistä mahdollisimman realistisia ja oikeisiin tarpeisiin linkittyviä. Lue lisää kumppanistamme: www.helen.fi Valokuvakartta oli hyvä tapa havainnollistaa energiatyhmiä paikkoja Helsingissä
Jännitystä voi purkaa ja ajatuksia tuulettaa esimerkiksi hölmöllä Youtube-videolla. RATKAISUN JAKAMINEN / KORKEASAARI Prosessin lopuksi kaikki ryhmät esittelevät viikon työn tulokset maailmalle. Esittelyssä käytetään yritysmaailman oppeja ja pitchataan eli myydään idea yleisölle viikon päättävässä loppujuhlassa. Juhlaan kutsutaan mukaan kumppani, viikon aikana tavattuja asiantuntijoita, ystäviä, perhettä ja mediaa. Tiivistäminen on yllättävän vaikeaa. Se on kuitenkin tehokas tapa työstää oppimaansa ja löytää siitä olennainen että yhteys muihin ilmiöihin. Tiivistäminen on Safarin loppujuhlan tärkein oppi. Koko viikon työn tulokset täytyy pystyä selittämään muutamalla kalvolla, kahdeksassa minuutissa. Esiintyjän täytyy eläytyä kuuntelijan rooliin: mikä tässä on oikeasti kiinnostavaa ja mikä kannustaisi minua toimimaan tämän asian puolesta? Tavoitteena on saada yleisö oman idean puolelle ja nauttia siitä. Ihan kylmään veteen safarilaisia ei heitetä. Leirin aikana pohditaan esiintymisoppeja ja muotoilija auttaa kalvojen tekemisessä. Lavalla ei tarvitse nousta yksin. Sitä paitsi aikataulu on niin tiivis, että kovin paljon esitystä ei ehdi edes jännäilemään. Kaikki esitykset saavat olla ryhmän näköisiä. Korkeasaaren eläintarhan kanssa työskennellyt ryhmä päätti kesän 2014 leirillä tehdä tarinallisen, visuaalisen esityksen. Ryhmäläiset kertoivat Korkeasaaren missiosta, eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, muun muassa kauhutalo- ja treffipaikkatarinoiden kautta. Loppujuhlassa safarilaiset oppivat, että omaa työtä on hetkittäin hyvä pysähtyä tarkastelemaan ja juhlimaankin. Jotta tekeminen ja oppiminen olisivat mielekkäitä, Safarilla ratkotaan aina todellisia ongelmia, oikein kumppaneiden kanssa. Siksi työ ei koskaan lopu loppujuhlaan, vaan ideoita yritetään aina viedä kumppanin kanssa toteutukseen asti ja jatko seurataan Safari-verkostossa. Viikon prosessista ja tuloksista toimitetaan kumppanin käyttöön materiaalia, jonka pohjalta omaan toimintaan on mahdollisimman helppo tehdä muutoksia. Lue lisää kumppanistamme: www.korkeasaari.fi Tavoitteena on saada yleisö oman idean puolelle ja nauttia siitä. Safarilla pääosassa ja äänessä ovat nuoret.
OPPIMISEN CHEKLIST SAFARILLA 1. Tunnetteko ongelman? Yhdistä yhteiskunnallinen ongelma ja oppijan omat kokemukset heti oppimisprosessin alussa. 2. Voiko tästä oppia kokemalla? Ihmisten ja organisaatioiden parissa hankittu tieto lisää empatiakykyjä ja auttaa ymmärtämään yhteisökunnallisten ongelmia erilaisissa konteksteissa. 3. Ovatko kaikki mukana? Ideoiden kehittäminen ryhmässä on paras tapa lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja tehdä tiedosta toiminnallista. SAFARIN TAVOITTEENA on ollut kehittää vaikuttavan oppimisen malli, joka voidaan viedä olemassa olevien oppimisrakenteiden sisään. Kolme vuotta oppimiskehittämistä luokkahuoneen ulkopuolella on auttanut löytämään keinoja lisätä oppijoiden motivaatiota ja kykyjä vastata tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. On tullut aika yhdistää luokkahuoneen sisä- ja ulkopuoli. 4. Miten tätä testataan? Etsikää rinnakkaisia pienimpiä mahdollisia toimivia ratkaisuja isoihin monimutkaisiin ongelmiin. Kokeilkaa ratkaisua käytännössä! 5. Kelle tästä pitää kertoa? Esitelkää tähän hetkiset ratkaisut ja kootkaa laaja tekijäyhteisö ratkaisun ympärille. Yhteisö auttaa kehittämään ratkaisua eteenpäin. 6. Miten palataan alkuun? Vaikuttava oppiminen on syklinen prosessi, jossa matka ongelman tuntemisesta aina ratkaisun jakamiseen kannattaa toistaa. Oppiminen ei lopu koskaan. Kutsumme laajaa yhteisöä mukaan kehittämään kanssamme vaikuttavan oppimisen mallia, joka lisää hyvinvointia niin luokkahuoneen sisällä kuin ulkopuolellakin. Koko Safari-tiimin ja vaikuttavan oppimisen puolesta, Antti Tarvainen 040 825 5066 antti@avantohelsinki.fi MITÄ SAFARILAISET KERTOIVAT OPPINEENSA? Usko vaikuttamisen mahdollisuuteen, uudet työskentelytavat, ryhmätyöskentely, suullinen vuorovaikutus, oma ääni kuuluviin, vaikuttaminen, vaikuttaminen hauskaa, vahvat persoonat, itseluottamus, ryhmätyö, esiintymistaidot, palautteen antaminen, kriittisyys, ryhmätyötaidot, sosiaalisuus, stressinsieto, luottamus, uutta ja tärkeää tietoa taloudesta, hullusta ideasta voi kehittyä se paras, itseluottamus, paljon tietoa ilmastonmuutoksesta, ryhmässä on voimaa, työympäristössä toimiminen, yhteistyötaidot, ison projektin tekeminen, toivoa on, muitakin nuoria kiinnostaa kun ne löytää, ryhmä on vahvempi kuin yksilö, ryhmätyö, ideoiminen voi olla helppo, ihmistä ei tarvitse pelätä, ryhmätyötaidot, omien ajatusten ilmaisu, ryhmätyöskentely, eri järjestöistä oppiminen, velkakierteen ehkäisy, ryhmän tärkeys, yhteistyö, ideoiden selväntäminen ja dokumentointi, tuotantoprosessi, eettisyys ja ekologisuus ei ole hankalaa, porrastamaan ideoita post-iteille, asumistottumukset muiden perspektiviistä, oman vaikuttamisen mahdollisuudet, tuntemaan muita ihmisiä, rohkeus tuoda omia ideoita esiin, toiveikkuus, vähemmän pessimismiä, ryhmätyö, yhdessä on kiva tehdä, nuorikin voi vaikuttaa, hyvien yöunien tärkeys, vaikuttaminen on mahdollista, vaikuttaminen, kehittely, ideointi, hauskaa, merkitykset, pienet asiat, ideointi, yliopisto, vaikuttamismahdollisuudet, ryhmätyö, oppimismuodot, vaikuttaminen, yhteistyö, kaikki, talouden hahmottaminen, nuorten vaikuttaminen, velkaantumisen syyt, nukkumaan aikaisin, oppiminen, erilaisten ihmisten kanssa, kaikki voivat vaikuttaa ja keinoja on erilaisia, opin tuntemaan itseni paremmin, haarukkaa ei saa laittaa jääkaappiin, dokumentointi, budjetointi, nuoret voivat vaikuttaa, uudet työtavat, hullu idea on paras idea, yhteiskuntaan voi vaikuttaa monin tavoin, tyhmiä kysymyksiä ei ole, ideatkaan eivät ole tyhmiä, yhteiskunnallinen taide ja sosiaalinen media, ympäristön havainnointi, palvelumuotoilu, pitchaus, yhteistyön monimuotoisuus, sanavarasto laajeni, muiden mielipiteet ovat kultaakin arvokkaampia.
Safari on lukioikäisille suunnattu yhteiskunnallisen vaikuttamisen hanke, jonka sydämessä ovat kesän leirit. Safarilla nuoret oppivat ratkomalla kumppanien yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa maailman suuria ongelmia konkreettisilla projekteilla. Käytännössä Safarilla opitaan viestimään, kehittämään ja esittelemään. Ja ennen kaikkea kysymään kysymyksiä ja perustelemaan omia kantoja. Tässä julkaisussa on keskitytty erityisesti Safarilla tapahtuvaan vaikuttavaan oppimiseen. Safari matka yhteiskunnalliseen tekemiseen www.safarimatka.fi