Opintoasiainpäivät , torstain klo 12 14

Samankaltaiset tiedostot
Pedagoginen johtaminen

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Pedagogisen johtamisen katselmus

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Esitykseni perustuu pääosin

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Ammatillisen erityisopetuksen pedagoginen kehittäminen Erityisopetuksen käsikirja työn tukena

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Ryhmätyö. Missä olemme hyviä? Benchmarking-hankkeiden seminaari Touko Apajalahti

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Johtaminen laadun tuottajana

TIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit

Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen. Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Itsearviointimateriaali

Laadukas verkkototeutus - valmennus

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri WebOodi.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Kolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla. Opetuslautakunta

kaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Luottamus maakunnan uudistusten perustaksi. Luottamus-Savotta LUONNOS

OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Lark työpaja

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

Laatua Siikalatvalla

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Itsearviointi ja laadunhallinta

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Transkriptio:

Opintoasiainpäivät 28.-29.9.2016, torstain 29.9.2016 klo 12 14 Pienryhmä 1: Koulutuksen johtaminen hallinto ja opiskelijat johtamisen tukena. Erikoisuunnittelija Minna Vuorio-Lehti (TY) ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander Työpajatyöskentelyn tavoite: Opintoasiainpäivien teema oli tänä vuonna johtaminen eri näkökulmista tarkasteltuina. Pienryhmälle oli annettu aiheeksi tarkastella, miten hallintohenkilökunta ja opiskelijat voivat toimia johtamisen tukena. Lähestyimme teemaa ryhmätyöskentelyllä, joka oli kaksivaiheinen. Kokonaisuudesta syntyi ryhmätyöskentelyn pohjalta vastaus hallintohenkilökunnan ja opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua johtamiseen. Kaikki ryhmät käsittelivät työnsä jossain vaiheessa palautteen ja palautejärjestelmän merkitystä johtamisen tukena. Konkreettisimmin johtaminen tuntuikin näkyvän ja tulevan arjessa huomioiduksi juuri toimivan palautejärjestelmän kautta. Ryhmien ajatuksissa palautejärjestelmä toi toimijat yhteen, sillä kaikille löytyi selkeitä rooleja sen piiristä, oli kyseessä opiskelijat, hallinto- tai opetushenkilöstö. Hallinnon osalta tuen tarjoamisessa korostui mahdollistaminen, oli kyseessä sitten resurssien hankkiminen/varmistaminen, henkilöstön kouluttaminen tai OPS-linjausten toteutus ja valvonta. Opiskelijan osalta tärkeää roolia näyttelee vastuu omasta oppimisesta, osallisuus kehittämisessä ja tavoitteellisuus yhdistettynä itsearviointiin (mm. HOPS-prosessi). Pienryhmään ilmoittautuneille lähetettiin etukäteen ennakkotehtävä: Määrittele yhdellä virkkeellä mitä johtaminen tarkoittaa sinulle? Seuraavalta sivulta löydät koontia saatujen vastausten sisällöistä.

Mitä on johtaminen? Tiivistys ennakkotehtävästä, joka annettiin työpajaan ilmoittautuneille etukäteen. Koulutuksen johtaminen tarkoittaa vastuunottamista siitä, että koulutus tuottaa tuloksia, joita siltä eri suunnista odotetaan (opiskelijat, yliopisto, OKM, yhteiskunta) Koulutuksen johtaminen tarkoittaa sitä, että toimitaan mahdollistajan roolissa. Taataan koulutukselle ja sen toteuttamiselle riittävät resurssit. Luodaan edellytyksiä opettajille opettamiseen ja opiskelijoille opiskeluun. Koulutuksen johtaminen tarkoittaa tavoitteiden asettamista ja toiminnan ohjaamista tavoitteiden saavuttamiseksi, asioiden koordinointia ja yhteensovittamista, kokonaisuuden näkemistä sekä päätösten tekemistä. Koulutuksen johtaminen on systemaattista ja tavoitteellista toimintaa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Koulutuksen johtaminen on resurssien, pedagogiikan ja tulevaisuuden ennustamisen keskellä tehtävää henkilökunnan ja opiskelijoiden johdonmukaista yhteistyötä. Koulutuksen johtaminen pitää sisällään paitsi johtamista myös kehittämistä. Se vaatii vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Koulutuksen johtaminen tarkoittaa sitä, että vastaa suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä sekä sen yhteistyön tuesta ja rakentamisesta, jota tarvitaan koulutuksessa mukana olevien tahojen kesken (opettajat, opiskelijat, hallinto, sidosryhmät) opettajien työajan allokointia rekrytointien toteuttamista kokonaisuutta tukevalla tavalla henkilöstön riittävää kouluttamista Koulutuksen johtaminen tarkoittaa sekä akateemista johtamista että prosessien johtamista tällä hetkellä myös paljon muutosjohtamista Koulutuksen johtaminen on systemaattista, tavoitteellista asioiden ja henkilöiden ohjaamista kohti yhteisesti valmisteltuja tavoitteita laadukkaan varmistamiseksi. Koulutuksen organisatorista, hallinnollista ja pedagogista johtamista.

Työryhmien yhteenvedot ryhmäpareittain Ryhmä 1: Miten opiskelijat voivat tukea järjestelyjä ja suunnittelua? Ryhmä parin teema: järjestelyt ja suunnittelu Ryhmä 2: Miten hallintohenkilökunta voi tukea järjestelyjä ja suunnittelua? Ensimmäisen Täysipainoinen tehtävän : osallistuminen sekä miten opiskelijat ja virallisiin että hallinto voivat tukea epävirallisiin elimiin oppimista? Opiskelijaedustajien verkostoituminen ja taustaryhmien kuunteleminen Palaute, antamalla palautetta, käsittelemällä palautetta, varmistamalla palautteen hyödyntäminen ja hyödyntämisestä viestintä Ryhmät 2: Asettamalla raameja tutkintojen rakenteille Palveluasenne/- henkisyys; joustavuus, maalaisjärkisyys Miten voi olla tukematta?!?! Tämä on perustehtävä! Ryhmät 1: Kutsut/nimitykset, opiskelijajäsenien kutsuminen ryhmiin Osallistumisesta saa opintopisteitä Perehdytys hallinnolliseen työskentelyyn Muistuttaminen tiedekunnan/yksikön kokonaisuudesta OPS-työssä saatu palaute Rakennetaan Seurantaa ja kokonaiskuva kehittämistä johdetaan palautteesta ja käytetään sitä toiminnan suunnittelussa Keskustelu ja viestiminen palautteesta Valmistelua johdetaan Henkilöstöjohtamista Hallinnon (palveluiden) johtaminen tehtävälle järkevästi Rooleja johdetaan selkeästi; akateeminen ja hallinnollinen puoli Resurssien yhtenäinen tasalaatuisuus Perustehtävien määrittely Palveluiden kuvaaminen Resurssien järkevä ohjaaminen

Ryhmäparin teema: oppimisen arviointi Ryhmä 3. Miten opiskelijat voivat tukea oppimisen arviointia? Ryhmä 4. Miten hallintohenkilökunta voi tukea oppimisen arviointia? Ensimmäisen Ottamalla vastuuta tehtävän : omasta oppimisesta miten opiskelijat ja hallinto voivat tukea oppimista? Vertaisarviointi Antamalla palautetta pitkin matkaa fasilitaattorina toimiminen (työkalut, alustat jne.) arviointi- linjakkuudesta /arvosteluperusteiden huolehtiminen läpinäkyväksi tekeminen Ryhmät 4: oppimisen arviointiin miten ne Ryhmät 3: oppimisen arviointiin miten ne Tuodaan esille esim. orientaatioissa tai muualla Selkeät arviointimenetelmät, että opiskelija tietää mistä ottaa vastuuta Mahdollistetaan, yhtenä vaihtoehtona, tietoa, tunnustetaan Linjakas palautejärjestelmä ja palautteen kerääminen Palautteen huomioiminen ja siihen reagoiminen Selkeä prosessi/toimenpiteet, mitä palautteelle tehdään henkilökunnan kouluttaminen resurssit OPS-työn linjaukset OPS-työn johtaminen ja vastuiden määrittely tavoitteiden asettaminen epäkohtiin puuttuminen ajoissa ajantasaiset työvälineet osaamistavoitteet linjausten laatiminen Vaikuttavuus, palautteen vaikutuksesta kerrotaan opiskelijalle kytkös työelämän toimijoihin Johdon linjaus, kulttuurin sanoittaminen ja viestiminen kannustaminen henkilökunnan sitouttaminen

Ryhmä 5. Miten opiskelijat voivat edistää opiskelijakeskeisyyttä oppimisessa? Ryhmäparin teema: opiskelijakeskeisyys Ryhmä 6. Miten hallintohenkilökunta voi edistää opiskelijakeskeisyyttä oppimisessa? Ensimmäisen opiskelijoilla pitäisi olla tehtävän : perusteet ja kokemusta miten opiskelijat ja opiskelijakeskeisestä hallinto voivat tukea oppimisesta esim. jo oppimista? peruskoulusta vastuunkanto; HOPS:n laatimisen vaiheessa opiskelijoillla oltava työkalut siihen miten opinnot tulevat etenemään --> edesauttaa itseohjautuvuutta opiskelija;--> ottamalla itse vastuun; --> olemalla aktiivinen; --> palautteen antamisen kautta Ryhmät 6: opiskelijakeskeisyyteen Prosessien hallinta resurssien hankkiminen oppimisen mahdollistamiseksi palautteen kerääminen ja analysointi Ryhmät 5: opiskelijakeskeisyyteen Opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen --> lähtötaso ja valintakokeiden yms. Kehittäminen edellytysten selkeä viestiminen hakijoille hyvissä ajoin rohkeus tehdä opiskelijan kannalta hyviä ratkaisuja toimintatavat, jotka ohjaavat opiskelijaa miettimään HOPSiaan kokonaisuuden kautta välineitä ja mekanismeja itsearviointiin HOPS:n etenemisestä hyvin tehty OPS-työ tukee opiskelijoita (esim. selkeät oppimistavoitteet tutkinnoissa) valmiita vaihtoehtoisia etenemispolkuja kokonaiskuvan hahmottamiseen (vs. pirstaleiset kurssit) liian valmiiksi mietityt "opintoputket" voivat rajoittaa opiskelijan omia rohkeita ratkaisuja - -> tarvitsee tukea palautteen antaminen myös opiskelijalle selkeät palautekanavat ja prosessit tarpeen. Sen tulee näkyä myös opiskelijalle palautteesta ja toimenpiteistä kertominen esim. opintojakson alussa --> toimintakulttuuri Prosessit on kuvattu auki; molemmilla, opiskelijoilla ja opettajilla, johdolla yhteinen ymmärrys asiasta vastuunjaot johtaminen linjakkuuden kautta pedagoginen koulutus tuki --> järjestelmien kehittäminen opetussuunnitelmatyö, erityisesti aikataulukysymykset (suunnittelu, hallinnolliset prosessit) opiskelijat saavat oppimisestaan palautetta --> toimintakulttuurin luominen kuka palautteen kerää ja miten se jaetaan/annetaan; resurssointi