Oppiminen ja sen tukeminen Hanna Järvenoja & Pirkko Hyvönen
OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA Epäselvät, muuttuvat, avoimet ongelmat luovuus Tiedon yhteinen tuottaminen KOULUSSA, TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ YLEENSÄ? kompleksit kokonaisuudetk teknologia konfliktit ja kilpailevat motiivit SELVITÄKSEEN ERILAISISTA OPPIMISEN AIKAISISTA HAASTEISTA OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN itsenäisyys, vastuu, itsensä kehittäminen
MITÄ OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN? Aktiivista tiedonrakentelua Ymmärtävä oppiminen Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja Oppimisen strategiat Omaa tahtoa - Oppimisen motivaatio Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista Motivaation ylläpitäminen Vastuun ottamista omasta oppimisesta Oppimisen itsesäätely Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen Yhteisöllinen oppiminen
Oppimisen itsesäätely self-regulated learning (Pintrich, 2001; Zimmerman, 2008; Winne, 2005) Tavoitteellisen toiminnan ylläpitoa, tarkkailua ja säätelyä Prosessi, jossa kognitiiviset, motivationaaliset ja ympäristön erilaiset tekijät kietoutuvat yhteen. Edellyttää sekä taitoja että tahtoa. Ei ole aina helppoa!
OPPIMISEN ITSESÄÄTELY Oman tavoitesuuntautuneen toiminnan - Suunnittelu - Monitorointi Toiminta - Kontrolli - Arviointi TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta Reflektointi ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA
OPPIMINEN SOSIAALISENA ILMIÖNÄ Parhaimmillaan... Tiimien ja verkostojen yhteisöllistä tiedon luomista ja jäsentelyä Koordinoitua yhdessä työskentelyä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja jaettuun toiminnan arviointiin Monimutkaisten ajatteluprosessien ulkoistamista ja edelleen kehittämistä Jaettuja säätelyprosesseja
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN - Collaborative learning (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999; Roschelle & Teasley 1995; Stahl, 2006) Collaborative >< Co-operative Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksenrakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Vaativia kognitiivisia toimintoja(selittäminen,argumentointi, argumentointi neuvottelut, kysyminen) Enemmän kuin osiensa summa -> älyllisen ajattelun ja toiminnan rajojen j ylittämistä i tä yhteisön avulla
Yhteisöllisen oppimisen yksilön oppimista käynnistäviä mekanismeja Teoriassa: Kognitiivinen konflikti (Piaget) Perspektiivinotto (Selman) Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky) Käytännössä: ä Neuvottelu Sitoutuminen Vastavuoroinen ymmärrys Yhteinen tavoite ja tietoperusta Tasavertaisuus
Jaetun ymmärtämisen rakentaminen on yhteisöllisen oppimisen ydin Miten luoda tilanteita, joissa pyritään yhteiseen ymmärrykseen? Jaetun ymmärryksen yhteinen konstruointi co-construction of shared understanding (Roschelle &Teasley, 2005) Yhteisöllisen tietämisen rakentaminen building collaborative knowing (Stahl, 2004) Argumentointi co-argumentation (Baker, 2002) Merkitysneuvottelu negotiating of shared meaning (Pea, 1993) Jaetun tiedon konstruointi construction of common knowledge (e.g. Crook, 2002) Yhteistyö ja koordinointi coordination (Barron, 2003)
OPPIJAN MUUTTUVA ROOLI HAASTE Haasteet - Miten saada oppilaat omaksumaan uusi rooli? MAHDOLLISUUS opitun sovellettavuus käytäntöön töö aitoon ymmärryksen syventämiseen vaikuttaa omaan oppimisprosessiin olla aktiivinen toimija oikean ja väärän vähempi korostuminen motivoivat tekijät
OPETTAJAN ROOLI TARVITAANKO ENÄÄ OPETTAJAA? Opettamisesta oppimisprosessin ohjaajaksi Epäsuoraa vaikuttamista Oppijan oman tiedonrakennusprosessin ja yhteistyön tukemista, Oppilaan ja ryhmän tehtävään suuntautuvan päämäärän ohjaamista Opettajat herättelijöitä, hoksauttajia, aloitteentekijöitä, mallintajia Vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä, Oppimisen i vastuun jakamista ja vastuun siirtoa Opettajan rooli entistä monipuolisempi
MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ? Oppimisen organisointi, tehtävät Ongelmakeskeiset lähestymistavat Tutkiva työskentely Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Kontekstin organisointi Sosiaalisen vuorovaikutuksen organisointi Arviointi oppimisen tukena prosessinaikainen, laadullinen palaute Pedagogiset mallit
PEDAGOGISET MALLIT Välineitä oppimisprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Perustuvat oppimisteorioihin ja käsityksiin Oppimisteorioiden konkreettisia sovelluksia MIETI AINA KONTEKSTIIN SOPIVIKSI! Esim. case-työskentely Pedagogiset mallit välittäjinä teoriasta käytäntöön TIEDÄ JA YMMÄRRÄ OPPIMISTEOREETTISET PERIAATTEET PEDAGOGISEN MALLIN TAKANA!
Esimerkki ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN Toiminta TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta Reflektointi ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA
VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7 ITSE- SRL SRL SRL SRL SRL SÄÄTELY Harkinta Suunnittelu Monitorointi Monitorointi Reflektio Sitoutuminen Käynnistäminen Kontrolli Kontrolli Reagointi (OPPIMIS)- TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kontekstin luominen - Oppimis-ympäristön mieleenpalautta minen: gstudyn muistelu tunti - Aiheeseen tutustuminen: Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms. > Opiskeltavan aiheen merkitykselliseks i tekeminen > Oppilaiden sitouttaminen Tietoperustan varmistaminen - Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan johdanto ), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms. - Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman > Tavoitteiden asettaminen? Perustiedon hankkiminen Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista - Opettajan alustukset - Aiheen työstäminen kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL harjoittelu Ymmärryksen syventäminen Yksilö- ja ryhmätyöskentel yä aiheen alateemoista - Aiheen työstäminen kitissä (yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmätyöskentely) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL > tiedon jakaminen Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus - Ryhmätöiden esitys - Miellekartan teko koko aihealueesta yms. OPPIMIS- YMPÄRISTÖ gstudy Oma kit Muistelutunnit gstudy Oma kit - Miellekartta aikaisemman tiedon pohjalta - Taktiikkakirjastossa ki t suunnitelma työskentelyn etenemisestä gstudy Oma kit - Kitti/kitit aiheen perusteemoista - alleviivaus, muistiinpanot, t miellekartta yms. gstudy ryhmän jaettu kit - Kittien/ muistiinpanojen jakaminen gstudy ryhmän jaettu kit -Ryhmätyöt - Miellekartta
Suunnittelu Käynnistäminen Monitorointi Kontrolli TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA Reflektio Reagointi
Miten orientoidun tulevaan tehtävään? HARKINTA JA SITOUTUMINEN Keskustelu... Kokemukset... Aiempi tieto osaksi uutta...
Miten orientoidun työskentelyyn? SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN Ä
Miten toimin tehtävän aikana? MONITOROINTI JA KONTROLLOINTI
Miten onnistuin tehtävässä? REFLEKTOINTI JA REAGOINTI
Tutkiva oppiminen Inquiry learning (Bereiter & Scardamalia, 1999; Hakkarainen et al. 2000) Oppiminen on tutkimusprosessi, joka synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä Ongelmalähtöistä kysymykset y y ohjaavat työskentelyä y Jäljitellään tutkijayhteisön tehokkaista käytäntöjä Pyrkii ilmiöiden selittämiseen Huomio keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin Intuitiivisten käsitysten reflektointi arvostetaan oppilaiden ajatuksia!
Tutkiva Oppiminen Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999 & 2004)
Vastavuoroinen opetus - Reciprocal teaching (Brown & Palincsar, 1992) Oppilaat toimivat pienissä ryhmissä vuorotellen keskustelun johtajina Strategiset toiminnat kysyminen (questioning) selkeyttäminen (clarifying) yhteenvetäminen (summarizing) ennustaminen (predicting) Korkeatasoisten t kognitiivisten i t (tiedollisten) t käytäntöjen töj muuttaminen ulkoisiksi Päällekkäisten lähikehitysten vyöhykkeiden luominen Yhteisöllinen vastuu tuloksista
Asiantuntijuuden hajauttaminen Vastavuoroisen opettamisen ryhmät Asiantuntijaryhmät
LOPUKSI - MIETI Onko mahdollisuus itsesäätöiseen oppimiseen? Edellyttääkö kognitiivisten i t strategioiden t id monipuolista käyttöä? Miksi kysyminen on tärkeää - Kysyminen ja selittäminen on ymmärtämisen ydin Millaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä oppimiseen liittyy? Miten motivaation kontrollia voi tukea ja harjoitella? Onnistuuko yhteistyö? Onko aikaa ja tilaa neuvotella ja olla eri mieltä? Onko aito tarve tehdä yhteistyötä? Syntyykö todellista yhteistyötä vai ryhmässä suoritettujen yksilöllisten töiden kokoelma? Miten saada aikaan kognitiivisia ei sosiaalisia konflikteja Yhteisöllisyys ja sitoutuminen? Symmetria ja status?