PORIN SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS

PORIN SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS

Suunta koh tulevaisuu a PA KIRJOITUS Niinpä. Kyllä koulua pidetään jatkossakin. Vuodesta selvittiin niin tavoitteiden kuin taloudenkin suhteen kunnialla ennakkopeloista huolimatta. Valtakunnallinen touhu talouden tasapainottamisen haasteiden kanssa loi epävarmuutta koko koulutuskenttään. Tällä kertaa jäi vaikutelma, että korkeaja ammattikoulutus saivat aika sapiskaa, mutta perus- ja lukiokoulutus selvisivät hiukan vähemmällä. Tarpeeksi silti siinäkin. Myös Porin omat talousvelvoitteet tiukensivat toiminnan resursseja. Kiistämätön apu kouluvuoden toimivuuteen tuli onnistuneesta kouluverkkopäätöksen toteutuksesta. Sen avulla rakenteisiin ja palveluihin kohdistuvaa menoerää saatiin siirrettyä ydintehtävään, opetukseen. Verkkoratkaisun merkitys taloutta tasapainottavana tekijänä tulee nousemaan jatkossa yhä suurempaan arvoon. Varhaiskasvatuksen toiminta-alueella suuria asioita olivat yksityisen hoidon kuntalisän edelleen laajeneminen ja palvelusetelijärjestelmän loppuun valmistelu ja käyttöönottopäätökset. Ratkaisut edistävät palvelutuotannon laajentamista ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen parantamista. Uusia päiväkoteja suunnittelivat sekä yksityiset että kaupunki. Jatkossa aloittaa ainakin 2 kaupungin ja 3 yksityisten uutta päiväkotia. Kokonaisuus muuttuu aika vauhtia kohti parempaan. Tätä kautta saadaan toivottavasti myös resurssia oman palvelun säilyttämiseen korkealla tasolla. Lavia on elänyt osana meitä tämän menneen vuoden. Pikkuhiljaa koulu- ja varhaiskasvatuskulttuuria yhtenäistetään. Lukion loppuminen Laviassa oli luonnollisesti ikävä toiminnan muutos, mutta välttämätön. Muutama kymmenen oppilaan lukio ei ollut elinvoimainen eikä niissä puitteissa lukioopetuksen laatua olisi pystytty jatkossa turvaamaan. Nyt kiinteistöön, johon jäi perusopetus on suunniteltu miljoonan remonttia, jonka pitäisi toteutua v. 2016. Positiivinen ja pikainen kädenojennus. Liikahti se porilainen olo muutenkin. Turvapaikkahakijoiden yllättävä maahantulo toi säpinää myös koulusektorille. Monikulttuurisuuteen on kaikissa kouluyksiköissä herättävä. Nyt saatiin valmistava opetus käynnistymään ja uusina kouluina Itä-Porin ja Kaarisillan yhtenäiskoulun lisäksi opetukseen pääsevät mukaan Käppärän koulu ja Noormarkun yhtenäiskoulu. Alkuun on päästy hyvin, mutta ihan omaan mieleen tulee säe: Kuka laittasi niille edes kengät pieniin jalkoihin. Löytyykö Rafaelin enkeleitä? Ja se sisäinen vyöry. Kaarisiltaan on rakenteille uusi koulu, joten siellä asia ratkesi positiivisesti. Koululla on merkitystä varmasti myös kaupunkikuvallisesti. Psyllin kouluremontti etenee hyvää vauhtia. Mutta entä Koivula ja Itä-Pori. Osa yhtenäiskoulusta on evakossa Vähärauman Kampuksella. Koivulan koulun evakkopäätökset tehtiin ja siirtyminen samalle Kampukselle valmisteltiin. Päätökset näiden koulujen tilojen peruskorjausten osalta siirtyivät kuluvan vuoden alkuun. Pienempiä ongelmia edellä mainittujen lisäksi on muuallakin. Noormarkun päivähoidosta osa on parakissa ja Ruosniemen päiväkoti sijoitettiin sinne tänne. Ennen kuin tilapalapeli on koossa, on aurinko aika monta kertaa nousut ja moni pajazzo kilahtanut miljoonilla! Koulut ja päiväkodit selvisivät hienosti vuodesta. Kasvatus- ja opetustoimintaa voidaan pitää hyvänä. Rakenteellisesti ja palvelutuotannon näkökulmasta luotiin hyvää pohjaa tuleville vuosille. Työ jatkuu ja vaikeuksienkin kautta suunnataan voittoon. Ei saavutusten kuulu tullakaan kuin manulle illallinen. Jari Leinonen Sivistysjohtaja 2

Perusopetus ja lukiokoulutus TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sivistystoimen tavoitteita asetetaan vuosittain kolmella eri tasolla. Keskeiset tavoitteet ovat sivistystoimen toiminnassa valtuuston suuntaan sitovia. Yksityiskohtaisten tavoitteiden toteuttamista seuraa lautakunta ja kolmannella tasolla koulut asettavat omia tavoitteitaan. Koulujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan työsuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä ja erikseen myös tässä kertomuksessa. Koulutyön tuloksellisuuden kannalta on suuri merkitys koulun omalla tavoitteenasettelulla. Perus- ja lukiokoulutuksen osalta merkittävimmät muutokset liittyivät kouluverkkopäätösten toimeenpanoon. Meri-Porin ja Lavian lukioiden loppumiset ja neljän alakoulun toiminnan päättyminen sujuivat hyvin vaikka muutosta tuli sekä henkilöstölle että oppilaille. Samalla muodostui myös yksi yhtenäiskoulu lisää Meri-Porin yhtenäiskoulu. Koulu kokoaa nyt ajanmukaisiin tiloihin laajalti Meri-Porin alueen oppilaita. Kouluverkkokokonaisuuden ylläpitämiseen liittyi myös koulujen peruskorjaus. Kuninkaanhaan koulun osalta peruskorjaus saatiin päätökseen ja PSYL:n koulun osalta peruskorjaus on täydessä käynnissä jatkuen vielä vuonna 2016. Uuden opetussuunnitelman valmistelu oli keskeisellä sijalla perusopetuksessa heti vuoden alusta ja myöhemmin syksyllä myös lukioissa. Perusopetuksen tuntijako hyväksyttiin minimituntitasoon. Monialaisia ja laaja-alaisia opintokokonaisuuksia valmisteltiin ja niiden edistämiseksi toteutettiin koulutusta pedagogisissa kahviloissa. Myös oppiainekohtaiset työryhmät saivat työnsä päätökseen ja luonnokset lähtivät lausunnoille. Opetuksen ja oppimisen arviointiin liittyvä valmistelutyö ei vielä päässyt alkuun. Oppilaiden hyvinvointia edistävänä hankkeena on toteutettu koulutuksellisen tasa-arvon hanketta. Hanke kohdistu koulualueille missä vanhempien koulutustaso on alhainen ja työttömyys korkea. Hankkeessa toimii kasvatusohjaajia, psykologi ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Hanke tekee yhteistyötä vapaa-ajanja terveystoimijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoon liittyen myös ammatillisen koulutuksen kuraattori- ja psykologitoiminta henkilöstöineen siirtyi sivistystoimeen lakimuutoksen seurauksena. Koulujen kerhotoiminta onnistuttiin pitämään entisen laajuisena. Iltapäivätoiminnan kilpailutus toteutettiin ja TUL:n järjestämän iltapäivätoiminnan rinnalle tuli uusi toimija Pilke. Käynnistysvaiheen jälkeen toiminta on edennyt viime vuosien tapaan ihan odotetusti ja hyvin. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ryhmäkoot onnistuttiin säilyttämään lähes entisellä tasolla. Asiaan vaikutti positiivisesti OKM:n ryhmäjakojen pienentämiseen kohdistuva määräraha. Koulutuksen läpäisyaste pysyi hyvänä ja voidaan todeta, että jokaisella porilaisella peruskoulunsa päättäneellä nuorella oli koulutuspaikka toisella asteella. Opetuksen viikkotuntimäärät toteutuivat suunnitellusti. Myös henkilötyövuodet toteutuivat hyvin suunnitellun mukaisesti. Henkilötyövuosien kustannusten nousu tilinpäätöksessä johtuu lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksesta sekä oppitunteihin että koulutukselliseen tasa-arvohankkeeseen sekä Lavian ja Porin kuntaliitoksesta. Pedagogiseen kehittämiseen liittyvä erityisopetuksen kehittämissuunnitelman valmistelu on edelleen kesken. Suunnitelman yhteydessä tarkastellaan erityisen tuen toimintojen kehittämistä nykyistä enemmän integraatioon perustuen. Tavoitteena on lisätä resursseja alueellisesti ja samassa yhteydessä ratkaista myös Kallelan koulun jatko erityiskouluna. Toiseen pedagogiseen osa-alueeseen liittyvä kehittämiskokonaisuus on digitaalisuus opetuksessa. Toiminnan kehittämiseksi sivistystoimi on mukana ministeriön rahoittamisissa ICT-hankkeissa. Näiden myötä on useaan kouluun palkattuna pedagogisia ICTtukihenkilöitä osana omaa opetustyötä. 3

KOULUJEN TYO SUUNNITELMAT Edellisen lukuvuoden koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi Koulut ovat arvioineet vuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulutyölle ja kehittämistoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulujen arviointikohteet perustuvat sivistystoimen palveluohjelmaan ja sen perusteella asetettuihin koulujen vuosittaisiin tavoitteisiin. Arvioinnin osa-alueita ovat oppilaan hyvä oppiminen, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, hyvät oppimisympäristöt, sidosryhmä- ja seutuyhteistyö sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi. Koulut suorittavat arviointinsa sivistystoimen tavoitteiden pohjalta osana omaa toimintaympäristöään. Arvioinnit ovat vähitellen yhtenäistyneet ja kehittyneet. Ne myös suuntautuvat keskeisesti aiemmin mainituille osa-alueille. Nyt toteutuneissa arvioinneissa kuvantuu hyvin koulujen tekemä monipuolinen arki- ja kehittämistyö. Hyvään oppimiseen kohdistuvat tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat keskeisiä koulun kehittämiseen liittyviä asioita. Koulut ovat aktiivisesti ryhtyneet opetussuunnitelmatyöhön ja osallistuneet siihen liittyvään koulutukseen. Oppilasarviointiin ovat useammat koulut tuoneet uutena toimintamuotona arviointiviikon, jolloin arviointi ja opintojen edistyminen on keskeisesti esillä vanhempien ja oppilaiden kanssa. Oppimistulosten vertaisarviointi toivoisi yhä enemmän toteutettavan arvioinnin yhtenäistämistä palvelevana toimena. Opetuksessa vähitellen tapahtuva muutos näkyy koulun ulkopuolisten toimintojen lisääntymisenä esimerkiksi kulttuuriopetussuunnitelman toteuttamisena. Isona asiana on edistetty sähköisen oppimisen edistämisessä sekä välineiden että materiaalien osalta. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö on lisääntymään päin. Henkilöstön ammattitaitoa on ylläpidetty jatkuvalla henkilöstökoulutuksella, jota on toteutettu pääosin OKM:n tukeman Osaava Satakunta - koulutushankkeen kautta. Aiempien vuosien tapaan on ollut paljon henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia ja hankkeita. Kouluverkkoselvityksessä mukana olleissa kouluissa ja lukioissa viime lukuvuotta ovat leimanneet ratkaisujen toteuttamiseen valmistautuminen. Hyvien oppimisympäristöjen turvaamisessa sisäilmaongelmat ja vanheneva kiinteistökanta aiheuttavat jatkuvaa huolta. Monissa yksiköissä on kuitenkin pystytty tekemään pieniä parannuksia sekä kiinteistöihin että piha-alueisiin. Varsinkin koulupihojen varustelua on viime vuosina pystytty parantamaan. Myös tietokoneita on lisätty kouluille, mikä mahdollistaa sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen. Ongelmia on edelleen verkkoyhteyksien toimimattomuudessa. Sidosryhmäyhteistyössä kodin ja koulun sekä vanhempainyhdistysten kanssa tehtävä työ on edelleen keskeistä. Lukioissa korostuu em. lisäksi yhteistyö senioriyhdistysten kanssa. Yhteistyötä tehdään paljon myös kolmannen sektorin, seurakunnan ja esiopetuksen kanssa. Sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma on vakiinnuttavat paikkansa kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on jatkuvaa. Viime lukuvuoden aikana kouluissa on keskitytty alueellisen sekä koulukohtaisen hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön kehittämiseen uuden lain hengessä. Edelleen on syytä pitää myös koulutuksellisesti esillä kolmiportaisen tuen vahvistamista ja toimintamuotoja sekä toisaalta myös ennalta ehkäisevän hyvinvointityön ja oppilaskohtaisen opiskeluhuollon erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja. Positiivista on se, että oppilaiden osallisuus sekä kummioppilas-/tutortoiminta on vahvistunut oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia edistävinä tekijöinä. Kokonaisuutena koulutyön arviot ovat positiivisia ja ilmentävät myös hyvää työskentelyilmapiiriä sekä henkilöstön että oppilaiden osalta. Uuden opetussuunnitelman valmisteluun on ryhdytty aktiivisesti, jonkinlainen digiloikan ensi askel on otettu ja välituntiliikunnan edistämistä on tarkasteltu lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmasta. Lukuvuoden 2016 tilastotietoja Perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärä on 20.9. oppilastilaston mukaan 6744 oppilasta ja se on noussut viime vuodesta 136 oppilaalla. Vuosiluokilla 7 9 oppilasmäärä on noussut 58 oppilaalla, jolloin alakoulujen oppilasmääräkasvuksi jää 78 oppilasta. Erityisopetuksen oppilasmäärä on 512 ja se on noussut 3 oppilaalla. Päivälukioiden opiskelijamäärä on noussut 12 opiskelijalla ollen kuluvana lukuvuonna 1222. Tunti- ja erityistehtäväkehyksen osalta alakoulujen tuntimäärät ovat vähentyneet 132 tuntia ja yläkoulujen 124 tuntia. Lukioiden tuntimäärät ovat vähentyneet 204 tuntia. Oppilaskohtainen tuntikerroin on alakouluissa 0,03 alempi, yläkouluissa 0,02 alempi ja lukioissa 0,09 alempi kuin viime vuonna. Yhtenäiskouluissa oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut 0,03. Peruskouluissa ja lukioissa opetetaan 4

KOULUJEN TYO SUUNNITELMAT viikoittain 15 230 tuntia, joka on 509 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi on erityisopetusresurssi yläkouluissa ja erityiskouluissa säilytetty korkealla tasolla. Tuntikehystä on myös osoitettu alakoulujen suurten ryhmien jakamiseen 301 tuntia, jos luokan koko on ollut 25 tai yli. Yläkouluille tätä resurssia on jaettu 159 tuntia. Työsuunnitelman tilastotiedot-liitteestä selviävät perusopetusryhmien oppilasmäärät ja niiden keskiarvo, joka on alakouluissa 20,1, yläkouluissa 22,5 ja erityiskouluissa 7,2. Lukioissa opetustuntia kohden on 21,8 opiskelijaa. Ryhmäkoossa on havaittavissa pientä kasvua. Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä on 181 kun se viime vuonna oli 173. Opettajakelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 11. Viime vuonna vastaava luku oli 17. Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä on 83 tapausta. Koska kiusaamistapausten kirjaamisperusteet vaihtelevat, luku ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Yläkoulujen antamien tietojen mukaan päättötodistuksen saaneista oppilaista yksi jäi ilman opiskelupaikkaa. Lukion keskeyttäneiden määrä viime vuonna oli 36 oppilasta, joka oli 18 vähemmän kuin viime raportoinnissa. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Keskeyttäneiden määrä on viime vuosina vähentynyt lähes puoleen. Lukion keskeyttämisprosentti on n. 3 %, mikä on vähäinen. Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2016 Lukuvuosittaisen työsuunnitelmatyön yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelu ja tuloskortit on ensimmäistä kertaa laadittu sivistystoimen uuden palveluohjelman ja siitä johdettujen koko sivistystoimea koskevien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan lyhyesti päättäjille, henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Koulujen tuloskortteja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tavoitteenasettelu on koulun toiminnan kehittämistä, jolloin se tehdään koulun omista lähtökohdista. Ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilöstöön liittyvissä tavoitteissa näkyy edelleen Osaava Satakunta - koulutus sekä uutena erityiskoulujen henkilöstön koulutuksen järjestämiseen liittyvä valtionavustus. Koulutusten teemoina nousevat esille uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja TVT-koulutus. Työyhteisön toimivuus ja henkilöstön hyvinvointi ovat jatkuvia kehittämiskohteita. Hyvän oppimisen ja kasvatuksen osa-alueella näkyy opetussuunnitelmien uudistamistyö. Kuluvana lukuvuonna laaditaan koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja otetaan niiden mukaisia toimintatapoja käyttöön. Uuden opsin hengessä lisätään mm. sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja monipuolistetaan opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä. Myös osaamisen arviointia kehitetään edelleen, samoin panostetaan matematiikan osaamiseen. Samat teemat tulevat esille myös lukioissa, joissa valmistaudutaan lisäksi sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Peruskouluissa ja lukioissa lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään vakiinnuttamalla uuden oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisia toimintatapoja. Edelleen oppilaiden osallisuuteen liittyvät käytänteet ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Lasten ja nuorten hyvinvointi on teemana laaja, jolloin siihen liittyvät kehittämistoimet ovat hyvin moninaisia. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyössä keskeistä on alueellinen yhteistyö, nivelvaiheyhteistyö eri kouluasteiden ja esiopetuksen kanssa sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on myös jatkuva kehittämiskohde. Lukioissa yhteistyötä tehdään myös kelan ja TEtoimiston kanssa. Yritysyhteistyö on enemmän esillä lukioissa kuin peruskouluissa. Perinteiden ylläpitämisessä ja tapahtumissa korostuvat osin samantyyppiset asiat, kuten koulujen erilaiset juhlat, teemaviikot, tapahtumat ja kilpailut. Juhlien ja tapahtumien suunnittelussa sekä toteuttamisessa nousee esille myös oppilaiden osallisuus. Tavoitteenasettelussa koulut ovat huomioineet sivistystoimen yhteiset tavoitteet ja erilaisen kehittämistoiminnan. Kouluilta ei ole edellytetty omia tavoitteita ja mittareita jokaiseen sivistystoimen toimintasuunnitelmassa esitettyyn toimenpiteeseen. Huolimatta eri koulujen välisistä eroista tavoitteenasettelusta, näyttää siltä, että tuloskortin käyttö alkaa vakiintua kouluissa ja se ohjaa koulun vuosittaista toimintaa. Tavoitteiden asettaminen helposti mitattavaksi on opetuksen ja kasvatuksen alueella haasteellista. 5

HENKILO STO Vuosi oli toiminnallisten muutosten vuosi. Lavian kuntaliitoksen ja kouluverkkoratkaisujen johdosta noin 60 työntekijä sijoittui uuteen yksikköön. Sisäilmaongelmien vuoksi niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin noin 250 työntekijäämme on joustanut ja siirtynyt väliaikaisiin tiloihin. Tämä kaikki on ollut työntekijöille ja heidän esimiehilleen epävarmuuden ja muutoksen sietoa vaativaa aikaa. Eikä muutoksen tarve ole pysähtynyt. Palvelun tarve ja palveluprosessit tulevat olemaan koko ajan tarkastelussa. Alla olevassa taulukossa on esitettynä henkilötyövuodet, jotka paremmin kuvaavat tehdyn työn määrää. Henkilöstömäärät Kahden suuremman tulosalueemme henkilöstömäärät on kuvatt alla olevissa taulukoissa. Tiedot on kerätty HELMI-raportointiohjelmasta vuoden viimeisen päivän mukaan. Varhaiskasvatuksessa henkilötyövuosien määrä on lähes sama edellisiin vuosiin verrattuna. Perus- ja lukiokoulutuksessa on nousua, joka johtuu Lavian kuntaliitoksesta, opiskelijahuollon ja koulutuksellisen tasa-arvohankeen työntekijöiden määrän kasvusta. varhaiskasvatuksen määräaikaisen henkilöstön määrän pudotus on merkittävä. Kyse on osittain kirjaamiskäytäntöjen muutoksesta. Vakituisten määrät viime vuosina ovat olleet samalla tasolla. Perus- ja lukiokoulutuksessa määräaikaisten määrä kasvoi. 6 Poissaolot ja työhyvinvointi Työpäivinä mitattuna sairauslomien kokonaismäärä on laskenut. Perusopetuksen osalta sairauslomat ovat lievässä kasvussa. Tähän ovat vaikuttaneet sisäilmaongelmista johtuvat poissaolot. Taulukossa eivät ole mukana opistot, koska niiden poissaolomäärät ovat suhteellisen pieniä. Terveyden edistämiseksi ja henkilökunnan liikuntatottumusten lisäämiseksi on toteutettu sivistystoimen omaa Terve-

HENKILO STO kampanjaa, joka jatkuu edelleen. Lisäksi kaupunki on kannustanut liikkumiseen omalla Hyviskampanjallaan. Terve-kampanjan aikana henkilökunta on saanut tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Kaiken kaikkiaan toimialamme työntekijät voivat kaupungin tekemän työhyvinvointiselvityksen perusteella keskimääräistä paremmin, mikä on hieno asia. Työhyvinvointikyselyn tulokset jaettiin työpaikoille, joissa niitä on käyty läpi esimiesten kanssa ja tehty yksikkökohtaisia toimintasuunnitelmia asian edelleen kehittämiseksi. Henkilöstökoulutusta järjestetään pääasiassa paikallisesti. Porin seudun kansalaisopiston ja kesäyliopiston organisoiman koulutuksen lisäksi kouluttajia löytyy myös omasta henkilöstöstämme. Lisäksi Osaava Satakunta hanke on järjestänyt vuoden aikana lukuisia koulutustilaisuuksia koulujen ja varhaiskasva- KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON HANKE Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Porin Sivistyskeskukselle erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Koulutuksellisen tasa-arvon hanke on käynnistynyt syksyllä 2013 ja hankerahoitus jatkuu ainakin kevääseen 2017. Hankkeen tavoitteena on turvata tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus alueille, joilla riskit koulutukselliseen eriytymiseen työttömyysasteen tai kouluttamattomien tai maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi ovat suurimmat. Hankekouluiksi on hankerahoituksen kriteerien mukaan valittu Kaarisillan, Meri-Porin, Itä-Porin ja Noormarkun yhtenäiskoulut sekä Väinölän, Ahlaisten ja Reposaaren koulut. Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeessa työskentelee 15 työntekijää, joista psykologi / hankekoordinaattori, kaksi erityisopettajaa ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa liikkuvat useammalla koululla. Lisäksi hankkeeseen on palkattu 10 kouluilla kiinteästi työskentelevää koulunkäynti- tai kasvatusohjaajaa. Hankerahoituksen kautta saatu lisäresurssi on mahdollistanut tiiviiden tukitoimien kohdentamisen kaikkein suurimmassa riskissä oleviin oppilaisiin joko yksilö-, perhe- tai ryhmätyöskentelyn keinoin. Osa hankkeen toiminnoista on suunnattu kaikille koulun oppilaille tai tietyille luokille kokonaisuudessaan, jolloin on kyetty välttämään hankkeen kohdeoppilaiden leimautumista. Hankkeessa on kehitetty erilaisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kouluviihtyvyyden parantamiseen ja poissaolojen vähentämiseen sekä oppimistuloksien tai arvosanojen parantamiseen. Näitä ovat esim. kouluaikana toteutettava yksilöohjaus, läksypiiritoiminta tai sosiaalisten taitojen tukemiseen suunnatut ryhmät. Koska ongelmien taustalla usein on oppilaan tai perheen yleiseen elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, on hankkeen toimintoja suunnattu myös kouluajan ulkopuolelle ja perhetyöhön. Tähän sisältyy vapaa-ajan toimintojen tai harrastusten tukemista, jatkokoulutuksen turvaamista sekä tarvittaessa ohjaamista terveys- ja sosiaalitoimen palveluihin. Hanke on pyrkinyt lisäämään ja kehittämään moniammatillista yhteistyötä nuorisotoimen, nuorten vastaanoton, lastensuojelun, erityissairaanhoidon ja koulun vakituisen henkilöstön kanssa. Yhteistyöllä peruspalveluita tuottavien tahojen kanssa on pyritty turvaamaan sitä, että hyväksi todettuja toimintamalleja saataisiin juurrutettua osaksi palveluita myös hanketyön päätyttyä. Ohjaajien työn kautta kouluille on saatu valtakunnallisestikin tärkeäksi koettua nuorisotyön työotetta. Hankkeen työntekijät ovat tiivis osa kouluyhteisöä, joten he pystyvät hyödyntämään koulupäivän aikana saamaansa tietoa oppilaiden tuen suunnittelussa myös vapaa-ajalla. Psykiatristen sairaanhoitajien tuoma kokemus nuorten vastaanoton tyyppisen toiminnan jalkauttamisesta kouluille on samoin antanut vahvistusta sille, että erilaisten toimijoiden ja palveluiden tuominen oppilaitoksiin helpottaa avun saamista sinne missä sitä tarvitaan. 7

TYO SUUNNITELMAN TILASTOTIEDOT 2016 Koulu * opp.- määrä kuljetusopp. * opp./ POR POR opp./ päätoim opetustunti opett. päätoim. opet. tunnit Ahlaisten koulu 66 34 4 16,5 16,1 4 24,5 6,0 1,5 7,0 1 20 6 1 Cygnaeuksen koulu 391 48 20 19,6 17,2 25 23,9 9,0 1 39,0 1,6 4,2 1 28 8 7 8 sivutoim. hoid. tunnit opett. kelp. vailla olevat opett. koul. pv koulut uspv:t /op opp. poissaolo % opisk. paikkaa vaille koulu- kius.- tap. Enäjärven koulu 170 8 21,3 18,5 9 27,2 15,0 1,7 2,5 1 33 13 Kalaholman koulu 186 10 18,6 17,9 10 24,5 22,5 2,3 3,4 3 24 15 Kankaan koulu 149 3 6 24,8 19,7 7 26,6 14,0 14,0 2,0 3,3 29 21 Kyläsaaren koulu 209 34 11 19,0 19,1 12 23,8 38,0 3,2 3,7 2 31 14 Käppärän koulu 425 64 19 22,4 19,8 22 26,8 33,5 1,5 3,4 4 28 17 8 Reposaaren koulu 46 6 3 15,3 15,1 3 23,7 3,0 12,0 4,0 3,3 2 19 6 2 Ruosniemen koulu 354 44 15 23,6 18,4 19 26,7 10,0 20,0 1,1 3,4 5 29 18 4 Söörmarkun koulu 83 16 4 20,8 16,5 4 26,5 16,0 19,0 4,8 2,9 25 17 Toejoen koulu 327 5 15 21,8 19,6 19 25,7 22,0 1,2 3,4 3 29 6 6 Toukarin koulu 61 29 3 20,3 16,3 3 30,0 2,0 3,0 1,0 1,7 22 7 4 Tuorsniemen koulu 105 16 6 17,5 15,8 6 25,8 18,0 3,0 3,6 23 13 Uudenkoiviston koulu 246 5 14 17,6 17,3 14 21,5 44,0 3,1 2,6 1 24 17 4 Vähärauman koulu 504 2 22 22,9 19,2 26 27,6 26,5 1,0 3,1 30 17 2 Väinölän koulu 287 53 14 20,5 18,8 17 24,9 22,0 1,3 2,6 28 17 1 3609 359 174 20,1 17,8 200 25,6 54,0 1 354,5 2,1 3,4 23 26 13 39 Lv. 2014-15 3809 381 190 19,2 17,5 216 25,5 30,7 1 375,5 2,1 3,1 30 Herttuan koulu 304 225 31 9,8 9,1 34 22,5 22,0 0,6 8,9 9 11 7 304 Kallelan koulu 77 59 10 7,7 6,8 10 25,5 14,0 1,4 5,5 2 10 5 77 Koivulan koulu 110 100 16 6,9 6,1 16 25,0 12,0 30,0 1,9 5,4 9 5 111 Tiilimäen koulu 3 4 23,3 1,0 8,0 2,0 3,0 4 8 3 Lastun koulu 23 8 5 4,6 3,8 5 27,0 4 60,0 12,0 11,3 3 1 11 514 392 65 7,2 7,4 69 24,7 13,0 4 134,0 3,6 6,8 15 10 4 Lv. 2014-15 509 426 68 6,8 7,3 72 25,4 6,0 7 163,5 3,2 6,0 14 Kuninkaanhaan koulu 403 20 14 28,8 18,8 32 24,6 88,0 2,8 3,7 4 26 16 4 Länsi-Porin koulu 389 22 20 19,5 18,9 32 22,7 2,0 65,0 2,0 6,8 3 24 8 15 Porin Lyseon koulu 327 82 16 20,4 19,0 25 25,0 23,0 1 70,0 2,8 4,3 6 24 17 5 PSYL:n koulu 257 55 12 21,4 17,8 24 23,3 1 46,0 1,9 7,7 2 26 14 7 1376 179 62 22,5 18,6 113 23,9 25,0 2 269,0 2,4 5,6 15 25 14 31 Lv. 2014-15 1637 342 74 22,1 18,7 133 23,9 12,0 4 213,0 1,6 5,8 27 Itä-Porin yht.koulu 378 4 21 18,0 19,0 32 24,1 3,0 3 107,0 3,3 10,0 5 26 3 13 Kaarisillan yht.koulu 320 29 16 20,0 19,1 24 24,9 16,0 59,0 2,5 3,5 4 26 12 8 Lavian yht.koulu 181 99 9 20,1 15,5 15 22,3 1 10,0 0,7 4,1 1 10 24 13 11 Meri-Porin yht.koulu 428 215 25 17,1 18,2 33 22,9 11,0 80,0 2,4 4,1 8 19 13 2 Noormarkun yht.koulu 462 117 23 20,1 18,8 31 25,2 8,0 46,5 1,5 4,3 3 26 16 34 1769 464 94 19,1 18,1 135 23,9 38,0 4 302,5 2,1 5,2 30 24 11 68 Lv. 2014-15 1144 142 59 19,3 19,2 84 25,2 59,0 5 151,0 1,8 4,1 8 Kesk. Länsi-Porin lukio 256 23,1 15 22,4 8,0 32,5 2,2 5,5 18 40 7 Porin Lyseon lukio 483 21,4 28 22,8 6,6 32,0 1,1 6,9 7 35 11 PSYL:n lukio 491 20,8 31 23,9 37,0 50,0 1,6 5,8 11 34 22 1230 21,8 74 23,0 51,6 114,5 1,6 6,1 36 0 Lv. 2014-15 1210 19,8 71 23,7 66,0 169,0 2,3 5,8 54 1 oppilasryhmät max/min Porin aikuislukio 12 21,3 73,0 6,1 80 12 H O J K S

TUNTI JA ERITYISTEHTA VA KEHYS Opp.- määrä Käytetty tuntikehys Tuntikerroin yht. Norm. opet. Koulu TO Erityis-teht. Kerho Ahlaisten koulu 66 101,0 1,53 94,0 2,5 3,0 1,5 1,69 1,64 1,68 1,58 Cygnaeuksen koulu 391 606,0 1,55 523,0 20,0 4,5 53,0 5,5 1,59 1,62 1,64 1,62 Enäjärven koulu 170 245,0 1,44 211,0 10,0 7,0 8,0 5,0 4,0 1,34 1,50 1,50 1,43 Kalaholman koulu 186 273,0 1,47 239,0 12,0 8,5 10,0 3,5 1,40 1,35 1,37 1,38 Kankaan koulu 149 205,0 1,38 174,0 14,0 4,5 10,0 2,5 1,46 1,41 1,38 1,34 Kuninkaanhaan koulu 44 54,0 1,23 54,0 1,28 1,33 1,48 1,44 Kyläsaaren koulu 209 299,0 1,43 252,0 24,0 1,0 17,0 5,0 1,39 1,44 1,46 1,42 Käppärän koulu 425 586,0 1,38 494,0 20,0 12,5 53,0 6,5 1,41 1,50 1,46 1,45 Reposaaren koulu 46 77,0 1,67 70,0 3,0 1,0 2,0 1,0 1,71 1,56 1,52 1,53 Ruosniemen koulu 354 507,0 1,43 443,0 31,0 2,0 25,0 6,0 1,46 1,41 1,45 1,41 Söörmarkun koulu 83 123,0 1,48 116,0 1,0 5,0 1,0 1,60 1,70 1,59 1,61 Toejoen koulu 327 472,0 1,44 384,0 18,0 14,0 49,0 7,0 1,43 1,40 1,42 1,44 Toukarin koulu 61 94,0 1,54 86,0 2,0 1,0 4,0 1,0 1,54 1,54 1,59 1,67 Tuorsniemen koulu 105 166,0 1,58 153,0 2,0 3,5 5,0 2,5 1,45 1,57 1,54 1,62 Uudenkoiviston koulu 246 368,0 1,50 327,0 16,0 7,0 12,0 6,0 1,34 1,46 1,42 1,44 Vähärauman koulu 504 702,0 1,39 605,0 20,0 18,0 51,0 8,0 1,43 1,40 1,39 1,42 Väinölän koulu 287 414,0 1,44 351,0 28,0 5,0 25,0 5,0 1,50 1,51 1,55 1,54 3653 5292,0 1,45 4576,0 220,0 93,0 332,0 67,0 4,0 1,48 1,49 1,49 1,48 LV. 2014-15 3849 5682,0 1,48 4851,0 88,5 333,0 71,5 3,0 Herttuan koulu 304 766,0 2,52 753,0 12,6 2,62 2,60 2,70 2,80 Kallelan koulu 77 259,0 3,36 1,0 246,0 12,0 3,42 3,10 3,04 2,88 Koivulan koulu 110 412,0 3,75 404,0 8,0 3,60 3,63 3,53 3,49 Tiilimäen koulu 95,0 1,0 94,0 Lastun koulu 23 140,0 6,09 135,0 5,0 10,27 5,51 5,79 514 1672,0 3,25 2,0 1632,0 37,6 0,0 3,50 3,32 3,37 3,34 LV. 2014-15 509 1779,0 3,50 TO/JAKSO 41,0 Kuninkaanhaan koulu 359 742,0 2,07 572,5 28,0 8,0 57,0 76,5 2,05 1,97 2,06 1,96 Länsi-Porin koulu 389 800,0 2,06 619,0 28,0 5,8 86,0 61,2 1,99 1,97 1,97 2,02 Porin Lyseon koulu 327 664,0 2,03 515,5 28,0 5,0 55,0 59,4 1,0 2,08 2,03 2,02 1,96 PSYL:n koulu 257 549,0 2,14 433,0 28,0 3,8 50,0 34,2 2,22 2,18 2,06 2,10 1332 2755,0 2,07 2140,0 112,0 22,6 248,0 231,3 1,0 2,09 2,05 2,05 2,02 9 Ryhmärahatunnit Erityisopett. LV. 2014-15 1597 3344,0 2,09 2584,7 28,0 351,0 280,6 1,0 Itä-Porin yht.koulu 378 793,0 2,10 517,0 33,0 7,0 186,5 48,5 1,0 2,12 2,00 1,97 1,95 Kaarisillan yht.koulu 320 617,0 1,93 436,0 19,0 4,6 123,0 34,4 1,86 1,98 1,93 1,97 Lavian yht.koulu 181 339,0 1,87 303,5 1,0 17,5 16,6 Meri-Porin yht.koulu 428 856,0 2,00 610,0 64,0 9,9 116,0 55,1 1,0 Noormarkun yht.koulu 462 830,0 1,80 640,4 20,0 8,8 112,0 43,8 2,0 1,78 1,91 1,83 1,81 1769 3435,0 1,94 2506,9 136,0 31,3 555,0 198,4 4,0 1,91 1,96 1,91 1,90 Lv. 2014-15 1144 2189,0 1,91 1577,0 18,0 353,5 130,5 3,0 KERROIN Länsi-Porin lukio 256 349,0 1,36 254,4 26,1 8,0 5,5 55,1 1,49 1,46 1,40 1,44 Porin Lyseon lukio 483 684,0 1,42 519,3 52,8 7,6 11,0 86,8 1,38 1,43 1,46 1,42 PSYL:n lukio 491 732,0 1,49 541,9 55,0 8,5 12,1 110,5 1,52 1,57 1,54 1,71 Lukion erityisopetus 27,0 1230 1792,0 1,46 1315,6 133,9 24,1 28,6 252,4 0,0 1,55 1,57 1,53 1,58 DEMONST Lv. 2014-15 1210 1870,0 1,55 138,8 16,7 28,6 274,1 0,0 Yht. Omat Porin aikuislukio 257 270,0 249,0 190 33,9 4,2 1,0 42 Lv. 2014-15 253 308,4 255,0 Kerroin 2014 Kerroin 2013 Kerroin 2012 Kerroin 2011

PALMGREN-KONSERVATORIO KASVATUS Iloa musiikista Toiminta JA OPETUSTOIMEN vuonna TALOUS Palmgren-konservatorion perustehtävä on järjestää musiikkialan koulutusta eri ikäryhmille elinikäisen oppimisen periaatteella. Perustehtävänsä tukemiseksi Palmgren-konservatorio pyrkii myös vahvistamaan musiikkikasvatuksen toimintamahdollisuuksia ja tunnettuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi Palmgren-konservatorio pyrkii aktivoimaan kulttuurialan yhteistyötahojen verkostoitumista muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä tuottamaan konsertteja ja muita musiikinesitystilanteita. Vuosi oli Palmgren-konservatorion 84. toimintavuosi, joka aktiivisuudessaan on ollut menestyksekäs. Palmgren-konservatorio on tietoisesti lisännyt näkyvyyttään omien seiniensä ulkopuolella. Oppilasesityksiä on tarjottu monille toimijoille, niin yhdistyksille kuin yrityksille. Konsertteja on järjestetty kouluissa, päiväkodeissa ja kauppakeskuksissa. Yhteistyötä on tehty myös Rakastajat-teatterin kanssa, kun ammatilliset opiskelijat tuottivat ensimmäisen dramatisoidun konsertin kehräämösalissa keväällä ja joulukonserttisarjan loppuvuodesta. Pori Jazz Kids festivaalin yhteistyö on jo vakiintunutta. Tuotimme omat työpajamme konservatoriolla, joiden esitykset vietiin Lokkilavalle yleisön kuultavaksi. Työelämälähtöisyys on ollut todellista. Opiskelijamäärämme on koko oppilaitoksessa vakiintunut n. 1000 henkeen. Musiikkileikkikoulussa on ollut 408 oppilasta, taiteen perusopetuksen listoilla 472 oppilasta ja WinNovalle tuottamaamme musiikkialan perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden painotettu opiskelijamäärä on ollut 56. Taiteen perusopetuksesta kirjoitettiin musiikin perustasolta 23 ja musiikkiopistotasolta 5 päättötodistusta. Musiikkialan perustutkinnon päättötodistuksia kirjoitettiin ennätykselliset 32 kappaletta. Palmgren-konservatorion verkostoituminen on ollut aktiivista. Rehtori ja koulutussuunnittelijat ovat osallistuneet paikallisella tasolla mm. TPO:n ohjausryhmään ja WinNovan sekä tarvittaessa kaupungin puolesta koolle kutsuttuihin työryhmiin. Valtakunnallisella tasolla konservatorion johto on osallistunut Suomen konservatorioliiton, suomen musiikkioppilaitosten liiton sekä taiteen perusopetusliiton kokouksiin ja seminaareihin. kanssa. Yhteistyöverkostolla on ollut yhteinen Osaava-hanke, jonka avulla on lisätty henkilöstön koulutusta ja ennen kaikkea syvennetty vuorovaikutusta oppilaitosten välillä. Vuodelle oli kaksi keskeistä tavoitteita: 1. Kasvun polku Palmgren-konservatorion toimintaa ohjaava laki taiteen perusopetuksesta edellyttää, että koulutus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää koulutusta ja että koulutuksen avulla luodaan oppilaille elinikäinen musiikkisuhde. Tavoite on ollut keskittyä nimenomaan kahteen nivelvaiheeseen musiikkileikkikoulusta instrumenttiopintoihin sekä taiteen perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Koska oppilaitoksen toimintavuosi jakaantuu kahdelle kalenterivuodelle, tavoite ei ole vielä täyttynyt, mutta strategiaryhmä on aloittanut toimintansa ja uusia keinoja on tulossa seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä. Ensimmäisen nivelvaiheen ratkaisu on soitinvalmennuksessa ja toisessa nivelvaiheessa Palmgren-konservatorion mestariluokka. 2. Opetussuunnitelman kehittäminen Palmgren-konservatoriolle on ollut tarkoitus laatia toimintastrategia sekä uusia opetussuunnitelmia. Strategiatyöryhmä on aloittanut toimintansa ja työ on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2016. Strategiatyöhön liittyy olennaisena osana opetussuunnitelmat. Ammatillisessa koulutuksessa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma ja uudistyö taiteenperusopetuksen opetussuunnitelmasta odottaa uusien ops:n perusteiden valmistumista, joiden odotetaan julkaistavan vuonna 2017. Maakunnallisesta yhteistyöstä merkittävintä on yhteistyö musiikkioppilaitosverkostossa yhdessä Rauman, Huittisten ja Vakka-Suomen Musiikkiopistojen 10

Jo pari vuo a kimpassa KANSALAISOPISTO JA KESA YLIOPISTO Vuosi oli toinen, jolloin Porin seudun kansalaisopiston yhteydessä toimi kaksi vapaan sivistystyön oppilaitosta. Vuoden alusta Porin seudun kansalaisopisto ja Palmgren-konservatorio yhdistettiin samaksi tulosalueeksi, mutta kaikki kolme oppilaitosta ovat erillisiä kustannuspaikkoja edelleen. Henkilöstöjaosto päätti 19.5. siirtää kaupungin sisäisen koulutuksen järjestämisvastuun Porin kesäyliopistolle vuoden aikana. Yhteistyökumppaneina ovat kaupungin henkilöstöpalvelut ja IT-palvelut. Porin varhaiskasvatukselle kesäyliopisto tuotti täydennyskoulutuksia jo vuoden alusta. Syyskuussa henkilöstöjaosto päätti opiston sisäisistä tehtävänkuvamuutoksista, joilla tuettiin henkilöstökoulutuksen siirtoa kesäyliopistolle. Lokakuussa järjestettiin yhdessä henkilöstöpalveluiden, it-palveluiden ja Osaava Satakunta hankkeen kanssa Koulutustori-tapahtuma Opistotalon auditoriossa, jossa mm. esiteltiin uutta henkilöstökoulutuksen mallia. Opetustunteja toteutui kansalaisopistossa 21 308 ja kesäyliopistossa 575. Tuntimäärä oli edellisen vuoden 2014 tasoa. Opiskelijoita oli kaikkiaan 6 719 (kansalaisopisto) ja 1 895 (kesäyliopisto). Kasvua oli noin 1 300 edelliseen vuoteen verrattuna. Se johtuu lyhytkurssien lisäämisestä, ryhmäkokojen suurentamisesta ja runsaasta yleisöluentotarjonnasta. Toimipaikkoja oli 79, joista Laviassa kahdeksan. Työntekijöiden määrä vakinaisten osalta väheni kesällä kymmenestä yhdeksään kaupungin sisäisen siirron myötä. Vuoden alusta opistolla aloitti määräaikainen projektitutkija opiston 100-vuotisjuhlajulkaisun ja juhlavuoden valmistelemiseksi. Edellisen vuoden lopussa aloittanut oppisopimuskoulutettava jatkoi opiskeluaan toimistossa. Työllistettyjä oli keväällä kaksi, kesällä ja syksyllä oli kaksi työkokeilijaa ja loppusyksyllä työssäoppija Winnovasta. Määräaikaisia tuntiopettajia oli 239. Henkilöstö (ei tuntiopettajat) osallistui keskimäärin kahteen koulutustilaisuuteen ja opiston järjestämään Satakunnan kansalaisopistoiden työhyvinvointipäivään 26.5. Pomarkussa, suurin osa myös 27.-28.5. Vanajaveden kansalaisopiston ja Hämeen kesäyliopiston tutustumiskäyntiin. Kehityskeskusteluja jatkettiin suunnitellusti. Opiston talous toteutui tiukalla taloudenpidolla positiivisesti. Tuloja saatiin 674 000 e, menoja oli 2 071 000 e, toteutunut vuosikate oli 1 397 000 e ja talousarvio alittui noin 50 000 eurolla. Lavia liitettiin Poriin vuoden alusta ja Pori vastasi Lavian kansalaisopistotoiminnasta elokuusta alkaen. Alkuvuoden sitä hoiti Sastamalan opisto vanhan ostopalvelusopimuksen perusteella. Lavian opetustuntimäärä on ollut noin 800 900 vuodessa. Tavoitteena ollut täydennyskoulutuksen järjestämisvastuun siirto toteutui, mutta käytäntöjen ja resurssien osalta on vielä kehitettävää. Lasten ja nuorten kurssitarjontaan kiinnitettiin suunnitteluvaiheessa huomiota, mutta sen osuus ei noussut. Aloitettiin yhteistyö SAMK:n kanssa rekrytoimalla uusia liikuntaja hyvinvointialan opettajia mm. fysioterapian opiskelijoiden joukosta. Aloitettiin Porin perusturvan kanssa uudenlaisen yhteistyön kokeilu Hyvinvoinnin aakkoset kurssi, kokeilu onnistui ja yhteistyötä jatketaan aikaisempaa laajempana. Verkkomaksujärjestelmää ei vielä testattu. Opiston 100-vuotisvalmistelua jatkettiin. Huhtikuussa järjestettiin perinteinen kädentaitojen näyttely Porissa ja Ulvilassa sekä osallistuttiin SuomiAreenaan yhdessä Kansalaisopistoliiton kanssa. Kesäyliopisto järjesti Ulvilan 650-vuotisjuhlaluentosarjan syyskaudella. Tavoitteena ollut koulutilojen käytön lisääminen ulkopuolisten vuokrakulujen vähentämiseksi toteutui. Kesäyliopiston markkinointia lisättiin ja siihen käytettiin Länsi-Suomen kesäyliopistolta jäänyttä talousresurssia. Tilauskoulutuksen tuottamista ei yrityksistä huolimatta onnistuttu lisäämään. Jatkettiin Opintosetelihanketta, jonka avulla voitiin alentaa tai poistaa vähävaraisten kurssimaksuja. 11

VARHAISKASVATUS Vuonna varhaiskasvatuksen talous toteutui talousarvion mukaisesti. Hoidossa olevien lasten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla Lavian liittymisestä huolimatta. Henkilöstön määrä kasvoi hieman. Varhaiskasvatuksen talousarviotavoitteet toteutuivat hyvin vuoden loppuun mennessä. Lapset Lasten määrä kasvoi alkuvuodesta viime vuoteen verrattuna Lavian liitos mukaan lukien. Loppu vuodesta hoidossa olevien lasten määrä kuitenkin laski niin, että joulukuussa oli 40 lasta vähemmän hoidossa kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Hoitopäivien määrä kääntyi edellisvuoden notkahduksen jälkeen nousuun. Perhepäivähoidon hoitopäivien väheneminen johtuu pääosin ryhmäperhepäiväkotien vähenemisestä. vaikuttanee lisää varhaiskasvatuslain muutos, jossa subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan 20 tuntiin viikossa. Muutos astuu voimaan 1.8.2016. Organisaatio ja henkilöstö Vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstöä rekrytoitiin vähemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi yhteistyötä työterveydenhuollon kanssa tiivistettiin. Työkyvyn aktiivinen tuki ja aktiivisen tuen toimintamalli olivat käytössä. Myös varhaisen tuen ja työkyvyn tuen toimenpiteitä toteutettiin enemmän. Johtamisjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja esimiestehtäviä yhdistettiin, esimiesten määrä laski ja esimiesosaamista keskitettiin. Tämän tavoitteena on palvelujen ja käytäntöjen yhtenäistäminen sekä taloudellinen tehokkuus. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi suunnattu Terve- kampanja jatkui varhaiskasvatuksen osalta koko vuoden ajan. Kampanjan puitteissa sai tutustua monenlaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Esiopetuksen opetussuunnitelma uudistuu. Varhaiskasvatuksen toimijoista koottu työryhmä on valmistellut paikallista esiopetussuunnitelmaa vuoden aikana. Oman lisänsä työryhmän työskentelyyn toivat alueelliset pedagogiset kahvilat. Näihin iltapäiviin tuli alueittain kentältä työntekijöitä keskustelemaan opetussuunnitelman eri osioista ja koosteet niistä toimitettiin työryhmälle. Uusi suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä oli syksyllä hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Päivähoidon toimintasuunnitelman ennusteiden mukaisesti lapsimäärä pysyy suurin piirtein nykyisenä lähivuodet. Hoidon tarpeeseen vaikuttaa syntyvyyden ja muuttoliikkeen lisäksi vanhempien työllisyys- ja koulutustilanne. Osaviikkoisen hoidon suosio on vuosittain kasvanut. Jos lapsi on vähintään kolmen kuukauden ajan säännöllisesti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta, voidaan lapselle tehdä asiakasmaksu normaalia vähemmästä hoitopäivien käytöstä. Kuukausittaisten sopimuspäivien lukumääräksi voidaan sopia 5-16 päivää kuukaudessa. Vuoden lopulla säännöllisesti vain osan viikosta oli hoidossa yli kolmannes päivähoidossa olevista lapsista. Tähän Tilat ja investoinnit Viime vuosina on kiinteistöjen suhteen tapahtunut paljon. Vuoden 2013 loppupuolella alkaneet päivähoitotilojen sisäilmaongelmat jatkuivat edelleen vuoden aikana. Lapsia ja henkilökuntaa siirrettiin suljettavista yksiköistä joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Varhaiskasvatuksesta riippumattomista syistä siirrot tulivat välillä hyvinkin nopealla aikataululla. Ruosniemen päiväkodin lapset ja henkilökunta olivat koko toimintakauden väliaikaisissa tiloissa. Osa ryhmistä on sijoitettu aiemmin myytyyn ja tyhjennettyyn Itätullin päiväkotiin, joka vuokrattiin uudelta omistajalta taas kaupungin käyttöön. Osa ryhmistä toimi moduulissa, joka oli Maantiekadulla Päärnäisten päiväkodin vieressä. Lisäksi elokuussa Ruosniemessä aloitettiin uutena toimintana ns. metsäeskari. 12

VARHAISKASVATUS Myös Noormarkun Koivukujan päiväkodin toiminta jatkui moduulissa Piilitien päiväkodin vieressä koko vuoden. Syksyllä alkoi Piilitien päiväkodin laajennus, johon väliaikaisissa tiloissa olevat lapset pääsevät siirtymään syksyllä 2016. Päiväkoti Mesikämmenen kaksi ryhmää, jotka olivat fyysisesti viereisen kerrostalon alakertaan, uudelleen sijoitettiin nopealla aikataululla syksyllä uuteen paikkaan. Sopivat tilat löytyivät Samk:n Tiedepuistosta. Arviolta n. 300 lasta oli väistötiloissa syksyllä. Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelma päivitettiin. Päivitetty suunnitelma hyväksyttiin Sivistys lautakunnassa 15.4. Tavoitteena tilasuunnitelmaa valmisteltaessa on ollut kehittää päivähoidon toimipisteverkkoa sekä taata varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille ja henkilöstölle turvalliset ja terveelliset toimintaympäristöt. Tilasuunnitelman valmistelua ovat vaikeuttaneet suunnittelun kuluessa esiin tulleet kiinteistöjen sisäilmaongelmat, jotka ovat johtaneet joidenkin yksiköiden sulkemiseen. Sisäilmaongelmia lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen toiminta on edennyt lautakunnan hyväksymän tilasuunnitelman mukaisesti. Koivulan päiväkodin laajennus valmistui 31.12.. Tämä toi helpotusta Itäisen alueen paikkapulaan ja sinne sijoittuu lapsia myös muilta alueilta. Alueelle on lisäksi suunnitteilla uusi päiväkoti Puinnintielle. Yksikön oletettu valmistumisaikataulu on lokakuussa 2016. Tilasuunnitelman mukaisesti vuoden aikana luovuttiin kahdesta ryhmäperhepäiväkodista. Valitettavasti päiväkoti Viikinäinen ei täyttänyt päiväkodille asetettuja vaatimuksia ja se muutettiin 4 ryhmäperhepäiväkodiksi 1.8. alkaen. Päättäjät ovat huomioineet varhaiskasvatuksen tilatarpeet ja valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan investointisuunnitelmaan uuden päiväkodin suunnittelua varten määrärahan vuodelle 2016 Länsi-Poriin. Rakentaminen toteutuisi vuosina 2017 2018. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja Esiopetuksen osalta esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tiivistettiin edelleen, jotta nivelvaihe varhaiskasvatuksesta siirtyminen koulun opetuksen piiriin saataisiin luontevaksi. Yhteistyön merkeissä joiltakin kouluilta järjestyi tiloja esiopetusta varten ja näin päiväkoteihin jäi enemmän tilaa muille päivähoidon lapsille. Esiopetusta järjestettiin Cygnaeuksen, Enäjärven, Herttuan, Käppärän, Kyläsaaren, Söörmarkun, Kankaan, Toejoen ja kouluilla sekä Noormarkun ja Meri-Porin yhtenäiskouluilla. Esiopetuksen oppilashuollon vahvistamiseksi saatiin koulupsykologin työpanosta. Hänen tehtävänään on muun työnsä ohella järjestää esiopetusikäisille kehitystason arviointeja. Ajatus metsäeskarin toteuttamisesta oli kytenyt jo kauan Ruosniemen päiväkodin henkilökunnan mielessä. Toimintaa päätettiin kokeilla Porissa uuden kauden alkaessa elokuussa. Metsäeskarissa toimitaan pääsääntöisesti ympäri vuoden ulkona ja toiminta suunnitellaan sen mukaan. Eskari on Ruosniemen laskettelukeskuksen maastossa. Metsäeskari antaa rajattomat mahdollisuudet oppia. Kaikki esiopetuksen suunnitelman tavoitteet ovat toteutettavissa metsässä. Esiopetuksen opetushenkilöstö on mukana Osaava Satakunta-hankkeessa. Koulutusyhteistyötä kehitettiin myös Kansalaisopiston ja kesäyliopiston kanssa. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti vuoden alussa tehtiin kiusaamisen ehkäisy suunnitelma. Lisäksi järjestettiin opiston kanssa yhteistyössä aiheeseen liittyen koulutusta. Koulutusta oli myös lasten hätäensiapuun, pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseen ja osallisuuteen liittyen. Erityisesti esimiesten työn tueksi pidettiin koulutus aiheella Pedagogiikan johtaminen varhaiskasvatuksessa. 13

VARHAISKASVATUS Loppusyksystä käynnistyi myös yhteistyössä Jyväskylän yliopiston koulutusjohtamisen instituutin kanssa Minustako päiväkodin johtaja koulutus. Koulutus oli suunnattu varhaiskasvatuksen johtamistehtävistä kiinnostuneille henkilöille. Kaikki Porin päiväkodit liittyivät mukaan Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan. Ohjelman ajatuksena on muuttaa pienin askelin toimintatapoja liikuntamyönteiseen suuntaan. Samalla mukana olevat päiväkodit jakavat toisilleen hyviä toimintatapoja. Liikuntaprojektiin liittyen Porin varhaiskasvatus anoi hankerahoitusta vuodelle 2016 liikuntavälineiden lisäämiseksi päiväkoteihin. Porissa on ollut käytössä lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä noin neljä vuotta. Lisää laajennettiin vuonna. Elokuun alusta se laajeni ja nyt se koskee myös alle 5-vuotiaita lapsia. Lisän käyttöönoton jälkeen yksityisen hoidon määrä on lisääntynyt Porissa. Vuoden aikana valmisteltiin myös palvelusetelin käyttöönottoa. Seteli otettaisiin käyttöön yksityiseen päiväkotihoitoon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä tukisi yksityistä perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Seteli otetaan käyttöön 1.1.2016 ja siihen siirtyvät aluksi kolme Porissa jo toimivaa yksityistä päiväkotia. Palveluseteli herätti jo valmisteluvaiheessaan huomiota ja sen myötä on tulossa ensi kaudella Poriin ainakin kaksi uutta toimijaa ja neljä uutta päiväkotia. Nämä uudet toimijat mahdollistavat Porissa varhaiskasvatuksen toimintojen ja tilojen uudelleen järjestelyjä. SIVISTYSTOIMEN TALOU Perus- ja lukiokoulutus Perus- ja lukiokoulutuksen käyttötalous toteutui tasapainoisesti. Määrärahasäästö oli 526 358. Tulot alittuivat talousarvioon verrattuna. Toisen asteen yhdistelmäopintojen laskutus pieneni koulutuksen supistumisen myötä. Myös kotikuntalaskutukset ja valtion hankerahoitus vähenivät. Menot alittuivat talousarvioon verrattuna, vaikka Lavian toiminnot lisäsivät menotasoa. Henkilöstökuluja supistivat syyslukukauden aikana erityisesti perusopetuksen kouluverkkoon liittyvät ratkaisut tuntikehyksen tehostumisen myötä sekä Meri- Porin ja Lavian lukioiden lakkauttaminen. Myös muihin kululajeihin edellä mainituilla ratkaisuilla oli positiivisia vaikutuksia. Lisäksi menosäästöä tuli iltapäivätoiminnasta. Toisaalta taas ennakoimattomia menoja aiheutui kiinteistöissä havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Väistötilajärjestelyistä aiheutui lisämenoja hankintojen ja tilavuokrien muodossa. Koulujen käyttörahat olivat 1-6 luokilla 195, 7-9 luokilla 260, erityiskouluilla 265 ja lukioilla 90 /oppilas. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen talous toteutui suunnitellusti. Määrärahasäästö oli 447 082. Tulot ylittyivät talousarvioon verrattuna. Päivähoitomaksujen kertymä oli hieman budjetoitua positiivisempi. Kotikuntakorvauksia tuloutui myös enemmän. Menosäästöjä kertyi talousarvioon verrattuna vaikkakin Lavian toiminnot kasvattivat menotasoa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisina ja toimintaa sopeutettiin vuoden aikana vastaamaan palvelukysyntää. Yksityisen hoidon tuki laajeni 1.8. alkaen, mikä vaikutti yksityisen hoidon tuen avustusten kasvuun. Vastaavasti koithoidon tuen avustukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen ostojen osalta kertyi myös hieman menosäästöjä. Sivistävä koulutus Sivistävän koulutuksen käyttötalous toteutui suunnitellusti. Määrärahasäästö oli 71 829. Tuloja kertyi budjetoitua enemmän. Ylitys johtui musiikin alan ammatillisen koulutuksen arvioitua 14

SIVISTYSTOIMEN TALOU suuremmasta laskutuksesta sekä Porin seudun kansalaisopiston kurssimaksujen kasvusta opetusjärjestelyjen myötä sekä Palmgrenkonservatorion lukukausimaksujen korotuksista. Menot toteutuivat kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Henkilöstökulujen ylitys kompensoitui muiden menolajien säästöinä. Irtaimen omaisuuden investointirahat käytettiin peruskorjauskohteiden PSYLin ja Kuninkaanhaan koulujen kalusto- ja opetusvälinehankintoihin. Lisäksi uusittiin vanhentuneita oppilaskalusteita muutamien koulujen osalta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen talonrakennuskohteina olivat Koivulan ja Piilitien päiväkotien laajennukset (0,9 m ja 2,0 m ). Lisäksi päiväkotien pihatöihin osoitettiin 0,1 m. Sisäilmakorjausten vuoksi väistötiloissa toimivat edelleen Ruosniemen päiväkoti sekä Koivukujan päiväkoti. Pienempiä korjaustöitä tehtiin muutamissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen irtaimen omaisuuden investointirahat käytettiin päiväkotien tietotekniikan laitehankintohin Tavoitteena on varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen tietoteknisten valmiuksien lisääminen. Lisäksi uusittiin päiväkotien kalusteita. Sivistävä koulutus Irtaimen omaisuuden investointirahat käytettiin Palmgren-konservatorion soittimien uusintaan. INVESTOINNIT Perus- ja lukiokoulutus Merkittävimmät talonrakennuksen investointikohteet olivat Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen loppuunsaattaminen (1,96 m ) ja PSYLin peruskorjaus (3,25 m ). Koulujen pihatöihin osoitettiin 0,1 m. Sisäilmaongelmien vuoksi korjaustöitä tehtiin lisäksi Koivulan erityiskoulussa, Itä-Porin yhtenäiskoulussa ja Väinölän koulussa. 15

JOHTOPA TO KSIA Arviointiraportin 2014 johtopäätösten toteutuminen Arviointiraportin johtopäätökset vuodelle 2016 Perusopetuksen uusi tuntijako hyväksytty Kouluverkkosuunnitelman toteutus edennyt suunnitelmallisesti Erityisopetuksen kehittämissuunnitelman valmistelu kesken Meri-Porin yhtenäiskoulun toiminta käynnistynyt Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukainen toiminta uudistunut Kouluverkkosuunnitelman loppuun saattaminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uusien opetussuunnitelmien hyväksyminen Varhaiskasvatuksen uuden opetussuunnitelman hyväksyminen Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman päivitys Yksityisen hoidon kuntalisä alle 5-vuotiaille toteutunut syksyllä Osaamiskartoitusten jatkaminen Talouden tasapainotus Varhaiskasvatuksen käyttöprosentit ennallaan Erityisopetuksen kehittämissuunnitelma Palvelusetelivalmistelu varhaiskasvatukseen loppuun suoritettu Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti Nivelvaiheen käsikirjan uusiminen Sivistystoimen aluetoiminnan laajentaminen Perus- ja lukiokoulutuksen OPS-työ käynnissä Tilastotiedot Lukuvuosi Op Luokka Opp Tunti Opet Tunnit Koulutus pvt/opett. Tuntikehyskerroin Alakoulu 15-16 14-15 20.1 19.2 17.8 17.5 25.6 25.5 2.1 + 3.0 2.2 + 3.0 1.45 1.48 Yläkoulu 15-16 14-15 32.5 22.1 18.6 18.7 23.9 23.9 1.6 + 3.0 1.7 + 3.0 2.07 2.09 Yhtenäiskoulu 15-16 14-15 19.1 19.3 18.1 19.2 23.9 25.2 1.8 + 3.0 1.8 + 3.0 1.94 1.91 Lukio 15-16 14-15 21.8 19.8 23.0 23.7 2.3 + 3.0 2.3 + 3.0 1.46 1.55 Erityisopetus 15-16 14.15 7.2 6.8 7.4 7.3 24.7 25.4 3.2 + 3.0 1.9 + 3.0 3.25 3.50 16