PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTA JA ARVIOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 2014 PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTA JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014

2 Menneen vuoden unohtumattomina asioina pysynevät mielessä ainakin kouluverkkoratkaisusta päättäminen, varhaiskasvatuksen talousarvion positiivinen toteutuminen ja sisäilmahyökkäykset. Myös toiminnallisia muutoksia pohdittiin pitkin kevättä ja laadittiin jokseenkin nolla budjettia. Lavian liitosta valmisteltiin ja henkilöstölle esitettiin yt-neuvotteluissa tulevaisuuden muutoksia. Kouluverkkopäätökset ovat aina raskaita. Nyt päädyttiin varsin laajaan ratkaisuun. Kahdesta lukiosta luopuminen on päätös, joka suuntaa tulevaisuuteen. Tavoitteena on opintojen turvaaminen ja mahdollisuus monipuoliseen kurssitarjontaan nykyistä suuremmissa ja taloudellisimmissa yksiöissä. Päätös ennakoi hyvin myös lukiokoulutuksen järjestämisluvan anomista, joka ei kuitenkaan eduskunnassa edennytkään päätöksentekoon asti. Pienten koulujen väheneminen oli toinen kouluverkkoratkaisun linjaus. Päätöksen myötä neljä alakoulua loppuu ja oppilassijoittelun kautta jäljelle jäävät yksiköt kasvavat. Päätös palvelee koulutuksen tulevaa isoa kuvaa, joka jatkossakin vaikeuttaa ainakin taloudellisesti pienten yksiköiden toimintaedellytyksiä. Lakkauttamisten myötä rakentuu myös yksi yhtenäiskoulu lisää Meri-Porin yhtenäiskoulu. Uskon sen parantavan meriporilaisten palvelukokonaisuutta, vaikka joillekin oppilaille koulumatka piteneekin. Vaille lopullista ratkaisua Meri-Poriin jäi vielä Reposaaren koulu, jonka oppilasmäärä on vähenemään päin. PA KIRJOITUS ISO VUOSI Taloudellisesti kaikki sivistystoimen neljä tulosaluetta tekivät positiivisen tuloksen. Ilahduttavinta on varhaiskasvatuksen toiminnan ja talouden kehitys. Ensi kerran pitkään aikaan talous pysyi annetuissa raameissa. Kiitos siitä kuuluu koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Hallinnassa oleva talous antaa mahdollisuuden myös toiminnan suunnitelmalliselle kehittämiselle koskien niin hallintoa kuin pedagogiikkaakin. Talouden kehys tulee jatkossa olemaan kaikille tulosalueille tiukka ja edellyttää myös toiminnan jatkuvaa arviointia. Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet viimeisen päälle tuskallisia hetkiä. Kiinteistöjen vanheneminen ja niukalla rahalla tehdyt peruskorjaukset ovat aiheuttaneet ongelmia ikävien sisäilmareaktioiden muodossa. Päiväkoteja on evakoitu ja Väinölän koulu on muuttanut parakkiin. Ongelmat otetaan vakavasti, mutta rahaa pikaisiin olosuhdemuutoksiin ei ole. Päivähoidon osalta tilasuunnitelmaa investointeineen valmisteltiin ja Kaarisiltaan päätettiin rakentaa uusi koulu. Ehkä nykyiset toimet riittävät ensiavuksi, mutta eivät paranna sairautta. Uutta pitäisi rohkeammin rakentaa, koska se ei tule paljonkaan laajaa perusparannusten kalliimmaksi. Vuoden vaihteessa toivotimme kaikki lavialaiset tervetulleiksi Poriin. Kouluolot Laviassa supistuvat lukion loppuessa ja vieraskuntalaisten perusopetuksen oppilaiden vähentyessä. Opettajia Laviasta sijoittuukin syksyllä useampi Poriin. Lisäksi jatkossa koulutilat pyritään mahduttamaan yhteen kiinteistöön. Uuden oppimista varmasti on puolin ja toisin. Kaiken muutoksen ja talouden kiristymisen myötä Porissa on työpaikat meidänkin hallintokunnan osalta säilytetty. Se on iso juttu. Työ ja säännöllinen ansio mahdollistavat oman elämän keskeisten tarpeiden tyydyttämisen ja oman elämän suunnittelun. Tulemmeko sitä riittävästi tässä ajassa ajatelleeksi. Helposti pienet vastoinkäymiset yleistyvät mielessä ja kaikki tuntuu menevän huonosti. Tarkemmin ajatellen päivässä on useita myönteisiä asioita. Työ itsessään on yksi niistä. Se liittää meidät sosiaaliseen verkostoon, tuo mukanaan työkavereita ja haasteita. Työ tekee elämämme merkitykselliseksi. Onneksi meillä vielä on sitä työtä. Ilon kautta mennään kohden uusia haasteita. Jari Leinonen sivistysjohtaja 2

3 PERUS JA LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEIDEN Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteita asetetaan vuosittain kolmella eri tasolla. Keskeiset tavoitteet ovat sivistystoimen toiminnassa valtuuston suuntaan sitovia. Yksityiskohtaisten tavoitteiden toteuttamista seuraa lautakunta ja kolmannella tasolla koulut asettavat omia tavoitteitaan. Koulujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan työsuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä ja erikseen myös tässä kertomuksessa. Koulutyön tuloksellisuuden kannalta on suuri merkitys koulun omalla tavoitteenasettelulla. Perus- ja lukiokoulutus oli vahvasti esille alkuvuodesta johtuen vilkkaasta kouluverkkokeskustelusta, jonka lopputuloksena päädyttiin neljään perusopetuksen koulun ja kahden lukion lakkauttamiseen. Samalla päätettiin Meri-Porin yhtenäiskoulun perustamisesta. Kouluverkon supistuspäätöksistä huolimatta opetustoiminta toteutui häiriöttä ja kouluille asetetut tavoitteet saavutettiin. Nyt on toivottavaa, että jatkossa vahvistetaan uutta muotoutuvaa kouluverkkoa ja sen tuottamia palveluja. Merkittävä muutos perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen osalta oli uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta, joka velvoittaa kaupungin järjestämään kyseiset palvelut. Tämän myötä myös WinNovan opiskeluhuoltopalvelut tulivat sivistyskeskuksen hoidettavaksi. Terveellisen oppimis- ja työympäristöön liittyvät ongelmat koettiin vuoden aikana isona riskinä. Koulujen sisäilman terveellisyyteen kohdistuneet epäilyt olivat vahvasti esillä ja toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi useissa toimipisteissä jatkettiin koko vuoden. Jatkotyöllä jää paljon taloudellisia ja rakennusten käyttöön liittyviä haasteita. Perusopetuksen tuntijaon valmistelu venyi ristiriitaisesta ohjeistuksesta johtuen, mutta siitä huolimatta uuden opetussuunnitelman valmistelu saatiin käyntiin. Käyttöön otettiin mm. globaalikasvatuksen suunnitelma, liikuntakasvatuksen suunnitelma sekä kulttuuriopetussuunnitelma, jotka kaikki ovat valmiina uutta ops-kierrosta varten. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö laajeni ja sitä edesauttoi vahva panostus tietotekniikkahankintoihin. Sen sijaan jo aiemminkin tavoitteissa ollut SuomiAreena kouluissa ei toteutunut nytkään. Koulutuksellisen tasaarvohankkeen avulla erityisesti lähiöalueilla on käynnistetty syrjäytymistä estävää toimintaa. Positiivista huomiota saaneet nuorisopassit ovat vakiintumassa ja viime syksynä passi jaettiin kaikille yläkoulun oppilaille. Sen sijaan kerhotoimintaan ei ole saatu lisää TOTEUTUMINEN 3 kolmannen sektorin toimijoita. Iltistoiminnassa oli käytössä optiovuosi ja alueellisten hyvinvointiverkostojen kokoaminen jatkuu. Henkilöstön ammattitaitoa on ylläpidetty jatkuvalla henkilöstökoulutuksella, jota on toteutettu pääosin OKM:n tukeman Osaava Satakunta - koulutushankkeen kautta. Aiempien vuosien tapaan on ollut paljon henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia ja hankkeita. Menneenä vuonna toteutettiin myös erillisiä infokoulutuksia, joiden sisällöt liittyivät toiminnallisten muutosten laadintaan. Samoin valmistui osaamiskartoitus, jota kuitenkaan ei ole onnistuttu hyödyntämään. Myös henkilöstön työhyvinvointikampanja Terve-koulu jatkui. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ryhmäkoot onnistuttiin säilyttämään entisellä tasolla. Asiaan vaikutti positiivisesti perusopetuksen tuntimäärän kasvu, jonka mahdollisti OKM:n ryhmäjakojen pienentämiseen kohdistuva määräraha. Koulutuksen läpäisyaste pysyi hyvänä ja voidaan todeta, että jokaisella porilaisella peruskoulunsa päättäneellä nuorella oli koulutuspaikka toisella asteella. Opetuksen viikkotuntimäärät toteutuivat suunnitellusti. Myös henkilötyövuodet toteutuivat hyvin suunnitellun mukaisesti. Henkilötyövuosien kustannusten nousu tilinpäätöksessä johtuu lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksesta sekä oppitunteihin että koulutukselliseen tasa-arvohankkeeseen.

4 KOULUJEN TYO SUUNNITELMAT Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi lv Koulujen toteuttama arviointi on perusopetuslain 21 :n ja lukiolain 16 :n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu sivistystoimessa usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet perustuvat kasvatus- ja opetustoimen palveluohjelmaan ja sen perusteella asetettuihin koulujen vuosittaisiin tavoitteisiin. Koulut suorittavat arviointinsa kasvatus- ja opetustoimen tavoitteiden pohjalta osana omaa toimintaympäristöään. Arvioinnit ovat vähitellen yhtenäistyneet ja kehittyneet. Edelleen jää kaipaamaan hyvän oppimisen osaalueelle kohdistuvan kehittämistoimintaa ja ideointia. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvä kehittäminen oli ollut arviointien perusteella hieman vähäisempää kuin aiempina vuosina. Voi myös olla, että kehittämistyössä on edetty vaiheeseen, jossa on jo tehty paljon ja mallit ovat melko toimivia. Hyvään oppimiseen kohdistuvat tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat keskeisiä koulun kehittämiseen liittyviä asioita. Koulut ovat jo kiitettävästi virittäytyneet tulevaan opetussuunnitelmauudistukseen. Myös oppilasarviointia kehitetään aiempien vuosien tapaan jatkuvasti mm. uusimalla todistuksia, osallistumalla valtakunnallisiin kokeisiin, lisäämällä vertaisarviointia ja oppilaiden itsearviointia. Oppimistulosten seurantaa ja vertailua muihin kouluihin voisi edelleen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi lisätä. Opetuksen kehittämisessä keskeistä on myös erilaisten teemojen ja projektien toteuttaminen. Tämä tukee opetuksen eheyttämistä ja opettajien välistä yhteistyötä. Lukioissa esillä on ollut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen ja sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautuminen. Lukiokohtaisten opetussuunnitelmien yhtenäistäminen tukee oppilaiden tasavertaisuutta. Hyvien oppimisympäristöjen turvaamisessa sisäilmaongelmat ja vanheneva kiinteistökanta aiheuttavat jatkuvaa huolta. Monissa yksiköissä on kuitenkin pystytty tekemään pieniä parannuksia sekä kiinteistöihin että piha-alueisiin. Turvallisuusasioihin kiinnitetään monessa koulussa huomiota. Jotkut koulut raportoivat myös lisääntyneestä välituntiliikunnasta. Myös tietokoneita on lisätty kouluille, mikä mahdollistaa sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen. Ongelmia on verkkoyhteyksien toimimattomuudessa. 4 Sidosryhmäyhteistyössä kodin ja koulun sekä vanhempainyhdistysten kanssa tehtävä työ on edelleen keskeistä. Lukioissa korostuu em. lisäksi yhteistyö senioriyhdistysten kanssa. Yhteistyötä tehdään paljon myös kolmannen sektorin, seurakunnan ja esiopetuksen kanssa. Sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma on vakiinnuttavat paikkansa kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on jatkuvaa. Viime lukuvuoden aikana kouluissa on keskitytty alueellisen sekä koulukohtaisen hyvinvointi- ja oppilashuoltotyön kehittämiseen uuden lain hengessä. Positiivista on se, että oppilaiden osallisuus sekä kummioppilas-/tutortoiminta koetaan keskeisinä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia edistävinä tekijöinä. Koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishanke on lisännyt oppilaiden hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä hankekouluilla. Tilastotietoja lv Perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärä on oppilastilaston mukaan 6608 ja se on noussut viime vuodesta yhteensä 33 oppilaalla. Vuosiluokilla 7 9 oppilasmäärä on laskenut 164 oppilaalla, jolloin alakoulujen oppilasmääräkasvuksi jää 197 oppilasta. Erityisopetuksen oppilasmäärä on 509 ja se on noussut 21 oppilaalla. Päivälukioiden opiskelijamäärä on laskenut 37 opiskelijalla ollen kuluvana lukuvuonna Tunti- ja erityistehtäväkehyksen osalta alakoulujen tuntimäärät ovat lisääntyneet 53 tuntia, yläkoulujen vähentyneet 169 tuntia ja yhtenäiskoulujen lisääntyneet 4 tuntia. Lukioiden tuntimäärät ovat vähentyneet 84 tuntia. Tuntimäärät ovat vähentyneet jonkin verran ja niihin sisältyy kuten viime vuonnakin valtion osoittama erityistuki suurten ryhmien jakamiseen. Oppilaskohtainen tuntikerroin on alakouluissa 0,1 alempi, yläkouluissa 0,4 korkeampi ja lukioissa 0,2 alempi kuin viime vuonna. Yhtenäiskouluissa oppilaskohtainen tuntikerroin on laskenut 0,05. Peruskouluissa ja lukioissa opetetaan viikoittain tuntia, joka on 152 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi on erityisopetusresurssi yläkouluissa ja erityiskouluissa säilytetty korkealla tasolla. Tuntikehystä on myös osoitettu alakoulujen suurten ryhmien jakamiseen 361 tuntia, jos luokan koko on ollut 25 tai yli. Yläkouluille tätä resurssia on jaettu 149 tuntia. Erityisopetukseen käytetyt tunnit ovat lisääntyneet 35

5 KOULUJEN TYO SUUNNITELMAT tunnilla, johtuen Herttuan koulun lisääntyneestä opetuksesta. Tällä hetkellä Porissa on erityisopetuksen yksikkönä myös kuusi lastensuojelulaitosta, jossa järjestetään opetusta. Työsuunnitelman tilastotiedot-liitteestä selviävät perusopetusryhmien oppilasmäärät ja niiden keskiarvo, joka on alakouluissa 19,2, yläkouluissa 22,1 ja erityiskouluissa 6,8. Lukioissa opetustuntia kohden on 20,3 opiskelijaa. Yläkoulujen ryhmäkoossa on yhden oppilaan lisäys. Muutoin ryhmäkoot ovat pysyneet lähes ennallaan. Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä on 80 tapausta. Koska kiusaamistapausten kirjaamisperusteet vaihtelevat, luku ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Porin kouluissa on kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Suuri osa kouluista on myös mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu toimenpide-ohjelmassa. Viime vuotiseen vertailuun nähden kiusaamistapausten määrä on laskenut 33 tapausta. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelee kouluittain. Yli 32 oppilaan ryhmiä perusopetuksessa ei ole. Lukion ryhmäkoot ovat jonkin verran suurempia. Ryhmäkoot ovat viime vuosina hieman pienentyneet johtuen kasvatus- ja opetustoimen talouden tasapainottumisesta ja oppilasmäärien vähenemisestä sekä ylimääräisestä valtionosuudesta suurten ryhmien jakamiseksi. Yläkoulujen antamien tietojen mukaan päättötodistuksen saaneista oppilaista yksi jäi ilman opiskelupaikkaa kun ilman opiskelupaikkaa jääneitä oli viime vuonna neljä. Lukion keskeyttäneiden määrä viime vuonna oli 54 oppilasta, joka oli 2 vähemmän kuin viime raportoinnissa. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin II-asteen koulujen työryhmässä. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Keskeyttäneiden määrä on kolmena vuotena vähentynyt 25 opiskelijalla. Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle Lukuvuosittaisen työsuunnitelmatyön yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Koulujen tuloskortteja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tavoitteenasettelu on koulun toiminnan kehittämistä, jolloin se on tehtävä koulun omista lähtökohdista. Koulujen tavoitteisiin vaikuttavat esimerkiksi yksikön koko, henkilöstön määrä ja toiminnan laajuus sekä muut koulun oman toiminnan kehittämiseen liittyvät seikat. Koulujen tuloskorttien sisältö, yhdenmukaisuus ja vertailtavuus ovat parantuneet viime vuosien mittaan. Toimintatapa alkaa siis vakiintua ja vakiintuessaan edistää koulujen tavoitteellista kehittämistyötä. Hyvän oppimisen osa-alueella näkyy kiitettävästi paikallinen ja valtakunnallinen opetussuunnitelmien uudistamistyö. Kuluvana lukuvuonna kouluilla aloitetaan ops-työ ja otetaan käyttöön mm. uudet kuntakohtaiset oppilas- ja opiskelijahuollon, liikunnan ja globaalikasvatuksen opetussuunnitelmat. Uuden opetussuunnitelman hengessä lisätään myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Matematiikan oppimistulokset ovat heikentyneet valtakunnan tasolla ja myös Porissa on havaittu tarve edistää matematiikan oppimista. Oppimisympäristöjen turvallisuus on monilla kouluilla esillä ja siihen liittyvät mm. koulun turvallisuussuunnitelman läpikäyminen ja mm. poistumisharjoitusten järjestäminen. Erityisinä painoalueina ovat koulupihat sekä kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen liittyvät toiminnot. Koulupihojen kehittämisessä on otettu huomioon myös erilaiset välituntiliikunnan edistämiseen liittyvät toimet. Sidosryhmäyhteistyössä keskeistä on alueellinen yhteistyö sekä nivelvaiheyhteistyö eri kouluasteiden ja myös esiopetuksen kanssa. Oppilashuoltotyössä käynnistettiin viime lukuvuonna alueellinen työ ja tämä näkyy koulujen tuloskorteissa. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia edistetään tänä lukuvuonna ottamalla käyttöön uudet oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelmat. Kouluilla tämä tarkoittaa mm. oppilas- ja opiskelijahuollon uudelleen organisoimista ja esimerkiksi koulun hyvinvointiryhmän käytäntöjen muuttamista. Keskeinen kehittämiskohde on edelleen oppilaiden osallisuuteen liittyvät käytänteet, kuten oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta sekä kummioppilas- ja tutortoiminta.

6 HENKILO STO Vuosi 2014 on ollut toiminnallisten muutosten vuosi. Talvi 2013 ja kevät 2014 valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön kanssa erilaisia vaihtoehtoja vaadittujen toiminnallisten muutosten alkuun saattamiseksi. Työyhteisöt kokoontuivat ja infotilaisuuksia pidettiin. Varhaiskasvatuksesta ja kouluilta tuli reilusti yli 200 ehdotusta erilaisista toimenpiteistä käsipyyhkeiden puolittamisesta koulujen lopettamisiin. Samanaikaisesti valmisteltiin valtuuston edellyttämää koulujen palveluverkkosuunnitelmaa. Tämä kaikki on ollut työntekijöille ja heidän esimiehilleen epävarmuuden ja muutoksen sietoa vaativaa aikaa. Eikä muutoksen tarve ole pysähtynyt, vaan on tullut jäädäkseen, koska maailma ympärillämme kehittyy ja muuttuu kiihtyvään tahtiin. Palvelun tarve ja palveluprosessit tulee olla koko ajan tarkastelussa eri näkökulmien kautta katsottuna. Merkittävä henkilöstöä koskeva päätös tehtiin huhtikuussa päätettäessä kouluverkosta. Tästä aiheutuvat henkilöstösiirrot saatiin valmisteltua ja kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat tietävät missä koulussa he jatkavat alkaen. Näiden lisäksi heinäkuussa lähdettiin kiireellä valmistelemaan Lavian kuntaliitosta. Liitokseen sisältyi Lavian yhtenäiskoulun lukion lopettaminen. Lopettamisen taustalla oli pieni opiskelijamäärä. Monet tapaamiset ja neuvottelut käytiin käytänteiden yhdistämiseksi ja myös henkilöstösiirtojen takia, koska kaikille vakituisillekaan opettajille ei riittäisi opetustunteja Lavian yhtenäiskoulussa. Työpaikka poissiirtyville on löytynyt Porin muista kouluista, joissa he aloittavat alkaen. Varhaiskasvatuksen alueella henkilöstömenoissa saavutettiin merkittäviä säästömuutoksia. Henkilöstön sairauslomien väheneminen sekä sijaisten käytön vähentyminen olivat merkittäviä. pilkottiin vuodesta 2014 alkaen kahteen osaan ja kaikkien tuntiopettajien työsopimukset katkeavat vuodenvaihteessa. Vakituisten määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. POISSAOLOT JA TYÖHYVINVOINTI Sairaudesta johtuvien poissaolojen määrä on taittunut merkittävästi vuodesta Tosin määrä viime vuonna oli silti enemmän kuin Suunta on kuitenkin oikea. Taulukossa ei ole mukana opistot, koska niiden poissaolomäärät ovat suhteellisen pieniä. Terveyden edistämiseksi henkilökunnan liikuntatottumusten li- HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Henkilöstömäärät on kerätty HELMIraportointiohjelmasta vuoden viimeisen päivän mukaan henkilöstömäärän pudotus on merkittävä. Muutos on tapahtunut kansalaisopiston ja varhaiskasvatuksen määräaikaisten työsuhteiden osalta. Kansalaisopistossa määräaikaisen henkilöstön suuri väheneminen johtuu siitä, että koko lukuvuoden kestäneet kurssit 6

7 säämiseksi on toteutettu sivistystoimen omaa Tervekampanjaa, joka jatkuu edelleen. Lisäksi kaupunki on kannustanut omalla Hymis-kampanjalla. Tervekampanjan aikana henkilökunta on saanut tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Kaiken kaikkiaan toimialamme ihmiset voivat kaupungin tekemän työhyvinvointiselvityksen perusteella keskimääräistä paremmin, mikä on hieno asia. Kyselyn tulokset jaettiin työpaikoille, joissa niitä on käyty läpi esimiesten kanssa ja tehty yksikökohtaisia toimintasuunnitelmia asian edelleen kehittämiseksi. Koulutusta järjestetään pääasiassa paikallisesti. Porin kaupungin henkilöstöpalveluiden organisoiman koulutuksen lisäksi kouluttajia löytyy myös omasta henkilöstöstämme. Lisäksi Osaava Satakunta hanke on järjestänyt vuoden aikana lukuisia koulutustilaisuuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Laki oppilas ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tuli voimaan elokuun alusta lukien. Opiskeluhuoltoa koskeva opetussuunnitelmien uudistustyö aloitettiin viime kevätlukukaudella ja työ valmistui kaikkien koulujen osalta syksyllä Uusi laki kokosi yhteen oppilas ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset ja painopiste on yhteisöllisessä ja ennalta ehkäisevässä työssä. Opiskelijahuoltoa järjestettäessä tulee korostaa monialaista yhteistyötä, sekä oppilaan ja hänen huoltajansa osallisuutta. Monialainen ryhmä voidaan perustaa myös huoltajan/oppilaan luvalla tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan asiaa varten. Ensisijaisesti opiskeluhuolto toteutetaan ehkäisevänä ja koko oppilaistosyhteisöä tukevana. Yhteisöllisen opiskeluhuollon avulla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikki oppilaitoksen toimijat osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen. Porissa koko kaupungin opiskelijahuollon yhteistyötä koordinoi monialainen Lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjausryhmä (Hyry), joka suunnittelee kaupungintason opiskelijahuollon toimenpiteet. Ryhmä on työskennellyt vuodesta 2003 alkaen. Monialaista yhteistyötä tehdään myös alueellisesti muodostetuissa hyvinvointiryhmissä, jotka arvioivat ja kehittävät alueen lasten ja nuorten hyvin voinnin asioita Lisäksi jokaisella koululla toimii ryhmä työskennellen kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä koulun opiskelijahuoltotyötä koordinoiden. Kaikilla edellä mainituilla ryhmillä on tärkeä rooli monialaisen hyvinvoinnin yhteistyön toteutumisessa. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja vuoden 2015 alusta myös yksityisten koulujen osalta. Huomioiden lisäksi Lavian liittymisen Poriin onkin sivistyskeskuksen järjestämät opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalvelut kuluneen lukuvuoden aikana huomattavasti laajentuneet. 7

8 2014 8

9 2014 9

10 VARHAISKASVATUS Vuonna 2014 päivähoidon ja varhaiskasvatuksen talous toteutui talousarvion mukaisesti. Henkilöstön määrä kyettiin mitoittamaan aiempaa paremmin lasten määrän mukaiseksi erityisesti loma-aikoina. Ensimmäisen kerran käytössä ollut elokuun maksuvapautus edesauttoi myös henkilöstön mitoituksen suunnittelussa. Varhaiskasvatuksen talousarviotavoitteet toteutuivat hyvin vuoden loppuun mennessä. Tilat ja investoinnit: Viime vuosina on kiinteistöjen suhteen tapahtunut paljon. Vuoden 2013 loppupuolella alkaneet päivähoitotilojen sisäilmaongelmat jatkuivat vuoden 2014 aikana. Lapsia ja henkilökuntaa siirrettiin joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Kaikki siirrot eivät ole olleet suunnitelmallisia. Päivähoidosta riippumattomista syistä määräys muuttoihin tuli välillä hyvinkin nopealla aikataululla. Keväällä Ruosniemen päiväkodin toinen rakennus remontoitiin havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Lapset siirtyivät aiemmin myytyyn ja tyhjennettyyn Itätullin päiväkotiin ja esiopetus järjestettiin Toejoen koululla. Syksyllä toiminta aloitettiin taas Ruosniemen päiväkodilla. Lasten ja henkilökunnan oireiden jatkuttua, tilat arvioitiin uudelleen. Tämän seurauksena päädyttiin siihen, että Ruosniemen päiväkodin molemmat rakennukset suljettiin ja toiminta siirrettiin väliaikaisiin tiloihin. Myös Koivukujan päiväkodin kohdalla päädyttiin tilojen sulkemiseen ja toiminnan siirtämiseen toisaalle. Koivukujan lapsille ja henkilöstölle pystytettiin väliaikainen moduulipäiväkoti tila Päiväkoti Piilitien yhteyteen. Sisäilmaongelmia lukuun ottamatta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toiminta on edennyt Kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän tilasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on vuonna 2013 valmistuneen Veturitallin päiväkodin lisäksi kaksi muuta uutta isoa päiväkotia. Lisäksi suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 aikana luovuttiin kahdesta ryhmäperhepäiväkodista ja yhdestä päiväkodin erillisryhmästä. Vuonna 2013 valmistunut päiväkoti Veturitalli toi vain osin ratkaisua päivähoidon tilatarpeeseen, kaksi uutta päiväkotia on tarpeen vuoteen 2020 mennessä. Valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan investointisuunnitelmaan uuden päiväkodin suunnittelua varten määrärahan vuodelle Valtuuston 2015 talousarviossa päätettiin päiväkoti 10 Koivulan ja Noormarkussa olevan päiväkoti Piilitien laajennuksesta. Lisäksi investointisuunnitelmaan on merkitty uuden päiväkodin suunnittelu 2016 ja rakentaminen Länsi-Poriin. Päättäjät ovat huomioineet hienosti porilaiset lapset. Lapset: Lasten määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna vaikka alkuvuodesta näytti, että lasten lukumäärä vähenee. Kasvaneesta lasten lukumäärästä huolimatta hoitopäivien määrä väheni. Tämä johtuu pidennetystä kesäajan maksuttomuudesta sekä osaviikkoisen hoidon lisääntymisestä. Päivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa vuosittain. Joulukuussa oli 61 lasta enemmän hoidossa kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Päivähoidon toimintasuunnitelman ennusteiden mukaisesti lapsimäärä pysyy nykyisenä lähivuodet. Hoidon tarpeeseen vaikuttaa syntyvyyden ja muuttoliikkeen lisäksi vanhempien työllisyys- ja koulutustilanne. Lisäksi muutoksia päivähoidon ryhmäkokoihin voi tuoda vuoden 2015 alussa hyväksytty uusi varhaiskasvatuslaki. Organisaatio ja henkilöstö: Vuonna 2014 varhaiskasvatuksen koko henkilöstö oli mukana Tampereen yliopiston kaksivuotisessa hankkeessa "Osaamisella hyvinvointia varhaiskasvatukseen". Porissa hankkeeseen osallistui koko varhaiskasvatus; päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoito. Hanke vietiin päätökseen syksyn aikana. Hankkeen puitteissa toteutettiin myös varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyys kysely. Kyselyn perusteella

11 VARHAISKASVATUS Porilaiset vanhemmat ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin. työ jatkuu edelleen. Jatkossa on tarkoitus pohtia palvelusetelin käyttöön ottoa päiväkotihoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelman lomakkeet (vasu) uudistettiin kokonaan ja ne ovat nyt samanlaiset sekä päiväkodeilla että perhepäivähoidossa. Lomakkeet jaoteltiin niin, että ne käsittävät kaksi ikäluokkaa kerrallaan, jolloin ne vastaavat enemmän lapsen ikäkauden tavoitteita. Ryhmävasujen käyttö laajennettiin koko varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen kehittämisessä pääpaino oli tänä vuonna uuden opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisen toiminnan käynnistämisessä. Sähköisten järjestelmien käyttämistä tehostettiin niin, että yhä useampi päätös toimitettiin sähköisesti sekä Muksunetin käyttöä laajennettiin. Johtamisjärjestelmään tuli muutoksia syyskaudella, kun osa esimiestehtävistä yhdistettiin, esimiesten määrä laski ja esimiesosaamista keskitettiin. Tämän tavoitteena on palvelujen ja käytäntöjen yhtenäistäminen sekä taloudellinen tehokkuus. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi suunnattu Terve- kampanja jatkui varhaiskasvatuksen osalta koko vuoden ajan. Kampanjan puitteissa sai tutustua monenlaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja: Porissa on ollut käytössä lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä noin kolme vuotta. Lisää laajennettiin vuonna Elokuun alusta se koski alle 4-vuotiaita lapsia. Lisän käyttöönoton jälkeen yksityisen hoidon määrä on lisääntynyt. Päivähoidolle vaihtoehtoisten tukimuotojen taloudellisuuden selvitys 11 Porin omassa kodissa työskenteleville perhepäivähoitajille työterveyshuolto toteutti projektin Perhepäivähoitajiin kohdistuva työkykyä ylläpitävä toiminta. Projekti painottui työergonomiaan ja sisälsi työterveyshoitajien kotikäynnin sekä luentoja aiheeseen liittyen. Esiopetuksen osalta esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tiivistettiin edelleen, jotta nivelvaihe varhaiskasvatuksesta siirtyminen koulun opetuksen piiriin saataisiin luontevaksi. Yhteistyön merkeissä joiltakin kouluilta järjestyi tiloja esiopetusta varten ja näin päiväkoteihin jäi enemmän tilaa muille päivähoidon lapsille. Esiopetusta järjestettiin Enäjärven, Käppärän, Kyläsaaren, Söörmarkun, Kankaan, Toejoen ja Pihlavan kouluilla sekä Noormarkun yhtenäiskoululla. Esiopetuksen opetushenkilöstö on mukana Osaava Satakunta-hankkeeseessa.

12 PALMGREN KONSERVATORIO Palmgren-konservatorion perustehtävä on järjestää musiikkialan koulutusta eri ikäryhmille elinikäisen oppimisen periaatteella. Perustehtävänsä tukemiseksi Palmgren-konservatorio pyrkii myös vahvistamaan musiikkikasvatuksen toimintamahdollisuuksia ja tunnettuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi Palmgren-konservatorio pyrkii aktivoimaan kulttuurialan yhteistyötahojen verkostoitumista muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä tuottamaan konsertteja ja muita musiikinesitystilanteita. Vuosi 2014 oli Palmgren-konservatorion 83. toimintavuosi. Edellisen vuoden organisaatiomuutokset ovat menneitä ja muutosten tuomat uudet toimintatavat alkavat vakiintua. Porin kaupungilla/palmgrenkonservatoriolla on itsellään taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän järjestämislupa ja ammatillisen 2. asteen koulutuksen Palmgren-konservatorio tuottaa Länsirannikon koulutus Oy WinNovalle. Tulevaisuuden taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin on tartuttu. Tiukan taloudenpidon lisäksi konservatorion markkinointia on kehitetty ennen kaikkea näkyvyyttä lisäämällä. Konsertteja on viety ulos eri konserttipaikkoihin ja mm. ostoskeskuksiin. Jää nähtäväksi, tuottaako näkyvyys tulosta hakijoiden suurempana määränä seuraavan kevään pääsykokeissa. Palmgren-konservatorion verkostoituminen ja hanketoiminta on ollut aktiivista. Paikallisesti konservatorio on mukana Porin kaupungin omassa TPO:n ohjausryhmässä, jolla on yhteinen Virvatuli -hanke. Hankkeen tarkoituksena on ottaa oppilaitoksissa käyttöön itsearviointijärjestelmä auttamaan toiminnan kehittämisessä. Maakunnallisesta yhteistyöstä merkittävintä on yhteistyö musiikkioppilaitosverkostossa yhdessä Rauman, Huittisten ja Vakka-Suomen Musiikkiopistojen kanssa. Yhteistyöverkostolla on ollut yhteinen Osaava-hanke, jonka avulla on lisätty henkilöstön koulutusta ja ennen kaikkea syvennetty vuorovaikutusta oppilaitosten välillä. ILOA MUSIIKISTA 12 Valtakunnallisesti Palmgren-konservatorio on mukana SML:n (Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto) ja Suomen Konservatorioliiton toiminnassa. Hankkeiden kautta valtakunnallista toimintaa on ollut mukanaolo Musiikkiteknologian opetussuunnitelman harmonisointihankkeen pilotoinnissa, jonka tavoitteena on saada Suomen musiikkioppilaitoksiin yhteinen taiteen perusopetuksen musiikkiteknologian opetussuunnitelma. Vuodelle 2014 oli kolme keskeistä tavoitteita: 1. Yhtye- ja orkesteritoiminnan pedagoginen kehittäminen Heti tammikuussa toteutui maakunnan musiikkioppilaitosten yhteinen Satasinfonia -hanke. Hanke toteutettiin yhteistyössä Pori Sinfoniettan kanssa. Kyseisen hankkeen rahoituksesta vastasi Porin puhallinmusiikkiyhdistys, joka sai hankerahan Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan maakuntarahastolta jo vuonna Satasinfonian käytännön toteutuksesta vastasivat musiikkioppilaitokset. Erityisesti yhtye- ja orkesteritoimintaan suunnattua hankerahoitusta ei kuluneena vuonna ollut. Yhteistyö Pori Jazzin kanssa oli merkittävää. Palmgren-konservatorio oli suuressa roolissa Pori Jazz Kids:n työpajoissa. 2. Osallistuminen oppilaitosten toimitilaselvitykseen Konservatorion tahtotilaa ja tilatarpeita ei päästy tänäkään vuonna esittämään missään selvityksessä. Tilatarveselvitys tulee päivittää seuraavana vuonna. 3. Oppimisympäristöjen kehittäminen erityisesti musiikkiteknologiassa. Palmgren-konservatorio on onnistunut hienosti työelämälähtöisen opiskelun tavoitteissa. Ammattiosaamisen näyttöjä tehtiin yhä enemmän konservatorion ulkopuolella erilaisissa oppimisympäristöissä. Erityisesti musiikkiteknologit saivat kokemuksia niin ravintolaympäristöistä kuin konserttisaleista. Syksystä alkaen musiikkiteknologit ovat vastanneet Pori Sinfoniettan arkistotallenteiden äänittämisestä. Lisäksi opiskelijat ovat työllistyneet kaupungin eri äänentoistoyritysten keikoille.

13 KANSALAISOPISTO KANSALAISOPISTON ENSIMMÄINEN VUOSI YHDESSÄ PORIN KESÄYLIOPISTON KANSSA Porin seudun kansalaisopiston merkitys Porin kasvatus- ja opetustoimen vapaan sivistystyön yksikkönä kasvoi, kun siihen liitettiin uusi Porin kesäyliopisto. Pori sai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ylläpitämisluvan omalle kesäyliopistolle, koska Länsi -Suomen kesäyliopisto lakkautettiin Porin ja Rauman kaupunkien päätöksellä vuonna Opetustunteja toteutui yhteensä tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna (!) tosin kesäyliopiston opetustunteja näistä oli 433. Tuntimäärä oli siis edellisen vuoden 2013 tasolla. Opiskelijoita oli kaikkiaan eli kasvua oli noin 800 edelliseen vuoteen verrattuna. Se johtuu siitä, että koko lukuvuoden mittaiset kurssit jaettiin lukukauden mittaisiksi ja näin niille saatiin enemmän opiskelijoita, lyhytkursseja lisättiin ja samoin lisättiin yleisöluentoja. Ryhmäkokoja suurennettiin varsinkin pienten ryhmien osalta. Eli toimintaa edelleen tehostettiin tiukentuneen talouden myötä. Toimipaikkoja oli yhä lähes 50 ja toimitilaverkoston tarkastelua jatkettiin. Työntekijöiden määrä vakinaisten osalta lisääntyi kesäyliopiston myötä kahdella yhteentoista, mutta putosi pian kymmeneen eläköitymisen myötä. Lisäksi yksi vakinaisista on 60 % osa-aikaeläkkeellä, yksi työskentelee vain neljä päivää viikossa ja yksi vain neljä tuntia viikossa. Loppuvuodesta opisto sai oppisopimuskoulutettavan opiskelemaan toimistosihteeriksi ja näin saatiin toimistossa työskenteleviltä vapautettua lisää työaikaa koulutus- ja kurssisuunnitteluun. Määräaikaisia tuntiopettajia opistossa oli noin 170 vuoden aikana. Työllistettyjä ja kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä oli enimmillään viisi, mutta suuren osan vuotta kaksi. Opiston talous toteutui tiukalla taloudenpidolla positiivisesti. Tuloja saatiin e, joka oli e arvioitua enemmän, menoja oli e ja ne alitettiin talousarviosta eurolla. Toteutunut vuosikate oli e. Kurssimaksujen tasokorotusta ei tehty, koska kurssimaksuja käytännössä korotettiin jakamalla pitkät kurssit kahteen osaan. Lyhyemmät kurssit ovat suhteessa kalliimpia kuin pidemmät. Näin korotus säilyi kurssilaisten kannalta kohtuullisena eikä kurssilaisten poisjääntiä tapahtunut. Kudonnan palvelutoiminta joka ei ole kansalaisopiston 13 varsinainen toimintamuoto ja johon ei saada valtionosuutta - lopetettiin ja kudonnan kurssitarjontaa lisättiin. Tavoitteena ollut opetustarjonnan kehittäminen toteutui hyvinvointia edistäviä kursseja lisäämällä ja lisäämällä lyhyt- ja teemakursseja. Sen sijaan erityisryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien kurssitarjonnan lisääminen ei toteutunut osallistuneiden vähyyden takia. Henkilöstön osaamista ja motivoimista edistettiin lisäämällä yhteydenpitoa tuntiopettajiin ja samalla heitä pyrittiin myös sitouttamaan opiston tavoitteisiin aikaisempaa enemmän. Myös tuntiopettajien rekrytointiin kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota. Heille tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua Osaava-hankkeen täydennyskoulutukseen. Vakinainen henkilöstö osallistui keskimäärin 3-4 koulutustilaisuuteen. Kehityskeskusteluja jatkettiin suunnitellusti. Opintosetelihanketta jatkettiin. Osallistuttiin edelleen Porin taiteen perusopetuksen toimijoiden Virvatulihankkeeseen ja Satakunnan kansalaisopistojen Ulos maailmaha viä -hankkeeseen. Oltiin edelleen mukana kaupungin Taiteen perusopetuksen ohjausryhmässä. Saatiin opiston arkiston siirto ja järjestely päätökseen tulevan 100 v juhlavuoden historiikin tekoa varten. Vuoden 2014 keskeisenä asiana oli uuden kesäyliopiston integrointi kansalaisopiston toiminnan yhteyteen. Tässä onnistuttiin hyvin. Yhteiset tukipalvelut ja toimitilat saatiin pian toimiviksi. Laadittiin Vapaa sivistystyö Porin kaupungissa visio, jossa on tavoitteena mm. täydennyskoulutuksen tuottaminen alueen tarpeisiin. Aloitettiin valmistelu varhaiskasvatuksen täydennyskoulutuksen tuottamiseksi. Kesäyliopiston koulutustarjontaa monipuolistettiin. Henkilö- ja suunnitteluresurssin pienuutta paikattiin sisäisiä työtehtäviä uudistamalla. Kesäyliopiston tulo opiston yhteyteen koettiin uutena mahdollisuutena paitsi opistolle myös koko kaupunkia ajatellen - ja opistossa oli innostunut, motivoitunut ja kehittämishakuinen ilmapiiri.

14 TALOUS Perus- ja lukiokoulutus Perus- ja lukiokoulutuksen talous toteutui kokonaisuudessaan suunnitellusti. Tulot ylittyivät talousarvioon verrattuna n. 0,7 M. Ylitys johtui hankerahatuotoista, joista merkittävimmät saatiin suurten opetusryhmien jakamiseen, koulutukselliseen tasa-arvohankkeeseen sekä kerhotoimintaan. Menojen ylitys aiheutui hankkeiden henkilöstökuluista sekä koulujen sisäilmakorjauksista aiheutuneista ylimääräisistä tarvike- ja kalustohankinnoista. Menojen ylitys oli kaikkiaan n. 0,6 M. Talousarviomäärärahojen nettosäästö muutettuun talousarvioon verrattuna oli Opetuksen resurssointiin ei tehty muutoksia. Lisäresursseja jaettiin suurten opetusryhmien jakamiseen, johon oli osoitettuna erillistä hankerahaa. Koulujen käyttörahat olivat 1-6 luokilla 195, 7-9 luokilla 260, Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen talous toteutui ennustettua paremmin. Tulojen ylitys johtui pääasiassa annakoitua paremmasta päivähoitomaksutuottojen kertymästä. Maksuihin tehtiin myös säädösten mukaiset indeksitarkistukset alkaen. Tulojen ylitys kokonaisuudessaan oli n. 0,2 M. Myös menot alittivat talousarviossa varatut määrärahat. Henkilöstömitoitukset saatiin vuoden aikana paremmin sovitettua lapsimäärien mukaisiksi. Toiminnan tehostamisen myötä palkkakulut alittivat talousarviossa varatun määrärahan n. 0,25 M. Palkkakuluista maksettavien henkilöstösivukulujen osalta ennakoitiin eläkemenoperusteisten ja syntyi näistä maksuista jälkimmäisen varhe-maksujen korotuksia vuodelle Heinäkuussa tehtyjen puolivuotistarkistusten mukaan maksut alenivat, jolloin säästöjä tuli puolivuotisjakson aikana n. 0,5 M. Myönteiseen menokehitykseen vaikutti myös se, että kotihoidon tukea maksettiin edellisvuotta vähemmän. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen määrärahasäästö oli Palmgren-konservatorio Taloudelliset tavoitteet ylittyivät sekä meno- että tulopuolella. Tulopuolen ylitykset johtuivat pääosin varovaisuuden periaattella tehdystä talousarviosta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat olivat täynnä, joten WinNovalta saatu myyntitulo oli arvioitua suurempi. Lisäksi toiminnallisten tavoitteiden mukaiset lukukausimaksujen korotukset vaikuttivat myyntituloihin positiivisesti. Menopuolen ylitykset johtuivat samasta syystä kuin tulot. Eli ammatillisia opiskelijoita ja heille annettua ohjausta oli arvioitua enemmän. Määrärahasäästö oli Porin seudun kansalaisopisto Porin seudun kansalaisopiston käyttötalous toteutui suunnitellusti ja positiivisesti. Määrärahasäästö oli erityiskouluilla 265 ja lukioilla 90 oppilas Päivähoito ja varhaiskasvatus Perusopetuksen opetukseen käytetty raha vertailukunnissa v ( /oppilas, lähde: OPH) Pori Helsinki Tampere Turku Vaasa Jyväskylä Rauma

15 INVESTOINNIT Perus- ja lukiokoulutus Merkittävimmät talonrakennuksen investointikohteet olivat Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen jatko (2,2 M ), PSYLin peruskorjaus (0,23 M ) ja Toejoen koulun muutostyöt (0,1 M ). Sisäilmaongelmien vuoksi korjaustöitä tehtiin lisäksi Herttuan ja Väinölän kouluissa. Irtaimen omaisuuden investointirahat käytettiin koulujen oppilaskalusteiden sekä tietoteknisten laitteiden hankintoihin. Painopisteenä olivat oppimisympäristöjen kehittäminen ja mobiililaitehankinnat. Käyttöpuolelle kirjattuja hankintoja siirrettiin investointipuolelle määrärahoineen tilinpäätösohjeistuksen mukaisesti. Samoin tiettyjen käyttöpuolelle kirjattujen pääomavuokrien siirrot lisäsivät investointipuolen menoja. Irtaimen omaisuuden investointimäärärahat käytettiin päiväkotien vanhentuneiden kalusteiden sekä tietoteknisten laitteiden hankintaan. Tietotekniikan hankintojen avulla pyrittiin lisäämään sähköisiä asiointipalveluita sekä tehostamaan omia hallinnollisia prosesseja. Palmgren-konservatorio Pääosa investoinneista on ollut alle euron hankintoja, jotka on tehty käyttömäärärahoilla. Suurimmat investoinnit olivat ATK-luokan tietokoneiden uusinta sekä liikuteltavan äänentoistolaitteiston hankinta. Investointeihin käytettiin Porin seudun kansalaisopisto Investointimäärärahaa oli käytössä , joka käytettiin irtaimen omaisuuden hankintoihin. Tilinpäätöksen yhteydessä hankinnat siirrettiin käyttötalouspuolelle määrärahoineen hankintojen pienuudesta johtuen. Päivähoito ja varhaiskasvatus Päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmat tulivat laajasti esille vuoden aikana. Sisäilmakorjauksia tehtiin mm. Ruosniemen ja Enäjärven päiväkodeissa. Koivukujan päiväkodista toiminta siirrettiin tilapäisiin parakkitiloihin Piilitien päiväkodin yhteyteen. Lisäksi pienimuotoisia korjaustöitä tehtiin muissakin yksiköissä. Lukiokoulutuksen opetukseen käytetty raha vertailukunnissa v ( /opiskelija, lähde: OPH) Pori Helsinki Tampere Turku Vaasa Jyväskylä Rauma 15

16 JOHTOPA TO KSIA Arviointiraportin 2013 johtopäätösten toteutuminen 2014 Arviointiraportin 2014 johtopäätökset vuodelle 2015 Kouluverkkosuunnitelma tehty Kouluverkkosuunnitelman toteutus Tuntijako valmistelu kesken Tuntijaon hyväksyminen Globaalikasvatussuunnitelma valmis Liikuntakasvatussuunnitelma valmis Yksityisenhoidon kuntalisän laajennus alle 4- vuotialle Varhaiskasvatuksen talous tasapainossa Osaamiskartoitus tehty Palveluohjelma tehty Koulutuksellisen tasa-arvon hanke jatkuu Oppilas ja opiskeluhuoltolaki toteutuu Meri-Porin yhtenäiskoulun käynnistäminen Oppilas ja opiskeluhuoltolain toimintamallin vakiinnuttaminen Yksityisen hoidon kuntalisä alle 5-vuotialle Varhaiskasvatuksen käyttöprosentin nosto Palveluseteli varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen tilasuunnitelma Perus ja lukiokoulutuksen OPS-työ Tilastotiedot Opp luokka Opp tunti Opet tunnit Koulutus put/opett. Erityisopetuksen kehittämissuunnitelman hyväksyminen Tuntikehyskerroin AA YA YK LU ERIT