Porin kasvatus ja opetustoimen toiminta ja arviointikertomus

Transkriptio

1 Porin kasvatus ja opetustoimen toiminta ja arviointikertomus 2013 Porin kasvatus ja opetustoimen toiminta ja arviointikertomus /16

2 Sit aletaan tekemään Vuoden 2013 loppuhetkiin tuntui päättyvän ennakoidun suunnitellun toiminnan aika. Tuntui vähän siltä, että iso osa korttipakasta hajosi käsiin. Isoja asioita lyhyellä sykkeellä pitäisi ratkaista onnistuneesti. Suhteellisen huolella valmistellun taloudellisen ja toiminnallisen ajanjakson kasvatus- ja opetustoimessa voisi arvella päättyneen. Kuntajakoselvitystä tehdään Porin seudun kymmenen kunnan kesken niin, että loppuvuodesta oli koossa nykytilan kartoitus ja kehittämistarpeet. Kevääksi 2014 jää uuden kunnan suunnittelu. Kasvatus- ja opetustoimen osalta hyvää yhteistyötä on seudullisesti ollut jo pitkään Karhukuntayhteistyön merkeissä. Oman mielenkiintoisen lisän kuntaliitoskuvioihin tuo puheena ollut Lavian mahdollinen pakkoliitos Poriin. Sielläkin on lukio ja pieni yläkoulu. Ei lainkaan kustannustehokasta toisaalta matkaakin Poriin on 60 km. Omakin kouluverkkoselvitys palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, vaikka eväitä olisi ollut päätöksen tekoon. Pitkittyessään asioilla on tapana mutkistua. Valmista odotetaan nyt keväällä 2014, ilmeisesti jo ennen vappua. Taloudelliset kuviot vaikeutuivat myös olennaisesti joulun alla. Porin tiukkeneva talous sai lisäpotkua selvitysmies Miettisen valtionosuusuudistuksen julkistamisesta. Säästötarve vuosille 2015 ja 2016 noin kolminkertaistui. Vuoden 2014 alussa sovittiinkin käynnistettäväksi toiminnallisten muutostavoitteiden valmistelu yhdessä henkilöstön kanssa. Työvoimavaltaisilla alueilla, kuten meillä, on selvää, että ratkaisut tulevat tavalla tai toisella kohdistumaan henkilöstöön. Ei onneksi irtisanomisina, mutta varmasti leivän kaventumisena. Tärkeintä ehkä kuitenkin yksilön kannalta on työn säilyttäminen se on tärkeä osa ihmisarvoista elämää. Mitä sitten edessä onkin, niin lapsia hoidetaan ja opetetaan jatkossakin. Mutta onko enää esimerkiksi kouluruoan tyyppisiä etuisuuksia kellään. Kun se ruokakin kommenteista päätellen huonosti kelpaa. Jotenkin huikean epävarman toimintaympäristön vallitessa sovittiin loppuvuodesta valmisteltavaksi hallintokuntien uudet palveluohjelmat, joiden pitäisi valmistua kevään 2014 aikana. Palveluohjelmissa konkretisoidaan uuden kaupunkistrategian PORI ASENNE 2020 tavoitteet hallintokuntakohtaisesti. Oma ohjelmamme tullee noudattelemaan päivitettynä aiemman toimintasuunnitelmamme runkoa. Ohjelmaa tullaan käsittelemään myös kaikissa työpisteissä ennen sen esittelyä lautakunnalle. Keskeisinä tavoitteina säilynevät mm. hyvä oppiminen, ammattitaitoinen henkilöstö, tuottavuuden parantaminen, oppimisympäristöjen terveellisyys ja monipuolisuus, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Mitä nuo sitten ihan oikeasti tarkoittavat selvinnee 2014 kevään aikana. Ei muuta kuin ideoimaan. Lainsäätäjäkin piristyi loppuvuodesta. Uudet 2014 voimaan tulevat lait koskettavat oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja koulujen työrauhaa. Työrauhaa edistävistä lakimuutoksista onkin uutisoitu melkoisesti liittyen mm. häiritsevien tavaroiden poisottamiseen ja oppilaiden ja opiskelijoiden tarkastamiseen. Vähemmälle on jäänyt oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, joka laajentaa ja nopeuttaa koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden saamista, muuttaa oppilashuoltojärjestelyjen sekä vaikuttaa asioiden salassapitoon. Molemmista laeista järjestetään henkilöstölle koulutusta kevään 2014 aikana. Kulunut toimintavuosi meni koko hallintokunnalla hyvin. Taloudellisestikin jäätiin ihan hitunen plussalle ja toiminnat etenivät suunnitellusti. Siitä kiitos kaikille. Ihan silmin nähtävä toimintavuoden jalokivi lienee uusi hieno Veturitallin päiväkoti. Sitä on kiva ihastella seuraavia vastaavia odotellessa. Syksyllä käynnistyi koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen hanke kolmella lähiöalueella. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä oppilaiden tukitoiminta myös muulla kuin kouluajalla. Kriteerinä hankkeelle olivat alueiden työttömyysaste ja vanhempien koulutustason alhaisuus. Mielenkiintoista seurata, miten hanke etenee. Nyt sitä on kuitenkin jo päätetty valtion hanketuella jonkin verran laajentaa syksyllä Kulunut toimintavuosi meni putkeen, mutta lisäsi kovia haasteita tuleville vuosille. Selvitään. Jari Leinonen sivistysjohtaja 2/16

3 Koulutoimen tavoitteiden Toteutuminen Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteita asetetaan vuosittain kolmella eri tasolla. Keskeiset tavoitteet ovat kasvatus- ja opetustoimen toiminnassa valtuuston suuntaan sitovia. Yksityiskohtaisten tavoitteiden toteuttamista seuraa lautakunta ja kolmannella tasolla koulut asettavat omia tavoitteitaan. Koulujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan työsuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä ja myös tässä kertomuksessa. Syksyn loppupuolella esiteltiin kaupunginvaltuuston edellyttämä kouluverkkoselvitys. Selvityksen keskeisenä toimenpiteenä olivat lukioverkon karsiminen kahteen lukioon, Meri-Porin yhtenäiskoulukeskuksen kehittäminen ja 3 pikkukoulun toiminnan lopettaminen. Kaupunginvaltuusto palautti esityksen uudelleen valmisteltavaksi kevään 2014 aikana. Perusopetuksen uuden tuntijaon valmistelu käynnistyi osana seudullisen koulutuksellisen yhteistyön kehittämistä. Tuntijaon osalta selvitellään mahdollisuutta sopia yhteisestä seudullisesta tuntijaosta. Asian selvittely etenee päätökseen kevään 2014 aikana. Perusopetuksen 3-portaisen tuen vakiinnuttamiseksi jatkettiin yhteysopettajajärjestelmää ja järjestettiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Koulujen kulttuuriopetussuunnitelma valmistui ja opetussuunnitelmatyö on loppusuoralla kansainvälisyyskasvatuksen ja liikuntakasvatuksen osalta. Lukiokurssin yhtenäistäminen eteni. Koulutyön arviointi perustuu koulujen työsuunnitelman yhteydessä toteuttamaan itsearviointiin. Arvioinnin tueksi ja vertailtavuuden helpottamiseksi on kerätty laatuhankkeeseen liittyen myös numeerista vertailutietoa, jota esitellään tarkemmin tämän arviointikertomuksen keskiaukeamalla. Pori on myös ollut mukana valtakunnallisessa kuntaliiton vertailutietokannan kehittämishankkeessa, josta saadaan hyvää vertailutietoa muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Henkilöstön koulutus oli laajaa ja sitä toteutettiin paljolti Osaava-koulutushankkeen kautta. Keskeisellä sijalla oli myös koulujen työhyvinvointikoulutuksen tukeminen. Suunnitellut koko henkilöstöön kohdistuvat info-koulutukset jäivät toteuttamatta, mutta ne toteutetaan keväällä Myös osaamiskartoituksen 2013 valmistelu ja toteutus on kesken. Turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön takaamiseksi on koulujen peruskorjausta jatkettu Kuninkaanhaan, Väinölän ja Kyläsaaren kouluilla. Myös muilla kouluilla on tehty useita pienempiä viihtyvyyttä lisääviä parannuksia. Kiinteistöjen terveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitäminen on kasvatus- ja opetustoimen keskeisiä haasteita. Tällä hetkellä rahat eivät riitä nykyisen kiinteistökannan riittävään vuosittaiseen parantamiseen. Investointisuunnitelma on laadittu yhdessä teknisen palvelukeskuksen kanssa, mutta se on taloudellisista syistä liian suppea tämän hetkiseen tarpeeseen nähden. Useat kouluyksiköt kärsivät huonosta sisäilmasta, mutta varsinaisia homekouluja ei Porissa nykyisen tiedon valossa ole. Oppilashuollon palvelut ovat vakiintuneet kuuden psykologin ja yhdeksän koulukuraattorin toteuttamina. Painopistettä on pyritty kohdistamaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Vuoden lopussa saatiin myös tulokset laajasta oppilaiden terveyskyselystä ja niitä käsitellään tarkemmin kevään 2014 aikana. Kokonaisuutena kasvatus- ja opetustoimen koulujen toimintaa koskeva tavoitteenasettelu eteni suunnitellusti. Joidenkin tavoitteiden osalta toteuttamisaikataulu siirtyi seuraavaan vuoteen. 3/16

4 Koulujen työsuunnitelmat Tilastotietoja Perusopetuksen yleisopetuksen oppilasmäärä on oppilastilaston mukaan 6575 ja se on laskenut viime vuodesta yhteensä 29 oppilaalla. Vuosiluokilla 7 9 oppilasmäärä on laskenut 8 oppilaalla, jolloin alakoulujen oppilasmääräpudotukseksi jää 21 oppilasta. Erityisopetuksen oppilasmäärä on 488 ja se on noussut 6 oppilaalla. Päivälukioiden opiskelijamäärä on laskenut 47 opiskelijalla ollen kuluvana lukuvuonna Tunti- ja erityistehtäväkehyksen osalta alakoulujen tuntimäärät ovat lisääntyneet 97 tuntia, yläkoulujen vähentyneet 69 tuntia ja yhtenäiskoulujen lisääntyneet 89 tuntia. Lukioiden tuntimäärät ovat vähentyneet 30 tuntia. Tuntimäärät ovat lisääntyneet jonkin verran ja niihin sisältyy kuten viime vuonnakin valtion osoittama erityistuki suurten ryhmien jakamiseen. Peruskouluissa ja lukioissa opetetaan viikoittain tuntia, joka on 87 tuntia enemmän kuin viime lukuvuonna. Lisäys johtuu OKM:n ryhmien jakamiseen käytetyn resurssin lisääntymisestä. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi on erityisopetusresurssi yläkouluissa ja erityiskouluissa säilytetty korkealla tasolla. Tuntikehystä on myös osoitettu alakoulujen suurten ryhmien jakamiseen 330 tuntia, jos luokan koko on ollut 25 tai yli. Yläkouluille tätä resurssia on jaettu 116 tuntia ja yhtenäiskouluille 55 tuntia. Neljän koulun alaisuudessa toimivat JOPO-luokat tukea tarvitseville oppilaille. Näillä oli tilastointipäivänä 37 oppilasta, mikä on aiempaa hieman enemmän. Keskiaukeaman tilastotiedot-osasta selviävät perusopetusryhmien oppilasmäärät ja niiden keskiarvo, joka on alakouluissa 19, yläkouluissa 21,1 ja erityiskouluissa 7,3. Lukioissa opetustuntia kohden on 14,3 opiskelijaa. Ryhmäkoko on pysynyt alakouluissa ennallaan, mutta lukiossa hieman noussut. Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä on 113 tapausta. Koska kiusaamistapausten kirjaamisperusteet vaihtelevat, luku ei välttämättä vastaa todellista tilannetta. Määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Porin kouluissa on kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Suuri osa kouluista on myös mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu toimenpideohjelmassa. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelee kouluittain. Yli 32 oppilaan ryhmiä perusopetuksessa ei ole. Lukion ryhmäkoot ovat jonkin verran suurempia. Ryhmäkoot ovat viime vuosina hieman pienentyneet johtuen kasvatus- ja opetustoimen talouden tasapainottumisesta ja oppilasmäärien vähenemisestä sekä ylimääräisestä valtionosuudesta suurten ryhmien jakamiseksi. Yläkoulujen antamien tietojen mukaan päättötodistuksen saaneista oppilaista neljä jäi ilman opiskelupaikkaa kun ilman opiskelupaikkaa jääneitä oli viime vuonna kolme. Lukion keskeyttäneiden määrä viime vuonna oli 56 oppilasta, joka oli 5 vähemmän kuin viime raportoinnissa. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin II-asteen koulujen työryhmässä. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Keskeyttäneiden määrä on kahtena vuotena vähentynyt 23 opiskelijalla. Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi Koulut ovat arvioineet vuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulutyölle ja kehittämistoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Koulujen toteuttama arviointi on perusopetuslain 21 :n ja lukiolain 16 :n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin kasvatus- ja opetustoimessa usean vuoden ajan. Arvioinnin osa-alueita ovat oppilaan hyvä oppiminen, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, hyvät oppimisympäristöt, sidosryhmä- ja seutuyhteistyö sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi. Hyvään oppimiseen kohdistuvat tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi ovat keskeisiä koulun kehittämiseen liittyviä asioita. Viime vuosina on vahvasti ollut esillä oppilaiden erilaisuuden huomioonottaminen kolmiportaista tukijärjestelmää kehittämällä. Koulut ovatkin näiltä osin kiinnittäneet huomiota oppilaaseen kohdistuvaan tukeen mukaan lukien erityisopettajan monipuolisen roolin kehittämisen. Oppimistulosten seurantaa ja vertailua muihin kouluihin on käytössä useilla kouluilla, mutta sitä voisi edelleen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi lisätä. Opetuksen kehittäminen ei tunnu niinkään kohdistuvan oppiainesisältöjen kehittämiseen vaan eri teemojen toteutukseen, joita toteutetaan laajana opettajien yhteistyönä. Henkilöstön ammattitaitoa on ylläpidetty jatkuvalla henkilöstökoulutuksella, jota on toteutettu pääosin 4/16

5 OKM:n tukeman Osaava-koulutushankkeen kautta. Koulutukseen on sisältynyt paljon myös työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvää koulutusta, jota myös kasvatus- ja opetusvirasto on suoraan tukenut. Hyvien oppimisympäristöjen turvaamiseksi riittää työtä. Sisäilmaongelmat ja vanheneva kiinteistökanta aiheuttavat jatkuvaa huolta. Nykyisillä investointivaroilla terveellisten ja turvallisten oppimisympäristöjen takaaminen käy ajan myötä mahdottomaksi. Jo nyt on havaittavissa ajoittain merkittäviäkin ongelmia. Monissa paikoin on kuitenkin pieniä oppimisympäristöjen ja mm. piha-alueiden parannuksia saatu tehdyksi. Myös turvallisuuden suunnitteluun ja lisäämiseen on kiinnitetty huomiota mm. turvallisuussuunnitelmaa päivittämällä ja esim. teknisten töiden tiloihin kohdistuvilla parannuksilla. Oppimisympäristöjen yhtenä kehittämishaasteena ovat tietotekniikan opetuskäytön lisääntymisen myötä muuttuvat toimintaympäristövaatimukset. opetussuunitelmatyötä. Ops-työn käynnistämisen lisäksi toiminta-alueella otetaan käyttöön uusi kulttuuriopetussuunnitelma lautakunnan päätöksen mukaisesti. Koulut kiinnittävät huomiota myös oppilasarvioinnin yhdenvertaisuuden parantamiseen. Siinä ohella toteutettava vertaisarviointi koulujen kesken saa ehkä liian vähän huomiota suunnitelmissa. Lähiympäristön käyttö opetuksen tukena on positiivinen asia. Tietotekniikan oppimiskäyttö on esillä ja erityisesti se näkyy lukioiden opetuksen kehittämisessä. Lukioiden osalta myös lukiokurssien yhtenäistäminen on kuluvan lukuvuoden tavoitteena. Oppimisympäristöjen turvallisuus on monilla kouluilla esillä ja siihen liittyy mm. koulun turvallisuussuunnitelman tarkastelu. Erityisinä painoalueina ovat koulupihat ja teknisen työn tilat. Koulupihojen kehittäminen onkin tuonut merkittävästi lisää myös välituntiliikunnan edistämiseen liittyvään tavoitteen asetteluun. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on jatkuvaa. KiVa Koulu toiminta on laajaa ja sillä pyritään oppilasturvallisuuden lisäämiseen ja kiusaamisen vähentämiseen ja estämiseen. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä kokonaisvaltainen ajattelu ja ennaltaehkäisevä näkökulma alkavat pikkuhiljaa laajeta. Esimerkkeinä ajatuksen toteuttamisesta ovat yleistyneet mm. kummioppilastoiminta, koulun yhteiset tapahtumat, koulujen välkkäritoiminta, kerhotoiminta ja oppilaiden osallisuuden edistäminen. Työrauhaan kouluissa kiinnitetään jatkuvaa huomiota eikä sen haasteellisuutta voi kyseenalaistaa. Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle Toisen asteen opintoihin valmentaminen korostuu luonnollisesti yläkoulujen työssä. Lukioille keskeistä on yhteistyö muiden lukioiden kanssa. Kansainvälistä toimintaa on melko vähän, mutta sitä rajoittaa jo itsessään toimintaan suunnattujen resurssien niukkuus. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia pyritään edistämään käynnistämällä alueelliset hyvinvointityöryhmät. Toimintaan liittyy olennaisesti myös lasten ja nuorten osallisuutta edistävä toiminta. Merkittävänä tavoitteena on myös koulujen ohjaustoiminnan parantaminen ja mm. erityiskoulujen yhteisen ohjaussuunnitelman laadinta. Lukuvuosittaisen työsuunnitelmatyön yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Koulujen tuloskortteja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tavoitteenasettelu on koulun toiminnan kehittämistä, jolloin se on tehtävä koulun omista lähtökohdista. Tästä syystä eri koulujen tavoitteet ja mittarit ovat keskenään melko erilaisia. Koulujen tuloskorttien sisältö, yhdenmukaisuus ja vertailtavuus ovat parantuneet viime vuosien mittaan. Toimintatapa alkaa siis vakiintua ja vakiintuessaan edistää koulujen tavoitteellista kehittämistyötä. Hyvän oppimisen osa-alueella edelleen odottaisi olevan enemmän oppimiseen ja oppisisältöjen kehittämiseen liittyvää uudistamistyöskentelyä. Tilanne muuttunee olennaisesti, kun ryhdytään lukuvuoden aikana suunnittelemaan uutta /16

6 HENKILÖSTÖ Vuosi 2013 alkoi uuden toimialueen liittymisellä Kasvatus- ja opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti siirtää Porin kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan musiikkialan koulutuksen osalta Länsirannikon Koulutus Oy:lle. Samalla Porin kaupunginvaltuusto päätti, että Palmgren-konservatorio siirretään lähtien kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisuuteen. Palmgrenkonservatorion toimintaprosessien sovittaminen kasvatus- ja opetustoimen käytäntöihin alkoi edellisenä vuonna ja siirto eteni suunnitellusti. Henkilöstöä Palmgren-konservatoriosta siirtyi koulutoimeen noin 65 henkilöä, joista 35 on vakituisessa työsuhteessa. Hallinnollisissa tehtävissä työskentelee 6 henkilöä ja loput ovat pää- ja sivutoimista opetushenkilöstöä. Henkilöstölukua nostavat useat työluonteen vuoksi määräaikaisina tuntiopettajina työskentelevät opettajat. HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Henkilöstömäärät on kerätty FK-raportointiohjelmasta vuoden viimeisen päivän mukaan. Kovi Määräaikainen Sijainen Toistaiseksi vo Työllistetty Yhteensä Vuoden 2013 luvuissa näkyy Palmgren-konservatorion henkilöstö. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt suoraan suhteessa Konservatoriosta siirtyneisiin. Määräaikaisten henkilöiden määrä on todellisuudessa pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Palmgrenkonservatoriosta siirtyi Kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen 30 määräaikaisella suhteella olevaa, mutta tilastossa kasvua on 23 henkilön verran. Määräaikaisten ja sijaisten määrät vaihtelevat kuitenkin paljon kuukausittain toiminnan luonteesta johtuen. POISSAOLOT JA TYÖHYVINVOINTI Kovi Sairauspäivät Työtapaturmat Vapaa-ajan tapaturmat Vuorotteluvapaa Yhteensä Luvuissa on mukana kaikilta vuosilta Palmgrenkonservatorion tiedot vertailtavuuden parantamiseksi. Sairauslomapäivien määrä lisääntyi vähän, edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolot työtapaturmien vuoksi pysyivät määrällisesti samoina, mutta vapaa-ajan tapaturmien osuus on nousussa. Vuorotteluvapaata ei käytetty vuonna 2013 niin paljon, kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan liikuntatottumusten lisäämiseksi on Terve-kampanjaa jatkettu edelleen. Kampanjan aikana henkilökunta on saanut tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Tänä vuonna Terve-kampanjan puitteissa järjestettiin myös henkilökunnalle mahdollisuus osallistua muutamiin kulttuuritapahtumiin, kuten aiemmin toteutetussa työsykekyselyssä oli toivottu. Koulutusta järjestetään pääasiassa paikallisesti. Porin kaupungin henkilöstöpalveluiden organisoiman koulutuksen lisäksi kouluttajia löytyy myös omasta henkilöstöstämme. Lisäksi Osaava Satakunta hanke on järjestänyt vuoden aikana lukuisia koulutustilaisuuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Pedagogisen koulutuksen lisäksi Osaavan kautta on voinut sopia vaikka resiinaretken tai seikkailuretken Säppiin työhyvinvointia ajatellen koko työyhteisölle 6/16

7 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Miten toimintaa järjestetään Koululaisten iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1.- ja 2.-luokan oppilaille sekä niille luokan oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös. Toiminnan tavoitteena on turvallisen ja lapsen kasvua tukevan vapaa-ajantoiminnan tarjoaminen koululaiselle. Toiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa ja sitä ohjaavat Opetushallituksen laatimat perusteet sekä Porin kaupungin iltapäivätoiminnan toiminta- ja arviointisuunnitelma. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä klo välisenä aikana ja päivittäinen ohjelma sisältää valvottua ulkoilua, liikuntaa, leikkiä, askartelua, läksyjen tekoa ja lepoa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä ohjata lasta aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan. Ohjaajina toimivat lasten ja nuorten ohjaamiseen koulutuksen saaneet ammattilaiset. Iltapäivätoiminnasta perittävä maksu on 80 euroa/kk. ILTIS-toimintaa järjestävät Porin kaupungin ylläpitämissä kouluissa Porin seurakuntayhtymä ja TUL:n Satakunnan piiri ry. Björneborgs svenska samskola, Porin Kristillinen koulu ja Porin seudun Steinerkoulu järjestävät iltapäivätoimintaa omille oppilailleen. Iltapäivätoiminta vuonna 2013 Haku koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuodelle toteutettiin ja ensimmäistä kertaa hakemus oli mahdollista tehdä sähköisesti. Suurin osa haki paikkaa sähköisen haun kautta. Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille ja tulokset saatiin Huoltajien vastatessa kysymykseen: Miten tyytyväinen olet saamaasi apip-palveluun? (vastaus kouluarvosanoin 4-10) saatiin keskimääräiseksi arvosanaksi 8.53, mikä oli parempi koko maan (8,39) tuloksiin verrattuna. Tulokset käytiin läpi Porissa keväällä järjestetyssä koko Satakunnan iltapäivä- ja kerhotoiminnan koulutustilaisuudessa, jossa oli mukana erityisasiantuntija Riitta Rajala opetushallituksesta. Elokuussa 2013 aloitti iltapäivätoiminnan 756 koululaista ja ryhmiä muodostui kaikkiaan 60, joista neljä perustettiin lisäryhminä tammikuun loppuun asti. Ryhmistä kolme aloitettiin kaupungin omana toimintana. Joulukuun alussa 2013 iltapäivätoiminnassa oli 702 koululaista. KOULUTERVEYSKYSELYN 2013 TULOKSET Vuonna 2013 toteutettuun valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn Porissa vastasi 1496 peruskoulujen 8.-9.luokkalaista oppilasta ja 715 lukioiden vuosikurssin opiskelijaa. Porissa kouluterveyskysely on toteutettu perusopetuksen ja lukion osalta vuodesta 2005 aina joka toinen vuosi. Kysely tuottaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata kouluyhteisön hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä ja samalla voidaan arvioida oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpiteiden vaikutuksia. Porissa edelliseen tutkimukseen verrattuna ilonaiheiksi koettiin peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla seuraavaa: Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan, fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulutapaturmat vähentyivät. Koulun työilmapiiri koettiin paremmaksi ja kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Koulutyön määrä koettiin aiempaa kohtuullisemmaksi, lintsaaminen vähentyi ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi. Koululounaan päivittäinen syöminen lisääntyi ja koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta ilonaiheina koettiin perheen yhteisen aterioinnin lisääntyminen, keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät, fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, toistuva rikkeidenteko ja koulutapaturmat vähentyivät. Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin ja liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyivät. Päivittäin koettu väsymys, viikoittain koettu päänsärky sekä humalajuominen ja huumekokeilut vähentyivät. Huolenaiheiksi peruskouluissa koettiin vanhempien työttömyyden ja läheisen alkoholin käytön aiheuttamien ongelmien lisääntyminen sekä päivittäisen tupakoinnin ja huumekokeilujen lisääntyminen. Toistuvien rikkeiden teko lisääntyi ja masentuneisuuteen haetaan apua aiempaa useammin. Lukion osalta huolenaiheina koettiin vanhempien lisääntynyt työttömyys, vanhemmat tiesivät huonommin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Ylipainoisia oli aiempaa enemmän ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi. Kyselyssä oli uudistettu joitain kysymyksiä ja ensimmäistä kertaa kysyttiin mm. seksuaalisen väkivallan kokemisesta. Peruskoululaisista 18 %, ja lukiolaisista 15 % vastaajista ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti ja nämä tulokset ovat nostettu myös esiin tarkempaa käsittelyä varten. Porin kaupungin osalta Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään yläkoulujen ja lukioiden omissa hyvinvointityöryhmissä sekä alueellisesti lasten ja nuorten parissa työskentelevien kesken. Kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä kokoaa tämän jälkeen painopistealueet ja tavoitteet esiteltäväksi lasten ja nuorten johtoryhmälle. 7/16

8 HOJKS Oppilas- ryhmät max/min koulukius.- tap. opisk. paikkaa vaille opp. poissaolo% koulutus-pv:t / op opett. koul. pv opett. kelp. vailla olevat sivutoim. hoid. tunnit päätoim. opet..tunnit päätoim opett. opp./ opetustunti opp./ POR * POR kuljetus-opp. * opp.- määrä. TYÖSUUNNITELMA/tilastotiedot Koulu Ahlaisten koulu ,0 16,4 5 24,0 15,0 3,0 6, Cygnaeuksen koulu ,6 16, ,8 6,0 48,0 2,0 4, Enäjärven koulu ,6 18,9 7 26,6 7,0 1,0 2, Herralahden koulu ,6 17,4 5 25,0 2,0 10,0 2,0 3, Kalaholman koulu ,2 18, ,3 36,0 3,6 3, Kankaan koulu ,2 20,2 7 27,2 12,0 12,0 1,7 3, Kyläsaaren koulu ,2 18, ,3 15,0 1,3 4, Käppärän koulu ,9 18, ,8 26,0 1,2 5, Lattomeren koulu ,7 16,3 4 25,0 16,0 4,0 2, Mäntyluodon koulu ,2 15,7 5 24,0 2,0 20,5 4,1 2, Pihlavan koulu ,9 15,1 9 24,0 9,0 1,0 3, Reposaaren koulu ,0 16,8 3 26,0 3,0 21,0 7,0 2, Ruosniemen koulu ,6 18, ,4 10,0 10,0 0,5 3, Söörmarkun koulu ,0 16,0 4 27,0 7,0 7,0 1,8 3, Toejoen koulu ,4 19, ,5 26,0 1,4 3, Toukarin koulu ,7 17,0 3 28,3 4,0 9,0 3,0 1, Tuorsniemen koulu ,2 16,1 6 23,0 15,0 2,5 3, Uudenkoiviston koulu ,3 18, ,0 18,0 1,6 2, Vähärauman koulu ,4 19, ,0 1 21,5 0,8 3, Väinölän koulu ,5 17, ,0 20,0 1,1 3, ,0 17, ,1 46, ,0 2,2 3, Lv ,2 16, ,5 48, ,0 2,7 3,2 29 Herttuan koulu ,2 8, ,9 6,0 61,0 2,0 9, Kallelan koulu ,8 7, ,0 15,0 1,3 5, Koivulan koulu ,2 6, ,5 6,0 38,0 2,5 4, Tiilimäen koulu ,3 1,0 1 14,0 3,5 2, Lastun koulu ,1 8 28,0 6 1,0 0,1 6, ,3 7,5 69,0 25,3 13, ,0 1,9 5,6 21 9,7 5 Lv ,4 7,5 69,0 25,1 5, ,0 1,9 5,0 20 Kuninkaanhaan koulu ,3 18, ,7 20,0 1 68,0 2,1 3, Länsi-Porin koulu ,3 18, ,3 1,0 54,0 1,6 7, Meri-Porin koulu ,1 18, ,0 4,0 63,0 2,5 6, Porin Lyseon koulu ,7 18, ,5 8,0 15,0 0,6 5, PSYL:n koulu ,0 18, ,1 3 41,0 1,5 8, ,1 18, ,3 33, ,0 1,7 6, Lv ,2 18, ,8 51, ,7 1,3 7,5 30 Itä-Porin yht.koulu ,9 17, ,7 24,0 6 50,0 1,6 6, Kaarisillan koulu ,5 17, ,8 14,0 1 60,0 2,4 4, Noormarkun yht.k ,3 18, ,0 8,0 45 1,5 4, ,2 18, ,5 46, ,0 1,8 4, Lv ,3 17, ,6 22, ,0 1,3 4,8 15 Kesk Länsi-Porin lukio , ,4 8,0 41,0 2,3 5, Meri-Porin lukio , ,5 3,5 19,0 1,7 6, Porin Lyseon lukio , ,3 5,0 45,0 2,4 4, PSYL:n lukio , ,2 30,0 1 74,0 2,8 5, , ,6 46, ,0 2,3 5, Lv ,6 79,6 2,6 5, Porin aikuislukio 17 21,6 52,0 3, /16

9 TUNTI JA ERITYISTEHTÄVÄKEHYS Koulu Opp.- määrä Käytetty tuntikehys Tuntikerroin yht. Norm. opet. Ryhmärahatunnit TO Kerho Erityisopett. Erityisteht. Kerroin 2012 Kerroin 2011 Kerroin 2010 Kerroin 2009 Ahlaisten koulu ,0 1,64 105,0 11,0 2,0 4,0 1,0 1,68 1,58 1,55 1,49 Cygnaeuksen koulu ,0 1,62 491,0 21,0 5,0 51,0 1,0 1,64 1,62 1,55 1,46 Enäjärven koulu ,0 1,50 167,0 15,0 4,5 11,0 4,5 3,0 1,50 1,43 1,44 1,38 Herralahden koulu ,0 1,60 110,0 15,0 2,0 4,0 2,0 1,64 1,51 1,47 1,41 Kalaholman koulu ,0 1,35 238,0 3,0 5,5 10,0 3,5 1,37 1,38 1,41 1,36 Kankaan koulu ,5 1,41 172,0 17,0 10,0 10,0 3,5 1,0 1,38 1,34 1,33 1,32 Kuninkaanhaan koulu 24 32,0 1,33 1,48 1,44 1,61 1,63 Kyläsaaren koulu ,0 1,44 256,0 18,0 1,0 17,0 5,0 1,46 1,42 1,40 1,36 Käppärän koulu ,0 1,50 449,0 23,0 5,5 51,0 4,5 1,46 1,45 1,44 1,40 Lattomeren koulu ,0 1,66 92,0 7,0 4,0 4,0 1,0 1,50 1,66 1,60 1,50 Mäntyluodon koulu ,0 1,62 111,0 8,0 1,0 2,0 1,0 1,64 1,69 1,72 1,64 Pihlavan koulu ,0 1,86 158,0 20,0 1,5 9,0 4,5 1,56 1,51 1,53 1,48 Reposaaren koulu 54 84,0 1,56 74,0 6,0 1,0 2,0 1,0 1,52 1,53 1,56 1,38 Ruosniemen koulu ,0 1,41 448,0 29,0 2,0 25,0 6,0 1,45 1,41 1,41 1,40 Söörmarkun koulu ,0 1,70 109,0 9,0 2,0 5,0 3,0 1,0 1,59 1,61 1,46 1,41 Toejoen koulu ,0 1,40 403,0 31,0 7,0 24,0 6,0 1,42 1,44 1,52 1,43 Toukarin koulu 59 91,0 1,54 80,0 3,0 6,0 2,0 1,59 1,67 1,63 1,67 Tuorsniemen koulu ,0 1,57 130,0 9,0 1,5 1,0 1,5 1,54 1,62 1,65 1,64 Uudenkoiviston koulu ,0 1,46 243,0 18,0 7,0 9,0 5,0 1,42 1,44 1,43 1,42 Vähärauman koulu ,0 1,40 591,0 28,0 5,0 56,0 7,0 1,39 1,42 1,39 1,33 Väinölän koulu ,0 1,51 383,0 39,0 5,0 11,0 5,0 1,55 1,54 1,43 1, ,5 1, ,0 330,0 72,5 312,0 68,0 5,0 1,49 1,48 1,46 1,42 Lv ,0 1, ,0 80,5 338,0 75,0 10,5 Herttuan koulu ,0 2,60 692,0 13,0 2,70 2,80 2,92 2,83 Kallelan koulu ,0 3,10 1,0 313,0 10,5 0,5 3,04 2,88 2,86 2,99 Koivulan koulu ,0 3,63 0,5 385,0 6,5 3,53 3,49 3,43 3,37 Tiilimäen koulu 95,0 1,0 94,0 Lastun koulu ,0 5,51 218,0 8,0 5, ,0 3,32 2,5 1702,0 38,0 0,5 3,37 3,34 3,41 3,50 Lv ,5 3,37 TO/ JAKSO 30,0 Kuninkaanhaan koulu ,0 1,97 681,0 30,0 11,3 60,0 76,8 2,06 1,96 1,96 1,95 Länsi-Porin koulu ,0 1,97 724,0 26,0 6,6 58,0 67,4 1,97 2,02 1,88 1,91 Meri-Porin koulu ,7 2,23 414,0 19,0 5,0 79,0 54,7 2,20 2,12 2,01 1,97 Porin Lyseon koulu ,0 2,03 496,5 18,0 4,0 54,0 59,5 0,5 2,02 1,96 1,89 1,88 PSYL:n koulu ,0 2,18 458,5 23,0 7,8 76,0 35,2 0,5 2,06 2,10 1,98 2, ,7 2, ,0 116,0 34,7 327,0 293,6 1,0 2,05 2,02 1,94 1,94 Lv ,0 2, ,5 20,1 331,0 308,7 3,5 Itä-Porin yht.koulu ,0 2,00 603,0 21,0 8,0 140,0 50,8 1,0 1,97 1,95 1,96 1,84 Kaarisillan koulu ,4 1,98 435,0 14,0 5,0 98,0 35,4 1,93 1,97 1,98 1,68 Noormarkun yht.koulu ,0 1,91 588,0 20,0 10,6 105,0 48,4 2,0 1,83 1,81 1,83 1, ,4 1, ,0 55,0 23,6 343,0 134,6 3,0 1,91 1,90 1,91 1,77 Lv ,0 1, ,5 20,6 320,0 123,9 2,0 KER- ROIN DEMONST Länsi-Porin lukio ,0 1,46 326,4 32,4 5,0 4,4 63,8 1,40 1,44 1,45 1,45 Meri-Porin lukio ,0 1,92 205,9 20,9 3,5 6,6 44,7 1,73 1,67 1,51 1,77 Porin Lyseon lukio ,0 1,43 369,0 37,4 4,6 7,7 68,3 1,46 1,42 1,44 1,33 PSYL:n lukio ,0 1,57 524,4 53,5 10,4 9,9 108,7 1,54 1,71 1,51 1,53 Lukion erityisopetus 27, ,0 1, ,7 144,2 23,5 28,6 285,5 0,0 1,53 1,58 1,50 1,51 Lv ,0 1,53 148,6 32,7 29,7 283,4 0,0 Yht. Omat Porin aikuislukio ,6 246,10 246,1 43,9 6,5 1,0 52,1 Lv ,70 9/16

10 VARHAISKASVATUS Vuonna 2013 päivähoidon ja varhaiskasvatuksen talous ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Henkilöstökulut ylittyivät talousarvioon verrattuna. Tämä johtui palkkakustannusten noususta sekä työnantajamaksujen korotuksista vuodelle Samoin tukipalveluiden ostot mm. ateria- ja siivouspalveluiden osalta kasvoivat. Päivähoitomaksuja ja mm. työllistämistukia kertyi tulopuolelle talousarviossa ennakoitua enemmän. Kaupunginvaltuusto myönsi määrärahoihin (KV ) 0,85M :n ylitysoikeuden. Muutetun talousarvion määrärahoissa pysyttiin. Varhaiskasvatuksen talousarviotavoitteet toteutuivat hyvin vuoden loppuun mennessä. Tilat ja investoinnit: Loppu vuodesta päästiin päivähoidossa pitkästä aikaan nauttimaan uusista tiloista. Päiväkoti Veturitallin rakentaminen eteni vuoden aikana aikataulun mukaisesti. Toiminta henkilöstöineen ja lapsineen alkoi uusissa tiloissa marraskuun alusta. Lisätilat tulivatkin tarpeeseen. Herralahden päiväkodissa on tutkittu sisäilma-asioita jo 1980-luvun lopusta lähtien. Useista korjauksista huolimatta sekä työntekijöillä että käyttäjillä oli syksyllä 2013 oireita, joilla saattoi olla yhteys sisäilmaan. Ympäristöterveysjaosto päätti kokouksessaan määrätä päiväkoti Herralahden suljettavaksi lähtien korjaustoimenpiteitä varten. Annetun aikataulun mukaisesti päivähoidossa oli n. kaksi viikkoa aikaa sijoittaa 4 ryhmää eli noin 80 lasta muihin Porin päivähoitoyksiköihin. Kolme ryhmää sijoittui Päiväkoteihin Tiilimäki, Veturitalli ja Väinölä. Väinölän päiväkotiin saatiin tilaa, kun esiopetusryhmälle saatiin paikka Väinölän koululta. Neljäs ryhmä jaettiin ryhmäperhepäiväkoteihin Mustikka ja Mansikka. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toiminta on edennyt Kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän tilasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on vuonna 2013 valmistuneen Veturitallin päiväkodin lisäksi kaksi muuta uutta isoa päiväkotia. Lisäksi suunnitelman mukaisesti aikavälillä luovuttaisiin 13 päivähoitoyksiköstä. Päivähoidossa on pitkään ollut tilan ahtautta ja useampia rakennuksia on tällä hetkellä Sisäilmatyöryhmän tutkimuksen alaisena. Uusi Veturitallin päiväkoti tuo vain osin ratkaisua tilanteeseen, kaksi uutta päiväkotia on tarpeen vuoteen 2020 mennessä. Valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan investointisuunnitelmaan uuden päiväkodin suunnittelua varten määrärahan vuodelle Päivähoidon investoinnit suunnattiin Veturitallin uuden päiväkodin rakentamiseen ja ensikertaiseen kalustamiseen. Muissa päivähoidon yksiköissä uusittiin kalusteita mm. kaappisänkyjä ja ergonomisesti oikean korkuisia kalusteita. Lapset: Päiväkoti Veturitalli Veturitalliin muutti sen valmistuttua päiväkoti Itätullin lapset ja henkilökunta. Lisäksi päiväkoti Esikosta siirrettiin ympärivuorokautinen päivähoito sinne. Myös päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tilasuunnitelman mukaisesti suljetuiksi sovitut ryhmäperhepäiväkotitilat Puuhala ja Touhula olivat lopettaneet toimintansa jo kesäkuussa. Esikon tilat otettiin käyttöön päivällä toimivia päiväkotiryhmiä varten ja yksikön nimeksi tuli päiväkoti Tiilimäki. Päivähoidossa olevien lasten määrä oli edelleen kasvussa. Tammikuussa oli 88 lasta enemmän hoidossa kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Lasten määrän oli ennustettu pienevän syksyllä, vuonna 2006 syntyneiden suuren ikäluokan siirryttyä perusopetuksen piiriin, mutta lapsimäärän kasvun tasaantuminen näkyi vasta joulukuun tilastoissa, jolloin lapsia oli enää kolme enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Päivähoidon toimintasuunnitelman ennusteiden mukaisesti lapsimäärä pysyy nykyisenä lähivuodet. Hoidon tarpeeseen vaikuttaa syntyvyyden ja muuttoliikkeen lisäksi vanhempien työllisyys- ja koulutustilanne. Lisäksi muutoksia lasten määriin ja hoidossa oloaikoihin voi tuoda vuonna 2014 hyväksyttäväksi kaavailtu uusi varhaiskasvatuslaki. 10/16

11 keskiarvoksi vanhempien arvioinneissa tuli 4,33 ja henkilöstön arvioinneissa 4,32. Tämä tulos on parempi kuin koko Suomen vastaavat keskiarvot, jotka olivat vanhempien osalta 4,27 ja henkilöstön osalta 4,31. Arviointitulosten pohjalta Porin kaikki varhaiskasvatusyksiköt sekä näissä kasvattajatiimit laativat kehittämissuunnitelman, jonka mukaisesti he vievät toimintaansa eteenpäin. Kyselyn uusintamittaus tehdään keväällä Organisaatio ja henkilöstö: Syksyllä päivähoidon organisaatio muuttui, kun kolme varhaiskasvatuksen aluejohtajaa aloitti työnsä. Aluejohtajien avulla varhaiskasvatuksen toimintaa kehitetään joustavammaksi. Muutoksen avulla lisätään henkilöstön ja lasten tarkoituksen mukaista sijoittelua päivähoitoyksiköiden välillä ja kehitetään päivähoidon eri toimintamuotoja. Aluejohtajista tuli myös oman alueensa päiväkodin johtajien esimiehiä. Organisaatiomuutoksen myötä päivähoidon maantieteelliset alueet supistettiin viidestä kolmeen; pohjoinen alue, läntinen alue ja itäinen alue. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi suunnattu Tervekampanja jatkui varhaiskasvatuksen osalta koko vuoden ajan. Kampanjan puitteissa sai tutustua monenlaisiin liikuntalajeihin ja osallistua terveysmonitorimittauksiin. Osaamisella hyvinvointia: Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö on mukana Työsuojelurahaston osarahoittamassa Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön ja viiden kunnan yhteisessä verkostohankkeessa. "Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa" kehittämis-hankkeessa. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle varhaiskasvatuksen laadun arvioinnista. Vanhemmat ja henkilöstö arvioivat lapsikohtaisesti toteutetun varhaiskasvatuksen laatua. Arviointi toteutettiin sähköisesti helmikuussa Porissa hankkeeseen osallistui koko varhaiskasvatus; päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoito. Kyselyyn vastasi 53 % päivähoidossa olevien lasten vanhemmista ja 89% kasvatushenkilöstöstä. Vanhemmat ja henkilöstö arvioivat varhaiskasvatusta viiden eri osa-alueen kautta asteikolla 1-5. Kokonaislaadun Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja: Porissa on ollut käytössä lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä noin kaksi vuotta. Lisä koskee kaikkia alle 3- vuotiaita lapsia, jotka ovat hoidossa muussa kuin kunnallisessa päivähoidossa. Lisän käyttöönoton jälkeen yksityisen hoidon määrä on lisääntynyt. Päivähoidolle vaihtoehtoisten tukimuotojen taloudellisuuden selvitystyö jatkuu edelleen. Porin omassa kodissa työskenteleville perhepäivähoitajille työterveyshuolto toteutti projektin Perhepäivähoitajiin kohdistuva työkykyä ylläpitävä toiminta. Projekti painottui työergonomiaan ja sisälsi työterveyshoitajien kotikäynnin sekä luentoja aiheeseen liittyen. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelujen kehittäminen on ollut tavoitteena tällä kaudella. Avoimen kerhotoiminta tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon päivähoidolle. Kotihoidossa olevalla lapsella on kerhossa mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan lapsiryhmässä. Kerhotoiminnan kehittämiseksi kahteen avoimeen päiväkotiin siirrettiin lastentarhanopettajat työskentelemään ryhmissä. Esiopetuksen osalta esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tiivistettiin edelleen, jotta nivelvaihe varhaiskasvatuksesta siirtyminen koulun opetuksen piiriin saataisiin luontevaksi. Yhteistyön merkeissä joiltakin kouluilta järjestyi tiloja esiopetusta varten ja näin päiväkoteihin jäi enemmän tilaa muille päivähoidon lapsille. Esiopetusta järjestettiin Käppärän, Kyläsaaren, Söörmarkun, Kankaan, Väinölän ja Pihlavan kouluilla sekä Noormarkun yhtenäiskoululla. Esiopetuksen opetushenkilöstö on mukana Osaava Satakunta-hankkeeseessa. 11/16

12 Palmgren-konservatorio Iloa Musiikista Toiminta ja tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Palmgren-konservatorion perustehtävä on järjestää musiikkialan koulutusta eri ikäryhmille elinikäisen oppimisen periaatteella. Perustehtävänsä tukemiseksi Palmgrenkonservatorio pyrkii myös vahvistamaan musiikkikasvatuksen toimintamahdollisuuksia ja tunnettuutta alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi Palmgren-konservatorio pyrkii aktivoimaan kulttuurialan yhteistyötahojen verkostoitumista muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä tuottamaan konsertteja ja muita musiikinesitystilanteita. Vuosi 2013 oli Palmgren-konservatorion 82. toimintavuosi. Vuoden alusta alkaen astuivat voimaan uudet organisaatiomuutokset. Palmgren-konservatorio lakkasi olemasta kaupungin organisaatiossa oma hallintokuntansa ja Palmgren-konservatorion johtokunta lakkautettiin. Palmgren-konservatorio on nyt kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisessa kasvatus- ja opetusvirastossa oma tulosalueensa. Samassa yhteydessä Porin kaupunki teki Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kanssa sopimuksen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukaisen 60 opiskelijapaikan siirtämisestä WinNovaan. Musiikkialan perustutkinto on nyt osa WinNovan koulutustarjontaa ja se ostaa musiikin opetuspalvelut Porin kaupungilta, Palmgrenkonservatoriolta. Palmgren-konservatorio järjestää ammatillisen koulutuksen lisäksi taiteen perusopetuslain säätelemää musiikin laajan oppimäärän opetusta. Järjestämisluvan mukaisesti Palmgren- konservatoriolla on perusopetuksessa vuosiviikkotuntia, joita käytännössä annettiin tuntia 22 instrumentissa, yhtyeissä ja orkestereissa, musiikin perusteissa, musiikin teknologiassa sekä varhaisiän musiikinopetuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 52 opiskelijaa ja taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän puolella 462 oppilasta. Varhaisiän musiikinopetuksessa (musiikkileikkikoulu) oli keskimäärin 431 oppilasta. Henkilöstöä Palmgren-konservatoriossa oli 39 vakinaista viran- ja toimenhaltijaa. Määräaikaisia sivutoimisia tuntiopettajia oli 30 henkeä. Toiminnan kannalta merkittävin muutos henkilöstössä tapahtui kesällä, kun rehtori Juha Järvinen oli valittu syksyn alusta Turun konservatorion rehtoriksi ja syksyn alusta viransijaisuutta alkoi hoitaa vaskisoitinten lehtori Markku Ollila. Muitakin sijaisuusjärjestelyjä on pitänyt tehdä, kun erityyppisillä virkavapailla oli vuoden aikana seitsemän viran- tai toimenhaltijaa. Osa sijaisuuksista saatiin hoidettua sisäisin järjestelyin. Palmgren-konservatorion talous toteutui positiivisesti. Toimintakulut olivat euroa, jotka saatiin puristettua euroa arvioitua pienemmäksi. Kulujen karsiminen oli välttämätöntä, koska oli jo keväällä näköpiirissä tulorahoituksen pieneneminen, johtuen ammatillisten opiskelijoiden arvioitua pienemmästä määrästä. Toteutunut tulorahoitus oli euroa, joka oli euroa arvioitua pienempi. Näin ollen toteutunut vuosikate oli euroa. Vuodelle 2013 oli kolme keskeistä tavoitetta: 1. Koulutustehtävien laadunhallintajärjestelmän mallintaminen. Tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan. Taiteen perusopetuksen puolella on käytössä Virvatuli arviointijärjestelmä, jota on valmisteltu yhteisessä hankkeessa Porin kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausryhmän johdolla. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmä on valmisteilla osana WinNovan toimintaa, jonka lisäksi Palmgren-konservatorio on aktiivisesti mukana Suomen konservatorioliiton vastaavassa hankkeessa. 2. Rytmimusiikkiosaston opetustilat. Tavoitetaso oli rytmimusiikin opetustilojen hankinnasta toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja aikataulu. Tämä tavoite ei ole toteutunut. Syynä tavoitteen saavuttamattomuuteen oli yleinen haluttomuus ratkaista tämä ongelma. Myös rehtorin vaihtuminen kesken vuoden aiheutti suunnitelmien täydellisen pysähtymisen. 3. Kansainvälinen toiminta. Tämä tavoite saavutettiin osittain. Oppilasvaihto ei toteutunut, mutta pohjoismainen big band kurssi pidettiin Pori Jazz festivaalin aikaan. Keskeisten tavoitteiden lisäksi Palmgren-konservatoriolla oli aktiivinen vuosi. Maakunnan yhteistyöoppilaitosten välinen rehtorikollegio kokoontui säännöllisesti ja opistot saivat rahoituksen yhteiseen Osaava-hankkeeseen. Erilaiset yhteiset koulutustapahtumat alkoivat syksyn aikana jatkuen vielä seuraavalle vuodelle. Palmgren-konservatoriolla on tiivis yhteistyö myös Porin kulttuuritoimen sekä Pori Sinfoniettan että Porin oopperan kanssa. Muista yhteistyökumppaneista mainittakoon Pori Jazz festivaali, Pori Big Band ja Pori Jazz Society. Oman oppilaskonserttisarjan lisäksi Palmgrenkonservatorio tarjoaa ns. alumnikonsertteja, joissa ovat esiintyneet useat jatko-opintoihin siirtyneet entiset opiskelijat. Merkittävin konservatorion omien opiskelijoiden tuottama Spring Jamboree, jonka puitteissa opiskelijat antavat ammattiosaamisen näyttönsä. 12/16

13 Porin seudun kansalaisopiston kolmas vuosi Porin ja Ulvilan yhteisenä opistona Porin seudun kansalaisopisto kuuluu Porin kasvatus- ja opetustoimeen vapaan sivistystyön yksikkönä. Se hoitaa saman tehtävän myös Ulvilan kaupungin osalta. Opistossa toteutui opetustunteja ja kursseja oli 890, eli volyymi oli melko tarkasti edellisen vuoden 2012 tasolla. Toimipaikkoja oli edelleen noin 50. Vakinaisten määrä säilyi kahdeksassa, mutta eläköityneen suunnittelijaopettajan tilalle valittiin 1.8. alkaen KM Sari Halonen aloitti osa- ja määräaikainen suunnittelijaopettaja FM Silja Heikkilä, joka paikkaa osa-aikaeläkettä. Harjoittelijoita ja työkokeilijoita on vuoden aikana ollut yhteensä seitsemän. Opiskelijoita oli 6502 ja kurssilaisia Käsityön taiteen perusopetuksessa oli 134 oppilasta ja käsityön lukiodiplomeita oli suorittamassa viisi lukio-opiskelijaa. Kädentaitojen näyttely järjestettiin Porissa ja Ulvilassa Opiston ja kurssien markkinointia kehitettiin edelleen eri foorumeita hyödyntäen. Tavoitteista Select Print taitto-ohjelma hankittiin ja otettiin käyttöön ja näin saatiin edelleen kehitettyä opiston koulutusopasta ja sen valmistumisprosessia. Kurssipalautetta hyödynnettiin aikaisempaa järjestelmällisemmin ja ajankohtaisia lyhyt- ja teemakursseja järjestettiin aikaisempaa enemmän. Yhteistyötä kaupungin päivätoiminnan ja Kuntakokeilun kanssa lisättiin. Erityisryhmien kurssitarjontaa lisättiin mm. uudella asperger-aikuisten kurssilla. Yhteistyötä Osaava-hankkeen kanssa lisättiin ja hankkeelle varattiin opiston järjestämää täydennyskoulutusta. Opistolle laadittiin työsuunnitelma. Kehityskeskusteluja ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamista henkilöstön työhyvinvointitoimiin jatkettiin. Opetuskauden aikainen lauantaipäivystys aloitettiin. Osallistuttiin lähes koko vakinaisen henkilöstön voimin Satakunnan kansalaisopistojen koulutuspäivään Säkylässä ja vierailtiin Tampereen seudun työväenopistossa. Tuntiopettajien infotilaisuus järjestettiin Loppuvuodesta valmisteltiin kesäyliopiston siirto kansalaisopistoon. Opetustilojen käyttöastetta pystyttiin vielä parantamaan Opistotalon osalta. Tavoitteista toteutui osittain alueen vapaan sivistystyön palveluiden kartoitus, ja se johti kaupungin tekemään kesäyliopiston siirtymispäätökseen kansalaisopiston yhteyteen. Toimitilaverkon tarkastelu aloitettiin. Tavoitteista ei toteutunut laatukriteerityön aloittaminen. Opiston kehittämistyön etenemisen takia opistolla katsottiin, että erilliseen laatukriteerityöhön ei ole resursseja eikä siitä olisi lisäarvoa opistolle. Kasvatus- ja opetustoimen täydennyskoulutuksen siirtymisen suunnittelua opiston koordinoimaksi ei aloitettu. Talous toteutui suunnitellusti ja edelleen positiivisesti. Aikaisemman vuoden toteutuneen säästön hyvityksenä opisto sai kalusteiden ja välineiden hankintaan määrärahan, jonka avulla voitiin hankkia kolmeen luokkaan nykyajan tarpeita vastaavat kalusteet. Lisäksi voitiin hankkia aulaan info-tv järjestelmä, muutama tablettikone ja kannettava tietokone sekä uusia ompelukoneita Käsityökeskukseen. Syyskauden alusta Ulvilan alueen kurssimaksut nostettiin samalla tasolle Porin kanssa, kuten kaupunkien välisessä ylläpitosopimuksessa edellytettiin. Opiston toimintakulut olivat yhteensä euroa. Tuloja oli euroa. Toimintakate oli euroa. Opintosetelihanketta jatkettiin. Opisto siirtyi alueen muiden kansalaisopistojen kanssa muun yleissivistävän koulutuksen Osaava Satakunta hankkeen täydennyskoulutusverkostoon. Osallistuttiin Porin taiteen perusopetuksen toimijoiden Virvatuli-hankkeeseen ja Satakunnan kansalaisopistojen Ulos maailmaha viä - hankkeeseen. 13/16

14 TALOUS JA INVESTOINNIT KASVATUS JA OPETUSTOIMEN TALOUS Perus- ja lukiokoulutus Perus- ja lukiokoulutuksen talous toteutui suunnitellusti ja talousarviossa pysyttiin. Nettomäärärahasäästö oli Toimintakulut ja -tuotot ylittyivät talousarvioon verrattuna, mikä johtui pääosin hanketoiminnasta. Hankerahoitusta saatiin mm. koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen, perusopetuksen opetusryhmien jakamiseen, opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä kerhotoimintaan. Hanketuottojen myötä henkilöstökulut kasvoivat vastaavasti. Kaupungin tytäryhtiöiden tilavuokriin sisältyvien pääomaosuuksien kirjaustavan muutos lisäsi myös käyttötalouden tuloja. Henkilöstömenoja kasvattivat osaltaan työnantajamaksujen mm. eläkemaksujen korotukset vuodelle Tiukentunut talous näkyi mm. tarvikeostojen pienentymisenä edelliseen vuoteen verrattuna. Opetuksen resurssointiin ei tehty muutoksia. Lisäresursseja jaettiin suurten opetusryhmien jakamiseen, johon oli osoitettuna erillistä hankerahaa. Koulujen käyttörahat olivat 1-6 luokilla 195, 7-9 luokilla 260, erityiskouluilla 265 ja lukioilla 90 oppilas Päivähoito ja varhaiskasvatus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen talous ei toteutunut talousarvion mukaisesti. Henkilöstökulut ylittyivät talousarvioon verrattuna. Tämä johtui palkkakustannusten noususta sekä työnantajamaksujen korotuksista vuodelle Samoin tukipalveluiden ostot mm. ateria - ja siivouspalveluiden osalta kasvoivat. Päivähoitomaksuja ja mm. työllistämistukia kertyi tulopuolelle talousarviossa ennakoitua enemmän. Kaupunginvaltuusto myönsi määrärahoihin (KV ) :n ylitysoikeuden. Muutetun talousarvion määrärahoissa pysyttiin ja alkuperäisen talousarvion ylitys oli lopulta Palmgren-konservatorio Käyttötalouden tulot pienenivät suunnitellusta. Syy pienenemiseen oli ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän jääminen alle suunnitellusta, joka sopimuksen mukaisesti pienensi Winnovan maksamaa osuutta. Menot saatiin pidettyä kurissa tiukan seurannan ja maltillisen käytön ansiosta, jota toteutettiin välittömästi vuoden alusta. Nettomenomäärärahasäästö oli Porin seudun kansalaisopisto Talous toteutui positiivisesti. Opisto sai vuoden 2012 säästöjen perusteella lisämäärärahan kalustehankintoihin. Tulojen ylitykseen syynä olivat ennakoitua suuremmat kurssimaksutulot, jotka selittyivät lisääntyneellä tunti- ja opiskelijamäärällä. Kurssit toteutuivat hyvin ja peruutuksia oli vähän. Ulvilan alueen kurssimaksut nostettiin samaan tasoon Porin kanssa. Nettomenomäärärahasäästö oli /16

15 INVESTOINNIT Perus- ja lukiokoulutus Talonrakennuksen investoinnit siirtyivät vuoden 2013 talousarviossa teknisen palvelukeskuksen vastuulle. Merkittävimmät kohteet olivat Kuninkaanhaan koulun (2 M ) ja PSYLin (0,2 M ) peruskorjausten jatkuminen, Väinölän (1,0 M ) ja Kyläsaaren koulujen (0,7 M ) ilmanvaihtokorjausten jatkuminen sekä Tuorsniemen koulun peruskorjauksen loppuunsaattaminen (0,2 M ). Lisäksi määrärahoja osoitettiin koulujen pihatöihin ( ) ja koneiden ja laitteiden uusimiseen ( ). Irtaimen omaisuuden investointirahat ( ) kohdistettiin peruskorjauskohteiden kaluste ja varustehankintoihin. käytettiin Veturitallin päiväkodin ensikertaiseen varustamiseen sekä päiväkotien vanhentuneiden kalusteiden uusimiseen. Palmgren-konservatorio Investointimäärärahoja vuonna 2013 ei ollut käytössä. Porin seudun kansalaisopisto Investointimäärärahoja vuonna 2013 ei ollut käytössä. Päivähoito ja varhaiskasvatus Päivähoidon osalta merkittävin talonrakennuskohde oli Veturitallin päiväkodin uudisrakennus (3,28 M ), joka valmistui vuoden 2013 lopulla. Irtaimen omaisuuden investointirahat (0,15 M ) 15/16

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Arviointiraportin 2012 johtopäätösten toteutuminen 2013 Arviointiraportin 2013 johtopäätökset vuodelle 2014 Kulttuuriopetussuunnitelma hyväksytty Koululiiton vertailutietokanta käytössä Koulujen piha-alueiden kuntokartoitus tehty Veturitallin päiväkoti valmis Avoimen päiväkotitoiminnan kehittäminen ei edennyt Henkilöstön osaamiskartoituksen hyödyntäminen kesken Romanioppilaiden tukihanke toteutunut Kouluverkkosuunnitelman laadinta uudelleen Tuntijaon valmistelu Globaalikasvatuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Liikuntakasvatuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Päiväkodin yksityisen hoidon tuen kuntalisän laajentaminen alle 4-vuotiaille Päivähoidon talouden tasapainottaminen Koko hallintokunnan säästösuunnitelman laadinta Uusi osaamiskartoitus Palveluohjelman 2020 laadinta Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen jatkaminen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttaminen Tilastotiedot Tilastotiedot Op Luokka Opp Tunti Opet Tunnit Koulutus pvt/opett. Tuntikehyskerroin AA YA YK LU ERIT /16