Green Care toimintatapa ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Leena Liukkonen 20.9.2016 fai.fi faktia.fi
Kuntakyselyn mukaan yleisimmin ostettuja Green Care palveluja olivat ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta lapsille, nuorille ja kehitysvammaisille sekä sijaisasuminen maaseudulla. (Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, TTS:n julkaisuja 413, 2012) Metsäeskarien toimintaan on Forssan seudulla ollut jo monien vuosien ajan. Ulkoilun myötä lasten päivittäinen liikkuminen on lisääntynyt ja omatoimisuus vahvistunut. Alueelta löytyy myös monia sosiaali-pedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian toimijoita, jotka ovat halukkaita edelleen kehittämään toimintaansa. (Lehdistötiedote 14.2.2016, Forssan seudun Green Care klusterihanke)
Metsämörri ja Vihreä lippu Metsämörritoiminnan päätavoitteita ovat leikki, luonnon tutkiminen ja luonnosta huolehtiminen. (Suomen Latu kouluttaa, vuodesta 1992 alkaen suomenkielisenä. Lähtöisin Ruotsista Skogsmulletoiminta) Maailman pelastaminen on lasten leikkiä. Tämä on Vihreä lippu -toiminnan perusajatus. Vihreä lippu on nimitys päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelmasta. Vihreä lippu on myös kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki.
Voidaan sanoa, että Green Care on vanha asia, joka on saanut uuden nimen. Ennen ulkotyöt, metsäleikit ja retket olivat itsestään selvyyksiä ja arkisia asioita, nyt puhutaan Green Care -ideologiasta ja - toiminnasta. Luonto on aina ollut luonnollinen osa ihmisen elämää sekä ihminen luonnollinen osa luontoa. Ihmisen elämäntapojen muuttuessa urbaaneiksi, moderneiksi sekä lääketiede- ja teknologiakeskeisiksi ovat luonnon parantavat, terapeuttiset, kuntouttavat, hyvinvointia lisäävät ja ennaltaehkäisevät hyödyt unohtuneet. (Suopanki 2011)
Vanhempien kiire ja työpaineet yhdistettynä kasvavaan luontolukutaidottomuuteen ovat lisänneet luontoon ja liikuntaan liittyvien palveluiden tarvetta. Luontoympäristö lapsen sosiaalisena ja fyysisenä ympäristönä tarjoaa tutkitusti mahdollisuuden rauhoittumiseen, rentoutumiseen, virkistymiseen, itsetunnon vahvistumiseen, minäkuvan selkiintymiseen ja stressioireiden helpottumiseen. Sen lisäksi, että luonnonhyvinvointivaikutukset painottuvat toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, niin luontoympäristö tarjoaa myös konkreettisen mahdollisuuden löytää keinoja psyykkiseen itsesäätelyyn ja hoitaa siis mieltä myös suoraan.
Uusimpien lääketieteellisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä edullisesti, alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja stressihormonien määrää. Metsän myönteiset terveysvaikutukset alkavat tuntua, kun kaupunkilainen viettää lähiviheralueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Metsäretken jälkeen myös kyky selviytyä keskittymistä vaativista tehtävistä paranee. Luonnossa oleskelu lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia tunnetiloja sekä edistää keskittymis- ja suorittamiskyvyn palautumista. (Metsäntutkimuslaitos 2012.)
Luonnossa olon affektit, ovat myönteisiä ja tiedostamattomia tunteita, jotka syntyvät ja vaikuttavat ihmisissä, vaikka emme itse niitä tunnista tai havaitse. Metsien ja luonnon jääminen pois lasten varhaislapsuudesta on meiltä aikuisilta karhunpalvelus lapsille ja uusille sukupolville. Kaupunkeihin rakennetut leikkikentät on nopeasti koluttu läpi, kun taas metsässä leikit eivät lopu kesken. Lähes kaikki tuntemukset, jotka meissä heräävät metsässä, ovat positiivisia aistikokemuksia, oli kyseessä sienestys, marjastus, rauha, vapaus, eläimet tai esteettisyys. (Salonen 2011).
VASU2017 varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetushallitus päättää uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Opetushallitus valmistelee ja laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet siten, että niiden mukaan laaditut paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Tavoitteena on, että valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat valmiina lokakuun 2016 lopussa. VASU2017 luonnoksesta poimittua: Terveellinen ja kestävä elämäntapa Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja arkikäytäntöjä niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.
VASU2017 oppimiskäsitys Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.
VASU2017 - Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa. Ympäristökasvatus sisältää kolme, keskenään tasavahvaa ja tärkeää ulottuvuutta: oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta. Lähiluonto on sekä oppimisen kohde että oppimisympäristö. Myönteisten luontokokemusten kautta lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja hänen luontosuhteensa vahvistuu. Lähiluonnossa retkeily ja luonnon tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Luonnon ilmiöitä havainnoidaan eri aistein ja tutkitaan esimerkiksi havaintovälineiden avulla. Varhaiskasvatuksessa vaalitaan lasten kiinnostusta luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan. Luonto voi olla myös esteettisen kokemisen ja rauhoittumisen paikka. Eri lajien tunnistamisen harjoitteleminen vahvistaa luonnon tuntemista.
Green Care & lasten ja nuorten kielelliset haasteet Saadakseen yhteyden luontoon ja sen hyviin vaikutuksiin ei tarvitse käyttää kielellisiä taitoja. Tämä tekee Green Caren käytön mahdolliseksi kaikille kommunikaatiotavoista välittämättä. Kommunikointia eläimen kanssa helpottaa sanojen puuttuminen. Vuorovaikutus eläimen ja ihmisen välillä tapahtuu kehonkielellä, joka saattaa olla sanallista vuorovaikutusta todellisempaa ja aidompaa. Erona ihmisen ja eläimen välillä on myös se, että eläin ei arvostele ja luokittele ihmisiä aseman tai ulkoisten ominaisuuksien perusteella, vaan suhtautuu kaikkiin ihmisiin tasavertaisesti.
Green Care & lasten ja nuorten motoriset haasteet Lapsen terve kasvu ja kehitys tarvitsevat ulkoleikkejä. Metsä tarjoaa loputtomiin erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen, leikkimiseen, ajanviettämiseen ja luovuuteen. Metsässä voi kävellä epätasaisilla poluilla, kiipeillä, keksiä leikkejä, tehdä majoja, tutkia, olla erikseen ja yhdessä. Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä onkin arvioinut metsää lapsen leikkiympäristönä osuvasti: metsä ei ole koskaan leikitty loppuun. Metsä ja suomen luonto tarjoavatkin meille turvallista välimatkaa autoteistä, antavat lasten tarvitsemia motorisia haasteita, seikkailuja, piilopaikkoja, erilaisia tuntemuksia ja ennen kaikkea mahdollistaa rauhoittumisen tämän päivän kiireisessä yhteiskunnassa.
ADHD lapset ja nuoret Ympäristöllä on positiivisia vaikutuksia ADHD-lapsiin Erään ryhmätutkimuksen mukaan luonnossa liikkuminen vähensi ADHD lasten oireilua kolmanneksella verrattuna kaupunkiympäristön ryhmään Luonnossa liikkuminen saa aikaan stressitason laskun, lapsen pitkäaikainen stressi voi aikuisuudessa aiheuttaa monia eri sairauksia kuten diabetesta ja masennusta
Eläimet ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Eläinavusteinen terapia tarjoaa sekä fysiologisia että psykologisia hyötyjä tukea tarvitseville ihmisille Eläin tarjoaa seuraa ja sosiaalista tukea sekä mahdollistaa turvallisen ilmapiirin Eläinsuhteet ovat luotettavia, niistä voi saada turvaa silloinkin, kun läheisissä ihmissuhteissa on vaikeuksia tai niistä on puute Lastensuojelun tapaamisissa eläin voi tuoda läsnäolollaan myönteisiä vaikutuksia ja helpottaa vuorovaikutusta Autistiset henkilöt, joilla on vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, pystyvät toimimaan helpommin selkeästi viestivän eläimen kanssa
Green Care & lasten ja nuorten aistitoiminnan haasteet Luonto tarjoaa kokemuksia ihmisen kaikille aisteille Luonnon äänien kuuntelu kehittää lapsen kuuloaistia Visuaalisesti luonto on harmoninen ja tarjoaa sopivasti valoa ja varjoa Luonto on liikkumisympäristönä vaihteleva ja tuntoaistille monipuolisesti virikkeitä antava Luonto tarjoaa myös miellyttäviä, mukavia makuelämyksiä
Erityisesti luonnonympäristössä ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Luontoympäristöllä on myönteinen vaikutus lapsen kehon hallintaan. Luonto tarjoaa monipuolisen mahdollisuuksien kentän harjaannuttaa leikin lomassa motorisia perustaitoja. Sillä on havaittu olevan yhteyksiä lapsen tiedolliseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tutkimusten mukaan yhä yleistyvät ylivilkkauden oireet lievittyvät, kun lapsella on mahdollisuus aistia luontoympäristöön liittyviä elementtejä, kuten luonnon ääniä ja näkymiä luontoon. Luontoympäristö lapsen sosiaalisena ja fyysisenä ympäristönä tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen, rentoutumiseen, virkistymiseen, itsetunnon vahvistumiseen, minäkuvan selkiintymiseen ja stressioireiden helpottumiseen sekä aikuisen tuella että ilman. Luontoympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden yksityisyyden ja yhteisöllisyyden säätelyyn. Kumpiakin tarvitaan: mahdollisuutta olla ja toimia yhdessä, sekä esimerkiksi piilopaikkojen kautta mahdollisuutta vetäytyä omaan yksityisyyteen ja rauhaan. Lähde: Salonen, K. 2010. Mielen luonto Eko- ja ympäristöpsykologinen näkökulma.
Muut lähteet: 10 syytä valita Green care-palveluja Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille Lumme, S. & Wester H. 2012. Metsä ei ole koskaan loppuun leikitty. (opinnäytetyö) Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja.