Psykoterapiatarpeen arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö


NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Mielenterveyden häiriöt

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Psyykkinen toimintakyky

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Depression paikallinen hoitomalli Turku

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Haasteita ja mahdollisuuksia

Persoonallisuushäiriö ruma nimilappu pitkäkestoisille ongelmille

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Masennustalkoot II-tutkimus

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

Kerronpa tuoreen esimerkin

Traumat ja traumatisoituminen

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS


Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Potilaanseurantalomake (täytä tekstaten taulukko / käyntikerta vain edelliseen kertaan nähden muuttuneilta osin)

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI Tanja Laukkala

Transkriptio:

Psykoterapiatarpeen arviointi Jyrki Korkeila Psykiatrian professori 1

Psykoterapia kaksi tuolia ja tasaista maata tämä terapia auttoi minua 2

Psykoterapiatarpeen arviointi Tarpeenarvio Kelpoisuuden arvio?? 3

Näkökulma 1: EBM Onko näyttöä psykoterapian tehosta määritetyssä diagnoosissa? Mistä menetelmästä on näyttöä? Miten toteutettuna terapiasta on näyttöä? Frekvenssi Kesto Mikä merkitys taustateorialla tai hoitosuhteella on? 4

EBM Satunnaistettuja ja kontrolloituja psykoterapiatutkimuksia koskevat meta-analyysit ovat yliarvioineen huomattavasti psykoterapioiden vaikutuksen suuruutta Sama koskee kaikkea hoitoa psykiatriassa, keskiarvojen keskiarvoistuminen 69 % tutkitun psykoterapian tehosta perustuu siihen mihin terapiamenetelmään tutkijat ovat sitoutuneet 5

Hawley ym. Stress reactivity following brief treatment for depression: differential effects of psychotherapy and medication J Cons Clin Psychol 2007;75:244-56. Masennus lisää stressiherkkyytyä Psykoterapia lisää stressinsietyokykyä 18 kk seurannassa, lääkkeellä ei vastaavaa vaikutusta Tämä vaikutus on epäspesifinen 6

7 15.12.2016 Psykoterapian kesto Useimpia mielenterveydenhäiriöistä väestötasolla kärsivistä voitaisiin hoitaa riittävän tehoavasti lyhytkestoisilla terapioilla 8 16 käyntiä Psykoterapia jatkuu lievemmissä häiriöissä käytännössä vaikeita pitempään (Olfson & Pincus 1994) Potilailla vähemmän subjektiivista kuormitusta Lyhytterapiapotilaita enemmän lääkehoitoa Pitkän psykoterapian kokonaiskustannukset ovat muuta hoitoa selvästi suuremmat (Olfson & Pincus 1994)

Kroonisesti ja luonteenomaisesti ahdistuneet toipuvat hitaasti ja epävarmasti C-ryhmän persoonallisuushäiriö, etenkin huono ennuste mutta suuri tyytyväisyys psykososiaaliseen hoitoon 15.12.2016 8

Arviointi 9

Tausta Potilaan preferenssi vaikuttaa sitoutumiseen ja toipumisen odotukseen Huomattava osa potilaista ei tiedä eri menetelmistä ja tiedon antaminen ei välttämättä helpota valintaa Kliinikon terapiaan ohjaus riippuu saatavuudesta, kuka on pätevä käsityksestä ja tietyissä tapauksissa diagnoosistakin 10

Tausta Suurehko, kooltaan vaihteleva osa psykoterapiaa saavista ei näytä kärsivän diagnosoitavasta psykiatrisesta häiriöstä Aiempi häiriö, toimintakyvyn ongelma, vuorovaikutussuhteet, kriisi Britanniassa psykoterapian käyttö lisääntynyt huomattavasti niillä, jotka eivät täytä psykiatrisen häiriön kriteereitä Tarpeet ylittävä hoito, myös muualla ja muissa hoidoissa psykiatriassa, mitä isompi mylly sitä enemmän jyviä Psykoterapiaa saavat ovat varsin valikoitunut ryhmä psykiatrisista häiriöistä kärsiviä, ennuste on todennäköisesti parempi. 11

Kliininen arvio Johtopäätöstä tarpeesta ei voi tehdä ilman anamneesia ja diagnoosia A) DSM/ICD, toimintakykyarvio Vaikeusaste ei aina hyvä erotteluperuste, diagnoosi viittaa aina jossain määrin heterogeeniseen ryhmään B) Tapausformulaatio (diagnoosi 2): miten helppo/vaikea on formuloida näkemystä keskeisistä vaikeuksista sumuinen vai selkeä => voi antaa aihetta miettiä täsmäterapiaa (esim. DKT) Ongelmien priorisointi: itsetuhoisuus, impulssikontrollin menettämisen riski, hoitosuhteen keskeytymisen riski 12

Kliininen arvio Vuorovaikutussuhdetaidot Kontakti, anamneesi, kiintymyssuhteet Sitoutuminen ongelmien ratkaisemiseen Motivaatio Motivaatio on aikaperspektiivitongelma, ei poissulkukriteeri Kiinnostus oireitten taustaan tai niitä voimistaviin tekijöihin Insinööriasenne ja arkeologiasenne sopivat, menetelmän valinnassa harkinnan tarvetta Potilaan vaste kommunikoituun formulaatioon Hyväksyminen kyky käsitellä 13

Tapaus Vuosia hoidossa psykiatrian poliklinikalla pitkäaikainen lääkehoito, jonka lopetti, koska tunteet lapsia kohtaan vaimenivat Lääkkeen lopettamisen jälkeen lopettamiselle tyypillisiä oireita hyvin pitkään, oireita joita ei ollut koskaan aiemmin Ei suostu lääkehoitoon => mäkikuisma hillitsemään oireita, lievä apu Ei halukas terapiaan Yli vuosi kypsyttämistä, lopulta katsoo että olisi aiheellista 3 vuotta terapiaa ja Ilona-kuntoutusta, toipui, ei lääkitystä Hyvinvoiva 14

Tapaus 2 50-vuotias mies, joka sairaslomalla. Taustalla yksi aiempi depressio, jonka kesto 1-2 vuotta, pitkä sairasloma Ottaa koville tulla ja puhua, ambivalentti puhumisen suhteen Kertoo taustastaan, jotka liittyvät ymmärrettävästi oireisiin, ei halukas terapiaan, lääkitykselle kohtuullinen vaste, ei työkykyinen Neuropsykologia: kielellisessä muistissa ja hahmotuksessa ongelmia, jossain vaiheessa kognitiivinen terapia > 1 vuotta hoitoon saapumisesta motivoituu terapiaan 15

Kliininen arvio Ongelma (häiriö) jonka vuoksi hakeudutaan tai ohjataan psykoterapiaan => tavoitteet => voimavarat ja heikkoudet Tavoite: mihin asiaan potilas haluaa apua, mihin itse ajattelet hänen tarvitsevan apua? Ovatko nämä riittävästi yhteneviä?: realistisuus Persoonallisuuden arvio: luonteenomainen toimintatapa vuorovaikutustilanteissa, haasteita kohdattaessa ja arvio temperamentista Millä voimavaroilla tavoite olisi saavutettavissa? 16

Person based psychology 15.12.2016 Kliininen arvio 1. Piirteet Temperamentti, perustaipumukset (tapahtumien tulkinta) 2. Luonteenomainen adaptaatio sopeutumiskeinot, defenssit 3. Narratiivinen minuus, minuuden kokemus elämäntarina identiteetti: suhde joka vain asianomaisella voi olla omaan itseensä 4. Vuorovaikutussuhteet Kabaniss D. 17

18 Temperamentti: 5-tekijän malli mikään piirteistä ei sinällään huono, saati patologinen 15.12.2016 Negatiivinen affektiivisuus (neuroottisuus) huolestumistaipumus, herkkyys kielteisille kokemuksille, kyky tunnistaa negatiivisia yllykkeitä vahva yhteys persoonallisuushäiriöihin Positiivinen affektiivisuus (ekstroversio) Positiivisten tunnekokemusten kynnys matala, kuohahtavuus, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus Mukautuvuus/miellyttävyys (agreeableness) hyvä sosiaalinen kyvykkyys Tunnollisuus huolellisuus, pedanttisuus Avoimuus uusille kokemuksille joustavuus, avoimuus

Kliininen arvio Mitä on odotettavissa? Mikä voi muuttua? Mihin interventioita ei kannata kohdentaa 1. if it ain t broke, don t fix it 2. Ongelmaan fokusoituminen voisi johtaa dekompensaatiotilaan Pitkäaikainen tai runsas traumatisoituminen Potilas saattaa vietellä käsittelemään nopeasti mutta kyvyt hallintaan heikot Usein tarpeen odottaa suhteen kehittymistä 19

Temperamentti Negatiivinen emotionaalisuus, ahdistumisherkkyys: C-ryhmän persoonallisuushäiriö Terapia perusteltu jos toimintakyky haittaa, vaikutusta muihin häiriöihin Liiallisen tyytyväisyyden riski, ikuisuusterapia, pitopotilas Psykodynaaminen: negatiivinen transfererenssi Syyllisyyden tunne korostuu jos pettymystä & aggressiota Kilttiys reaktionmuodostuksena 20

Varovaisuuden aihetta Soitellen sotaan Märehtiminen muistuttaa oivaltamista, oivallusleikki Tyytyväisyydellä ei ole merkitsevää yhteyttä toipumiseen Kunnon peruste jatkolle: muutosten vakiinnuttaminen vielä tarve vähän hyötyä => eivät kurantteja perusteita, täsmennettävä 21

Komplikaatioita myös hyvin toteutetuissa terapioissa 15.12.2016 Tavalliset komplikaatiot: 5-10% Itsetuhoinen käytös Aggressiolla uhkaaminen Hoidon lopettamisella uhkaaminen Nonkomplianssi lisähoidon osalta Psykoosi Dissosiatiiviset reaktiot Masennusjaksot Päivystyspolikäynnit Sairaalahoitojaksot Potilaan terapiaistunnon aikana vastaanottamat puhelut Potilaan pitkäaikainen vaikeneminen Somatisaatio 22

23