Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, jossa käsitellään myös työpaikka- ja tuulivoima-alueita sekä osoitetaan kansallispuistoksi kehitettävä alue ja Seveso II direktiivin mukaiset suojavyöhykkeet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.2.2014
2
Sisältö Johdanto... 5 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmässä... 7 Maakuntakaavan valmistelu... 8 Kaava-alue... 8 Valtakunnalliset lähtökohdat... 9 Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) asettamat lähtökohdat... 12 Valmistelun tavoitteet ja tehtävät... 14 Tietopohja ja selvitykset... 15 Kaavan päätöksenteko... 16 Lähtökohdat kaavan sisällölle... 17 Osallisuus... 20 Osalliset... 20 Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus... 21 Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö... 22 Vaikutusten arviointi... 23 Vaikutusalue... 23 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 23 Kaupan vaihemaakuntakaavoituksen päävaiheet ja aikataulu... 25 Yhteystiedot... 27 3
4
Johdanto Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja kaupan maakuntakaavan laatimiseksi Pohjois- Savossa. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kauppaa koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa (319/2011) maakuntakaavoituksen asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksessa on vahvistettu. Lainmuutoksessa on selkeytetty vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistettu seudullista näkökulmaa kaupan palveluverkon hallinnassa sekä yhdenmukaistettu kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja, myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Pohjois-Savossa on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: 7.12.2011 vahvistettu Pohjois- Savon maakuntakaava 2030, 3.7.2008 vahvistettu Kuopion seudun maakuntakaava sekä 27.11.2008 vahvistettu Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava. Kaikissa näissä kaavoissa käsitellään kauppaan liittyviä aluevarauksia, mikä osaltaan antaa aiheen yhtenäistää kauppaan liittyviä käsitteitä sekä merkintätapoja maakuntakaavatasolla. Lisäksi tilaa vaativan kaupan sisällyttäminen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säännöstelyn piiriin edellyttää seudullisesti merkittävän kaupan verkoston uudelleen tarkastelua. Myös kilpailun mahdollistamiseen tulee kaavoituksessa kiinnittää erityishuomiota. Kauppaan liittyvien aluevarausten lisäksi kaupan maakuntakaavassa käsitellään seuraavia teemoja: työpaikka-alueet o tarkistetaan voimassa olevien maakuntakaavojen työpaikka-alueita koskevat suunnittelumääräykset, joilla on mahdollistettu tilaa vaativan kaupan sijoittuminen alueille. Lisäksi tehdään tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä työpaikka-alueisiin. tuulivoima o tarkastellaan Rautalammin Tervalamminvuoren aluetta potentiaalisena seudullisesti merkittävänä tuulivoima-alueena kansallispuistoksi kehittävä alue o osoitetaan Rautalammin kunnan alueella sijaitseva Etelä-Konneveden alue kansallispuistoksi kehitettäväksi alueeksi. Lakiesitystä uudesta kansallispuistosta valmistellaan parhaillaan. Seveso II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet o osoitetaan Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKESin ylläpitämän luettelon mukaisiksi. Kaupan maakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Kaupan maakuntakaava laaditaan vaihemaakuntakaavana. Vaihemaakuntakaavalla tarkoitetaan kaavaa, jossa käsitellään vain jotain tiettyjä aihepiirejä tai teemoja. Vahvistuessaan kaupan maakuntakaava voi kumota kauppaan liittyvät merkinnät nyt vahvistetuista maakuntakaavoista. Maakuntakaavan laatii maakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, Pohjois-Savon liitto. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana on avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukainen asiakirja, jossa esitetään kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä se, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Lisäksi kerrotaan, miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua, ja milloin ratkaise- 5
vat päätökset kaavan valmistelussa tehdään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään ja päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muu valmistelumateriaali ovat nähtävillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa www.pohjois-savo.fi/kauppa. Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. Kaavan sisällön kannalta on tärkeää, että eri osapuolten näkemykset ovat tiedossa jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien, jotta näkemyksiä voidaan suunnittelun kuluessa sovittaa yhteen. Maakuntakaavaratkaisun lisäksi kaavaprosessilla on merkittävä rooli yhteisen tahtotilan muodostamisessa. 6
Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmässä Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Ne perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) sekä lakiin alueiden kehittämisestä (602/2002). Maakunnan suunnittelujärjestelmä esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet 20 30 vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankekokonaisuudet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus on hyväksytty maakuntavaltuustossa marraskuussa 2013. Näiden lisäksi vuosittain laaditaan toteuttamissuunnitelma (TOTSU), jossa linjataan maakunnan kehittämisen painopisteitä sekä varojen käyttöä kahtena seuraavana vuonna. Toteuttamissuunnitelma on myös tärkeä edunajamisasiakirja, sillä siinä esitetään ne maakunnalliset ja ylimaakunnalliset hankkeet ja asiat, joita esitetään valtion budjettiin ja joista halutaan neuvotella ministeriöiden kanssa. Lisäksi toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakunnan edunajamisasiat. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat kuntien alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaisten toimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason kaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava myös välittää valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Viran- 7
omaisten on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään sen toteuttamista sekä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Lisäksi maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus (MRL 33 ). Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat ympäristöministeriössä vahvistettavia asiakirjoja. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten ja ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Maakuntakaavan valmistelu Kaava-alue Kaupan maakuntakaava koskee kaikkia Pohjois-Savon liiton 20 jäsenkuntaa: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kaava-alue on esitetty oheisella kartalla. Kaavan mittakaava on 1:200 000. Kaavakartalla esitetään Kuopion seutu mittakaavassa 1:100 000. Kuva 2. Kaupan maakuntakaavan kaava-alue. 8
Valtakunnalliset lähtökohdat Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisäksi maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joista valtioneuvosto päätti 15.12.2011. Maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavojen laadintaa ohjaavat lain yleinen tavoite (1 ) ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (5 ). Lisäksi maakuntakaavalle on esitetty sisältövaatimuksia (28 ). MRL:n 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Tärkeät lähtökohdat maakuntakaavan laadinnalle muodostavat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka valtioneuvosto on hyväksynyt vuonna 2000. Alueidenkäyttötavoitteet tarkistettiin ja hyväksyttiin vuonna 2008. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttöja rakennuslain (24 ) mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueiden käyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet puolestaan ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Kauppaa ja työpaikka-alueita koskevien aluevarausten ja merkintöjen kannalta keskeisimmät tavoitteet koskevat seuraavia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 9
Erityistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kansallispuistoksi kehitettävää Rautalammin Etelä-Konneveden aluetta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Erityistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alueet ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. 10
Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Erityistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostumiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Keskeiset tuulivoimaan liittyvät valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältövaatimukset ovat: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Eritystavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 11
Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Seveso II direktiivin mukaisia konsultointivyöhykkeitä koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Eritystavoitteet Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhai-tat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Myös muut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan ja suunnittelulla varmistetaan, etteivät kaupan maakuntakaavan ratkaisut ole ristiriidassa niiden kanssa. Valtioneuvosto päätti 15.12.2011 valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille 2011-2015. Alueiden kehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään kolmeen yleiseen linjaukseen: vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistetään väestön hyvinvointia sekä turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ovat yksi kaupan maakuntakaavan lähtökohdista. Kaavatyön keskeiset lähtökohdat maankäyttö- ja rakennuslaki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Kuopion seudun maakuntakaava 2030 Leppävirran pohjoisosan valtatie 5 maakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma (maakuntastrategia) 2030 Pohjois-Savoa koskevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat Loikka 2030 Kuopion seudun rakennemalli Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) asettamat lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319/2011), joka liittyy vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin, koon ja laadun ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. 12
Lainmuutoksen taustalla on 2000-luvulla tapahtunut kaupan toimintaympäristön muutos. Kauppakeskushankkeiden koko on vuosikymmenen takaiseen verrattuna kymmenkertaistunut, ja suuria kaupan yksiköitä on sijoitettu yhdyskuntarakennetta hajauttavasti taajamien ulkoreunoille paikkoihin, joissa asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Ostos- ja asiointiliikenteestä henkilöautoliikenteen osuus on merkittävä, jolloin kaupan sijainti on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen kannalta. Kauppayksikköjen siirtyminen moottoriteiden varsille aiheuttaa myös huolen lähipalvelujen säilymisestä. Ikääntyvän väestön osuus väestöstä kasvaa merkittävästi lähivuosina, joten lähipalvelujen saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Päivittäistavarakaupan lähipalvelujen turvaaminen on ajankohtainen tavoite myös siksi, että noin 20 % talouksista on autottomia. MRL:n muutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a), ja säännökset on yhdenmukaistettu koskemaan kaikkia vähittäiskaupan toimialoja. Tämä merkitsee vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen ulottamista koskemaan myös paljon tilaa vaativan (TIVA) erikoistavaran kauppaa. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan TIVA-kauppaan vasta 15.4.2015 jälkeen. Siirtymäkausi antaa siten mahdollisuuden uudistaa sekä maakuntakaavoja että myös kuntien yleis- ja asemakaavoja nykyisen TIVA-kaupan alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä on esitetty vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle (71b ). Sisältövaatimusten mukaan vähittäiskaupan sijainnin ohjauksessa keskeisenä tavoitteena on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Sisältövaatimusten mukaan suunnitellulla maankäytöllä ei tule olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisten palveluiden tarjontaan ja kehittämiseen. Keskustaalueiden tulee olla ensisijaisia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoja, ellei kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltua osoittaa niitä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Sisältövaatimusten mukaan kaavassa on myös huomioitava kaupallisten palveluiden hyvä saavutettavuus eri liikkumismuodoilla. Tavoitteena on, että suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton lisäksi joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lisäksi yleispiirteisessä kaavoituksessa tehtävillä ratkaisuilla tulisi edistää sellaisen palveluverkon kehittymistä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavoituksen osalta lainmuutoksessa edellytetään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittämistä. Seudullisesti merkittävällä vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista yksikköä, jolla arvioidaan olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella Pohjois-Savon maakunnan alueella. Maakuntakaavoituksen osalta lainmuutoksessa on lisäksi asetettu velvoite osoittaa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän osalta kaupan enimmäismitoitus (enimmäiskerrosalana). Enimmäismitoituksen osoittaminen maakuntakaavatasolla lisää hankkeiden toteuttamisen ennakoituvuutta, vähentää toteutusvaiheen kiistoja ja siten nopeuttaa kaavoitusta. Mitoituksen osoittaminen luo myös edellytyksiä kilpailulle, kun tietylle sijainniltaan kaupan rakentamiseen soveltuvalle alueelle osoitetun enimmäismitoituksen puitteissa olisi mahdollista toteuttaa useita kauppapaikkoja. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa säädettiin myös asemakaavan oikeusvaikutuksista vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisessa. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskee suunnitteluvelvoite, jonka mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakuntatai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa eri- 13
tyisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Säädös koskee myös vähittäiskaupan suuryksiköiden merkittävää laajentamista ja aiheuttaa siten asemakaavojen uudistamistarpeita myös kuntatasolla. Valmistelun tavoitteet ja tehtävät Kaupan maakuntakaavan tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistää väestön hyvinvointia sekä turvata hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Kaupan maakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa tarkistaa voimassa olevien maakuntakaavojen työpaikka-alueita koskevat suunnittelumääräykset, joilla on mahdollistettu tilaa vaativan kaupan sijoittuminen alueille. Lisäksi tehdään tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä työpaikka-alueisiin osoittaa Rautalammin Tervalamminvuoren alue potentiaalisena seudullisesti merkittävänä tuulivoima-alueena osoittaa Rautalammin kunnan alueella sijaitseva Etelä-Konneveden alue kansallispuistoksi kehitettäväksi alueeksi osoittaa Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet Pohjois-Savon maakuntahallituksen linjauksen (28.1.2013) mukaan Maakuntahallitus korostaa tässä yhteydessä, että maakuntakaavan ja laadittavana olevan kaupan kaavan tulee olla tavoitteiltaan ja mitoitukseltaan Pohjois-Savon kasvua ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja etteivät ne rajoita voimakastakin nykyiset ennusteet ylittäviä kaupan, matkailun ym. elinkeinojen kasvua. Edelliset tavoitteet korostuvat erityisesti Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden verkoston sijainti, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kaupan maakuntakaavassa osoitetaan Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKESin ylläpitämän luettelon mukaisiksi. TUKES ylläpitää verkkosivuillansa ajantasaista luetteloa vaarallisia kemikaaleja käsittelevistä laitoksista, tehtaista tai varastoista, joihin sovelletaan lausuntomenettelyä kaavoituksen ja rakentamisen lupiin liittyen. Kullekin laitokselle on määritelty konsultointivyöhyke, jonka sisällä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia, suurmyymälöitä tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Kaupan maakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. 14
Tietopohja ja selvitykset Aiempia maakuntakaavoja laadittaessa on tehty selvityksiä, joissa on kerätty tietoa kaupan nykytilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista. Näitä tietoja käytetään avuksi kaupan maakuntakaavan lähtökohtatilanteen arvioinnissa ja perustietojen kartoituksessa. Kaupan palveluverkko tarkistetaan voimassa olevien maakuntakaavojen lähtökohdista, huomioiden maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Kesän ja syksyn 2012 aikana käynnistetään koko Pohjois- Savoa koskeva palveluverkkoselvitys, jonka tärkeimpänä tehtävänä on arvioida Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät liikenteelliset vaikutukset huomioiden. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä (mm. väestönkehitys, ostovoima ja sen siirtymät, liiketilan lisätarve, matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoima, verkkokauppa) sekä tarkastellaan kaupan palveluverkostoa erilaisten kehittämisvaihtoehtojen näkökulmasta. Selvityksessä esitetään myös suositus kaupan sijoittumisesta sekä mitoituksesta. Erityistä huomiota selvityksessä kiinnitetään liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Liikenteellisten vaikutusten tarkastelu keskitetään Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. Kaupan palveluverkkoselvityksessä huomioidaan, että tilaa vaativa erikoistavarakauppa lukeutuu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin huhtikuusta 2015 alkaen. Palveluverkkoselvityksessä huomioidaan myös aiemmin tehdyt kaupan selvitykset. Kaupan maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan mm. seuraavat kaupan selvitykset: Kuopion seudun maakuntakaava. Rakennemallien palveluverkkoselvitys (VTT 2003) Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset (VTT 2005) Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006. Maakuntakaavan palveluselvitys: vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan erikoiskaupan kehitysmahdollisuudet (Tuomas Santasalo Ky 2007) Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006. Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet (Tuomas Santasalo Ky 2007) Suuri vaikutusaluetutkimus (TNS Gallup Oy, Pohjois-Savon liitto 2012) Varkauden kaupunki: Valtatien 5 kehittämisvyöhykkeen kaupallinen selvitys (FCG 2009) Siilinjärven kaupan selvitykset (Santasalo 2011) Yksittäisiä hankkeita koskevat selvitykset Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma (WSP 2012) Kuopion kaupungin liikennemalli Kuopion seudun liikennejärjestelmästrategia (2005) Ylä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma (2010) Varkauden-Pieksämäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2007) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (Liikennevirasto 2012) Suomen ympäristökeskuksen asiointiin liittyvät paikkatietoaineistot ja selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (RKY 2009) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (1995) Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten (2006) Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2 (2011) Maastopöytäkirja Tervelamminvuoren tuulivoima-alueiden tarkastelusta 2014 NWE Sales Oy:n teettämät selvitykset Tervalamminvuoren tuulivoima-alueesta 15
Kaavan päätöksenteko Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee Pohjois-Savon maakuntahallitus. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka jälkeen kaava toimitetaan vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle järjestään kaavaprosessin aikana työseminaareja, joissa valtuutetuilla ja hallituksen jäsenillä on mahdollisuus linjata kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. 16
Lähtökohdat kaavan sisällölle Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta, kaupan lainsäädännön muutokset huomioiden. Nykyinen kauppaa koskevan maakuntakaavatilanteen hajanaisuus vaikeuttaa seudullisesti merkittävän kaupan kokonaistilanteen hallintaa ja vaikutusten arviointia. Kaupan maakuntakaavaprosessin merkittävin lähtökohtaselvitys tulee olemaan laadittava palveluverkkoselvitys. Kaupan maakuntakaavan tulee perustua riittävään selvitykseen alueen palveluverkostosta ja sen tulevaisuudesta sekä liikenteestä. Palveluverkkoselvityksessä tulee erityishuomiota kiinnittää nykyisen tilaa vaativan erikoistavarakaupan verkoston tarkasteluun ja tulevaisuuden kehittämistarpeiden määrittelyyn. Lisäksi työssä tarkastellaan erilaisia kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtoja. Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen lainsäädäntö ei sitä edellyttänyt. Kaupan koon kasvu on lisännyt maakuntakaavoituksen merkitystä kaupan sijainnin ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alaraja. Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tavalla. Mitoituksen puuttuessa kuntakaavoituksessa on voitu tehdä kauppaa koskevia ratkaisuja, joilla on merkittäviä vaikutuksia naapurikuntien, laajemman kaupunkiseudun ja usein myös maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin. Pohjois- Savossa voimassa olevissa maakuntakaavoissa mitoitus on osoitettu paikoitellen, mutta niissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa. Pohjois-Savossa voimassa olevat maakuntakaavat vaativat siten uudistamista kauppaa koskevien kysymysten osalta. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on päivittäis- ja erikoistavarakaupalle varattua kaavareserviä riittävästi (kts. kuva 3). Tämä mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittymisen sekä samalla varmistaa mahdollisuudet tarjota kaupalle vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja siten edistää kilpailua. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena tilanne kuitenkin muuttuu oleellisesti siirtymäajan (15.4.2015) jälkeen, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin. Maakunnassa tulisi jatkossakin pystyä keskeytyksettä turvaamaan kaupan kilpailu- ja kehittymisedellytykset MRL:n asettamien sisältövaatimusten mukaisesti. 17
Kuva 3. Pohjois-Savossa voimassa olevien maakuntakaavojen kauppaa koskevat merkinnät. Tilaa vaativa kauppa tarkastellaan maakuntakaavaprosessissa erityisesti vahvistettujen maakuntakaavojen nykyisten työpaikka-alueiden osalta. Tilaa vievän kaupan lisäksi kaavassa tarkastellaan keskustatoimintojen alueet (C). Pohjois-Savon maakuntakaavasta ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Kuopion keskustatoimintojen alueen laajentamisen valtatie 5:n yli Savilahden alueelle ja etelän suuntaan. Alueella on kaupan kehittämispotentiaalia. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa varaudutaan erityisesti Kuopioon v. 2012 avatun Ikean Matkus Shopping Centerin kauppakeskuksen aiheuttamaan kaupan lisätilan tarpeeseen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on osoitettu Kuopion Pitkälahdesta Hiltulanlahdelle sijoittuva vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke, jolle myös IKEA ja Matkus sijoittuvat. Kaupan maakuntakaavaprosessissa kehittämisvyöhykkeelle osoitettu enimmäismitoitus ja merkintätapa tarkistetaan kaupan kehittyminen ja kilpailun 18
näkökulmat huomioiden. Myös Varkauden vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeelle tehdään vastaavat ajantasaisuustarkastelut. Kaavaa laatiessa silmälläpidetään sitä, että maakunta- ja yleiskaavaa koskevat, maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset (71b ) täyttyvät. 19
Osallisuus Kaupan maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan suunnittelun näkökohdista, tavoitteista, mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on myös määritelty ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä. Osalliset Osallisilla on kaavaprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, kaavan sisältöön ja vaikutusten arvioinnin riittävyyteen. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan osallisia ovat seuraavat tahot: Maanomistajat Kaava-alueen maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työn tekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asukkaat ja heitä edustavat yhteisöt ja järjestöt Yritykset ja elinkeinojen harjoittajat Alueella työssäkäyvät Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pohjois-Savon kunnat: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Maakuntien liitot: Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon naapurikunnat: Pyhäjärvi, Pyhäntä, Kajaani, Sotkamo, Valtimo, Nurmes, Juuka, Polvijärvi, Outokumpu, Heinävesi, (Enonkoski), Savonlinna, Rantasalmi, Joroinen, Pieksämäki, Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas Alueelliset ja muut viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus Itä-Suomen aluehallintovirasto Työ- ja elinkeinoministeriö Liikennevirasto Trafi Finavia Oyj Metsähallitus Suomen metsäkeskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Museovirasto Pohjois-Savon pelastuslaitos Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta 20
Muut alueelliset yhteisöt, yritykset ja järjestöt Kuopion kauppakamari Kaupan liitto Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry Savon yrittäjät Kaupparyhmittymät Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ja alueyhdistykset MTK Pohjois-Savo keskeiset työmarkkinajärjestöt Puolueiden piirijärjestöt Osallisten luetteloa on mahdollista täydentää suunnitteluprosessin kuluessa. Osallistumismenettelyt ja vuorovaikutus Maakuntakaavan valmistelusta, sen osallisuusmenettelyistä ja mahdollisuuksista tiedotetaan koko valmisteluprosessin ajan. Tämän maakuntakaavan keskeisimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, lausunnot ja mielipiteet, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut sekä muut mahdolliset esittely- ja seminaaritilaisuudet. Lisäksi kaavan valmistelun etenemisestä laaditaan tiedotteita sanomalehtitoimitusten ja muiden tiedotusvälineiden käyttöön. Kaupan maakuntakaavaan liittyvä aineisto pidetään näkyvillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi/kauppa. Kaavoitusprosessin aloitusvaiheessa kuulutetaan kaavan vireille tulosta, valmistellaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pyydetään siitä lausunnot. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavalla, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelyistä. Kaupan maakuntakaavan käynnistämisestä kuulutetaan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä Pohjois-Savon liiton ilmoituslehdissä, joita ovat Savon Sanomat Warkauden lehti sekä Iisalmen Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä tutustumista varten myös Pohjois-Savon liiton toimistossa (os. Koljonniemenkatu 2, Kuopio) sekä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi/kauppa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaika on vähintään 30 päivää, jona aikana osallisten lausunnot ja muistutukset tulee toimittaa Pohjois-Savon liittoon. Kaavan laatiminen etenee tavoitteiden nykytilanteen kartoittamisen ja tavoitteiden täsmentämisen kautta kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen valmisteluun. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan samoin kuin aloitusvaiheessa. Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Virallisten nähtävillä oloaikojen lisäksi palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Suositeltavaa on antaa palautetta kirjallisesti palautteen dokumentoinnin kannalta. Viralliset lausunnot pyydetään kunnilta, maakuntakaavan kannalta tärkeimmiltä toimijoilta sekä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Luonnos- ja ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan kirjallinen vastine. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka jälkeen se saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaupan maakuntakaavan hyväksymis- ja vahvistamispäätöksistä on myös mahdollista 21
valittaa aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Maakuntakaavan hyväksymispäätöstä koskevasta valitusoikeudesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 188 ja 191 :ssä. Osallistumismenettelyiden ja tiedottamisen tapoja voidaan tarvittaessa täsmentää kaavoituksen edetessä. Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Maakuntakaavoitukseen kuuluu kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 ja MRA 11 ). Ensimmäinen neuvottelu järjestetään maakuntakaavan laadinnan alkuvaiheessa. Neuvotteluun osallistuvat ympäristöministeriön edustajat ja ne viranomaiset, joiden toimialaa maakuntakaava saattaa koskea sekä Pohjois-Savon kuntien edustajat. Neuvottelussa käsitellään kaavan laadintaan liittyviä valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita. Viranomaisneuvottelujen tarkoituksena on selvittää valtion viranomaisten, kuntien ja muiden keskeisten osallistujatahojen tavoitteet. Samalla toivotaan, että nämä viranomaiset maakuntakaavaa toteuttavina tahoina pyrkivät edistämään yhteisesti sovittuja tavoitteita. Aloitusvaiheen neuvottelussa tarkastellaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, siitä mahdollisesti jo saatua palautetta sekä maakuntakaavan laadinnan lähtökohtia ja tavoitteita. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluista laaditaan muistiot, jotka pidetään esillä Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla www.pohjois-savo.fi/kauppa. Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestetään neuvotteluja kaavan valmistelun eri vaiheissa. Maakuntakaavan tarkoituksena on myös eri viranomaisten suunnitelmien yhteensovitus. Pohjois-Savon kuntien kanssa käydään neuvotteluja kuntien kaupan nykytilasta ja tavoitteista. Kaavatyötä ohjaavana työryhmänä toimii maakuntahallituksen Pohjois-Savon maakuntakaavaa varten nimittämä aluerakennetyöryhmä, johon kuuluu Pohjois-Savon kuntien kaavoittajat tai muut edustajat sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajat. Kaupan maakuntakaavatyötä varten aluerakennetyöryhmää täydennetään kauppakamarin edustuksella. Myös muita olemassa olevia yhteistyöryhmiä tullaan hyödyntämään kaavatyön aikana. Tarvittaessa perustetaan myös muita yhteistyöryhmiä. 22
Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arvioinnilla tuetaan kaavaratkaisujen valmistelua ja valintaa. Eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia vertailemalla löydetään ratkaisuja, joiden perusteella suunnittelu etenee. Vaikutusten arviointi tehdään sillä tasolla ja tarkkuudella, kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutusalue Kaupan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat Pohjois-Savon maakuntaan. Vaikutusalue voi ulottua myös naapurimaakuntien alueelle, kuten Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois- Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Kaavan luonteesta johtuen todennäköisimmät vaikutukset kohdistuvat Kuopion seudulle, sekä mahdollisesti Iisalmeen ja Varkauden seudulle. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 9 ) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tutkia, aiheuttaako maakuntakaavassa esitetty alueidenkäytön periaate tai maankäyttö muutosta tai ylläpitääkö se tilannetta, jolla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnilla selvitetään lisäksi ne keinot, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää haitallisia vaikutuksia. Tällaisia keinoja voivat olla esim. kaavassa annetut reunaehdot jatkosuunnittelulle. Lähtökohtana on, että erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan tarpeen mukaan ja niitä verrataan maankäytön nykytilaan ja voimassa olevaan maakuntakaavaan sekä yleiskaavoihin. Kaavassa myös perustellaan, miksi päädyttiin tiettyihin ratkaisuihin. Arvioinnin yhteydessä raportoidaan myös osallisten vuoropuhelu ja näkemykset suunnitelmavaihtoehdoista ja niiden arvioinnista. Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että maakuntakaava toteutuu asteittain kuntakaavoituksen ja viranomaistoiminnan kautta. Myös kaavan pitkä ajallinen ulottuvuus asettaa haasteita arvioinnille. Vaikutusten arviointiprosessissa syntyvät perustelut esitetylle kaavaratkaisulle ja osoitetulle alueidenkäytölle sekä kaavan sisältövaatimusten toteutumiselle. Laaditut selvitykset ovat myös tärkeänä perustana kaavan lainmukaisuuden arvioinnille sisältövaatimusten (MRL 28 ) näkökulmasta. Vaikutuksia arvioidaan (MRA 1 ): 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkimaisemaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä 6. talouteen. Maakuntakaavassa esitettäviä Natura 2000 - alueisiin vaikuttavia hankkeita ja toimintoja arvioidaan luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla (LSL 65 ), jos arviointi katsotaan tarpeelliseksi. Maakuntakaavan vaikutusten arvioiminen on jatkuva prosessi, jota tehdään koko kaavan laatimisen 23
ajan. Kaavaa varten laadituissa ja laadittavissa erillisselvityksissä käsitellään tarpeen mukaan myös ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin sisältö ja menetelmät tarkentuvat kaavaprosessin edetessä mm. osallistumisen ja tavoitekeskustelujen kautta. MRL:n mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimuksien huomioiminen Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös MRL:n mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle (71b). Kaavaratkaisua laadittaessa katsotaan, ettei suunnitellulla maankäytöllä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia laissa mainittujen kaavan sisältövaatimusten toteutumiseen. Alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraavaan: miten kaavaratkaisu vaikuttaa yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, millaisia vaikutuksia kaavaratkaisulla on seudulliseen keskus- ja palveluverkostoon, maakuntakaavoissa osoitettuihin keskusjärjestelmiin C, c1, c2 ja at ja muodostuvaan palveluverkostoon, millaisia vaikutuksia kaavaratkaisulla on kaupunki- ja kuntakeskusten elinvoimaisuuden säilymiseen ja miten suuria kaupan yksiköitä sijoitetaan suhteessa taajamiin. Sosiaalisia vaikutuksia tarkastellessa huomioidaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus arkipäiväisen elämän sujuvuuden näkökulmasta autottomien talouksien ja ikääntyvien mahdollisuudet palveluihin Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia arvioitaessa tarkastellaan kaavaratkaisun vaikutuksia erityisesti elinkeinoelämän kehittymis- ja kilpailumahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta. Kaupan maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset liittyvät liikenteeseen. Ostos- ja asiointimatkat muodostivat henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöistä vuonna 2005 lähes viidenneksen, ja se on ollut yksi nopeimmin kasvavista liikenteen osa-alueista. Kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa vaikuttaa ratkaisevasti asiointiliikenteen määrään ja kulkutapaan. Kaupan maakuntakaavan liikenteellisten vaikutusten tarkasteluun voidaan kytkeä Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö, joka on käynnistynyt vuonna 2012. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä asiointimatkojen kohtuullinen pituus sekä liikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimoiminen vaikutukset asiointi- ja työmatkaliikenteeseen, kulkutapajakautumaan, hiilidioksidipäästöihin vaikutukset liikennemääriin ja liikennevirtojen suuntautumiseen, huomioiden myös kuljetukset ja logistiikka. Liikenteellisten vaikutusten tarkastelu keskitetään Kuopion, Iisalmen ja Varkauden seuduille. 24
Kaupan vaihemaakuntakaavoituksen päävaiheet ja aikataulu Aloitusvaihe, kevät 2012 - syksy 2012 Kuulutetaan kaavan vireille tulosta Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asetetaan OAS nähtäville kuukauden ajaksi, pyydetään lausunnot Käsitellään kaavan OAS:sta annetut lausunnot ja muistutukset, laaditaan vastineet Järjestetään lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu Lähtökohta- ja tavoitevaihe, kesä 2012 syksy 2012 Kerätään kaavan lähtökohta-aineistoa Käynnistetään tarvittavien työryhmien työskentely Tarkennetaan kaavan tavoitteita huomioiden valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja osallisten antama palaute Käynnistetään palveluverkkoselvitystyö Palveluverkkoselvitys valmistuu (01/2013) Luonnos- ja valmisteluvaihe, kevät 2013 syksy 2013 Järjestetään kaupan kaavoitusta koskeva seminaari Laaditaan kaavaluonnos, samanaikaisesti vaikutuksia arvioiden Asetetaan kaavaluonnos valmisteluaineistoineen julkisesti nähtäville (60 pv ajaksi) Pyydetään kaavaluonnosta ja valmisteluaineistoa koskevat lausunnot ja muistutukset Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen, antaa niihin vastineet Ehdotusvaihe, kevät 2014 kevät 2015 Laaditaan kaavaehdotus luonnoksesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella Tarkennetaan tarvittaessa vaikutusten arviointia Asetetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville (60 pv ajaksi) ja pyydetään lausunnot Järjestetään viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen, antaa niihin vastineet sekä päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Mikäli kaavaehdotus muuttuu olennaisesti nähtävillä olon jälkeen, asetetaan se uudelleen nähtäville Hyväksymisvaihe, kevät 2015 Maakuntavaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä Mahdollisuus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä ympäristöministeriöön Saatetaan kaava ympäristöministeriöön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe, kevät 2015 kevät 2016 Ympäristöministeriö arvioi kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta Vahvistuessaan vaihekaava kumoaa siinä tehtyjen ratkaisujen osalta aikaisemmin vahvistetun maakuntakaavan Mahdollisuus valittaa ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen Seuranta ja toteuttaminen, kevät 2016 - Seurataan kaavan ja sen aiheuttamien vaikutusten toteutumista Seurataan kaavaan kohdistuvia muutostarpeita Kaavan aikataulu täsmentyy suunnittelun edetessä. 25