Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2017

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä C:3 19.10.2012/IK

Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL 400 87070 Kainuu puh. (08) 6155 41 kirjaamo@kainuu.fi Kannen kuva: Irmeli Kärki ISSN 2323-8186 (painettu) ISSN 2323-8224 (verkkojulkaisu) Kajaani 2014

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Valtuusto 18.12.2013 26

SISÄLLYSLUETTELO 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON... 5 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA... 9 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa... 9 2.2 Kunnallistalouden kehitys... 10 2.3 Kainuun kuntien talous... 15 2.3.1. Kuntayhtymän talouden kehitys 2005-2012... 15 2.4 Kainuun väestönkehitys... 16 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2014-2017... 18 3.1 Talousarvion perusteita... 18 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen... 18 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys... 20 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet... 24 3.2 Kuntayhtymän henkilöstö... 24 3.4 Käyttötalousyhdistelmä tulosalueittain... 28 3.5 Investoinnit... 29 3.6 Tuloslaskelma... 31 3.7 Rahoituslaskelma... 32 3.8 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet... 33 4 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON N KÄYTTÖTALOUSOSA 2014-2017 TULOSALUEITTAIN... 35 4.1 Hallinto -tulosalue... 44 4.2. Keskitetyt tukipalvelut... 51 4.3 Perhepalvelut... 56 4.4 Sairaanhoidon palvelujen tulosalue... 64 4.5 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut... 70 4.6 Vanhuspalvelut... 79 4.7. Ympäristöterveydenhuolto... 86 5 LIIKELAITOKSET... 92 5.1 Kainuun Työterveys liikelaitos... 92

5 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perustettiin jäsenkuntien edustajien allekirjoittaessa 4.9.2012 kuntayhtymän perussopimuksen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä hoiti aiemmin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Sen toiminta perustui Kainuun hallintokokeilulakiin (343/2003) ja kokeilu rajautui vuosille 2005-2012. Alueellisesti hallintokokeilulakia sovellettiin Kainuun maakunnassa Kajaanin ja Kuhmon kaupunkeihin sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntiin. Hallintokokeilulain perusteella maakunta huolehti maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta kyseisen lain toimialaan kuuluvien tehtävien osalta. Kainuun hallintokokeilun seurannasta on syntynyt vuosina 2005 2011 yhteensä yhdeksän seurantaraporttia. Raporteissa on selvitetty kokemuksia kokeilun onnistumisesta. Raportit ovat tuottaneet tietoa kokeilun onnistumisesta maakunnan taloudesta, palveluista, elinkeinopolitiikasta, sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuksista sekä koulutustoimialasta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi muistion elokuussa 2011 hallintokokeilun kustannusvaikutuksista (VATT muistio 16/2011). Lisäksi keväällä 2013 on ilmestynyt hallintokokeilun loppuraportti. Hallintokokeilun päätyttyä Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitamat tehtävät organisoitiin uudelleen 1.1.2013 alkaen. Koulutustoimialan tehtävien hoito palasi takaisin peruskunnille. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä kuntien allekirjoittaessa 4.9.2012 Kainuun liitto -kuntayhtymän perussopimuksen hoitamaan maakuntaliiton suunnittelutehtäviä. Puolangan kunta on osajäsenenä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä ja osajäsenyys huomioidaan talouden suunnitteluun vaikuttavana asiana. Kainuun liitto -kuntayhtymän jäsenkuntina jatkavat kaikki aiempaan hallintokokeiluun osallistuneet kunnat. Vaala on aluekehityslain perusteella jäsenkunta Kainuun liitossa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenen, ja sen jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta

6 Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kuntalain mukaisesti yhtymävaltuusto, jonka jäsenet kuntayhtymän jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa toimikautta vastaavaksi ajaksi. Puolangan kunnan edustajilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, joiden osalta Puolangan kunta on osajäsen. Kuntayhtymän hallitus päättää muista kuin valtuuston päätettäväksi määrätyistä tehtävistä. Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset. STM:n valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 2015. Kuntien yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Kuntajaon muuttamisesta säädetään kuntarakennelaissa. Lain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset (4 ) täyttävää kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja (20 000 asukasta), työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Helsingin metropolialuetta koskee erillinen selvitysperuste. Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Kuntajakolain (1698/2009) nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen 1a luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina 2013 2016. Uudet säännökset ohjaavat kuntarakenneuudistusta prosessina. Määräaikaisesti on säädetty kunnan velvollisuudesta osallistua kuntaliitosselvitykseen, selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Selvitysvelvollisuus Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia Manner- Suomen kuntia. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysaluetta koskeva ilmoitus ei sido kuntia sillä tavoin, että ilmoituksen ja lopullisen selvityksen tulisi koskea samaa aluetta. Kunta voi muuttaa selvitysaluetta koskevaa päätöstä ilmoituksen jälkeen. Ilmoitusten perusteella on tarkoitus muodostaa yleiskuva selvitysalueista hankkeen etenemisen arviointia varten.

7 Yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika riippuu vireillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta ja hyväksymisestä. Kun järjestämislain sisältö on tiedossa, kunnilla on mahdollisuus arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä ratkaisuja suhteessa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee valmisteluaikataulun mukaan eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014. Eduskunta säätää erillisellä lailla yhdistymisselvitysten määräajasta järjestämislain tultua hyväksytyksi. Kuntarakennelain mukaan määräaika tulee olemaan 6 kuukautta määräaikaa koskevan lain voimaantulosta (4 h :n 3 momentti). Mikäli Sote -järjestämislaki hyväksytään normaalissa järjestyksessä, voidaan selvitysten jättämiselle säädettävän määräajan arvioida olevan arviolta vuoden 2014 lopussa. Ministeriö voi hakemuksesta pidentää määräaikaa 4 h :n 4 momentin mukaisessa tapauksessa. Lähtökohtaisesti kunnilla on velvollisuus toimittaa määräaikaan mennessä kuntaliitosselvitys mutta niiden harkinnassa on, esittävätkö ne kuntaliitosta. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin arvioida kuntien tekemiä selvityksiä ja määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi, jos selvitysalueen kunnat eivät ole tehneet selvitykselle varatussa ajassa selvitysperusteiden mukaista esitystä kuntien yhdistymisestä. Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus määrätä erityinen kuntajakoselvitys suoritettavaksi asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä myös ennen selvityksille asetettavan määräajan päättymistä. Sote -järjestämislain valmistelu ja järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin esitykset Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus 31.12.2013 mennessä. Valmisteluryhmä on valmistellut väliraporttiinsa yksityiskohtaiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen vuosien 2014-2017 kehyspäätökseen ja pääministerin asettaman koordinaatioryhmän linjauksiin. Näiden linjausten ja väliraportin ehdotusten perusteella kunnilla on tiedossaan sote -uudistuksen vaikutukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja organisointiin. Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla soite -alueilla sekä eräin osin vähintään noin 20 000-50 000 asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote - rakenne. Alle 20 000 asukkaan kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut sote -alueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Valmisteluryhmän raporttiin sisältyy selvitys sote -alueiden ja perustason alueiden muodostumisen tarkemmista perusteista ja niiden mahdollistamista erilaisista vaihtoehdoista alueiden muodostamiseksi. Lisäksi valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksensa niistä palveluista, joita perustason alueella voidaan järjestää sekä periaatteista, joiden mukaan kunnat rahoittavat sote -alueiden ja perustason alueiden järjestämät palvelut. Väliraportin mukaan sote -alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote -palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Valmisteluryhmä on myös tehnyt

8 ehdotuksensa erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnon järjestämisestä. Eritysvastuualueiden tehtävänä on varmistaa, että sote -alueiden toteuttamat palvelut muodostavat toiminnallisesti eheän kokonaisuuden. Vastuukuntamallin sijasta sote -alue voidaan toteuttaa kuntayhtymämallilla, jos vastuukunnan asukasluku on alle puolet kaikkien sote -alueeseen kuuluvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtymä mallin lisäksi edellytetään, että vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. Pääministeri Jyrki Katainen asetti 20.4.2013 kunta- ja sote -koordinaatioryhmän. Ryhmään kutsuttiin kunta- ja sote -uudistuksesta ministerit sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmä esitti yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen 8.5.2013: Koordinaatioryhmä linjasi, että palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote - alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Maire Ahopelto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja

9 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu

10 vuosien 2014 2015 osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Taulukko 1. Yleinen taloudellinen tilanne 2.2 Kunnallistalouden kehitys Valtion vuoden 2014 Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna 2014. Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2013. Esityksessä oli toisaalta myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään

11 niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta 15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n. +400 milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd. euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetin arviossa ei ole otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kun neuvottelutulos hyväksyttiin kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi ulottuu 1.3.2014 31.12.2015. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014 2017 olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen 1990500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu pysyy edellisvuoden tasolla eli noin 3,06 prosentissa. Peruspalvelubudjetissa arvioidaan, että ensi vuonna kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Kun syksyllä 2013 neuvoteltu työmarkkinaratkaisu kuitenkin toteutuu, niin työttömyysvakuutusmaksu laskee. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin 2000000 euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL -maksu oli vuosina 2011 2012 noin 23,6 % suhteessa KuEL -palkkasummaan. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL -maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Peruspalvelubudjetissa KuEL -maksun oletetaan pysyvän ennallaan. Kun kuluvana syksynä saatiin kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuEL -maksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin.

12 Kuntien verotulot 2013 2014 Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kun maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään 100 000 euron tuloluokkaan. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä valtaosa (9,6 mrd. euroa) muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähentyivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 160 milj. euroa. Valtionosuudet Kunnille osoitettujen uusien tai laajennettujen tehtävien valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 52 milj.. Uudet tehtävät on otettu huomioon vähintään 50 %:n valtionosuudella osittain peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korottamalla ja osittain kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnoissa siten, että korotetun valtionosuusprosentin vaikutus valtionosuuden määrässä toteutuu. 1. Laajuuden ja laadun muutokset: - Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Toimeenpanoon liittyen kuntien menot kasvavat v. 2014 noin 50 milj.. Tämän tehtävän osalta valtionosuutta on lisätty järjestelmään 54,3 %:n mukaan.

13 - Hallitus antaa eduskunnalle esityksen lastensuojelulain muuttamiseksi siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamiseksi kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen (kustannukset 9 milj. ) - oppilas- ja opiskelijahuolto, oppilaskuntien toiminta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Taulukko 2, Peruspalveluohjelman mukainen väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2010 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2008 milj. euroa 2010 2014 2020 2030 Muutokset keskimäärin vuodessa, % 2010 2020 2020 2030 KoULUTUSPALveLUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut 6881 293 4006 626 1395 561 100 100 100 100 100 100 98 104 99 93 98 101 99 108 104 89 95 96 103 108 108 96 98 94-0,1 0,8 0,3-1,2-0,5-0,4 0,3 0 0,4 0,8 0,3-0,2 TerveySPALveLUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto 9051 5327 3724 100 100 100 106 105 107 115 112 119 133 125 145 1,4 1,2 1,8 1,4 1,0 2,0 SoSIAALIPALveLUT (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) 4737 2443 945 699 650 100 100 100 100 100 108 103 115 112 114 121 106 141 133 136 148 104 204 182 193 1,9 0,6 3,5 2,9 3,1 2,0-0,2 3,7 3,2 3,5 Lähteet: Tilastokeskus, sosiaali- ja terveysministeriö

14 Taulukot 3 ja 4, Peruspalveluohjelman mukaiset tehtävämuutokset Lähde : Kuntaliitto: Kuntatalous3/13 ja VM Peruspalveluohjelma Tehtävämuutokset 2014 (VM/peruspalvelut) Muut muutokset tehtävissä (normaali vos 29,57 %) Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen (joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito) Kuntataloustiedote 3/2013, liite 6b Kustannukset (milj. ) Vos (milj. ) 36 11 - etuusvähennykset -0,2-0,07 Valtionosuutta vähennetty muista syistä (määräaikaiset uudet vähennykset) 35,8 10,93 Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmäyhteydet SM:lle - -1,5 Lähde: Kuntaliitto: Kuntatalous3/13

15 2.3 Kainuun kuntien talous 2.3.1. Kuntayhtymän talouden kehitys 2005-2012 Kuntayhtymän toimintamenojen kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta linkittyy vahvasti sitä edeltäneeseen Kainuun maakunta -kuntayhtymään, sillä huomattavin osa taloudesta ja tehtävistä siirtyi toimintaa jatkamaan perustetulle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kainuun hallintokokeilun taloudellista kehitystä on pyritty vertaamaan ilman hallintokokeilua vallinneeseen tilanteeseen. Vaikutusten arviointia täysin luotettavasti ei kuitenkaan voida tehdä ilman tosiasiallista vertailupohjaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät eivät käsittäneet koko kuntasektorille kuuluvaa tehtäväaluetta. Tästä johtuen tuloksia ei voi verrata valtakunnallisesti koko kuntasektorin kehitykseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät siihen liittyvine tukipalveluineen käsittivät yli 80 prosenttia organisaation menoista, joten menojen vertaaminen Manner-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin antaa luotettavimman vertailutuloksen. Talouden kehitystä tarkasteltaessa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilaston tietoja. Tilastokeskus tekee vuosittain Kainuusta oman tilaston, joka vastaa talous- ja toimintatilaston luokituksen mukaisia lukuja. Kainuun tilasto on julkaistu Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannassa, joka löytyy Tilastokeskuksen internet -sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi. Vertailua on tehty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin maakunta - kuntayhtymän toimintamenoja on verrattu Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kehitykseen, ja toiseksi maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia on verrattu Manner-Suomen ja valittujen maakuntien sosiaali- ja terveysmenojen käyttökustannuksiin samalta ajalta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen kasvu ilman liikelaitosta oli vuosina 2005 2012 keskimäärin 5,0 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu vastaavalla ajalla on alustavien tietojen mukaan ollut keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Näin ollen Kainuun keskimääräinen vuotuinen toimintamenojen kasvu on ollut 0,5 prosenttiyksikköä pienempää kuin Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002 2004 ennen kokeilua taas oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu vuosina 2005 2012 olisi ollut samaa luokkaa kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu, maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuina noin 90,9 miljoonaa euroa toteutunutta suuremmat. Tarkasteltuna ajanjaksona saavutettua kokonaisetua pienentää se, että vuosina 2009-2011 maakunta-kuntayhtymän kasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Vuonna 2012 maakunta kuntayhtymän toimintamenojen kasvu oli 3,4 %, kun se valtakunnan tasolla oli 5,0 %.

16 Taulukko 5. Toimintamenojen kehitys vertailu 2005 2012 (1 000 ) Menojen kehitys vertailua Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kumulatiivinen ero Sote toimintamenot 210 731 215 419 226 853 236 886 250 614 266 424 278 796 301 887 312 274 Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 % 8,3 % 3,4 % Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 2,4 % 5,0 % 5,0 % JOS KASVU (Koko maa) 210 731 220 635 234 094 247 906 269 721 285 635 292 490 307 115 322 470 ERO 0 5 216 7 241 11 020 19 107 19 211 13 694 5 228 10 196 90 914 Menot 210 731 215 419 226 853 236 886 250 614 266 424 278 796 301 887 312 274 Verorahoituksen kasvu-% 2,8 % 6,3 % 5,8 % 9,3 % 5,4 % 5,0 % 3,0 % 3,7 % JOS KASVU (rahoitus) 210 731 216 631 230 279 243 635 266 294 280 673 294 707 303 548 314 780 ERO 0 1 212 3 426 6 749 15 680 14 249 15 911 1 661 2 506 61 395 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestön määrä on vähentynyt 8579 henkilöä vuosien 2000 2011 aikana. Väestön määrän väheneminen on ollut jopa nopeampaa kuin Kainuun maakuntasuunnitelman perusteella on ennakoitu. Pääosan muuttoliikkeestä aiheuttaa maakunnan ulkopuolella oleva nuoren koulutuspaikka. Vuosittain suurin nettomuutto ajoittuu elokuulle opiskelujen alkaessa, mikä on nähtävissä kuukausikohtaisessa taulukossa. Kuvio 6. Kainuun väestönkehitys vuodesta 2005 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen

17 Taulukko 7. Väestönkehitys Kainuussa vuonna 2012 Vuosi 2012 (ennakko) Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Kokonais- Väestön Ennakko- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- nettomuutto lisäys väkiluku synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto = Muuttotase 31.12.2012 Tammikuu 72 104-32 263 314-51 13 2 11-40 -72 Helmikuu 50 90-40 161 224-63 18 5 13-50 -90 Maaliskuu 62 91-29 205 207-2 20 6 14 12-17 Huhtikuu 66 75-9 210 248-38 11 7 4-34 -43 Toukokuu 53 90-37 295 288 7 21 4 17 24-13 Kesäkuu 54 94-40 335 378-43 21 5 16-27 -67 Heinäkuu 61 77-16 318 369-51 35 5 30-21 -37 Elokuu 60 72-12 523 638-115 17 12 5-110 -122 Syyskuu 73 77-4 319 393-74 18 10 8-66 -70 Lokakuu 56 68-12 285 269 16 35 4 31 47 35 Marraskuu 61 66-5 201 249-48 24 1 23-25 -30 Joulukuu 54 100-46 213 288-75 40 2 38-37 -83 Koko vuosi 722 1 004-282 3 328 3 865-537 273 63 210-327 -609 80 689 102 100 98 96 94 92 90 Väestönmuutokset 2005-2012 88 86 84 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta 82 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys -Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille edelleen harvaan asutun maaseudun kehitys. Kajaanin seutukunta on pystynyt pitämään väestön vuoden 2005 tasolla.

18 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2014-2017 3.1 Talousarvion perusteita 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestä sitä muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palvelutoimintaa ja tukipalveluita sopimuksin muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Varsinaisten jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan kuntayhtymälle maksettavien valtionosuuksien, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan kuntayhtymän jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t- 1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon 1,4 % verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuk-

19 sia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Lain toimeentulotuesta 5 a :n mukainen valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on osa kuntien maksuosuutta, jonka valtion maksatusvirasto maksaa suoraan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten tasausrahasto Kuntayhtymällä on rahasto, jonka tarkoituksena on tasata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle potilaskohtaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista aiheutuneita poikkeuksellisen suuria kustannuksia terveydenhuoltolain 76 :n toteuttamiseksi. Rahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarviossa. Kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahaston maksuosuus määrätään perussopimuksen 16 toiminnan rahoitus/jäsenkuntien perustein lukuun ottamatta toimeentulotuesta 5 a :n mukaista valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista. Osajäsenien maksuosuuden ja ulkokuntalaskutus Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuuden laskeminen tapahtuu siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Muilta osin osajäsenet ja ulkokunnat maksavat asukkaidensa saamista palveluista suoritehinnan. Suoritehinnoittelun perustana ovat todelliset kustannukset, jotka sisältävät toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, poistot sekä pääomalle mahdollisesti suorittavan koron. Kuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei osajäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintojen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta

20 seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien. 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien rahoitusosuus Kainuun sote kuntayhtymälle määräytyy kuntien verorahoituksen perusteella, joka koostuu kuntien valtionosuuksista ja verotuloista. STM:n valtionosuus kohdennetaan suoraan kuntayhtymälle pl. päivähoito. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeen kuntien maksuosuudet määritellään puoleksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Valtionosuuksien kehitys arvioidaan yleisen taloudellisen kehityksen sekä valtion peruspalveluohjelman 2013 2016 tietojen perusteella. Verotulot arvioidaan Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoon sekä kuluvan vuoden verotietojen kehitykseen perustuen. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Laskennallinen kiinteistöverotulon osuus on poistettu valtionosuuden tasauksen perusteena olevasta laskennallisesta verotulosta vuoden 2012 alusta lähtien. Kunnallisverojen tilitykset tammi- lokakuussa olivat valtakunnan tasolla 3,3 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tilityksiä on lisännyt muun muassa elokuussa tehty ryhmäosuuden tarkistus verovuotta 2012 koskien. Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat vuosina 2007 2012 Kainuussa kasvaneet muuta maata hitaammin. Maksuunpanotietojen mukaan vuoden 2012 kunnallisverot kasvoivat Kainuussa keskimäärin 1,8 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 3,4 prosenttia. Maksuunpannun yhteisöveron osuus v 2011 Kainuussa laski keskimääräinen 21,4 prosenttia. Kuntayhtymän rahoituspohjaan kuuluvat kunnallisverotulot laskettiin Kainuun maakunta - kuntayhtymässä kiinteän 19,25 prosentin mukaan. Kuntien nostaessa kunnallisveron prosenttejaan maakunnan laskennallinen kunnallisverotuoton pohja ei kasvanut lainkaan. Kasvua saatiin yhteisöverotuoton ja kiinteistöverojen noustessa. Kainuun sote kuntayhtymässä kunnallisverotuotot lasketaan vastaavasti keskimääräisen jäsenkuntien veroprosentin mukaan. Kiinteistöverotuotto lasketaan myös jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla laskettujen prosenttien perusteella. Yhteisöverotuoton perusteena on todellinen maksuunpantu yhteisövero. Valtiovarainministeriön peruspalveluohjelman mukaan vuosina 2011-2014 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta, jolloin uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet.

21 Lisäksi järjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotulojen ylittäessä tai alittaessa tasausrajan. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään ja laskettu lisäys vähennetään vuosittain valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2014-2017 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 miljoonan euron vuosittainen leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Hallitus teki kevään 2013 kehysriihessä uusia valtionosuusleikkauksia. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat siten vuosien 2014-2017 tarkastelujaksona 5,2 milj. euroa. Kuvio 9, Hallitusohjelman ja kehysriihen vaikutukset valtionosuuteen 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kainuun sote:n rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2014 alustavien tietojen mukaan yhteensä 1,1 prosenttia eli 1,9 miljoonaa euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet eivät alustavan tiedon mukaan kuitenkaan nouse. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa 1,0 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden harvan asutuksen lisäosa kasvaa 0,05 miljoonaa euroa.

Akselin otsikko KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON 22 Verorahoituserien kehitys 2013 2017 taulukko 10 Puolanka ei mukana luvuissa Uusi rahoitusmalli 2013 lukien 1 000 2013 Muutos % 2014 Muutos % 2015 Muutos % 2016 Muutos % 2017 Muutos % Yleinen 6 211 142 2,37 6 286 75 1,21 6 286 0 0,00 6 286 0 0,00 6 286 0 0,00 Harva-asutus 5 191 2 187 74,00 5 236 45 0,88 5 236 0 0,00 5 236 0 0,00 5 236 0 0,00 Vo-lisäykset 15 299 4 782 49,63 15 876 577 3,77 15 876 0 0,00 15 876 0 0,00 15 876 0 0,00 STM 104 528-6 671-6,15 104 804 276 0,26 104 353-451 -0,43 104 249-104 -0,10 104 249 0 0,00 Tasaus 28 994-1 857-6,84 29 743 749 2,58 30 635 892 3,00 31 554 919 3,00 32 501 947 3,00 Valtionosuudet 160 222-1 417-0,92 161 945 1 723 1,08 162 387 442 0,27 163 201 815 0,50 164 148 947 0,58 Tulovero 195 578 4 659 4,00 199 285 3 706 1,89 209 847 10 562 5,30 212 785 2 938 1,40 219 594 6 809 3,20 Kiinteistövero Yhteisövero 15 706 398 2,00 16 488 783 4,98 17 263 775 4,70 18 817 1 554 9,00 19 080 263 1,40 Verot 15 813-2 038 5,00 12 522-3 291-20,81 13 423 902 7,20 14 202 779 5,80 14 798 596 4,20 Rahoituspohjan kasvu 227 097 3 019 3,97 228 295 1 197 0,53 240 533 12 239 5,36 245 803 5 270 2,19 253 472 7 669 3,12 387 320 1 602 4,59 390 240 2 920 0,75 402 920 12 680 3,25 409 005 6 085 1,51 424 638 15 633 3,82 Maksusosuuden kasvu Rahoitus-% 255 900 12 511 5,60 268 499 12 599 4,92 276 554 8 055 3,00 284 851 8 297 3,00 293 396 8 546 3,00 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien välillä käydään neuvottelut seuraavan vuoden talousarviosta, kuntien asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän yhteistyössä kuntien kanssa tekemistä tehtävistä. Neuvottelut käydään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvioluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen 31.8. mennessä. Talousarviossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Vuotta 2014 koskevat neuvottelut pidettiin kuntien kanssa touko - kesäkuussa 2013. Kuntakokouksessa 13.9.2013 kunnat esittivät Kainuun sote:n kuntien rahoitusosuudeksi 268 499 000 euroa vuodelle 2014. Esitetty rahoitusosuus nousee 4,9 prosenttia vuoden 2013 hyväksytystä talousarviosta. Kuntien maksuosuudet 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Kuntien maksuosuudet 2011-2014 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomusssa lmi 2011 9 970 103 592 30 836 11 831 12 183 5 624 30 756 32 436 2012 10 338 108 504 32 860 12 349 12 454 6 042 31 546 33 559 2013 11 299 117 137 35 890 13 691 6 744 34 407 36 732 2014 11 542 123 195 37 704 14 196 6 823 36 500 38 539 Kuvio 11. Kuntien maksuosuuksien kehitys kunnittain ja vuosittain 2011 2014

23 Kuntien maksuosuuksien euromääräiseen kehitykseen vaikuttaa kunnan valtionosuus sekä verorahoitus. Kuntakohtaiset valtionosuuksien määrät vaihtelevat vuosittain valtionosuusperusteista johtuvista muutoksista. Kunta 1000 2011 /as 2012 /as 2013 /as 2014 /as Hyrynsalmi 9 970 3 649 10 338 3 869 11 299 4 229 11 542 4 434 Kajaani 103 592 2 716 108 504 2 852 117 137 3 079 123 195 3 244 Kuhmo 30 836 3 249 32 860 3 520 35 890 3 845 37 704 4 081 Paltamo 11 831 3 046 12 349 3 244 13 691 3 596 14 196 3 793 Puolanka 12 183 3 979 12 454 4 155 Ristijärvi 5 624 3 720 6 042 4 058 6 744 4 529 6 823 4 706 Sotkamo 30 756 2 875 31 546 2 949 34 407 3 217 36 500 3 417 Suomusssalmi 32 436 3 544 33 559 3 752 36 732 4 107 38 539 4 373 237 228 3 015 247 652 3 176 255 900 3 413 268 499 3 604 Taulukko 12. Kuntien maksuosuuksien kehitys 2011-2014

24 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet Talousarvion 2014 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimitoimialan vuosien 2005-2012 tilinpäätöstietoja sekä vuoden 2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja valtion peruspalveluohjelmaan 2013-2015. Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä noin 7,0 prosentin henkilöstömenojen kokonaiskasvuun verrattaessa kasvua v:den 2013 hyväksyttyyn talousarvioon. Kasvu selittyy osaksi asiakaspalvelujen ostojen siirtymisestä omaksi toiminnaksi. Palkankorotuksiin on varattu 0,8 prosenttia kuluvan vuoden arvioidusta toteutumistasosta. Henkilöstökuluihin sisältyvät sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyys- vakuutusmaksu 3,06 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,60 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkka- perusteinen maksuosuus on 17,60 %. Varhaiseläkemaksu (varhe -maksu) kirjataan Kuntien eläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suoraan europerusteisena. Varhe -maksujen määrästä saadaan tieto vuoden 2014 puolella. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon mukaisesti henkilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa ennen vuotta 2005 syntyneestä eläkemenoperusteisista maksuista. Palvelujen ostoissa on nousua 1,5 prosenttia hyväksyttyyn talousarvioon. Muilta osin toimintaa on talousarviossa sopeutettu vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja. Toimintakulujen kokonaiskasvu on 5,6 prosenttia alkuperäiseen talousarvioon 2013 verrattuna. 3.2 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden 2012 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelussuhteiden määrä oli 4 332, joka oli 52 palvelussuhdetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelussuhteiden määrää kuvaavampi mittari henkilöstön työpanoksen määrittämiseksi ovat henkilötyövuodet. Henkilötyövuosi mittarilla (HTV2) seurataan sellaisia henkilötyövuosia, joista syntyy henkilöstökustannuksia. Henkilötyövuodella 1 (HTV2) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. 1 Henkilötyövuosi ) palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100)

25 Taulukko 13. Henkilötyövuosien määrän kehitys vv. 2009 2012 HTV/MÄÄRÄ ERO 12-11 Muutos % HTV 2 Tulosalue 2009 HTV 2 2010 HTV 2 2011 HTV 2 2012 HTV 2 Maakuntahall.alainen toiminta Maakuntahallitus 3,5 2,2 2,0 1,9-0,1-6,0 Suunnittelu ja kehittäminen 15,9 24,6 27,1 22,8-4,3-15,9 Yhteiset palvelut 216,6 233,8 240,6 229,0-11,6-4,8 Alueiden käyttö ja hanke 4,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 240,6 260,5 269,7 253,7-16,0-5,9 Sosiaali- ja terveystoimiala Soten yhteiset palvelut 134,1 181,4 197,9 178,1-19,8-10,0 Ympäristöterveydenhuoto 43,6 42,8 42,5 38,7-3,8-8,8 Sairaanhoidon palvelut 273,1 284,8 294,3 304,8 10,6 3,6 Terveyden ja sair.hoitopalvelut 899,2 921,3 951,7 957,0 5,3 0,6 Perhepalvelut 582,5 600,5 628,5 622,4-6,1-1,0 Vanhuspalvelut 850,9 878,7 911,3 896,2-15,1-1,7 Tutkimus-ja kehittämistoiminta 36,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2820,1 2909,5 3026,2 2997,2-28,9-1,0 Koulutustoimiala 157,7 155,5 155,9 153,7-2,2-1,4 Maakunta yhteensä 3218,4 3325,4 3451,8 3404,6-47,1-1,4 Kainuun Ammattiopisto 478,6 507,4 500,1 470,0-30,1-6,0 Kainuun Työterveys 46,3 50,6 53,3 53,6 0,3 0,6 Liikelaitokset 524,9 558,0 553,4 523,6-29,8-5,4 Koko organisaatio yhteensä 3743,3 3883,4 4005,1 3928,2-76,9-1,9 Vertailulaskelmassa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluvat tehtävät ja tulosalueet. Koko konsernin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä henkilötyövuosien määrä on kasvanut vuosina 2009 2012 yhteensä 185 henkilötyövuotta. Henkilöstötarve 2010 2030 Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt valtakunnallisessa työllisyyskehitys- ja koulutustarve 2016 -hankkeessaan arvioita mm. Kainuun työvoimatarpeesta ja tarjonnasta. Koko maan tasolla poistuman osuus vuoden 2007 työllisestä työvoimasta on vuosina 2008-2025 lähes puolet. Sosiaali- ja terveystoimialalla tämä tarkoittaa noin 150 000 työntekijää. Poistuma työllisestä työvoimasta 2008 2025 ja poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä (alustava KT / 2016 -hanke), koko maa

26 Kuvio 13. Työvoiman poistuma Kainuussa. Tehdyn selvityksen mukaan Kainuussa sosiaali- ja terveystoimialalla (sisältää myös yksityiset työpaikat) vuosien 2008-2025 aikana uuden työvoimatarve lisääntyy vuosittain noin 250 henkilöllä. Palvelutarpeen kasvusta johtuva lisäys on noin sata henkilöä vuosittain. Eläke- tai muusta vastaavasta poistumasta johtuva tarve on noin 150 työntekijää / vuosi. Uusien työntekijöiden tarve Sote -alalla Kainuussa henkilöstöryhmittäin vuosien 2008 2025 aikana 2 Taulukko 14. Uusien työntekijöiden tarve Sote-alalla Kainuussa henkilöstöryhmittäin 2 Lähde: KT 2016 -hanke, Kainuun tulokset / sote, perusura, valtakunnalliset Kainuun arvot.

27 Kuvio 15. Kunta-alan eläkepoistuma Kainuun sotessa erityiseksi ongelmaksi lähitulevaisuudessa tulee muodostumaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Kainuun oma koulutustuotanto ei riitä, koska samanaikaisesti työllisten tarpeen kasvamisen kanssa Kainuun peruskoulunsa päättävien ikäluokat pienenevät. Vuoden 2014 talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisesta palvelutarpeen kasvusta johtuvaa henkilöstöresurssin lisätarvetta. Tavoitteena on kuitenkin saada rekrytoiduksi henkilöstöä eläköityvien tilalle. Talousarvion laadinnassa on perusperiaatteena ollut se, että henkilötyövuodet lisääntyvät vain toiminnan muutoksista johtuen. Myös uudet lakisääteiset velvoitteet lisäävät henkilötyövuosia esim. päivystysasetus. Henkilötyövuositavoite vuodelle 2013 oli 3.179. Tavoitteena on, että henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2013 tavoitteesta ainoastaan uusien virkojen/toimien määrällä, joka on 71 HTV:ta. Huomattava HTV lisäys johtuu ostopalvelujen muuttamisesta omaksi toiminnaksi sairaanhoidon palvelujen, terveyden- ja sairaanhoidonpalvelujen, vanhuspalvelujen ja perhepalvelujen tulosalueilla. Henkilötyövuositavoite vuodelle 2014 on 3.250 HTV:ta. Pääsääntö on, että uutta henkilöstöä ei palkata. Silloin, kun palvelutarve ehdottomasti edellyttää uuteen palvelusuhteeseen ottamista, tehtävän täyttäminen edellyttää täyttöluvan myöntämistä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä täyttölupatyöryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosaluejohtajat sekä henkilöstöjohtaja.