Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma

2

3 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä C:1

4 /IK Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu puh. (08) Kannen kuva: Futureimagebank ISBN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kajaani 2012

5 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Yhtymäkokous

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun kuntien talous Kuntayhtymän talouden kehitys Kainuun koko kuntatalouden kehitys vuosina Kainuun väestönkehitys Kainuun työllisyyden kehitys Kainuun toimialojen kehitys TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Kuntayhtymän henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä tulosalueittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet Riskikartoitus KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSALUEITTAIN KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Hallinto-tulosalue Keskitetyt tukipalvelut Perhepalveluiden tulosalue Sairaanhoidon palvelujen tulosalue... 65

7 4.6 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto LIIKELAITOKSET Kainuun Työterveys... 89

8 6 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perustettiin jäsenkuntien edustajien allekirjoittaessa kuntayhtymän perussopimuksen. Kainuun maakunta - kuntayhtymä hoiti aiemmin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hoidettavaksi perussopimuksella annetut tehtävät. Sen toiminta perustui Kainuun hallintokokeilulakiin (343/2003) ja kokeilu rajautui vuosille Alueellisesti hallintokokeilulakia sovellettiin Kainuun maakunnassa Kajaanin ja Kuhmon kaupunkeihin sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntiin. Hallintokokeilulain perusteella maakunta huolehti maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta kyseisen lain toimialaan kuuluvien tehtävien osalta. Kainuun hallintokokeilun seurannasta on syntynyt vuosina yhteensä yhdeksän seurantaraporttia. Raporteissa on selvitetty kokemuksia kokeilun onnistumisesta. Raportit ovat tuottaneet tietoa kokeilun onnistumisesta maakunnan taloudesta, palveluista, elinkeinopolitiikasta, sosiaali- ja terveydenhuollon kokemuksista sekä koulutustoimialasta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi muistion elokuussa 2011 hallintokokeilun kustannusvaikutuksista (VATT muistio 16/2011). Lisäksi vuoden 2012 syksyllä on tekeillä hallintokokeilun loppuraportti. Hallintokokeilun päätyttyä Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitamat tehtävät organisoidaan uudelleen alkaen. Koulutustoimialan tehtävien hoito palaa takaisin peruskunnille. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto kuntayhtymä kuntien allekirjoittaessa Kainuun liitto kuntayhtymän perussopimuksen hoitamaan maakuntaliiton suunnittelutehtäviä. Talouden suunnitteluun vaikuttava asia on Puolangan kunta, joka on osajäsenenä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kainuun liitto kuntayhtymän jäsenkuntina jatkavat kaikki aiempaan hallintokokeiluun osallistuneet kunnat. Vaala on aluekehityslain perusteella jäsenkunta tässä Kainuun liitossa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenen, ja jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimus, joka allekirjoitettiin , avattiin uudelleen Puolangan erikoissairaanhoidon jäseneksi tulon johdosta. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Kainuun sote kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on; 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta

9 7 Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kuntalain mukaisesti yhtymävaltuusto, jonka jäsenet kuntayhtymän jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa toimikautta vastaavaksi ajaksi. Puolangan kunnan edustajilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, joiden osalta Puolangan kunta on osajäsen. Kuntayhtymän hallitus päättää muista kuin valtuuston päätettäväksi määrätyistä tehtävistä. Hallitusohjelman kuntauudistus Pääministeri Jyrki Kataisen vuoden 2011 hallitusohjelmaan sisältyy kuntauudistus. Uudistus sisältää kuntarakennetta koskevan uudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen, kuntalakia sekä valtionosuuslakia koskevat uudistukset. Kuntarakenneuudistuksella on tarkoitus luoda maahamme nykyistä selkeämmät kuntarakenteet, joissa kunnilla olisi nykyistä paremmat edellytykset selviytyä niille annetuista tehtävistä. Koko maan kattavan kuntauudistuksen tavoitteena on luonnollisista työssäkäyntialueista muodostuva vahva peruskunta. Kuntarakennemuutokseen sisältyy tavoite, että kuntien määrä vähenee nykyisestä. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen johtaman kuntarakennetyöryhmän aikataulullinen tavoite on vuonna 2015 voimaan tuleva kuntauudistus. Osana kuntarakenneuudistusta STM:n palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Valmistelu sisältää koko maata koskevan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kuntarakenneuudistuksen lähtökohtana on, että palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Järjestämisvastuu on joko terveyspiireillä, erityisvastuualueilla tai vahvoilla peruskunnilla. Uudistuksessa voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhdessä muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valmistelevan työryhmäraportin tulisi olla valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi on meneillään valtionosuusjärjestelmää koskeva uudistus. Valtionosuusjärjestelmää muutetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tavoitteena on valtionosuusperusteiden läpinäkyvyys, korvaustarpeet, ajanmukaisuus sekä soveltuvuus kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutokseen. Valtionosuusuudistusta valmistelevan ministerityöryhmän tavoitteena on, että uusi valtionosuuslaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Kuntalakia koskevan uudistuksen kohteina ovat kunnan talouden ohjaus, johtamisjärjestelmät sekä luottamushenkilöiden asema. Uudistus sisältää kuntien tehtävien uudelleen arvioinnin sekä kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden määrittämisen. Hallitusohjelman mukaisen kokonaisuudistuksen tarkoitus on jatkaa Paras -hankkeessa toteutettua kunta- ja palvelurakenteen uudistamista, jossa huomioidaan alueellinen ja paikallinen näkökulma. Laajaa väestöpohjaa edellyttäviä yhteistoiminta-alueita määritettäessä tulee huomioida paikalliset ja alueelliset lähtökohdat. Näin halutaan turvata uudistuksen onnistuminen.

10 8 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalous vielä kasvoi, mutta viimeisten kuukausien aikana taloudellinen ilmapiiri on heikentynyt ja siten lisännyt epävarmuutta talouden kehityksestä Suomessa sekä muissakin kehittyneissä maissa. Epävarmuutta lisää Euroopan velkakriisi sekä epävarmat kansainvälisen talouden näkymät. Koska Suomi on pieni valtio, maamme kansantalous on altis ulkoisille häiriöille. Suomen kansantaloudellinen kasvu uhkaa jäädä viime vuosia vaatimattomammaksi, vaikka kansainvälinen talous kehittyisikin tyydyttävästi. Kysynnän laskusta johtuen verotulojen kasvu hidastuu. Valtiontalouden sopeutustoimet yhdessä verotulojen kasvun hidastumisen ja jopa laskun myötä vaikuttavat kuntatalouden kiristymiseen. Julkisen talouden tulokehitys heikentyy, mistä johtuen kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden vakaa kehitys edellyttää tiukkaa menokuria. Suomen kansantalouden hiipumiseen kohti taantumaa ovat vaikuttaneet viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Kansantalouden kasvu jää kuluvana vuonna yhden prosentin tasolle. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan tänä ja ensi vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia. Hallituksen päättämät sopeutustoimet ovat kohentaneet valtion rahoitusasemaa kuluvasta vuodesta alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan valtiontaloutta, koska väestön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua ja toisaalta lisää julkisten palvelujen kysyntää. Vuosina valtion kohdistamat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Kunnallisveroäyrin nostamisella pyritään hidastamaan kuntien alijäämien kasvua, mutta siitä huolimatta niiden rahoitusasema heikkenee. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan työllisyys paranee melko hitaasti eikä työvoiman ennakoida merkittävästi supistuvan. Työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin v.2013, mutta laskee 7,9 prosenttiin vuonna Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu ennustejaksolla. Velkamäärä kuluvana vuonna on 52 prosenttia BKT:stä. Hidastuva talouskasvu heikentää ennen kaikkea valtion rahoitusasemaa. Sen sopeutustoimet vahvistavat julkisen talouden tilaa v.2013 alkaen. Työeläkerahastojen maksutulojen nopeaa kasvua ylläpitävät työeläke- ja sairausvakuutusperusteiden odotettavissa olevat korotukset, vaikka itse palkkasumman kasvu hidastuu. Työeläkemenojen kasvua hidastaa kuluvaa vuotta pienempi indeksikorotus. Lisäksi euroalueen velkakriisi hillitsee työeläkelaitosten omaisuusmassan lisäystä. Niiden ylijäämä supistuu 2,4 prosenttiin kokonaistuotannosta. 2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntatalouden kehitys oli vuonna 2010 hyvä, sillä vuosikatteen kasvu oli tuolloin aiempia vuosia suurempi. Vuonna 2011 vuosikate parani vielä hieman edellisvuodesta, mutta vuonna 2012 kehityssuunnan ennustetaan muuttuvan laskevaksi, jolloin samalla myös tilikauden taloudellinen tulos heikentyy. Tänä vuonna kuntien verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan. Kunnallisveron tuoton vuodelle 2012 arvioidaan kasvavan 3,8 prosenttia eli palkkatulojen kasvua hi-

11 9 taammin. Yhteisöverokertymä laskee 15,4 prosenttia aiemmasta. Kiinteistöverotulon odotetaan nousevan 5,2 prosenttia. Kokonaisuudessaan verotulojen odotetaan kasvavan vain 0,6 prosenttia vuonna 2012, kun vuotta aiemmin nousu oli 3,9 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu lähinnä veroperustemuutoksista. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan, joiden vaikutus nettomääräisesti on noin 250 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia, joiden vaikutus pienentää vuonna 2012 kunnallisveron tuottoa valtakunnan tasolla 90 miljoonaa euroa. Toisaalta asuntolainavähennyksen ja kotitalousvähennyksen rajaaminen lisäävät kunnallisveron tuottoa. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Taulukko 1: Kuntatalouden kokonaistaloudelliset ennusteet Valtionosuudet kasvavat nimellisesti 731 milj. euroa kehityskaudella Kehityskauteen kohdistuu vuodesta 2012 lähtien tilapäinen vuosittainen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus sekä miljoonan lisäleikkaus. Hallitusohjelmaan sisältyy toisaalta valtionosuuksien lisäystä nuorten yhteiskuntatakuun tukemiseen, pitkäaikaistyöttömyyden rahoitukseen sekä 125 miljoonaa euroa peruspalveluihin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Vuonna 2013 valtionosuudet kasvavat 3,0 prosenttia. Valtionosuuksia vähentävät peruspalveluohjelman mukaiset leikkaukset. Toisaalta hallitusohjelmassa kohdennetaan lisää valtionosuuksia työllisyyden parantamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan vuonna yli 2 prosenttia, ja nousu pysyy maltillisena myös myöhempinä vuosina. Välillisten työnantajamaksujen ennakoidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Vuosina kuntien nimellishintaisten ostojen arvioidaan kasvavan 6,5 prosenttia vuosittain, mikä on muiden toimintamenojen kasvua nopeampaa. Ostopalvelujen kasvu johtuu väestötekijöiden vaikutuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Vuoteen 2015 saakka ennakoitu kuntatalouden alijäämä kasvaa ja kuntien nettovelkaantuminen lisääntyy. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä 3,4 prosenttia vuosittain. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan olevan 3 prosenttia. Kuntaalan ansiotaso nousee noin 2,5 prosenttia ja kuntien toimintamenot ennakoidaan kasvavan noin 4 prosenttia vuodessa. Lähde: VM Peruspalveluohjelma

12 10 Taulukko 2. Peruspalveluohjelman mukainen väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaineesta lähes puolet arvioidaan kohdentuvan pääasiassa kuntien vastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat koulutuspalvelujen kasvun hidastumista. Lasten ja työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa kuntien elinvoimaisuuteen, tulopohjan kehitykseen ja näiden kautta rahoitusmahdollisuuksien vähenemiseen. Kuntien tulokehitys lähivuosina jää vuosittain edellisvuotta pienemmäksi. Pienentyvät vuosikatteet aiheuttavat kehityksen siten, että tulorahoitus riittää juuri poistojen kattamiseen vielä vuonna 2012, mutta jo vuonna 2014 poistot ovat vuosikatetta suuremmat. Kuntien vuosittainen lainakanta kasvaa vuoden 2010 vajaasta 12 milj. eurosta yli 19 mrd. euroon vuonna Investointien odotetaan pysyvän korkealla tasolla, koska kunnissa on paineita korjausinvestoinneille. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat suuret. Verorahoituksen kasvun hidastuminen lisää painetta kuntien toimintojen tehostamiseen. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää käyttömenojen pysymistä maltillisella tasolla. Väestön ikääntymisestä johtuvat paineet kansantalouteen nostavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta parantavien uudistusten merkitystä. Korkotaso on ollut taantuman aikana poikkeuksellisen alhaisella tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä korkotason nousu lisää kuntien rahoitusmenoja.

13 Kainuun kuntien talous Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintamenojen kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta linkittyy vahvasti sitä edeltäneeseen Kainuun maakunta -kuntayhtymään, sillä huomattavin osa taloudesta ja tehtävistä siirtyy toimintaa jatkamaan perustetulle Kainuun sote-kuntayhtymälle. Kainuun hallintokokeilun taloudellista kehitystä on pyritty vertaamaan ilman hallintokokeilua vallinneeseen tilanteeseen. Vaikutusten arviointia täysin luotettavasti ei kuitenkaan voida tehdä ilman tosiasiallista vertailupohjaa. Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät eivät käsittäneet koko kuntasektorille kuuluvaa tehtäväaluetta. Tästä johtuen tuloksia ei voi verrata valtakunnallisesti koko kuntasektorin kehitykseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät siihen liittyvine tukipalveluineen käsittivät yli 80 prosenttia organisaation menoista, joten menojen vertaaminen Manner-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin antaa luotettavimman vertailutuloksen. Talouden kehitystä tarkasteltaessa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilaston tietoja. Tilastokeskus tekee vuosittain Kainuusta oman tilaston, joka vastaa talous- ja toimintatilaston luokituksen mukaisia lukuja. Kainuun tilasto on julkaistu Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannassa, joka löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta osoitteesta Vertailua on tehty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin maakunta -kuntayhtymän toimintamenoja on verrattu Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kehitykseen, ja toiseksi maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia on verrattu Manner-Suomen ja valittujen maakuntien sosiaali- ja terveysmenojen käyttökustannuksiin samalta ajalta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen kasvu oli vuosina yhteensä 36,9 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 5,3 prosenttia vuosittain. Sosiaalija terveystoimialalla keskimääräinen toimintamenojen kasvu on ollut 5,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu vastaavalla ajalla on alustavien tietojen mukaan ollut keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Näin ollen Kainuun keskimääräinen vuotuinen toimintamenojen kasvu on ollut 0,3 prosenttiyksikköä pienempää kuin Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilua taas oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu vuosina olisi ollut samaa luokkaa kuin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten valtakunnallinen kasvu, maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuina noin 80,7 miljoonaa euroa toteutunutta suuremmat. Tarkasteltuna ajanjaksona saavutettua kokonaisetua pienentää se, että kolmena viime vuonna maakunta-kuntayhtymän kasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa.

14 12 Taulukko 3. Toimintamenojen kehitys vertailu (1 000 ) Menojen kehitys vertailua (ilman liikelaitoksia) Kumulatiivinen ero Sote toimintamenot Kasvu-% 2,2 % 5,3 % 4,4 % 5,8 % 6,3 % 4,6 % 8,3 % Koko maan sote käyttökustannusten kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,9 % 8,8 % 5,9 % 2,4 % 5,0 % JOS KASVU (Koko maa) ERO Menot Verorahoituksen kasvu-% 2,8 % 6,3 % 5,8 % 9,3 % 5,4 % 5,0 % 3,0 % JOS KASVU (rahoitus) ERO Kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannusten kehitys Kun verrataan toimintamenojen ja tilastoluokitusten mukaisia käyttökustannusten muutoksia, laskelmat eivät tuo esille toimintatuotoissa tapahtuneita muutoksia. Kustannuslaskennan kehittyminen ja organisaation sisäisten erien käsittelyssä tapahtuneet muutokset vähentävät vuosittaisen vertailun luotettavuutta. Luotettavin lopputulos syntyy, kun verrataan toteutuneita sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia keskenään. Tällöin organisaation sisäiset erät eliminoituvat pois. Kainuun sotea edeltävän Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannusten kehityksessä on vertailtu Kainuun sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia Manner-Suomen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin ilman päivähoitoa. Vertailuun on valittu maakuntia, joiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskemat (CHESS) terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tarvekertoimet ovat Kainuun kaltaiset. Nämä maakunnat ovat Pohjois-Karjala, Etelä- Savo ja Etelä-Pohjanmaa. Lisäksi vertailussa on käytetty apuna VATT:n muistiossaan 16/2011 esittämää keinomaakuntaa, joka koostuu neljästä maakunnasta: Päijät-Häme (painokerroin 0,35), Pohjois-Savo (painokerroin 0,21), Keski-Pohjanmaa (painokerroin 0,23) ja Lappi (painokerroin 0,22). Keinomaakunta on muodostettu siten, että se kuvaisi mahdollisimman hyvin Kainuun kustannuskehitystä hallintokokeilua edeltävällä ajanjaksolla. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Manner-Suomen vastaava kasvu on 5,5 prosenttia. Manner-Suomen ja Kainuun välisen kustannusten ero on pienentynyt aiemmista vertailuajankohdista. Vuosien erotus oli 1,5 prosenttia Kainuun hyväksi.

15 % KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON 13 12,0 10,0 Kainuun kuntien sos.ja terveyden-huollon nettokustannusten (ilman pv.hoitoa) kasvu vuosittain Kainuun maakunnan sos.ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvu vuosittain ,0 8,3 8,0 6,0 5,8 7,2 7,7 6,0 7,3 5,9 6,9 6,4 6,3 4,5 6,1 6,0 5,5 5,8 6,4 4,9 4,7 5,0 5,5 5,2 Manner- Suomen sos. ja terv.nettokustannusten kasvu (ilman pv.hoitoa) 4,0 2,0 1,0 1,5 0, Kuvio 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten vertailu (nimellishinnoin) Mikäli ero muutetaan vastaavaksi kasvuksi euroina Kainuun maakunta -kuntayhtymän aikana vuosina ,saadaan laskennallinen euromääräinen hyöty, joka on noin 70 miljoonaa euroa. Mikäli maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysmenojen kasvua vuosina verrataan kasvuun, joka oli Kainuun kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksissa ennen kokeilua eli 6,9 prosenttia vuosittain, hyöty on kumulatiivisesti laskettuna 144 miljoonaa euroa. Vertailtaessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia Pohjois- Karjalan maakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin vuosina voidaan todeta, että Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveystoimen netto- käyttökustannusten kasvu on ollut vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä Kainuuta suurempaa. Jos maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu olisi ollut yhtä suuri kuin Pohjois-Karjalassa vastaavana aikana, Kainuun maakunta -kuntayhtymän kustannukset olisivat olleet noin 99 miljoonaa euroa suuremmat. Verrattaessa kasvua Etelä-Savoon ero on keskimäärin 0,2 prosenttia vuosittain ja Etelä-Pohjanmaahan verrattuna ero on 0,8 prosenttia. Tämä tarkoittaisi yhteenlaskettuna noin miljoonaa euroa suurempia menoja vuosina Koska kustannukset olivat vuonna 2011 aiempia seurantavuosia suuremmat Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, VATTin keinomaakuntaan tehty vertailu osoittaa eron pienentyneen 0,3 prosenttiin vuonna Analyysi perustuu asukaskohtaisiin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintamenojen ja nettokäyttökustannusten kasvu vuosina on kokonaisuudessaan ollut pienempää valtakunnan tasoon ja valittuihin vertailumaakuntiin verrattuna. Ero tulee selkeästi esille vertailtaessa sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksia. Maakunta -kuntayhtymän nettokäyttökustannusten kasvu on ollut keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain, kun se Manner-Suomessa on vastaavana aikana ollut keskimäärin 5,5 prosenttia. Ero vertailumaakuntiin on samansuuntainen.

16 Kainuun koko kuntatalouden kehitys vuosina Tarkasteltaessa Kainuun kuntatalouden tilaa on otettava huomioon kuntien ja maakunnan muodostama kokonaisuus. Maakunta ja kunnat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, koska maakunnan käytettävissä olevat tulot perustuvat kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Hallintokokeilulla on ollut myönteistä vaikutusta Kainuun kuntien talouteen. Kuten kuviosta 1 nähdään, Kainuun kuntien vuosikatteiden yhteismäärä parantui vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä yli viisinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 euroa/asukas ja 479 euroa/asukas vuonna Vuosikatteet kuitenkin heikkenivät vuonna 2011 yli 300 euroa asukasta kohden edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 kuntien ja maakunnan vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan investoinneista aiheutuvia poistoja. Kainuun kuntien vuosikate 2011 on 330 euroa asukasta kohden. Kun otetaan huomioon maakunnan 90 euron suuruinen negatiivinen tuos, Kainuun vuosikate asukasta kohti on 240 euroa koko maan keskiarvon ollessa 390 euroa asukasta kohti. Kuntayhtymän asukasta käsittävien kuntien vuosikate on ollut noin 300 euroa asukasta kohti. Kainuun vuosikate on vuotta 2011 lukuun ottamatta ollut koko hallintokokeiluajan vertailukuntien ( asukasta) vuosikatetta suurempi. Kainuun kunnallistalous / vuosikate /asukas Kuvio 2. Vuosikatteet ja poistot Kainuussa Kumulatiivisesti laskettuina vuosikatteet vaihtelivat kuntien välillä hallintokokeilun aikana. Tähän ovat vaikuttaneet kuntien erilaisuus sekä niiden omat toimenpiteet. Vuosikatteet parantuivat pitkälti hyvän yleisen taloudellisen tilanteen ansiosta, mutta toisaalta myös maakunnan ja kuntien omien toimenpiteiden johdosta. Vuosina Kainuun yhteenlaskettu vuosikate tulee väistämättä alentumaan valtionosuuksiin tehtävien leikkausten vuoksi.

17 15 Asukasluku 2011 Vuosikate /as Maakunnan maksusosuuden perusteena oleva verorahoitus /as Ali- /ylijäämä 2011 /as Kertyneet ali- /ylijäämät /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntayhtymä Yhteensä Taulukko 4. Kainuun kuntien ja maakunta -kuntayhtymän vuosikatteet, verorahoitus ja ali/ylijäämät vuonna 2011 Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat suurimmillaan eli 41,6 miljoonassa eurossa (530 euroa/asukas) vuoden 2007 lopussa (kuvio 5). Vuoden 2011 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 18,4 miljoonaa euroa (236 euroa/asukas), eli kattamattomat alijäämät ovat pienentyneet yhteensä 23,2 miljoonalla eurolla. Maakunnan kattamaton alijäämä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 12,5 miljoonaa euroa ja kuntien yhteensä 22,7 miljoonaa euroa. Maakunnan tasolla nettoalijäämä oli 18,4 miljoonaa euroa, koska viidellä kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. 300 Kainuun alijäämät euroa/asukas Kuntien ylijäämät KMKY:n alijäämä Nettoalijäämät Kuvio 3. Kainuun kuntien alijäämät Kainuun sote kuntayhtymää edeltäneen Kainuun hallintokokeilun alussa taloudenpidon yleiseksi tavoitteeksi määriteltiin menojen kasvun rajaaminen niin, että menojen kasvu ei ole tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle (vuosille ) asetettiin tiukka tavoite eli menojen kasvun puolittuminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulopohjan perusteena oleva kuntien verorahoitus on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2012 noin 51 % ja on keskimäärin 7,2 % vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus kuntayhtymälle on kasvanut vuosina noin 46,4 %, mikä on keskimäärin 6,6 % vuosittain. Hallintokokeilun alkuvuosina rahoitusosuus kasvoi menoja vähemmän, mikä aiheutti kuntayhtymälle rahoitusvajetta. Tästä johtuen vuoden 2007 lopussa kuntayhtymällä oli alijäämää 17,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Vuonna 2008 ylijäämää muodostui 6,3 miljoonaa euroa. Lisäksi

18 16 vuodet ovat olleet ylijäämäisiä. Vuonna 2011 alijäämää syntyi 11,1 miljoonaa euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana vuosina maakunnan tehtäväksi siirrettyjen toimintojen osalta menojen kasvua on pystytty hillitsemään keskimäärin enemmän kuin mitä tulojen kasvu on ollut. Näin alun perin asetettu taloustavoite on saavutettu. Sen sijaan tavoitteeksi asetetussa menojen kasvun puolittamisessa ei onnistuttu. Kainuun kuntatalouden kannalta tulorahoituksen suhteellista vähentymistä aiheuttaa väestön vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön vähenemisen seurauksena pienenevän palvelutuotannon kustannukset tulee sopeuttaa tulosrahoitukseen. Haasteen tulorahoituksen suunnittelulle aiheuttaa tulevien vuosien rahoituspohjan kehitys, koska sen kasvu on menojen kasvua pienempää. Kuntien rahoitukseen vaikuttaa myös Kainuun maakunta - kuntayhtymän alijäämien kattaminen vuosilta 2011 ja Tavoitteena Kainuun kuntien ja Kainuun sote:n talouden kehityksen tasapainoiselle kehitykselle on toiminnallisten ja palveluiden rakenteellisten tekijöiden uudelleen tarkastelu sekä niiden pohjalta tehtävät muutokset. Tulopohjan kasvattaminen on toinen rahoituspohjan kasvattamisen keino, mikä tapahtuu elinkeinoelämän kehittämisen kautta. Valtio on vähentämässä tulevien vuosien valtionosuusrahoitusta. Viimesijainen keino vahvistaa kuntien rahoitusta on kuntien verojen korotus. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestön määrä on vähentynyt 8579 henkilöä vuosien aikana. Väestön määrän väheneminen on ollut jopa nopeampaa kuin Kainuun maakuntasuunnitelman perusteella on ennakoitu. Pääosan muuttoliikkeestä aiheuttaa maakunnan ulkopuolella oleva nuoren koulutuspaikka. Vuosittain suurin nettomuutto ajoittuu elokuulle opiskelujen alkaessa, mikä on nähtävissä kuukausikohtaisessa taulukossa. Kuvio 4. Kainuun väestönkehitys vuodesta 2000 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen

19 17 Taulukko 5. Väestönkehitys Kainuussa vuonna Kuvio 5. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi = 100). Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille edelleen harvaan asutun maaseudun kehitys. Kajaanin seutukunta on pystynyt pitämään väestön vuoden 2005 tasolla.

20 Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Kainuun työllisyyskatsaus, Lokakuu 2012, Kainuun ELY- keskus, kehittämispäällikkö Osmo Ohtonen, tiivistelmä) Työttömyys on kasvussa ja ylittää jo kahden vuoden takaisen tason, vaikka työttömyyden kasvu Kainuussa (8,2 %) on ollut muuta maata (10,5%) hitaampaa. Lokakuun lopussa oli kirjoittautunut Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi syyskuuhun verrattuna 235 ja vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 335 henkilöä. Kainuussa työttömien osuus työvoimasta oli lokakuun lopussa 12,3 %. Kainuuta vaikeampi tilanne oli Pohjois-Karjalassa (13,6 %) ja Lapissa (14,4 %). Myös työvoiman kysyntä on korkealla. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun TE-toimistoihin 646, mikä on kolmannes enemmän viime vuoden vastaavaan lukuun verrattuna. Työvoiman tarve on suurinta kaupallisessa ja palvelutyössä. Työttömyys on pysytellyt aiemmalla tasolla ja myös pitkittynyt. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi, sillä viidennes työttömistä (901) on ollut yhtäjaksoisesti ilman työtä yli vuoden. Myös useammissa jaksoissa yhteensä yli vuoden työttöminä olleiden osuus (612) kasvoi vuoden takaisesta luvusta. Pitkäaikaistyöttömyyttä aiheuttaa myös se, että ikääntyneet työttömät eivät voi enää siirtyä työttömyyseläkeputkeen. Työttömyyseläke ei kuulu enää vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneille, joten sen saajien osuus on vähentynyt 30 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Palkkatuetun työn osuus samoin kuin työllistymistä edistävät toimenpiteet ovat vähentyneet viime vuodesta. Työttömyys kasvoi kaikissa Kainuun kunnissa syys-lokakuun aikana. Kasvusta pääosa kohdistui Kehys-Kainuun seutukuntaan (138), erityisesti Kuhmoon (87). Kajaanin seutukunnassa työttömyys kasvoi 81 henkilöä. Vuosi sitten työttömyyden kasvu oli tasaisempaa; Kajaanin seudulla 158 ja Kehys-Kainuussa 138. Työttömien osuus vaihtelee eri kuntien välillä Paltamon 4,7 %:sta Vaalan 16,8 %:iin. Kehys-Kainuussa luku on Kainuun keskimääräistä suurempaa, ja on korkeimmillaan Kuhmossa 17,1 %. Kainuun työllisyyskehitys vaikuttaa suoraan Kainuun jäsenkuntien kunnallisverotuloihin ja sitä kautta kuntayhtymän rahoituspohjan kehitykseen. Kuvio 6. Työttömien työnhakijoiden määrä Kainuussa luvulla.

21 19 Kuvio 7. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta lokakuussa 2011 ja 2012 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Talouskehitys oli 2000-luvulla Kainuulle suotuisaa vuoden 2007 lopulle saakka. Tuolloin hiljalleen alkanut teollisuuden liikevaihdon laskeminen päättyi vuoden 2009 lopulla liikevaihdon romahtamiseen. Samanaikaisesti vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperiteollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla jaksolla dramaattisesti. Kainuulaista teollisuutta kosketti lama, mutta siitä nousu maakunnassa oli nopeaa. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi jaksolla 09/ /2012 suhdannetietojen mukaan 10,5 prosentilla ja henkilöstömäärä 3,9 prosentilla. Kasvu oli tuolloin muuta maata nopeampaa. Kuvio 8. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon kehitys Kainuussa ja koko maassa 1/ /2011 (Indeksi v = 1000

22 20 Kuvio 9. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009 Kuntakohtaisten kaikkien toimialojen liikevaihto- ja henkilöstömäärätietojen mukaan v liikevaihto vaihteli kuntien välillä 17 % kasvusta 7 prosentin vähentymiseen v verrattuna. Nopeinta kasvu oli Sotkamossa (Talvivaara) ja hitainta Puolangalla. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vaalassa. Hyrynsalmella henkilöstö väheni lähes 3,5 % verrattuna vuoteen Suhdannekehitys Kainuun kunnissa v.2011 Vaala Suomussalmi -3,3 4,7 3,6 2,4 Sotkamo Ristijärvi -7,1-0,4 2,6 17,5 Puolanka Paltamo 0,9 0,4 3,4 4,4 Kuhmo Kajaani 2,3 5,7 4,5 10,9 Hyrynsalmi -3,5 5, Henkilöstömäärä Liikevaihto Kuvio 10. Kainuun kuntien kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon ja henkilöstön suhdannekehitys vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010.

23 21 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestä sitä muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palvelutoimintaa ja tukipalveluita sopimuksin muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Perussopimuksen rahoituspykälän mukaan: Varsinaisten jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan kuntayhtymälle maksettavien valtionosuuksien, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan kuntayhtymän jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon 1,4 % verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.

24 22 Lain toimeentulotuesta 5 a :n mukainen valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on osa kuntien maksuosuutta, jonka valtion maksatusvirasto maksaa suoraan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten tasausrahasto Kuntayhtymällä on rahasto, jonka tarkoituksena on tasata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle potilaskohtaisista tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista aiheutuneita poikkeuksellisen suuria kustannuksia terveydenhuoltolain 76 :n toteuttamiseksi. Rahaston pääomaa kartutetaan siten, että jäsenkunnilta peritään vuosittain maksu, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarviossa. Kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahaston maksuosuus määrätään perussopimuksen 16 toiminnan rahoitus/jäsenkuntien perustein lukuun ottamatta toimeentulotuesta 5 a :n mukaista valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksista. Osajäsenien maksuosuuden ja ulkokuntalaskutus Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuuden laskeminen tapahtuu siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Muilta osin osajäsenet ja ulkokunnat maksavat asukkaidensa saamista palveluista suoritehinnan. Suoritehinnoittelun perustana ovat todelliset kustannukset, jotka sisältävät toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset, poistot sekä pääomalle mahdollisesti suorittavan koron. Kuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei osajäsenkunnan ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintojen muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien.

25 Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien rahoitusosuus Kainuun sote kuntayhtymälle määräytyy kuntien verorahoituksen perusteella, joka koostuu kuntien valtionosuuksista ja verotuloista. STM:n valtionosuus kohdennetaan suoraan kuntayhtymälle. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeen kuntien maksuosuudet määritellään puoleksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Valtionosuuksien kehitys arvioidaan yleisen taloudellisen kehityksen sekä valtion peruspalveluohjelman tietojen perusteella. Verotulot arvioidaan Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoon sekä kuluvan vuoden verotietojen kehitykseen perustuen. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Laskennallinen kiinteistöverotulon on osuus poistettu valtionosuuden tasauksen perusteena olevasta laskennallisesta verotulosta vuoden 2012 alusta lähtien. Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat vuosina Kainuussa olleet kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2010 kunnallisverot vähenivät Kainuussa 4,3 prosenttia. Maksuunpanotietojen mukaan vuoden 2011 kunnallisverot kasvoivat Kainuussa keskimäärin 2,4 prosenttia, kun valtakunnallinen kasvu oli 5,1 prosenttia. Yhteisöveron osuus Kainuussa laski keskimääräinen 12,0 prosenttia, mutta valtakunnan tasolla se kasvoi 1,7 prosenttia. Kuntayhtymän rahoituspohjaan kuuluvat kunnallisverotulot laskettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä kiinteän 19,25 prosentin mukaan. Kuntien nostaessa kunnallisveron prosenttejaan maakunnan laskennallinen kunnallisverotuoton pohja ei kasvanut lainkaan. Kasvua saatiin yhteisöverotuoton ja kiinteistöverojen noustessa. Kainuun sote kuntayhtymässä kunnallisverotuotot lasketaan vastaavasti keskimääräisen jäsenkuntien veroprosentin mukaan. Kiinteistöverotuotto lasketaan myös jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla laskettujen prosenttien perusteella. Yhteisöverotuoton perusteena on todellinen maksuunpantu yhteisövero. Kuluvan vuoden 2012 verojen ennustetaan kasvavan valtakunnan tasolla 2,2 prosenttia valtiovarainministeriön peruspalveluohjelman mukaan. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta, jolloin uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Lisäksi järjestelmään kuuluu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotulojen ylittäessä tai alittaessa tasausrajan. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään ja laskettu lisäys vähennetään vuosittain valtionosuudesta.

26 24 Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 miljoonan euron vuosittainen leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Kehysriihen mukaiset peruspalveluiden valtionosuuksien lisäleikkauksista kohdistuu vuodelle 2013 yhteensä 125 miljoonaa euroa, 250 milj. euroa vuodelle 2014 ja 500 milj. euroa vuodelle Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat siten tarkastelujaksona milj. euroa ja lisäleikkaukset 875 milj. euroa, kunnilta jää saamatta valtionosuuksia yhteensä milj. euroa. Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kainuun sote:n rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2013 alustavien tietojen mukaan yhteensä 4,9 prosenttia eli 7,5 miljoonaa euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden osuus on 3,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuteen tehtävät lisäykset, lähinnä veromuutosten kompensaatioiden kautta, kasvavat 0,5 miljoonaa euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa 3,4 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden harvan asutuksen lisäosa kasvaa 0,05 miljoonaa euroa. Verorahoituserien kehitys Taulukko Puolanka ei mukana luvuissa Uusi rahoitusmalli 2013 lukien Muutos Muutos % 2013 Muutos % 2014 % 2015 Muutos % 2016 Muutos % Yleinen Harva-asutus Vo-lisäykset STM Tasaus Valtionosuudet Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Verot Rahoituspohjan kasvu ,37 74,00 49,63-6,15-6,84-0,92 4,00 2,00 5,00 3,97 4, ,41 0,96 6,13 2,61 14,57 4,82 3,70 22,21 0,00 4,53 4, ,00 0,00 0,00-0,43 3,00 0,26 3,80 6,00-15,40 2,62 1, ,00 0,00 0,00-0,10 3,00 0,49 3,30 2,30 2,80 3,20 2, ,00 0,00 0,00 2,00 3,00 1,86 4,80 2,30 6,20 4,70 5,64 Maksusosuuden kasvu Rahoitus-% , , , , ,00 61,5 5,27 Kainuun sote:n ja kuntien välillä käydään neuvottelut seuraavan vuoden talousarviosta, kuntien asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän yhteistyössä kuntien kanssa tekemistä tehtävistä. Neuvottelut käydään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talousarvioluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen mennessä. Talousarviossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Vuotta 2013 koskevat neuvottelut pidettiin uusien kuntayhtymien toimintaa aloitettaessa poikkeuksellisesti kuntajohtajakokouksina , , , sekä Neuvotteluissa kuntajohtajat antoivat Kainuun sote:n kuntien maksuosuudeksi euroa. Sovittu maksuosuus merkitsee noin 9,4 prosentin nousua Kainuun sote:a vastaavaan vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan verrattuna. Verorahoituksen kehitystä kuvaavassa taulukossa 5,60 prosenttia osoittaa maksuosuuden kasvun, kun Puolangan kunta ei ole mukana jäsenkuntana rahoitusosuudessa toisten jäsenkuntien tavoin. Sen sijaan 5,27 prosenttia osoittaa rahoituksen kasvun, jos Puolanka on mukana rahoituspohjassa. Vertailut on tehty aiempaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoituspohjaan, jonka toiminnassa olivat mukana myös v.2013 kunnille siirtyvät lukiot, Kainuun liitto kuntayhtymän osuus sekä Puolanka.

27 25 Kuntien maksuosuudet Maksuosuudet Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuvio 11. Kuntien maksuosuuksien kehitys kunnittain ja vuosittain Kuntien maksuosuuksien euromääräistä kehitykseen vaikuttaa kunnan valtionosuus sekä verorahoitus. Kuntakohtaiset valtionosuuksien määrät vaihtelevat vuosittain valtionosuusperusteista johtuvista muutoksista. Vuosina kuntakohtaisista verotuloista tuloverojen osalta maksuosuus Kainuun maakunta -kuntayhtymässä määräytyi kiinteän 19,25 prosentin mukaan, kiinteistöverotulot laskettiin vuoden 2009 keskimääräisillä verotuloilla ja yhteisöverotulot todellisten maksuunpanojen mukaan. Taulukko 7. Kuntien maksuosuuksien kehitys Kunta /as 2012 /as 2013 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomusssalmi

28 Talousarvion laskentaperusteet Kainuun sote:n talousarvion 2012 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimitoimialan vuosien tilinpäätöstietoja sekä vuoden 2012 arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja valtion peruspalveluohjelmaan Lisäksi STM on laskenut Kainuulle vuonna 2010 oman väestö- rakenteen muutoksen vaikutuksista Kainuun palvelurakenteeseen. Väestörakenteen muutoksen vaikutus palvelutarpeeseen Kainuun maakunnassa. Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatilasto, Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin (Stakes) Taulukko 8 Laskelma: STM Kainuun maakunta + kunnat Koulutuspalvelut ,7 95,7 94,1 92,7 91,4 90,5 89,8 89,2 88,8 88,5 esiopetus ,4 103,0 102,8 102,9 102,0 102,2 102,1 102,6 102,9 102,7 perusopetus ,6 93,8 92,5 91,9 91,4 91,1 91,2 91,3 91,4 91,7 lukiokoulutus ,5 96,3 92,5 87,6 83,3 80,7 79,0 77,4 76,6 76,0 ammatillinen koulutus ,6 97,1 95,0 92,6 90,4 88,6 87,2 85,9 84,9 84,0 ammattikorkeakoulut ,9 98,3 97,8 97,3 96,5 95,3 93,7 92,0 90,3 88,7 Terveyspalvelut ,0 102,0 103,1 104,1 105,3 106,4 107,5 108,6 109,6 110,7 erikoissairaanhoito ,5 101,0 101,6 102,0 102,6 103,1 103,5 104,0 104,5 105,0 perusterveydenhuolto ,6 103,3 105,2 107,0 108,9 110,8 112,8 114,7 116,6 118,5 Sosiaalipalvelut (alla ,9 105,8 108,7 111,5 114,5 117,4 120,2 123,1 125,8 128,4 lasten päivähoito ,4 100,6 100,3 100,1 100,1 100,2 100,1 100,1 100,0 99,7 vanhainkodit ,9 110,3 115,7 120,9 126,7 132,5 138,1 143,7 149,4 155,3 kotipalvelut ,7 107,5 111,5 115,5 119,4 123,1 127,0 130,9 134,7 138,0 palveluasuminen ,4 109,0 113,8 118,4 123,2 127,8 132,2 136,7 141,1 145,4 Kainuussa väestön ikärakenteen muutoksen johdosta koulutusmenot yhteenlaskettuna supistuvat reaalisesti keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2014 mennessä. Kuntien kesken on kuitenkin vaihteluita Kainuun sisällä. Esimerkiksi Kajaanin seudulla väheneminen ei ole yhtä suurta kuin muualla Kainuussa. Terveyspalveluiden kustannusten kasvu on noin prosentti vuodessa ja sosiaalipalveluiden kasvu on 2,8 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvu kokonaisuudessaan on noin 2 prosenttia vuodessa johtuen väestön ikärakenteen muutoksesta. Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä noin 1,7 prosentin henkilöstömenojen kokonaiskasvuun verrattaessa kasvua v.2012 käyttösuunnitelmaan. Palkankorotuksiin on varattu 2,0 prosenttia kuluvan vuoden arvioidusta toteutumistasosta. Avoinna oleviin tehtäviin ei ole varattu määrärahoja. Henkilöstökuluihin sisältyvät sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sairausvakuutusmaksu 2,12 %, työttömyys- vakuutusmaksu 3,20 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,27 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkka- perusteinen maksuosuus on 16,55 %. Varhaiseläkemaksu (varhe -maksu) kirjataan Kuntien eläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suoraan europerusteisena. Varhe -maksujen määrästä saadaan tieto vuoden 2013 puolella. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon mukaisesti henkilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Vuodesta 2013 lähtien kunnat vastaavat ennen vuotta 2005 syntyneestä eläkemenoperusteisista maksuista, mutta lopulliset vuoden 2012 kulut maakunta kuntayhtymän osalta tulevat vielä Kainuun sote kuntayhtymälle. Palvelujen ostoissa on varauduttu 16,9 prosentin kokonaiskasvuun. Muilta osin toimintaa on talousarviossa sopeutettu vastaamaan käytettävissä olevia määrärahoja. Toimintakulujen kokonaiskasvu on 7,0 prosenttia v, 2012 käyttösuunnitelmaan verrattuna.

29 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden 2011 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelussuhteiden määrä oli 4 384, joka oli 100 palvelussuhdetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelussuhteiden määrää kuvaavampi mittari henkilöstön työpanoksen määrittämiseksi on henkilötyövuosi. Henkilötyövuosi HTV 2 -mittarilla seurataan henkilötyövuosia, joista syntyy henkilöstökustannuksia. Henkilötyövuosi HTV2 on palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä 365 päivää kohden ja siinä huomioidaan työntekijän osa-aikaisuus. Taulukko 9 Henkilötyövuosien määrän kehitys Tulosalue Tammijoulukuu 2006 HTV 2 Tammijoulukuu 2007 HTV 2 Tammijoulukuu 2008 HTV 2 Tammijoulukuu 2009 HTV 2 Tammijoulukuu 2010 HTV 2 Tammijoulukuu 2011 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2012 HTV 2 HTV/ MÄÄR Ä ERO Muut os % HTV 2 TOTEU MA kk Maakuntahallitus ,0 2 Suunnittelu ja kehittäminen ,1 23 Yhteiset palvelut ,9 235 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA ,7 260 KOULUTUSTOIMIALA ,0 154 Soten yhteiset palvelut ,1 181 Ympäristöterveydenhuolto ,0 40 Sairaanhoidon palvelut ,4 307 Terveyden- ja sh-palvelut ,1 965 Perhepalvelut ,2 630 Vanhuspalvelut ,2 901 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI , MAAKUNTA YHTEENSÄ , Kainuun Ammattiopisto ,0 474 Kainuun Työterveys ,0 53 Liikelaitokset ,0 528 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ , Vertailulaskelmassa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluvat tehtävät ja tulosalueet.

30 28 Toiminnassa tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat henkilöstömäärään: KAO, Kuusamon toimipiste hlöä KAO, aikuiskoulutus hlöä Koneasalipalvelut, omaksi hlöä 103 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA: Hopea Hyry, omaksi hlöä Nuorisopsykologi KAO:lle, Perhenla, Pepa hlöä Kotihoito, yöhoito omaksi toiminnaksi, Seutu I hlöä Ymp.vuok.hoito ja hoiva, Paltamon hoitokoti, Seutu I hlöä S-salmi kotih. ostopalvelu omaksi, Vapa hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vakinaistettu hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vähennetty hlöä 23 Salmijärven yksikkö, omaksi hlöä Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu hlöä Lakimääräykset käsittelyajoista (lasu, totu, vpl) 2008-> 6,5 hlöä Kotihoito, Seutu I, työllistämiestuella vakinaistettu hlöä Ymp.vuok.hoito ja hoiva, työllist.tuell.vakin. Seutu I hlöä Kuhmon kotihoito, yöhoito, Seutu II hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vakinaistettu hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vähennetty hlöä 28,5 Ensihoito, omaksi hlöä Ympäristölaborarorio, valtiolta hlöä Yleinen edunvaltonta, valtiolle hlöä Kuhmon terveysasema hlöä S-salmi os 2 (hoitokoti Välskäri) yöhoitoon lisäys hlöä Lisäpaikat+psyk.geriatria Himmeli, Seutu II hlöä Ryhmäkoti Majakka (uusi kv-yksikkö) hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vakinaistettu hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vähennetty hlöä Kotihoito, Seutu I, työllistämiestuella vakinaistettu hlöä 38 Päivystys ja Nopea diagnostiikka hlöä Tulkkipalvleut, ulkoistus hlöä Kotihoidon tarpeen lisäys hlöä ND-yksikön toim.aih. Lisätarve, seutu II hlöä ND-yksikön toiminnan aih lisätarve, seutu III,Vapa hlöä S-salmi päivätoiminnan aloitus hlöä Ensihoito, omaksi hlöä Salmijärven yksikkö hlöä Psyk. sh:t kouluth:on, "miekkarit", seuduittain hlöä Koulupsykologit hlöä Sijaishuoltoyksikkö (perhehoidon tuki) hlöä Ristokoti, Vuolijoki (uusi kv-asumisyksikkö) hlöä Laki henk. koht. avust. vpl hlöä Kotihoito, Päivätoiminta Kajaani, Seutu I hlöä Kotihoito, Muistipoliklinikka Kajaani, Seutu I hlöä Kotihoito, Seutu I, kotihoidon kehittäminen hlöä Ymp.vrk.hoito ja hoiva, lisähoitopaikat, Seutu I hlöä Lisäpaikat Himmeli hoivakoti, Seutu II hlöä Organisaatiomuutos, Himmeli, Seutu II hlöä Seutu III työllistamistukipaikat vakinaistettu hlöä Seutu III, työllistämistukipaikat vähennetty hlöä 65 Sissit perhepalveluissa hlöä Sissien lisäämisen myötä vähentyneet määräaikaise hlöä Neuvola sekä koulu- ja opisk.th (lakisäät. tarkastukse hlöä Neuvola sekä koulu- ja opisk.th (täytetyt lääkärivak.) hlöä Naistentaudit täytetty lääkärivakanssi hlöä Sos.ohjaaja aik.sos.tt 50% /vpl 50% S-salmi hlöä TYP (=Työvoiman palvelukeskus) hlöä Laki henk. koht. avust. vpl hlöä Kehitysvammapalvelut Kuhmo, henk.koht.avustaja hlöä Kuusanmäki os.24 (Vesalan tiimi) hlöä Kehitysvammapalvelut 50% asumisenohjaaja Kajaan ,5 hlöä S-salmi Kurimo laitosmieh.palv ostopalveluksi hlöä Kotihoidon yöhoito H-salmi,Puolanka hlöä Ympäristöterveydenhuolto hlöä Ympäristöterveydenhuolto hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vakinaistettu hlöä Seutu II, työllistämistukipaikat vähennetty ,5 hlöä Lisäpaikat Kuhmon hoivakoti, Seutu II hlöä Kuhmon laitoshoito, Avi/mitoitus, Seutu II hlöä Kotihoidon yöhoito H-salmi,Puolanka, vapa hlöä 37 Perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu hlöä -1 Sosiaali- ja tervystoimiala yhteensä 190,5 KAIKKI YHTEENSÄ 293,5

31 29 Taulukko 10: Henkilötyövuosien kasvuun vaikuttaneet mm. seuraavat toimenpiteet: Koko konsernin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä henkilötyövuosien määrä on kasvanut vuosina yhteensä 488 henkilötyövuotta. Tästä toimintojen muutosten vaikutus on yhteensä 160 henkilötyövuotta. Palvelutarpeen lisäyksestä johtuva henkilötyövuosien lisääntyminen on 328 henkilötyövuotta. Tämä on keskimäärin 65 henkilötyövuotta jokaista vuotta kohden laskentavuosina Henkilöstötarve Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt valtakunnallisessa työllisyyskehitys- ja koulutustarve hankkeessaan arvioita mm. Kainuun työvoimatarpeesta ja tarjonnasta. Koko maan tasolla poistuman osuus 2007 työllisestä työvoimasta on vuosina noin 50 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimialalla tämä tarkoittaa noin työllistä. Poistuma työllisestä työvoimasta ja poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä (alustava KT / hanke), koko maa Kuvio 12. Työvoiman poistuma Kainuussa. Tehdyn selvityksen mukaan Kainuussa sosiaali- ja terveystoimialalla (sisältää myös yksityiset työpaikat) vuosien aikana uuden työvoimatarve lisääntyy vuosittain noin 250 henkilöllä. Kasvusta palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama työllisten määrän kasvutarve on n. 100 työllistä vuosittain ja poistuman kautta korvaavia työntekijöitä tarvitaan noin 150 joka vuosi.

32 30 Uusien työntekijöiden tarve Sote -alalla Kainuussa vuosittain (KT hanke, Kainuun tulokset / sote, perusura, valtakunnalliset Kainuun arvot): Taulukko 11. Uusien työntekijöiden tarve Sote-alalla Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä eläkkeelle jäävien määrät KEVA:n tekemän arvion mukaan ovat noin 150 henkilöä vuosittain vuosina Tulevien vuosien eläköityminen Kuvio 13. Kunta-alan eläkepoistuma

33 31 Kainuun sotessa erityiseksi ongelmaksi lähitulevaisuudessa tulee muodostumaan henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Kainuun oma koulutustuotanto ei pysty tätä tarvetta täysin tyydyttämään, koska samanaikaisesti työllisten tarpeen kasvamisen kanssa Kainuun peruskoulunsa päättävien ikäluokat pienenevät. Vuoden 2013 talousarviossa ei ole pystytty huomioimaan palvelutarpeen kasvusta johtuvaa työllisten määrän lisääntymistä. Sen sijaan avaintoimialoille pyritään tarpeen mukaan työllistämään uutta henkilöstöä eläköityvien tilalle. Talousarvion laadinnassa on perusperiaatteena ollut se, että henkilötyövuodet jäädytetään vuoden 2012 tasolle. HTV2 tavoite vuodelle 2013 (kumulatiivinen) Taulukko 12. KAINUUN SOTE HENKILÖSTÖ TA 2013 Kuntayhtymän hallinto 50 Keskitetyt yhteiset palvelut 364 Perhepalvelut 618 Sairaanhoidon palvelut 237 Terveyden- ja sh-palvelut 959 Ympäristöterveydenhuolto 40 Vanhuspalvelut 859 MAAKUNTA YHTEENSÄ 3127 Kainuun Työterveys liikelaitos 52 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3179 Kainuun sote:lle asetettu HTV2 tavoite on laadittu kuntayhtymään siirtyvien tehtävien pohjalta tarvittava henkilöstötarve. Vuoden 2012 henkilömääristä on poistettu Pohjois- Suomen laboratorioliikelaitos kuntayhtymään siirtyvä laboratorion henkilöstö, Puolangalle siirtyvä henkilöstö, kunnille siirtyvän lukiotoimen henkilöstö sekä Kainuun liittoon siirtyvät henkilöt. Pääsääntö on, että uutta henkilöstöä ei palkata. Silloin, kun palvelutarve ehdottomasti edellyttää uuteen palvelusuhteeseen ottamista, tehtävän täyttäminen edellyttää täyttöluvan myöntämistä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan aikana täyttöluvan myönsi täyttölupatyöryhmä, jonka jäseniä ovat maakuntajohtaja, henkilöstöjohtaja, sosiaali- ja terveys- johtaja, hallintojohtaja sekä koulutustoimialajohtaja. Kainuun sote kuntayhtymässä on vastaava työryhmä. Ennen avoimeksi tulleen viran tai toimen täyttölupamenettelyn aloittamista on ensin selvitettävä, voidaanko toimintaprosesseja muuttamalla löytää muita vaihtoehtoja tai siirtää henkilöstöä jostain muusta yksiköstä tai voiko joku muu yksikkö suorittaa työn omana palvelunaan. Jos viran tai toimen täyttäminen on välttämätöntä, on selvitettävä mahdollisuudet ottaa tehtävään maakunnan vakinaisessa palvelussuhteessa oleva henkilö.