Valtionosuudet

Transkriptio

1 Valtionosuudet Sanna

2 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille haussa nyt! 10 milj. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnetään ensisijaisesti niille kunnille, joissa taloudellisten vaikeutuksien syyt ovat poikkeuksellisia ja tilapäisiä. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt talouden tasapainotussuunnitelman. Hakemus VM:ään, kopio hakemuksesta Kuntaliittoon Hae nyt!

3 Ensimmäiset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2020 julkaistu Kuntaliiton netissä !

4

5

6 Hallitusohjelma julkaistiin Valtionosuusnostoja hallitusohjelmasta Tärkeää ja odotettua! Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti. Mikä vaikutus valtionapuihin? Kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla. Tunnistetaan erityisesti metropolialue ja suuret kaupungit koko maan kannalta strategisesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina. Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen. Vaikeaa muuttaa euroiksi Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella. Sitoudutaan perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen sekä opetussuunnitelman toimeenpanoon. Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se ottaa huomioon paremmin alueiden tarpeet ja erityispiirteet. Tärppi! Suomeen laaditaan valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan mahdollisimman

7 Hus, hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!

8

9 Peruspalvelujen valtionosuus (VM) kasvaa +989 miljoonaa euroa vuonna 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma vuosille ( ). Kuntien valtionavut ovat vuonna 2020 noin 11,5 mrd. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus on tästä 9,5 mrd. euroa, jossa on lisäystä vuoteen 2019 verrattuna noin 1,0 mrd. euroa. Kasvu johtuu Kilpailukykysopimuksen päättymisestä: lomarahojen leikkaukseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättyy vuoteen 2019 (+315 milj. ) kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmassa päätetystä kilpailukykysopimukseen liittyvästä kompensaatiosta (kaksinkertainen valtionosuusleikkaus) (+237 milj. ), indeksikorotuksesta (määräaikainen laki indeksijäädytyksistä vuosina päättyy) (+187 milj. ), valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (+101 milj. ) sekä verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta (+215 milj. ).

10 Valtionosuusjärjestelmän kehystyöhön hallitusohjelma ei antanut apuja Ei perinteistä kirjausta järjestelmän uudistamisesta Yksinkertainen, selkeä, läpinäkyvä, taloudellinen ja kannustava järjestelmä, joka ottaa kaikki asiat oikein huomioon ja on helppo laskea. Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se ottaa huomioon paremmin alueiden tarpeet ja erityispiirteet. Mitä muita vaihtoehtoja olisi? Että järjestelmä ottaisi huonommin huomioon alueiden tarpeet ja erityispiirteet? On itsestään selvää, että järjestelmää tulee koko ajan kehittää entistä paremmin kuntien väliset kustannuserojen syyt tunnistavaksi. Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Suora vaikutus kuntatalouteen siirtolaskennan kautta. Valtionosuus kattaa vain 1/4 sote-kustannuksista. Loppuosan 3/4 pitää tulla tulojen siirtona kunnista. Välillinen vaikutus kuntien valtionosuusjärjestelmään. 1. Miten kuntien tuloja siirretään Siirtolaskenta valtiolle maakuntien rahoitusta varten? 2. Maakunnan Miten kuntakohtaisia rahoitus muutoksia rajoitetaan ja tasataan? Minkälainen on uuden kunnan valtionosuusjärjestelmä, kun sote erotetaan kokonaisuudesta? 3. Uuden kunnan valtionosuus

11 Kuntien valtionosuudet , mrd. 10 9, ,33 Verotulomenetysten kompensaatio (2010 jälkeen) Verotulomenetysten kompensaatio (ennen 2010) Oikeat valtionosuudet (= vos ilman komp.) 3,87 3,65 0,05 4,27 0,16 4,71 5,05 5,47 0,52 0,64 0,77 5,73 0,80 6,39 0,91 6,87 1,29 7,39 7,62 8,03 0,38 0,50 0,80 1,29 1,29 1,29 8,25 8,16 8,20 0,81 0,82 0,96 1,29 1,29 1,29 8,80 8,50 8,46 8,39 1,22 1,29 Oikea valtionosuus on vähentynyt 1,61 1,74 1,29 yli 1 mrd. vuodesta 2013 vuoteen 2019! 1,29 1,97 1,29 2,19 1, ,33 3,65 3,82 4,10 4,19 4,40 4,70 4,93 5,47 5,58 5,73 5,83 5,94 6,15 6,05 5,95 6,29 5,60 5,43 5,13 5, * Lähde: VM/KAO, OKM,

12 KUNTATALOUDEN TERMINOLOGIA TUTUKSI! Valtionosuusjärjestelmän rakenne Suomen kuntien valtionosuusjärjestelmä on rakenteeltaan kolmiosainen

13 Kiitokset mielenkiinnosta! Sanna Lehtonen kuntaliitto.fi PL 200, Helsinki Kuntatalo, Toinen linja Helsinki