8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini



Samankaltaiset tiedostot
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Väkivalta lapsen traumana

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Ruoka korjaavana kokemuksena

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Päihde ja mieli luentosarja

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Naisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Tunneklinikka. Mika Peltola

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus

Traumat ja traumatisoituminen

T U I J A H E L L S T E N

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Pikkulapsen seksuaalisuus

Mielenterveyden häiriöt

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Psyykkinen toimintakyky

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Maahanmuuttajan mielenterveys

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan

Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA. Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Transkriptio:

Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka menneisyyteni vaikuttaa nykyisyyteen. Nykyisyys on synteesi kaikista elämäni tapahtumista, menneisyydessä, nykyisyydessä ja suunnitellussa tulevaisuudessa (van der Hart, Nijenhuis, Steele) : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN Tapahtuman havainnot yhdistetään ja erotellaan Tapahtuma tulee omakohtaiseksi Tapahtumalla on aika ja paikka Tapahtuman vaikutukset ymmärretään Voi olla seurausta: Traumaattisista tapahtumista Voimakkaasta stressihormoonin tuottamisesta Äärimmäisestä uupumuksesta Sairaudesta Lasten integratiivinen kapasiteetti kehittyy aivojen kehityksen myötä (van der Hart, Nijenhuis, Steele) Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Ylivireystila Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Ogden and Minton (2000) Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kyvyttömyys akt motorisiin puol.reaktioihin 1

Vaikeus säädellä affekteja Impulssikontrollin häiriöt Häiriöt käsityksissä itsestä Päihteiden käyttö Itsensä vahingoittaminen Dissosiaatio Vaikeudet ihmissuhteissa Mitä vakavampi ja pidempi toistuva trauma, sitä vakavampi dissosiaatio Dissosiaatio on yhteydessä varhaisen kiintymyssuhteen häiriöihin kuten jäsentymättömään kiintymystyyliin Jäsentymätön kiintymys jättää haavoittuvaksi sietämättömille tarpeille jotka on dissosioitu jättäen voimakkaan riippuvuuden tarpeen Dissosiaatio on integraation puuttumista ja yhteyden puuttumista normaalisti integroituneiden muistin, identiteetin ja tietoisuuden toimintojen välillä Sosiaalinen sitoutuminen Kiintymys Sosiaalisuus Huolenpito muista Tutkiminen Leikki Energian säätely (lepo, syöminen jne.) Seksuaalisuus /Lisääntyminen Päivittäiseen elämään liittyvät korkeammat toimintataipumukset Toimivat ventraalisen vagaalisen systeemin kautta Kiintymyshuuto (paniikkijärjestelmä) Ylivireys (pelkojärjestelmä) Jähmettyminen (jäykkä lihastonus) Pako Taistelu Kaikki välittyvät sympaattisen hermojärjestelmän kautta Romahtaminen Alistuminen johon liittyy tiedottomuus ja tunnottomuus Kuoleman esittäminen puolustuksena vihollista vastaan Jähmettyminen (Voimakas lihasjännitys) Tietoisuuden puute Reagoimattomuus Välittyvät dorsaalisen vagaalisen systeemin kautta (Parasympaattinen hermojärjestelmä) 2

Näennäisen normaali persoonan osa Elää päiväelämää ilman yhteyttä traumaan Turta Masentunut Ahdistunut Muistamaton ANP:llä kapeutunut tietoisuus päivittäisessä elämässä. Suzette Boon ( 2007) Ne käyttäytyvät niinkuin mitään ei olisi tapahtunut PERUSPERSOONALLISUUS Emotionaalinen persoonallisuus (EP) Traumaattinen muisti, defensiiviset tilat Näennäisen normaali persoonallisuus (ANP) Päivittäinen toiminta Emotionaalinen persoonan osa: Juuttunut traumaan Ei todellista havaintoa elämästä trauman ulkopuolella akuutissa stressihäiriössä PTSD EP hallitsee taistelu, pako Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Peruspersoonallisuus Peruspersoonallisuus Emotionaalinen persoonallisuus (EP) Näennäisen normaali Persoonallisuus (ANP) Emotionaalinen persoonallisuus Näennäisen normaali Persoonallisuus (ANP) EP 1 pako EP 2 taistelu EP 3 jäätyminen EP 4 alistuminen EP 1 esim pako EP 2 taistelu EP 3 esim jäätyminen EP 4 alistuminen ANP 1 työntekijä ANP 2 äiti ANP N johtaja DDNOS kompleksinen PTSD Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Tehtävät, joiden tarkoituksena on hengissä säilyminen Onno van der Hart, käännös Traumaterapiakeskus Tehtävät, joiden tarkoituksena on lajin säilyminen sekä jokapäiväinen elämä 3

Posttraumaattinen stressihäiriö Dissosiaatiohäiriöt Epävakaa persoonallisuushäiriö Somatisaatiohäiriöt Depressio Ahdistus / Paniikki Tarkkaavaisuushäiriössä-bipolaarihäiriöissä, skitsofreniassa ja muissa psykottisissa häiriöissä on myös taustalla huomattavasti varhaista traumatisoitumista PTSD Kompleksinen PTSD Dissosiaatiohäiriöt Ahdistushäiriöt Päihteiden käyttö Masennus Syömishäiriöt Somatisaatio Obsessiivis-kompulssiiviset Bipolaarihäiriö Reaktiivinen psykoosi Unihäiriöt Dissosiaatiohäiriöiden prevalenssi psykiatrisissa laitoksissa ja avohoitopaikoissa on suunnilleen 10 % joista noin puolella on DID (5%), dissosiaatiohäiriöiden vakavin muoto V. Sar (2011) Nämä oireet ovat tietoisuuden tilojen muutoksia: Valikoiva huomioiminen Uppoutuminen Vajoaminen mielikuvitukseen Päiväunelmointi Tietoisuuden kapeuttaminen Havaittavissa normaalipopulaatiossa Havaittavissa lähes kaikissa psyykkisissä sairauksissa Ei ainoastaan traumapohjaisiin häiriöihin liittyvää Voi olla myös patologista (jatkumo normaalista patologiseen) PSYKOFORMINEN DISSOSIAATIO Henkisten toimintojen, ajatusten, mielikuvien ja tunteiden dissosiaatio. SOMATOFORMINEN DISSOSIAATIO Aistimusten, liikkeiden ja havaintojen dissosiaatio. (van der Hart, Nijenhuis, Steele) Amnesia- muistin menetys Depersonalisaatio (sisältäen jaon itsen ja muiden osien kuten kokevien osien välillä), affektin menetys, ei tunteita; kontaktin menetys itseen Derealisaatio sisältää tarkan havainnoin menetyksen ymäristöstä Joidenkin ominaisuuksien ja taitojen menetys 4

Tunkeutuvat oireet ( PTSD oireet kuten tunteet, ajatukset, takautumat) Schneiderian ensimmäisen asteen oireet (äänien kuuleminen, kommentoivat ja käskevät äänet; tehdyt tunteet ja ajatukset, tehdyt impulssit Kaikki konversio-oireet, osittaiset tai kokonaiset halvaantumiset, voiman/jännityksen katoaminen lihaksista; kuulon, näön, hajuaistin tai makuaistin menetys Aistimusten menetys: ei tunne nälkää, lämpötilaa (kylmä tai kuuma), kipua, kosketusta, liikettä, seksuaalista kiihottumista, totaalinen anestesia Kipu, tic, tahdottomat liikkeet pseudokouristukset Aistihavainnot (kosketus, kuulo, näkö, maku, tuoksu) Tunkeutumiset: Tunne että sinun kätesi/käsivartesi/jalkasi liikkuvat mutta sinä et liikuta niitä (Schneiderian oireet tehdyistä liikkeistä tai toiminnoista) Kommentoivat, väittelevät, itkevät äänet Tehdyt tunteet, impulssit, teot Ajatusten katoaminen Hallusinaatiot (liittyen traumaan) Traumaan liittyvät harhat Tunne, että joku muu kontrolloi kehoa 27 Luokittelusysteemien erilaisuus Erot mielipiteissä dissosiaatiohäiriöiden esiintyvyydessä Konsensuksen puute siitä mitä dissosiaatio-oireet ovat Valtava eri häiriöluokkien komorbiditeetti traumaan liittyvissä oireissa ja häiriöissa Dissosiaatiohäiriöiset potilaat eivät hae apua dissosiaatio-oireisiin (yleensä) Dissosiaatiohäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen ei saa paljon huomiota psykiatrisissa ja psykologisissa koulutusohjelmissa DDIS (Dissociative Disorders Interview Schedule, Ross, 1989, Ross et all, 1989) SCID-D (Structured Clinical Interview for DSM-IV Dissociative Disorders, Steinberg, 1995, 2000, (hollantilainen käännös ja validointi Boon & Draijer, 1993) 29 30 5

DES (dissociative experiences scale, Bernstein and Putnam, 1986) SDQ-20 (somatoform dissociation questionaire, Nijenhuis et all, 1996) MID (multidimensional inventory of dissociation, Dell. 2002, 2006) Pelätyimpiä ja vältetyimpiä persoonan osia ovat: Kaltoinkohtelijaa jäljittelevät osat Osat, jotka pitävät sisällään vaikeimmat tunteet ja käyttyäytymisen muodot kuten häpeä, seksuaalinen acting out, tarvitsevuus Osat, joissa on trauman patogeeninen ydin ( pelätyimmät traumamuistojen osat) Muita traumamuistoja sisältävät osat Osat, jotka epäsuorasti kytkeytyvät traumamuistoihin 31 Lapsipersoonanosat : yleensä kantavat hyväksikäytön muistot ja pitävät sisällään voimakkaimmat tunnereaktiot Lapsipersoonanosat ovat yleensä peloissaan ja epäluottavaisia tai tarvitsevia vähän taitoja Lapsiosa, joka taitava kätkeytymään kaltoinkohtelevalta vanhemmalta- tämä oli persoonanosan ainoa tehtävä jotkut taitavia saamaan kehosta poistumiskokemuksia, transsitiloja tiloja tai muita trauman välttämiskeinoja joskus ei ole tunteita vaan ovat fyysisesti turtia tai anesteettisia Isä- ja äiti-sisäistykset yleisiä ja liittyvät samastumiseen uskovat usein, että nämä ovat heidän todelliset vanhempansa (erityisesti silloin kun vanhemmat ovat jo kuolleet tai yhteys katkennut vanhempiin) vaaditaan suoraa työtä näiden persoonan osien kanssa ja jäsentymättömien kiintymyssuhteiden kanssa kaltoinkohteleviin vanhempiin Kaltoinkohtelijaa jäljittelevät osat ovat yleensä vastuussa itsemurhayrityksistä ja onnettomuuksista, itseä vahingoittavasta käyttäytymisestä ja ulospäin suuntautuneesta vihasta voivat fyysisesti tai psyykkisesti hyökätä muiden persoonan osien kimppuun- muuttamalla realiteetteja tai vahingoittamalla kehoa ja sitten häviämällä tilanteesta jättäen muut osat kestämään tuskan 6

perimmäinen motiivi on usein myönteinen armomurha on usein selitys itsemurhayritykselle jäljittelevät persoonan osat ovat vastuussa rajatilaoireiden täyttymisestä ja skitsofrenian oireiden täyttymisestä monesti jäljittelijä on harhaanjohtunut suojelija jonka käyttäytyminen on ymmärrettävää sen omassa viitekehyksessä on ymmärrettävä jäljittelijän maailma ja sen sisäiset lainalaisuudet 7