Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä reakiivisia komponenea, eli kondensaaoreia a keloa. Maemaiikassa kompleksilukua merkiään yleensä kiraimella i, mua elekroniikassa käyeään kiraina, oa siä ei sekoieaisi sähköviraan i. Yleisimmä laskusäännö: a M. siä kuvan kompleksiluku polaarikoordinaaeissa. m A x y A A Vekorin A piuus a vaihekulma: y A x y aran a x A,76, 57 5 e 3. mpedanssi Vasuksen impedanssi: Z Kondensaaorin impedanssi: Z, missä = (riippuu aauudesa) Kelan impedanssi: Z L L, missä = (riippuu aauudesa) 3.. Komponeniarvoen saraan- a rinnankykennä Vasuksien a saraankykenä: s Vasuksien a rinnankykenä : p Kondensaaoreiden a saraankykenä: s Kondensaaoreiden a rinnankykenä : p
3.. Vasuksen a kondensaaorin yheisen kykennän impedanssi 3... araankykenä :n a :n saraankykennän impedanssi: Z s ämä saadaan analysoiavampaan muooon lavenamalla :llä, olloin saadaan: Z s. 3.. innankykenä :n a :n rinnankykennän impedanssi: Z p Laskena näyää hieman hankalammalle ny, mua yksinkeraisempaan muooon pääsään vaihe vaiheela noudaamalla peruslaskusäänöä: Z p 3..3. Laskeminen admiansseilla dellisen kohdan rinnankykennän laskeminen onnisuu vielä helpommin käyäen impedanssin kääneislukua, admianssia Z Y. Jos piirin analysoinnissa käyeään admianssea, voidaan rinnankykeyen komponenien admianssi summaa suoraan yheen. a :n rinnankykennäksi saadaan Y p. äsä pääsään akaisin impedanssimuooon: Y Z
. Virranakosäänö oisaala yhälö voidaan kiroiaa muooon Kuva. Virranako kahden vasuksen kesken. 5. Jännieenakosäänö a äsä seuraa, eä Kuva. Jännienako kahden vasuksen kesken. 6. simerkki ongelman rakaisusa Jännieenakoa arviaan -yössä aika palon. arkasellaan asiaa kuvan 3 piirin avulla. iinä on kykey komponenea ännieläheeseen sien, eä ne muodosava silmukan, ossa kierää vira. olmupisee on merkiy musilla äplillä. Huomaa, eä komponeien piiroasennolla ei ole piirin oiminnan kannala merkiysä. nsimmäiseksi piiri kannaaa aina piirää sellaiseen muooon, osa sen oiminnan hahmoaa parhaien. Komponeniarvoa kannaa myös yhdisellä, os mahdollisa. Kuva 3. simerkkipiiri, ossa useia komponenea. Kuvassa on esiey sama piiri piirreynä selkeämmin. Jännieenakokaavalla voidaan laskea kyseisesä piirisä minkä ahansa solmupiseiden väliin äävä ännie sien, eä kaavan osoiaaan ulee kyseisen solmupiseiden väliin äävien komponenien impedanssien summa a nimiäään kaikkien silmukassa olevien komponenien impedanssien summa.
ällöin esim. vasusen 3 a yli oleva ännie saadaan laskeua kaavalla 3 3 3 5 6. Kaavassa arkoiaa :n a :n rinnankykenää a 5 6 vasusen 5 a 6 rinnankykenää. iiriä voi vielä yksinkeraisaa summaamalla vasukse, 3 a yheen a esiämällä ne yhenä vasuksena, os ko. vasusen välisiä solmukohia ei halua arkasella analyysissä. Kuva. ama piiri esieynä selkeämmin. Jos kyseessä on D-ännielähde, kaikki piirin kondensaaori varauuva lopula ännieasoihin, mikä määräyyvä kondensaaoreiden kanssa rinnankykeyinä olevien vasusen muodosaman ännieenaon peruseella. Kaikki vira kulkee kondensaaoreiden varauduua vain vasusen kaua. ällöin, D-analyysiä varen kaikki kondensaaori voidaan korvaa avoimilla piireillä, eli ne voidaan yksinkeraisesi oaa pois piirikaaviosa. 7. simerkki ylipääsösuodaimen analysoinnisa Mikä on kuvan suodaimen 3 db:n raaaauus, kun = k a = nf? VAA: Laskeaan ensin suodaimen ulosulon ännie ou ännieenakosäännön avulla. ässä piirissä ännie akauuu siis :n a :n impedanssien välillä riippuen aauudesa, koska :n impedanssi muuuu aauuden unkiona. ou äsä saadaan siirounkioksi: ou A ou Kompleksimuooisen luvun iseisarvo on sen piuus laskeuna pyhagoraan lauseen avulla A x y (ks. reaali-imaginäärikoordinaaiso).
Jännieiden apauksessa -3dB:n raaaauus määriellään aauudeksi, olla siirounkion iseisarvo on. Merkiään siis: A 5,9 khz 595,9 Hz Vasaus: raaaauus on 5,9 khz Vaihekulman voi määriää vasaavasi kaavalla x y aran 8. ehoyyppeä Vaihovirralla päöeho on u i p asavirralla päöeho yksinkeraisuu muooon Kompleksinen eho Q, missä reaaliosan arvo on päöeho a imaginääriosan arvo Q on loiseho. Nämä voidaan kiroiaa myös muooon: os a sin Q, missä on kompleksisen ehon vaihekulma. Jos, on loiseho Q indukiivisa a os, on loiseho kapasiiivisa. Näennäiseho on rilaisen ehoen yksiköiä ova VA VAr W Q