Kuntoarvioraportti 6110068 OULUN KAUPUNKI OPETUSVIRASTO 6.9.2004
Opetusvirasto 6.9.2004 2 ( 47 ) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...4 1. YHTEENVETO...6 1.1 YLEISTÄ...6 1.2 RAKENNUSTEKNIIKKA...6 1.3 LVIA- TEKNIIKKA...7 1.4 SÄHKÖTEKNIIKKA...7 1.5 VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET...8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA...10 2.1 YLEISTÄ...10 2.2 ALUERAKENTEET (D)...10 2.3 MAA- JA POHJARAKENTEET (E)...12 2.4 PERUSTUKSET (F1)...12 2.5 RAKENNUSRUNKO (F2)...14 2.6 JULKISIVU (F3)...16 2.7 YLÄPOHJARAKENTEET (F4)...18 2.8 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT (F5)...19 2.9 SISÄPINNAT (F6)...19 3. LVIA-TEKNIIKKA...25 3.1 YLEISTÄ...25 3.2 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT (G1)...25 3.3 KÄYTTÖVESI - JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT (G2)...27 3.4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT (G3)...27 3.5 KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT (G4)...29 3.6 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT (G7)...29 3.7 MUUT LVI-JÄRJESTELMÄT (G8)...29 3.8 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT (J6)...29 4. SÄHKÖTEKNIIKKA...45 4.1 YLEISTÄ (H)...45 4.2 ALUESÄHKÖISTYS (H1)...45 4.3 KESKUKSET (H2)...46 4.3 JOHTOTIET (H3)...47 4.4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET (H4)...48 4.5 VALAISIMET (H5)...49 4.7 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET (H6)...50 4.7 ERITYISJÄRJESTELMÄT (H7)...51 4.8 TIETOJÄRJESTELMÄT (J)...51 5. KÄYTTÄJÄ- JA SISÄILMASTOKYSELYT...60 5.1 KYSELYJEN SISÄLTÖ...60 5.2 KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET...60 5.3 SISÄILMASTOKYSELYN TULOKSET...60
Opetusvirasto 6.9.2004 3 ( 47 ) 6. SISÄILMAOLOSUHTEET...62 6.1 HUONETILOISSA HAVAITUT EPÄPUHTAUDET...62 6.2 TILAKOHTAISET OLOSUHDEMITTAUKSET JA MITTAUSOLOSUHTEET...62 7. LÄMPÖKUVAUS...64 LIITTEET 1. PTS-Korjauskustannusehdotus 2. Leikkaukset A-A ja B-B 3. Kosteusmittauskartta 4. Käyttäjäkyselyn yhteenveto 5. Sisäilmaindeksi 6. Olosuhdemittausten yhteenveto 7. Lämpökuvausraportti
Opetusvirasto 6.9.2004 4 ( 47 ) ESIPUHE Tässä kuntoarvioraportissa on esitetty Oulun kaupungin Tilapalvelujen tilaamana Opetusviraston rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kuntoarvio raportin kenttätöiden ajankohtana. Kuntoarvion kenttätyöt on tehty kiinteistössä 06.09.2004. Kuntoarvion ovat tekijöinä JP- Talotekniikka Oy:stä ovat olleet: - Jaakko Alatulkkila, rakenteet - Mikko Erkkilä, LVIA - Oiva Taipalus, sähkö Kiinteistön puolesta yhdyshenkilönä on toiminut kiinteistönhoitaja Jari Vanhapiha sekä opetusviraston puolesta suunnittelija Rami Tuominen. Raportin liitteessä 1 on esitetty Talo-90-nimikkeittäin ylläpito- ja peruskorjaustoimenpiteiden kustannusennusteet taulukkomuodossa vuosille 2004-2013. Kustannusarviotiedot tulee tarkistaa hankkeita toteutettaessa. JP-Talotekniikka Oy Pohjois-Suomen aluetoimisto Jaakko Alatulkkila Projektipäällikkö JP-Talotekniikka Oy:n yhteystiedot: Pohjois-Suomen aluetoimisto Puhelin 08-321 6800 Telefax 08-374 508 Katuosoite Tutkijantie 2 C Postiosoite 90570 OULU
Opetusvirasto 6.9.2004 5 ( 47 ) 1 YHTEENVETO
Opetusvirasto 6.9.2004 6 ( 47 ) 1. YHTEENVETO 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena on ollut Oulun Opetusvirasto. Rakennus on valmistunut vuonna 1909. Rakennuksen huoneistoala on 1040 m 2 ja rakennustilavuus 5306 m 3. Kohteessa on tilaajalta saatujen tietojen mukaan tehty merkittäviä korjauksia vuonna 1985, jolloin on mm. uusittu ikkunat, vesi- ja viemäriputket sekä sähköjärjestelmä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä jäljempänä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin kenttätöiden ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus (liite 1) tekniseltä kannalta. PTS:n mukaan korjauskustannuksia on tulossa noin 150.000 (alv 0 %). Kustannusehdotukseen on budjetoitu elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly korjausehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Korjaushankkeiden ja niiden ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakennustekniikka Rakennuksen rakenteiden yleiskunto on hyvä. Rakennuksessa on tehty peruskorjaus vuonna 1985. Rakennuksen pystyrunko muodostuu pääosin tiilimuureista. Perustuksena on luonnonkivistä tehty perusmuuri, joka on levennetty alaosastaan anturaksi. Kellarin kattona on ratakiskovälipohja. Muiden välipohjien ja yläpohjan kantavina rakenteina ovat puupalkit. Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja massiivisia tiilimuureja. Vesikatto on konesaumatulla pellillä katettu harjakatto. Rakennuksen ikkunat ovat maalattuja puurakenteisia sisäänpäin aukeavia 3-lasisia ikkunoita. Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia käyntiovia. Kohonneita kosteuksia havaittiin erityisesti muovimatolla pinnoitetuista kellarin lattioista. Rakennuksen ongelmina on salaojien puutteellisuus, kellarin alapohjara-
Opetusvirasto 6.9.2004 7 ( 47 ) kenteet, maanpinnan kallistukset ja kattovesiviemäröinnin puuttuminen. Ehdotetuista korjauksista suurimmat ovat jätteiden syväkeräysastioiden asentaminen, kattovesiviemäröinti, maanpinnan kallistuskorjaukset rakennuksen ympärillä, salaojituksen parantaminen, kellarin kosteusvauriokorjaukset sekä ikkunoiden ja vesikaton huoltomaalaus. Rakennusteknisten korjausten kustannusennuste on noin 65.000 (alv 0%). Merkittävä epävarmuustekijä korjauskustannuksissa on kellarin kosteustilanne, jonka tarkempi tutkimus voi olla paikallaan. 1.3 LVIA- tekniikka Kiinteistön arvioitu rakennusvuosi on 1909, merkittäviä muutoksia tai laajennuksia ei ole tehty. Kiinteistön LVI-tekniikasta lämpöjohtolaitteet ovat pääosin peräisin 1970-luvulta. Vesi- ja viemäriputket on uusittu vuonna 1985 tehtyjen muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Koneellisen ilmanvaihdon laitteita ja kanavia on asennettu vuosina 1985 ja 1997. Rakennus on liitetty kaukolämpöön 1970-luvulla. Käyttövesi- ja lämmityssiirtimet on uusittu vuonna 2001. Rakennuksen säätölaitteet ovat yksikkösäätimiä vuodelta 1985. Kiertovesipumppuja ja paisunta-astia joudutaan uusimaan 5-10 vuoden kuluessa. Kaikki lämmitysverkoston venttiilit tulee uusia ja verkosto tasapainottaa lähivuosien aikana. Sekoittajia sekä vesi ja viemärikalusteita joudutaan korjaustöinä uusimaan / korjaamaan lähivuosina. IV-koneen TK-1 ja huippuimureiden uusimiseen tulee varautua kymmenen vuoden kuluessa Rakennuksen IV-laitteet tulisi uusia kokonaan ja kaikkiin tiloihin tulisi asentaa rakennuksen nykyistä käyttötarkoitusta vastaava ilmanvaihto (ei budjetoitu). Rakennuksen säätölaitteet tulee uusia IV-laitteiden uusimisen tai muiden korjaustöiden yhteydessä. Kohteen LVIA-järjestelmistä käytössämme oli vuoden 1985 korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tehtyjä piirustuksia. LVIA-teknisten korjausten kustannusennuste on noin 29.500 (alv 0%). 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähköjärjestelmät ovat pääosin uusittu vuonna 1985, lu-
Opetusvirasto 6.9.2004 8 ( 47 ) kuun ottamatta jäljempänä mainittuja asioita. Pääosiltaan sähköjärjestelmien kunto on kohtalainen huomioiden kiinteistön käyttöajan. Keskukset ovat vuodelta 1985, lukuun ottamatta laitekorjaamon keskusta. Päällisin puolin keskukset ovat kunnossa ja siistejä. Ko. järjestelmiin ei kohdistu suurempia toimenpiteitä tarkastelujaksolle. Valaisimet ovat pääosin vuodelta 1985, joitakin uusittuja valaisimia lukuun ottamatta. Sisätilojen valaisimet kohtalaisessa kunnossa, mutta tekniikaltaan vanhentuneita. Valaistuksien tasoissa on hieman parantamisen varaa. Valaistusjärjestelmiin kohdistuvia toimenpiteitä joudutaan tekemään tarkastelujaksolla. Turvavalaistusjärjestelmä on alkuperäinen. Järjestelmän käyttöjännite on 24V. Valaisimet eivät täytä enää nykyisiä standardeja. Muita sähkökalusteita, esim. kytkimiä ja pistorasioita on uusittu vuosien aikana. Kaapeloinnit ovat osittain toteutettu vanhentuneen nelijohdinjärjestelmän (TN-C- järjestelmän) mukaisesti, lukuun ottamatta uusittuja asennuksia. Osa rakennuksen heikkovirtajärjestelmistä on uusittu vuosien aikana. Ko. järjestelmät ovat käyttökunnossa ja palvelevat nykyistä käyttötarkoitusta. Heikkovirtajärjestelmien osalle ei kohdistu isoja toimenpiteitä tarkastelujaksolla. Sähköjärjestelmien korjausten kustannusennuste on noin 51000 (alv 0%). 1.5 Välittömät toimenpiteet Ei välittömiä toimenpiteitä.
Opetusvirasto 6.9.2004 9 ( 64 ) 2 RAKENNUSTEKNIIKKA
Opetusvirasto 6.9.2004 10 ( 64 ) 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Rakennuksen rakenteiden yleiskunto on hyvä. Rakennuksessa on tehty peruskorjaus vuonna 1985. Rakennuksen pystyrunko muodostuu pääosin tiilimuureista. Perustuksena on luonnonkivistä tehty perusmuuri, joka on levennetty alaosastaan anturaksi. Kellarin kattona on ratakiskovälipohja. Muiden välipohjien ja yläpohjan kantavina rakenteina ovat puupalkit. Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja massiivisia tiilimuureja. Vesikatto on konesaumatulla pellillä katettu harjakatto. Rakennuksen ikkunat ovat maalattuja puurakenteisia sisäänpäin aukeavia 3-lasisia ikkunoita. Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia käyntiovia. Kohonneita kosteuksia havaittiin erityisesti muovimatolla pinnoitetuista kellarin lattioista. Rakennuksen ongelmina on salaojien puutteellisuus, kellarin alapohjarakenteet, maanpinnan kallistukset ja kattovesiviemäröinnin puuttuminen. Ehdotetuista korjauksista suurimmat ovat jätteiden syväkeräysastioiden asentaminen, kattovesiviemäröinti, maanpinnan kallistuskorjaukset rakennuksen ympärillä, salaojituksen parantaminen, kellarin kosteusvauriokorjaukset sekä ikkunoiden ja vesikaton huoltomaalaus. Rakennusteknisten korjausten kustannusennuste on noin 65.000 (alv 0%). Merkittävä epävarmuustekijä korjauskustannuksissa on kellarin kosteustilanne, jonka tarkempi tutkimus voi olla paikallaan. Lähtötietoina kohteen rakennusteknisessä kuntoarviossa olivat seuraavat asiakirjat: rakennusselitys 1985 arkkitehtipiirustuksia 1985 rakennepiirustuksia 1985 pihan korjaussuunnitelma 1986 2.2 Aluerakenteet (D) Kasvillisuus ja kasvualustat (D6) Rakennuksen päädyissä on nurmialueet, joilla on pensaita ja puustona koivuja.
Opetusvirasto 6.9.2004 11 ( 64 ) Ei toimenpiteitä. Pintarakenteet (D7) Rakennuksen ympärillä on asfaltoituja alueita ja ne ovat pääosin hyvässä kunnossa. Rakennuksen ja voima-aseman välissä on asfaltissa kuoppa. Maanpinnan kallistukset rakennuksesta poispäin ovat kadun puolella melko hyvät (kuva 1). Päädyissä ja sisäpihan puolella maanpinta kallistuu paikoin rakennukseen päin (kuva 2). Nurmikko on rakennuksen päädyissä kiinni ja tästä saattaa aiheutua julkisivuihin ylimääräistä kosteusrasitusta. Rakennuksen vierusta kannattaa päällystää esim. kiveyksellä maanpinnan kallistuskorjausten yhteydessä. Ulkoseinälinjoilta puuttuu ilmeisesti nurmikon alta tiivis kerros, joka ohjaisi vettä rakennuksesta poispäin. Maanpinta rakennuksen ympärillä on noin 1000 mm 1.kerroksen lattianpintaa alempana (liite 2). Maanpinnan tulee olla vähintään 300 mm lattianpintaa alempana, joten tilanne on siinä suhteessa erittäin hyvä. Kattovedet on johdettu syöksytorvilla rakennuksen seinustalle (kuva 2). Kattovesiviemäröinnin rakentaminen vähentäisi alapohjan kosteuskuormaa. - Maanpinnan kallistusten korjaaminen. - Tiiviin kerroksen esim. muovin asentaminen ulkoseinälinjoille. - Kattovesiviemäröinnin rakentaminen. Aluevarusteet (D8) Pyöriä varten on pääsisäänkäynnin vieressä teräksiset pyörätelineet. Jätteiden lajittelu on järjestetty ulkoseinän viereen ja piha-alueelle ilman katosta. - Jätekatoksen rakentaminen tai jätteiden syväkeräysastioiden asentaminen Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkoportaat Kasarminkadun puolen portaat ovat graniittipintaiset. Alusrakenne on tehty betonista ja kannatettu ilmeisesti perusmuurista. Porras on noussut niin, että ulko-ovi ei pääse kunnolla aukeamaan ilmeisesti routimisen takia.
Opetusvirasto 6.9.2004 12 ( 64 ) Luiska Pääsisäänkäynnin luiska on tehty vuonna 1985 kantavan teräsbetonilaatan päälle. Pilarianturat on viety roudattomaan syvyyteen. Luiska on verhoiltu rouhepintaisilla betonilaatoilla. - Kasarminkadun puolen ulkoportaiden routavauriokorjaus. 2.3 Maa- ja pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Rakennuksessa on salaojitus, joka on asennettu vuonna 1985. Salaojitusta ei ole kuitenkaan viety rakennuksen ympäri (ks. liite 3), vaan hissikuilun ja rakennuksen kaakkoisnurkan välinen osa on jätetty salaojittamatta. Tämä on osaltaan aiheuttanut kosteusvaurioita kellarikerroksessa (liite 3). Hissikuilun ja rakennuksen kaakkoisnurkan välin salaojittaminen sisäpuolelta on tehtävä, mikäli esim. lattiamateriaali halutaan kellarissa valita vapaasti. Salaojitustaso vaihtelee + 4.290 ja + 4.690 välillä. Kellarin lattiataso vaihtelee välillä + 4.840 (kahvio) ja + 5.460 (eteläpääty). Kahvion kohdalla salaojitustaso on piirustusten mukaan + 4.550. Salaojitustaso on tarpeeksi syvällä lattiaan nähden. Perusmuureihin nousee kuitenkin ilmeisesti kosteutta, koska salaojat eivät ole kaikkialla anturoiden alapuolella. Kaivot ovat betonisia ja niiden halkaisija on 800 mm. Tarkastuskaivo ja pumppaamo φ1000 mm on sisäpihalla tuulikaapin kohdalla. - Rakennuksen salaojittaminen Kasarmintien puolelta tai sisäpuolelta hissikuilulta kaakkoisnurkkaan. 2.4 Perustukset (F1) Anturat (F11) Rakennus on perustettu ilmeisesti luonnonkivistä ladotun perusmuurin varaan. Perusmuuri on levennetty alaosastaan anturaksi. Perusmaan laadusta ei ole tietoa. Anturan alapinnan taso on piirustusten mukaan noin + 4.600 (liite 2). Kahvion lattia on vuonna 1985 laskettu tasoon + 4.840 eli noin 240 mm anturan alapintaa ylemmäksi. Perustamistason tulisi aina olla vähintään 500 mm alinta lattiapintaa alempana. Merkkejä vaurioista ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Ulkoseinissä ja sokkeleissa ei ole halkeamia, joten suurempia liikkeitä ei ole tapahtunut.
Opetusvirasto 6.9.2004 13 ( 64 ) Anturoihin ei kohdistu toimenpiteitä. Perusmuurit (F12) Rakennuksessa on ns. luonnonkivimuuri, jossa sisäpuolella on punatiilimuuraus. Luonnonkiven ja tiilen välissä käytettiin rakennusaikana yleensä kosteuseristeenä bitumia, kivihiilitervaa tai asfalttia. Kosteuksia havaittiin useissa kohdissa kellarin seinissä (liite 3). Kosteutta voi tulla sekä maaperästä, että pintavesistä. Kosteusongelmien ratkaisuksi ehdotetaan seinien alaosien korjausta pintamateriaaleilla, jotka kestävät kosteutta ja päästävät vesihöyryä lävitseen. Varastossa 020 oli seinän läpi menevä kanaali tiivistämättä. - Kellarin seinien pintamateriaalikorjaus kosteissa kohdissa. - Kanaalin tiivistäminen huoneessa 020. Alapohja (F13) Vanhan alapohjan rakenne on ylhäältä alaspäin luettuna on ilmeisesti seuraava: - pintamateriaali - pintabetonilaatta noin 40 mm + BRC-verkko - kosteuseristys - teräsbetonilaatta noin 50 mm - tiivistetty sorakerros - maapohja Tällaisen rakennusaikana yleisen alapohjan ongelmana on yleensä sorakerroksen ohuus ja kapillaarisuus. Kohonneita kosteuksia vanhassa alapohjassa havaittiin yleensä muovimatolla pinnoitetuilla alueilla (liite 3). Tuulikaapin alapohjan rakenne vuodelta 1985 on ylhäältä alaspäin luettuna on seuraava: - maali - pintabetonilaatta noin 50 mm - teräsbetonilaatta 100 mm - solumuovi 100 mm - tiivistetty sorakerros - maapohja Kahvion alapohjan rakenne vuodelta 1985 on ylhäältä alaspäin luettuna on seuraava: - muovimatto - pintabetonilaatta noin 50 mm - teräsbetonilaatta 150 mm vesitiiviistä betonista
Opetusvirasto 6.9.2004 14 ( 64 ) - tiivistetty sorakerros - maapohja Tällaisenkin alapohjan sorastukset ovat yleensä olleet kelvottomia. Kahvion alapohja oli kauttaaltaan kostea (liite 3). Kosteusongelmien ratkaisuksi ehdotetaan lattioiden korjausta pintamateriaaleilla, jotka kestävät kosteutta ja päästävät vesihöyryä lävitseen. Kellarin kosteusongelmat ovat sitä luokkaa, että ne kannattaa selvittää tarkemmalla tutkimuksella ennen korjaustoimista päättämistä. Alapohjan liittymät on joka tapauksessa syytä tiivistää erittäin huolellisesti. - Kellarin kosteusvauriotutkimus (ei budjetoida). - Kellarin lattioiden kosteusvauriokorjaus (pintamateriaalien poisto, rakenteiden kuivatus ja puhdistus sekä uusien lattianpinnoitteiden asennus). - Alapohjarakenteiden liitosten erittäin huolellinen tiivistäminen. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennuksen kantavina pystyrakenteina ovat punatiiliset ulko- ja väliseinät. Ulkoseinien paksuus on 650 670 mm ja väliseinien noin 450 mm. Yläpohjaa kantamassa on puupilareita. Kellarin kattona on ratakiskovälipohja (kuva 3). Kiskojen väleihin on muurattu tiiliholvit. Kiskoissa on ruostetta ja niiden paloturvallisuus on kyseenalainen. Muut välipohjat ja yläpohja on kannatettu puupalkeilla. Täytteenä on käytetty sahanpurua ja höylälastua. Kantavat tiiliseinät rajoittavat sosiaalitilojen muuntojoustavuutta. Rakennuksen sisällä kantavissa rakenteissa ei havaittu halkeamia tai muita vikoja, jotka vaikuttaisivat rakenteiden kantavuuteen. - Kellarin katon ratakiskojen ruoste- ja palonsuojaus esim. betonilla tai laastilla. Portaat (F23) Sisäpuoliset portaat ovat paikalla valettua teräsbetonia. Portaiden askelmat ovat mosaiikkibetonipintaisia. Portaiden rakenteissa ei ollut havaittavissa näkyviä vaurioita.
Opetusvirasto 6.9.2004 15 ( 64 ) Portaisiin ei kohdistu toimenpiteitä.
Opetusvirasto 6.9.2004 16 ( 64 ) 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Ulkoseinien yleinen rakenne on ulkoa sisäänpäin luettuna seuraava: - kalkkimaali (1985) - rappaus - 2-kiven punatiilimuuri - rappaus - maali tai muu pintakäsittely Seinän kokonaispaksuus on 650 670 mm. Rakenteen k-arvo on 1,14 W/m 2 K. Rakennuksen lämpöindeksi on kuitenkin hyvä 42,2 kwh/m 3, joten mitään tarvetta lisäeristämiseen ei ole. Tuulikaapin ulkoseinien (1985) rakenne on ulkoa sisäänpäin luettuna seuraava: - rappaus 25 mm - Kahi-tiili 130 mm - ilmarako 15 mm - tuulensuojakipsilevy 9 mm - puurunko 50x125 K600 + mineraalivilla 125 mm - muovikalvo 0,2 mm - kipsilevy 13 mm - maali Ulkoseinät ovat hyvässä kunnossa (kuva 6). Rappauksissa on jonkin verran lohkeamia parvekkeen ympäristössä. Kaikki sisäpintojen halkeamat ja liittymät ikkunoihin ja oviin on tiivistettävä erittäin huolellisesti. - Rappausten lohkeamien paikkaaminen (ei budjetoida). - Ulkoseinärakenteiden sisäpintojen erittäin huolellinen tiivistäminen. Ikkunat (F32) Ikkunat on uusittu MSE-tyyppisiksi 3-lasisiksi ikkunoiksi vuonna 1985. Ikkunat ovat hyvässä kunnossa (kuva 4). Huoltomaalaus on budjetoitu jakson loppupuolelle. Ikkunoiden vesipellit on myös uusittu. Vesipeltien kallistukset ovat muilla sivuilla hyvät. Kahvion ikkunat ovat maanpinnan tasossa Kasarmintien puolella (kuva 1). Suurempia ongelmia ei ole ilmeisesti ollut. - Ikkunoiden huoltomaalaus
Opetusvirasto 6.9.2004 17 ( 64 )
Opetusvirasto 6.9.2004 18 ( 64 ) Ovet (F33) Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia käyntiovia. Ovet on uusittu vuonna 1985 pääsisäänkäynnin ovea lukuun ottamatta. Ulko-ovet ovat hyvässä kunnossa. Ovien toiminnallinen kunto on myös hyvä. Ei toimenpiteitä. Parvekkeet (F34) Rakennuksessa on parveke, joka on kannatettu rungosta ilmeisesti ratakiskoilla (kuva 6). Rakenteet ovat ehjiä, joten ratakiskot ovat ilmeisesti hyvässä kunnossa. Parvekkeen pinta on valuasfalttia ja huonossa kunnossa. - Parvekkeen pintarakenteen uusiminen. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohjat (F41) Yläpohjan yleinen rakenne on ylhäältä alaspäin luettuna seuraava: - konesaumattu peltikate - laudoitus - kylmä ullakko - raakalauta 22 mm - koolaus - puupalkit, täytteenä sahanpurua ja höylälastua - laudoitus 25 + 25 mm - kipsilevy 15 mm - rappaus 10 mm - harvalauta 20 mm - kipsilevy 13 mm - kipsilevy 13 mm (1985) - pinnoitus Rakennuksen katto on yhdistetty auma- ja harjakatto, jonka vesikatteena on konesaumattu peltikate (kuva 5). Katteen asennusajankohdasta ei ole tietoa. Kallistukset ovat jyrkät, mutta jiirejä on paljon. Vuotoja ei ole ollut. Katon maali on jonkin verran hilseillyt, joten huoltomaalaus on paikallaan PTS-jakson lopulla. Katon reunoilla on ns. jalkarännit, joilla vedet on johdettu syöksytorviin. Jalkarännien liitokset ja kaltevuudet ovat joskus olleet ongelmallisia. Opetusviraston katolla kaltevuudet ovat niin jyrkät, että ongelmia ei ole ollut.
Opetusvirasto 6.9.2004 19 ( 64 ) Yläpohjarakenteesta puuttuu höyrynsulku tai muu tiivis kerros esim. betonilaatta. Purueristeen kosteudenkantokyky on niin suuri ja tilojen sisäinen kosteuskuorma niin pieni, ettei höyrynsulkua ilmeisesti tarvita. Ullakolla ei ole tuuletusta. Ilmatila on kuitenkin niin suuri, ettei tuuletuksia välttämättä tarvita. Toisaalta yläpohjan höyrynsulun puute lisää tuuletuksen tarvetta. Yläpohjassa ei ole räystäitä, mikä lisää huomattavasti ulkoseinien kosteuskuormaa. Rakennuksen ulkoseinät ovat kuitenkin massiivisia tiiliseiniä, joten ne toisaalta kestävät kosteutta hyvin. Räystäättömyydestä ei siten ole suurempaa haittaa. Puurakenteiset yläpohjat ovat joutuvat kovaan sisäpuoliseen kosteusrasitukseen keittiötiloissa, joiden tarkempi tutkimus on suositeltavaa. - Vesikaton maalaus. - Tuuletusaukkojen lisääminen ullakolle. Yläpohjavarusteet (F43) Vesikatolla on ulkopuolinen vedenpoisto. Kattovedet on johdettu jalkaränneillä kahdeksaan syöksytorveen ja niitä pitkin alas pihalle ja Kasarmintein jalkakäytävälle (kuva 2). Vesikouruissa ja syöksytorvissa on sulanapitolämmitykset. Ei toimenpiteitä. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Rakennuksen sisäovet ovat pääosin maalattuja, puurakenteisia peiliovia. Ovet on uusittu vuonna 1985 ja ne ovat hyvässä kunnossa. Ei toimenpiteitä. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Sisäseinät ovat vanhoja tiiliseiniä ja kipsilevypintaisia teräsrankaseiniä vuodelta 1985. Kellaritiloissa on joitakin uusia tiiliseiniä vuodelta 1985. Seinäpinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Seinissä on vähäinen määrä normaalin käytön aiheuttamia kolhuja. Seinäpintoihin kohdistuvia toimenpiteitä ei budjetoida.
Opetusvirasto 6.9.2004 20 ( 64 ) Pesuhuoneiden seinärakenteet ovat tiilirunkoisia. Vesieristeitä ei ilmeisesti ole. Pesuhuoneiden seinissä havaittiin kohonneita kosteuksia pesuhuoneessa 006. Kivirakenteisessa seinässä kosteudesta ei kuitenkaan ilmeisesti ole suurempaa haittaa. Ei toimenpiteitä. Kattopinnat (F62) Rakennuksen kattopinnat ja alakatot ovat enimmäkseen sileitä ja rei itettyjä kipsilevykattoja. Kattopinnat ovat hyvässä kunnossa. Ei toimenpiteitä. Lattiapinnat (F63) Lattioiden pintamateriaalina on WC- ja pesutiloissa laatoitus, keittiöissä laatoitus, käytävä- ja toimistotiloissa vinyylilaatta ja muovimatto. Lattiapinnoitteet ovat hyvässä/tyydyttävässä kunnossa. Kohonnet kosteudet ks. F13. Ei toimenpiteitä. Jaakko Alatulkkila
Opetusvirasto 6.9.2004 21 ( 64 ) Kuva 1: Maanpinnan kallistukset rakennuksesta poispäin ovat kadun puolella melko hyvät. Kuva 2: Kattovedet on johdettu syöksytorvilla rakennuksen seinustalle. Kattovesiviemäröinnin rakentaminen vähentäisi alapohjan kosteuskuormaa. Päädyissä ja sisäpihan puolella maanpinta kallistuu paikoin rakennukseen päin.
Opetusvirasto 6.9.2004 22 ( 64 ) Kuva 3: Kellarin kattona on ratakiskovälipohja. Kiskojen väleihin on muurattu tiiliholvit. Kiskoissa on ruostetta ja niiden paloturvallisuus on kyseenalainen. Kuva 4: Ikkunat on uusittu MSE-tyyppisiksi 3-lasisiksi ikkunoiksi vuonna 1985. Ikkunat ovat hy-
Opetusvirasto 6.9.2004 23 ( 64 ) vässä kunnossa. Huoltomaalaus on budjetoitu jakson loppupuolelle. Kuva 5: Rakennuksessa on harjakatto, jonka vesikatteena on konesaumattu peltikate. Katteen asennusajankohdasta ei ole tietoa. Kallistukset ovat jyrkät, mutta jiirejä on paljon. Vuotoja ei ole ollut. Katon maali on jonkin verran hilseillyt, joten huoltomaalaus on paikallaan PTS-jakson lopulla.
Opetusvirasto 6.9.2004 24 ( 64 ) Kuva 6: Ulkoseinät ovat kahden kiven paksuisia tiilimuuria. Parveke on kannatettu seinästä ilmeisesti ratakiskoilla. 3 LVIA-TEKNIIKKA
Opetusvirasto 6.9.2004 25 ( 64 ) 3. LVIA-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Kiinteistön arvioitu rakennusvuosi on 1909. Kiinteistön LVI-tekniikasta lämpöjohtolaitteet ovat pääosin peräisin 1970-luvulta. Vesi- ja viemäriputket on uusittu vuonna 1985 tehtyjen muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Koneellisen ilmanvaihdon laitteita ja kanavia on asennettu vuosina 1985 ja 1997. IV-koneissa on sähkölämmityspatterit. Rakennus on liitetty kaukolämpöön 1970-luvulla. Nykyinen lämmönjakokeskus on asennettu vuonna 1985, ja se sijaitsee viereisessä vanhassa voimalaitosrakennuksessa. Lämpö- ja vesijohdot on asennettu rakennusten väliseen putkikanaaliin. Polttoaineen haju tulee voimalaitosrakennuksesta putkikanaalin kautta kellarikerrokseen ja osaan 1. kerroksen toimistotiloja. Käyttövesi- ja lämmityssiirtimet on uusittu vuonna 2001. Kohteen lämmönkulutusta seurataan kuukausittain. Vuonna 2002 käyttöveden lämmityksen energiaosuudella vähennetty normitettu kulutus on energialaitoksen mittauksen mukaan ollut 224 MWh. Normitettu ominaiskulutus on n. 42,2 kwh/rm 3,a. Toimisto- ja hallintorakennusten keskimääräinen lämmityksen ominaiskulutus on noin 44,1 kwh/rm 3 (Kuntaliitto / 2001). Kaukolämmön tilausvesivirta on 2,42 m³/h, eli tilausteho on 141 kw lämpötilaerolla 115 65 = 50 C. Huipun käyttöajaksi tulee n. 1624 h/a. Huipun käyttöajan ollessa välillä 1500 2000 h/a on tilausvesivirta oikeansuuruinen. Kiinteistölle ilmoitettu vedenkulutus vuoden 2002 aikana on ollut 676 m 3, joten veden ominaiskulutus on n. 127,4 dm 3 /rm 3. Ilmoitettuun kulutuslukemaan ilmeisesti sisältyy myös voimalaitosrakennuksessa toimivan taidekoulun vedenkulutus. Toimisto- ja hallintorakennusten keskimääräinen veden ominaiskulutus on noin 90,1 dm 3 /rm 3 (Kuntaliitto / 2001). Rakennuksen vedenkulutus mitataan yhdellä päävesimittarilla ja lisäksi kylmän ja lämpimän käyttöveden kulutukselle on jälkimittaukset. Kohteen LVI-järjestelmistä käytössämme oli vuonna 1985 tehtyjen muutos- ja korjaustöiden yhteydessä tehtyjä piirustuksia. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjakokeskus sijaitsee
Opetusvirasto 6.9.2004 26 ( 64 ) viereisessä vanhassa voimalaitosrakennuksessa. Siinä on siirtimet lämmitysverkostolle sekä lämpimälle käyttövedelle. Kaukolämpösiirtimet ovat kovajuotettuja levylämmönsiirtimiä seuraavasti: - lämmitysverkosto Cetetherm 168 kw as. vuosi 2001 - lämmin käyttövesi Cetetherm 140 kw as. vuosi 2001 Tämän mallisten lämmönsiirtimien arvioitu tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Kaukolämmön lämpötilaero oli katselmushetkellä (6.9.2004) 36 ºC ( ulkoilman lämpötila oli n. +15 ºC). Kaukolämmön käyttöraportin mukaan kaukolämmön jäähdytys on talvikuukausina ollut n. 40 50 ºC. Kaukolämmön jäähdytys on tyydyttävä. Lämmityksen säätölaitteet ovat vuonna 1985 asennettuja yksikkösäätimiä (TA). Säätölaitteita on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.8. Kiertovesipumput ovat merkkiä Kolmeks, ja ne on asennettu vuonna 1985. Lämmitysverkoston paisunta on toteutettu kalvopaisunta-astialla joka on alkuperäinen vuodelta 1985. Paisunta-astia on toimintakunnossa. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkoston putkistot ovat pääosin alkuperäisiä teräsputkia 1970- luvulta, eikä niissä ole esiintynyt näkyviä vuotoja. Kiinteistönhoitajan ilmoituksen mukaan patteriverkoston paine putoaa toistuvasti alas noin kahden kuukauden välein, ja vettä on lisättävä verkostoon. Syytä ilmiöön ei ole löydetty. Patteriverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat istukkaventtiileitä 1970-luvulta. Linjasäätöventtiileissä ei ole mittausyhteitä. Venttiilit ovat toimintakuntoisia, eikä niissä ole esiintynyt merkittäviä ongelmia. Patterit ovat eri aikoina asennettuja teräslevyradiaattoreita. Patterit ovat yleisesti hyvässä kunnossa, vuotoja ei ole ollut. Patteriventtiileistä osa on 1970-luvulta, pääosa myöhemmin asennettuja tai uusittuja (Danfoss). Vanhemmissa patteriventtiileissä esiintyy jumiutumista, eikä niissä ole virtaaman esisäätömahdollisuutta. Käyttäjien mukaan osa huoneista on kylmiä ja muutamissa huoneissa joudutaan käyttämään sähköpattereita lisälämmittiminä. Putkieristeet ovat villakourueristeitä päällystettynä näkyviltä osin PVCpinnoitteella. Eristeet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Putkikanaaliin asennettujen vanhojen putkien eristykset saattavat sisältää asbestia. Rakennuksessa vanhat eristeet on pääosin purettu vuonna 1985 ja korvattu villakourueristeillä.
Opetusvirasto 6.9.2004 27 ( 64 ) Toimenpide-ehdotukset : kiertovesipumppujen uusimiseen tulee varautua kymmenen vuoden kuluessa paisunta-astian uusimiseen tulee varautua viiden vuoden kuluessa lämmitysverkoston sulku-, linjasäätö- ja patteriventtiilit tulee uusia ja verkosto tasapainottaa lähivuosina 3.3 Käyttövesi - ja viemärijärjestelmät (G2) Vesijohtoverkostot (G22) Rakennuksen vesijohdot on uusittu vuonna 1985. Vesijohdot ovat kupariputkia ja sulkuventtiilit palloventtiilejä. Vesijohtoverkosto on hyvässä kunnossa. Villakourueristeet ja PVC-päällysteet ovat samoin hyväkuntoisia. Viemäriverkostot (G24) Rakennuksen viemärit on uusittu vuonna 1985. Pystyviemärit sekä kytkentäviemärit kerroksissa ovat valurautaputkea, pohjaviemärit ovat muoviviemäreitä. Viemäreiden toiminnassa ei ole ollut ongelmia. Ulkopuoliset kaivot ja pumppaamot ovat betonia. Jäte- ja perusvesipumppaamot on asennettu vuonna 1985. Kellarikerroksen jätevedet on viemäröity pumppaamon kautta. Pumppaamoista on tehty vuosihuoltosopimus huoltoliikkeen kanssa. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesikalusteet ovat pääosin 1-otesekoittajia, asennettu vuonna 1985. Sekoittajat ovat toimintakuntoisia. WC- istuimet ja pesualtaat ovat vuodelta 1985, ja ne ovat hyvässä kunnossa. sekoittajia ja kalusteita joudutaan korjaustöinä uusimaan / korjaamaan lähivuosina 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Rakennusta palvelee kaksi ilmanvaihtokonetta. Keittiön ja kahvion IV-kone on asennettu vuonna 1985. LTO-laitteita koneessa ei ole ja tuloilma lämmitetään sähkölämmityspatterilla. 1. kerroksen neuvotteluhuoneen IV-kone on asennettu vuonna 1997. Koneessa on pyörivä LTO-kenno ja tuloilman jälkilämmitys sähköpatterilla. 1. kerroksen ATK-huoltotilaan, pimiöön ja AV-varastoon on vuonna 1997 asennettu neljä kanavapuhallinta kohde- ja yleispoistoa varten. Sähköpatterilla varustettuja tuloilmalämmittimiä on kaksi kappaletta. Toimistotilojen sekä kellarikerroksen varasto- ja sosiaalitilojen ilmanvaihtoa varten rakennuksessa on kolme huippuimuria. Imureista kaksi on
Opetusvirasto 6.9.2004 28 ( 64 ) vuodelta 1985, yksi on myöhemmin uusittu. Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu huonekohtaisella sisäänpuhalluksella ja poistolla. Tuloilman puhallus huoneisiin tapahtuu kanaviin asennetuilla hajottimilla ja säleiköillä. Poistoventtiilit ovat yhteiskanavaventtiilejä. Osassa toimistotiloja on painovoimainen ilmanvaihto pääosin vanhojen rakennusaineisten hormien kautta, ja se toimii huonosti. Vanhat hormit saattavat toimia korvausilmareitteinä osassa rakennusta olevien koneellisten poistojen takia. Poistoventtiilit ovat lautasventtiilejä. Polttoaineen haju tulee voimalaitosrakennuksesta putkikanaalin kautta kellarikerrokseen ja osaan 1. kerroksen toimistotiloja. Tuloilmakojeet (G31) Tuloilmakone: TK-1 ( keittiö, kahvio), 1985 (Nokia) Ilmamäärät: tulo 300 / 150 dm³/s. Koneessa on ulkoilmapelti, suodatin, puhallin ja sähkölämmityspatteri. Kone on sijoitettu rakennuksen päädyssä sijaitsevaan kellarin porrashuoneeseen. Huoltotilat ovat tyydyttävät. Suodatin on poimutettu tasosuodatin. Poistoilmapuhaltimena on huippuimuri matalan porrashuoneen katolla. Imuri on alkuperäinen varustettuna turvakytkimellä. Kahviotila on ajoittain kokouskäytössä, ja ilmanvaihdon teho on riittämätön. Tuloilmakone TK/PK-1 (neuvotteluhuone), 1997 (Enervent Pingvin) Ilmamäärät: tulo / poisto 80 / 80 dm³/s. Kone on pieni pakettimallinen koje, jossa on suodattimet, pyörivä LTOkenno, sähkölämmityspatteri ja puhaltimet. Kone on sijoitettu toimistotilan komeroon 1. kerroksessa. Huoltotilat ovat riittävät. Lämmöntalteenottolaitteet (G32) IV-koneessa TK/PK-1 on pyörivä LTO-kenno. Koneessa TK-1 ei ole lämmöntalteenottoa. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen IV-kanavat ovat pyöreitä ja kantikkaita peltikanavia. Vanhoja rakennusaineisia hormeja on poistoilmakäytössä. Ullakkotilaan on asennettu lämpö-/paloeristettyjä poistoilmakanavia. Kanavat on nuohottu vuonna 2003. Pääte-elimet (G34) Ilmanvaihdon pääte-elimet ovat hajottimia, säleikköjä, yhteiskanava- ja lautasventtiilejä. IV-koneen TK-1 ja huippuimureiden uusimiseen tulee varautua kym-