Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto Yleislääketieteen laitos, Porvoon kaupunki terveyspalvelut! Sarita Pylkkänen, Mikko Björkman, Kaisu Pitkälä, Helena Soini, Harriet Finne-Soveri, Hannu Kautiainen, Simon Bell
Sidonnaisuudet Osallistuminen Springfieldsymposiumiin 2014 lääketehdas Novartiksen tukemana Ei muita sidonnaisuuksia
Taustaa 1 Meta-analyysit ovat osoittaneet, että psyykenlääkkeet, antikolinergit ja NSAIDlääkkeet altistavat vanhuksia kaatumisille. 1 Kaatumisvaara lisääntyy myös lääkkeiden lukumäärän noustessa. 2 Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet 3, samoin kuin useamman keskushermostoon vaikuttavan lääkkeen samanaikainen käyttö voi huonontaa kognitiota. 4 1 Hartikainen et al. 2007, Berdott et al. 2009, Woolcott et al. 2009; 2 Neutel et al. 2002, Bennet et al. 2014; 3 Uusvaara et al. 2009, Shah et al. 2013; 4 Wright et al. 2009.
Taustaa 2 Muutamat koulutusinterventiot ovat onnistuneet vähentämään laitoksissa asuvien vanhusten psyykenlääkkeiden käyttöä. 1 Vain yhdessä tutkimuksessa on selvitetty intervention vaikutusta kaatumisien määrään. Tämän intervention seurauksena kaatumiset eivät vähentyneet. 2 Ainoastaan D vitamiinin on osoitettu vähentävän laitoksissa asuvien vanhusten kaatumisia. 3 1 Avorn et al. 1992, Meador et al. 1997, Fossey et al. 2006, Crotty et al 2004a, Schmidt et al 1998; Roberts et al. 2001, 2 Crotty et al. 2004b; 3 Cameron et al. Cochrane 2012, Oliver et al. BMJ 2007
Tutkimuksen tavoite Selvittää, voisiko hoitohenkilökuntaa kouluttamalla saada aikaiseksi tehostetussa palveluasumisessa asuvien vanhusten psyykenlääkkeiden ja muiden vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähenemistä. Selvittää intervention vaikutusta Asukkaiden kaatumisien määrään Heidän kognitioon
Menetelmät Satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus (RCT) Osallistujat rekrytoitiin helsinkiläisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä Osastot satunnaistettiin kahteen ryhmään 1. interventioryhmä 2. kontrolliryhmä
Osallistujat Helsinkiläiset tehostetun palveluasumisen yksiköt Osallistujat N=227, sisäänottokriteerit: Ikä >64 v, asuu pysyväisesti tehostetun palveluasumisen yksikössä Äidinkieli suomi Käyttää vähintään yhtä lääkettä Odotettavissa oleva elinikä > 6 kuukautta
36 helsinkiläistä tehostetun palveluasumisen yksikköä (N=1378) Tehostetun palveluasumisen yksiköt (N=6, osastot n=20; asukkaat n=320) valiain tutkimukseen MDS- RAI selvitysten perusteella Kieltäytyivät tai eivät olleet sopivia N=93 Osallistujan tai läheisen kirjallinen suostumus ja tutkimushoitajien tekemät lähtöklanteen tutkimukset (N=227) Satunnaistaminen Lähtö/lanne IntervenKoryhmä (n=118): Henkilökuntaa kouluteain vanhusten lääkehoidosta Kontrolliryhmä (n=109): Tavanomainen hoito Koulutus seuranta- ajan lopurua Tutkimushoitajien tekemät tutkimukset 6 kuukau3a Tutkimuksen kulku Tutkimushoitajien tekemät tutkimukset Sairaalaan joutumiset, kuolemat 12 kuukau3a
Interventio Interventioryhmän hoitohenkilökunta 2x4h koulutus, vanhuksille sopimattomat lääkkeet ja niiden haitalliset vaikutukset. Näyttöön perustuva lääkitys kuten D-vitamiini, kivun hoito, FA ja antikoagulaatio. Omat potilastapaukset esimerkkeinä ja hoitajat saivat listan vanhuksille haitallisista lääkkeistä. Oletus: hoitajat oppisivat paremmin tunnistamaan omilta asukkailtaan vanhuksille haitalliset lääkkeet ja ottaisivat nämä puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Kontrolliryhmän hoitohenkilökunnalle sama koulutus 12 kuukauden seuranta-ajan loputtua.
Haitallisiksi katsotut lääkkeet Beers-listan lääkkeet 1 Antikolinergit 2 Psyykenlääkkeitä 3 samanaikaisesti 3 PPIt 4 NSAIDt 3 1 Fick et al. 2003, 2 Fick et al. 2003, Rudolph et al. 2008, Svenska Socialstyrelsen, 3 Svenska Socialstyrelsen 2010, 4 Teramura et al. 2012
Lähtötilanne INTERVENTIO (N=118) KONTROLLI (N=109) P-arvo Naiset,n (%) 77 (65.3) 84 (77.1) 0.050* Ikä, ka 82.9 83.5 0.41 Charlson comorbidity index, ka 3.2 2.5 <0.004* MMSE, ka 8.8 10.0 0.25 Säännöllises5 käyte8ävien lääkkeiden 7.5 7.8 0.79 lukumäärä, ka Haitalliset lääkkeet, ka (vaihteluväli) 2.9 (0-7) 2.6 (0-8) 0.28
Muutos haitallisten lääkkeiden käytön lukumäärässä, ka The difference in the changes between the groups was -0.45 (95% CI -0.77 to -0.14).
Kaatumiset Group Falls Rate falls/ person year 95% CI Intervention 171 2.3 1.9-2.6 Control 259 3.3 2.9-3.7 Iän, sukupuolen ja sairastavuuden suhteen vakioitu RR oli interventioryhmässä 0.72 (95% CI 0.59-0.88).
Kaatumiset- ketkä hyötyivät? 7 6 Control Intervention Falls per person year 5 4 3 2 Asukkaat, joiden MMSE 10, hyötyivät interventiosta 1 0 p=0.59 p=0.003 p=0.006 <10 10-15 >15 MMSE groups
Kognitio Interventio- ja kontrollirymien välillä ei ollut eroa kellotaulutestin tuloksissa eikä kielellisisessä sujuvuudessa tapahtuneissa muutoksissa.
Johtopäätökset Kouluttamalla hoitohenkilökuntaa tunnistamaan vanhuksille haitallisia lääkkeitä on mahdollista vähentää näiden lääkkeiden käyttöä ja sen seurauksena laitoksissa asuvien vanhusten kaatumiset vähenevät. Tästä suhteellisen kevyestä interventiosta hyötyivät erityisesti asukkaat, joiden MMSE 10. Hoitajilla on varsin keskeinen rooli laitoksissa asuvien vanhusten hoidossa. Hoitajia kouluttamalla voidaan parantaa näiden potilaiden saaman hoidon tasoa.
Kiitos!