FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISTÄ... 1 2.1 Kohteiden arvottaminen... 2 2.2 Uhanalaisuusluokitus... 3 2.2.1 Lajien uhanalaisuus... 3 2.2.2 Luontotyyppien uhanalaisuus... 3 3 ALUEEN NYKYTILA... 3 3.1 Maisema... 3 3.2 Vesiluonto... 5 3.3 Kasvillisuus... 5 3.4 Eläimistö... 7 4 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT... 7 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET... 8 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 9 Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (9) SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 JOHDANTO Saarijärven kaupungilla on vireillä Kotiniemen asemakaavan laatiminen, jossa alue kaavoitetaan asuinpientaloalueeksi. Tarvaalan kylässä, keskustan läheisyydessä sijaitsevalle alueelle on suunnitteilla 14 asuinrakennustonttia, joista seitsemän on omarantaisia. Kortteleiden väliset alueet osoitetaan virkistysalueiksi, joille on suunnitteilla uimaranta sekä ulkoilureittejä. Tämän työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvitysalueen koko on noin 8,6 ha. Selvityksen teki FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. Kuva 1. Kotiniemen alue (musta rasteri) sijaitsee Summasjärven rannalla. 2 YLEISTÄ Selvitysalueiden luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 29.9.2010. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin. Maastossa alue kuljettiin läpi. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon. Eri luontotyypeiltä kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (9) 2.1 Kohteiden arvottaminen Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Maastoinventoinnin myöhäisestä ajankohdasta johtuen työ ei sisällä erillistä linnustoselvitystä eikä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisselvityksiä. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Työn kannalta keskeinen lähde oli Ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmä (2010). Uhanalaisista lajeista saatiin tietoja Keski- Suomen ELY-keskukselta 2. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta 1 sekä biotooppikartasta (kuva 4). Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: kansainvälisesti arvokkaat kohteet, kansallisesti arvokkaat kohteet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, paikallisesti arvokkaat kohteet sekä muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaita kohteita ovat Natura 2000 -verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaita kohteita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA-alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita kohteita ovat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ovat kohteita, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. 2 Johanna Hallman, Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 15.9.2010 Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (9) 2.2 Uhanalaisuusluokitus 2.2.1 Lajien uhanalaisuus 2.2.2 Luontotyyppien uhanalaisuus luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuus-luokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa alue-jako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin 3. Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Maisema Saarijärvi kuuluu selvitysalueen osalta itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Keski-Suomen järviseutuun. Maisemalle tyypillisiä ovat polveilevien järvialtaiden, vesireittien ja kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Järvien selät, saaret ja harjut noudattelevet kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. 3 Raunio ym. 2008a, 2008b Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (9) Selvitysalue rajautuu idässä Summanen järveen, lännessä Uuraistentiehen sekä etelässä ja pohjoisessa viljeltyihin peltoihin. Valtaosin alue on loivasti kumpuilevaa, avointa peltomaisemaa, josta avautuu näkymiä Summasjärvelle. Rantaa reunustaa kapealti koivuvaltainen rantapuustokaistale. Maisemassa erottuu yksi järeämpi mänty niemen etelärannalla. Rakennettua ympäristöä ovat Kotiniemen tilan pihapiiri sekä erillinen rantasauna. Pihapiiriin kuuluvat talousrakennukset sekä istutukset. Tontin eteläreunan lehtikuuset erottuvat maisemasta. Kuva 2. Peltomaiseman takaa ja rantapuuston välistä avautuu näkymiä Summasjärvelle. Metsät ovat koivuvaltaisia. Kuva 3. Loivasti kumpuilevan peltomaiseman kiintopiste on Kotiniemen tilan pihapiiri. Metsämaisemaa edustavat selvitysalueen etelä- ja pohjoisosan koivuvaltaiset, puustoltaan nuoret ja tiheäpuustoiset soistuneet metsäalueet. Reuna-alueet Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (9) 3.2 Vesiluonto 3.3 Kasvillisuus ovat kulttuurivaikutteiset ja ihmistoiminnan vaikutukset ovat havaittavissa muuallakin puustoisilla alueilla. Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu mm. Keski-Suomen Ely-keskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä 4. Selvitysalueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Alueelta ei löydetty lähteitä tai lähdeympäristöjä. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (14), Saarijärven reitin valuma-alueeseen (14.6), Saarijärven alueen (14.61) Summasjärven alueeseen (14.613). Selvitysalue sijaitsee Summasjärven pohjoisosassa järven länsirannalla. Summasjärvi (2189 ha, keskisyvyys 6,7 m, suurin syvyys 41 m) on ruskeavetinen ja rehevä keskikokoinen humusjärvi. Järvellä on havaittu sinileväkukintoja. Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Summasjärvi on laadultaan tyydyttävä. Saarijärvi sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan kasvimaantieteellisellä alueella. Selvitysalueen biotooppityypit on esitetty yleispiirteisesti oheisessa kuvassa (kuva 4). Kuva 4. Selvitysalueen biotooppijakauma. 4 www.ymparisto.fi; Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 (Keski-Suomen ympäristökeskus) Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (9) Pääosin Kotiniemen alue on peltomaata. Peltokumpareiden välistä ojaa reunustaa kosteahko kesantokaistale, jossa vallitsevat kastikat ja mesiangervo. Muuta lajistoa mm. koiranputki, nokkonen, leskenlehti, voikukat ja ruokohelpi. Peltoa reunustaa lehtipuuvaltainen rantapuusto- ja pensasto. Varttuneiden koivujen seassa kasvaa pajuja. Kenttäkerros on niukkalajinen, tyypillisiä lajeja ovat korpikastikka, metsäkorte, mesiangervo, ranta-alpi ja metsäalvejuuri. Rantaviivassa vaihtelevat ruovikot ja saravyöhykkeet. Eteläosassa kasvaa lisäksi järvikortetta ja kelluslehtisistä uistinvitaa ja ulpukkaa. Selvitysalueen eteläosassa on ojitusten ympäröimä suo-alue, jonka reunaosat ovat voimakkaasti kulttuurivaikutteisia koivikoita. Suolta on aikoinaan otettu turvetta peltojen maanparannukseen, mikä on muuttanut kohteen luonnontilaa. Puusto on tiheäkasvuista ja koivuvaltaista. Seassa kasvaa mäntyä, pihlajaa ja paikoin kuusta. Pensaskerroksessa vallitsee korpipaatsama, paikoin kasvaa katajaa ja pajuja. Valtaosin suo on rämettä, jossa ilmenee paikoin luhtavaikutusta. Kohdat, joista turvetta on otettu, ovat rahkasammalvaltaisia, reunoiltaan selvärajaisia painanteita. Tyypillisiä lajeja ovat korpikastikka, pullosara, järvikorte, kurjenjalka ja isokarpalo. Painanteiden välisessä kasvillisuudessa on näkyvissä alkuperäistä suotyyppiä, isovarpurämettä. Kasvillisuudessa vallitsevat puolukka, vaivero, juolukka, suopursu ja isokarpalo. Luhtaisuutta ilmentäviä lajeja ovat mm. kurjenjalka, järvikorte ja suoputki. Kuva 5. Rämeellä vuorottelevat isovarpurämeen kasvillisuus sekä rahkasammalta ja kastikkaa kasvavat painanteet. Rantaa kohden luhtavaikutus lisääntyy. Alueella on edelleen havaittavissa ihmistoiminnan vaikutukset. Luhtaista rantaa reunustaa rantapenkka, jossa on vanhoja ojituksia. Lahdelmassa on matalia, umpeenkasvavia, ulpukkavaltaisia kaivantoja. Vesilampareita reunustavat vehka- ja kurjenjalkakasvustot. Ympärillä on ruoho-saraluhtaa sekä pajuluhtakaistaleita. Luhtarantojen kasvillisuuteen kuuluvat mm. pullosara, jouhisara, korpikastikka, luhtavuohennokka, kurjenjalka, suoputki ja vehka. Edustalla on järviruokokasvustoja. Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (9) Kuva 6. Vesilampareita ympäröivät rantaluhdat. Selvitysalueen pohjoiskulmassa on puustoltaan nuorta, luhtaista koivikkoa, jota rajaavat ojitukset. Koivujen seassa kasvaa mäntyä, korpipaatsamaa ja pajuja. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. korpikastikka, mesiangervo, suoputki, myrkkykeiso, kurjenjalka ja ranta-alpi. 3.4 Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Havainnot jäivät vähäisiksi selvitysajankohdasta johtuen. Pellonreunusmetsät ja pensastot ovat monien lintulajien elinympäristöä. Ojanvarsikoivikoissa havaittiin sinitiainen ja punarinta. Pellonreunamien tyypillinen pesimälintu on keltasirkku, joka oli kerääntynyt muuttoaikaiseksi parveksi pellolle. Selvitysalueen eteläosan luhtaisella lahdella on merkitystä vesilintujen pesimä- ja ruokailualueena. Lahden edustalla havaittiin sinisorsa ja laulujoutsenpari poikasineen. Laulujoutsen todennäköisesti pesii luhtarannalla. Summasjärven pesimälinnustoon kuuluu kuikka. 4 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVI- NAISET LAJIT Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia lajeja eikä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Lähimmät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin, liito-oravan, tiedossa olevat elinalueet sijaitset noin 500 metriä selvitysalueesta luoteeseen ja etelään. Kotiniemen alueella ei ole liito-oravan elinalueiksi soveliaita metsiä. Lintudirektiivilajeista alueella havaittiin kuikka ja laulujoutsen, joka todennäköisesti pesii selvitysalueen eteläosan luhtaisella lahdella. Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (9) 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 5 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a 6 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Lähin luonnonsuojelualue, Kotiniemen luonnonsuojelualue (YSA204725), sijaitsee lähimmillään 450 metriä selvitysalueesta länteen, Uuraistentien länsipuolella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on selvitysalueen eteläosan suoalueella, jossa on luhtaisia rämeitä sekä rantaluhtaa (kuva 4). Rantaluhdat ovat metsälain (MetsäL 10.2 7 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen luonnontila on heikentynyt ihmistoiminnan seurauksena, mutta se on palautumassa ennalleen. Rantaluhdalla on myös linnustollista merkitystä laulujoutsenen pesimäalueena ja sorsalintujen pesimä- ja ruokailualueena. Maisemallista arvoa on pellon ja rannan rajapinnalla. Rantapuuston järeä mänty erottuu kauas peltomaisemaan. Selvitysalueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kuva 7. Rantaluhdat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. 5 Luonnonsuojelulaki (1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (1997/160) 6 Vesilaki (264/1961) 7 Metsälaki (1996/1093); Metsäasetus (1996/1200) Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (9) Kuva 8. Rantapuuston järeä mänty erottuu kauas peltomaisemaan. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Kotiniemen alue on pääosin peltoympäristöä, joten alueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, jotka estäisivät sille suunnitellun maankäytön. Pelto- ja rantamaisema muodostavat maisemallisesti herkän aluekokonaisuuden. Avomaiseman ja rantamaiseman väliin jäävän rantapuuston käsittelyssä on noudatettava harkintaa. Rantavyöhykkeessä on suositeltavaa säästää olemassa olevaa puustoa. Kaavassa alue osoitetaankin istutettavaksi osaksi, jolla luonnonmukainen puusto tulee säilyttää (s-3). Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on eteläosan suoalueella, joka on myös rakentamisen kannalta hankalaa maastoa. Alue osoitetaan kaavassa asuinrakentamisen väliin sijoittuvaksi lähivirkistysalueeksi (VL) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo). Kohteen halki suunniteltu ohjeellinen jalankululle varattu osa (jk) ei heikennä kohteen luontoarvoja. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Laatinut: Minna Eskelinen Biologi, FM Q:\Kuo\P131\_Asemakaavojen_3_kpl_luontoselv\Työaineisto\Kotiniemi\Kotiniemi ak_luonto ja maisemaselvitys_29.9.2010.doc