FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 2 2.1 Maastokäynti... 2 2.2 Kohteiden arvottaminen... 2 2.3 Lajien uhanalaisuus... 2 2.4 Luontotyyppien uhanalaisuus... 3 3 Tulokset... 3
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (16) LEPPÄVIRRAN KUNTA ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMINEN 1 Johdanto Tehtävänä oli selvittää Leppävirran kunnan toimeksiannosta seuraavien luontokohteiden nykytila: 12. Röökerinniemen kolopesijämetsä 23. Tervapuron varsi 24. Melasen mutkan metsät ja Koivurannan luhta 46. Teretinniemen louhikot, lepikot ja Teretinsaaret 47. Levänniityn kuusikko ja rantametsä 57. Lahnasenpuro ja koivukosteikko Kohteet sijoittuvat Leppävirran kunnan Paukarlahden Oravikosken alueelle (kuva 1). Selvityksen teki FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta biologi, FM Jari Kärkkäinen. Kuva 1. Kohdealueiden sijainti.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (16) 2 Menetelmät 2.1 Maastokäynti 2.2 Kohteiden arvottaminen 2.3 Lajien uhanalaisuus Kohteiden nykytila selvitettiin maastokäynnillä 23.9.2011. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Myöhäisen maastoajankohdan takia ei kohteiden kasvistosta tai liito-oravatilanteesta saatu luotettavaa kuvaa. Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: kansainvälisesti arvokkaat kohteet, kansallisesti arvokkaat kohteet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, paikallisesti arvokkaat kohteet sekä muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaita kohteita ovat Natura 2000 -verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaita kohteita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA-alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita kohteita ovat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ovat kohteita, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen Punaiseen kirjaan (uhanalaisten lajien III seurantatyöryhmän esitys). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (16) 2.4 Luontotyyppien uhanalaisuus (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a, 2008b). Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Tässä selvityksessä on käytetty koko maan uhanalaisuusluokkaa. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3 Tulokset Kohteiden numerointi on sama kuin alkuperäisessä aineistossa. 12. Röökerinniemen kolopesijämetsä Pinta-ala: 10,3 ha (uusi rajaus) Arvoluokka: Seudullisesti arvokas/kansallisesti arvokas (liito-orava) Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset luontotyypit: Keski-ikäiset lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN), nuoret lehtomaiset kankaat (EN) ja tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU). Röökerinniemen kolopesijämetsä on hyvin edustava, maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan erittäin arvokas metsäalue, jossa on runsaasti järeitä haapoja, kolopuita ja pökkelöitä. Puusto on luonnontilaista, vaihtelevaa ja eri-ikäistä. Valtapuuna ovat lehtipuut (haapa, harmaaleppä, pihlaja ja koivu). Paikoin kasvaa järeää kuusta ja siellä täällä on myös mäntypuustoa. Vallitseva puusto on nuorta sekä varttuvaa. Kasvillisuus on valtaosin lehtomaista kangasta ja paikoin on tuoreen lehdon osia. Alue on ilmeisesti vanhaa laidunmetsää. Nykyään alue on eriomaista kolopesijä- ja lehtolinnustoaluetta. Alueelta on havaittu liito-orava, mutta maastokartoituksessa lajista ei tehty havaintoja, mutta maastokartoituksen ajankohta ei ollut lajin havaitsemisen kannalta suotuisa. Lajille alue on optimaalinen: järeää haapaa ja kuusia siellä täällä ja lehtipuustoa mm. lehtokohdilla harmaaleppää kasvaa runsaasti. Kohde sopii erittäin hyvin METSO -kohteeksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (16) Kuva 1. Röökerinniemen kolopesijämetsä. Kuva 2. Röökerinniemen kohteella kasvaa siellä täällä järeitä kuusia. Vanhaa kohderajausta on korjattu. Kohteen ulkopuolelle on jätetty puustollisesti ja kasvillisuudeltaan vähäarvoiset alueet.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (16) Kuva 3. Röökerinniemen kolopesijämetsän vanha ja uusi rajaus. 24. Melasen mutkan metsät ja luhta Pinta-ala: 27,0 ha Arvoluokka: Seudullisesti arvokas/kansallisesti arvokas (liito-orava) Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset luontotyypit: Kuivat keskiravinteiset lehdot (EN), ruoho- ja heinäkorvet (VU), keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) ja koivuluhdat (NT) Kohde on hyvin edustava luhta- ja metsäkohde, johon sisältyy perinnemaisema- ja linnustoarvoja. Länsi- ja eteläosan rantametsät ovat etupäässä sekapuustoista lehtoa (tuoretta ja suurruoholehtoa). Lehtokasvillisuutta (suurruoho-, tuoretta ja kuivaa lehtoa) on myös Nuottalahden puolella, missä puusto on pääosin lehtivaltaista. Lisäksi alueella on pienehkö istutuskuusikko. Lehtivaltaiset osat ovat ilmeisesti vanhaa laidunmetsää, missä kasvillisuus on heinävaltaista lehtomaista kangasta. Paikoin on kuivaa ja tuoretta lehtoa. Istutuskuusikon kasvupohja on tuoretta lehtoa. Alueelta on tavattu liito-orava ja alueen länsireunalla on lajille pesäpuita (järeitä kuusia) ja sopivaa ruokailualuetta vielä runsaasti tarjolla Samoin Nuottalahden osalla on lajille sopivaa ruokailualuetta. Lajista ei tehty maastossa havaintoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (16) Nuottalahden välissä on edustava hieskoivuvaltainen ja luhtainen suo, missä kasvaa ruohoja ja heiniä runsaasti, mm. korpikastikka, raate, nurmilauha, rätvänä, järvikorte ja kurjenjalka. Kasvillisuus on mm. metsäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä tupasvillarämettä. Melasen itärannalla on paikallisesti arvokas Koivurannan rantalaidun (Ilaskari 2000) ja saraluhta. Koivurannan rantalaidun on entinen rantapelto ja - metsikkö. Rantametsä on heinäpohjainen ja valoisa sekametsä. Sen aluskasvillisuutena on laidunniityn ja lehtometsän lajeja. Alue vaihettuu ilman selvää rajaa saraluhdaksi, missä kasvaa paikoin keltakurjenmiekkaa. Aikaisemman luontoselvityksen mukaan alueella on monipuolinen, runsaslajistoinen linnusto. Melasen mutka on tärkeä myös kalojen kutualue. Kohde rajautuu länsiosaltaan taimikkoon. Kohde sopii erittäin hyvin METSO -kohteeksi. Rajausta ei ole tarvetta muuttaa. Kuva 4. Melasen hieskoivuluhtaa ja korpea. Kuva 5. Melasen saraluhtaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (16) Kuva 6. Melasen mutkan metsät ja luhta. 46. Teretinniemen louhikot, lepikot ja Teretinsaaret Pinta-ala: - ha Arvoluokka: - Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU)?? Uhanalaiset luontotyypit: - Aluetta on kuvattu seuraavasti: Teretinniemen rannalla on louhikkoalue, joka jatkuu Kiviniemen puolella ja vanhan metsän alue. Louhikoiden välissä on aiemmin kaskettuja ja laidunnettuja harmaaleppälehtosaarekkeita, joissa aluskasvillisuutena mm. nuokkuhelmikkä, tesma, kielo, lillukka, oravanmarja, lehtoarho, kaihe-, korpi-, lehto- ja metsäorvokki. Alue on myös linnustoaluetta: kuikan pesimäreviiri, kaakkurien vakiolentoreitti, isokoskelo, rantasipi, palokärki, käpytikka, lehtokerttu, töyhtötiainen ja peukaloinen. Alue on suurelta osin hakattu. Hakkuut on varsin äskettäin ja hakkuualue on istutettu kuuselle. Hakkuilta on säästynyt Teretinniemen tyven kalliojyrkänteen kuusikko (pienialainen), rannan tuntumassa pieni nuori lehtipuumetsikkö, varttuva istutuskuusikko (vanha pelto), rantavyöhyke ja saaret.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (16) Alueelta aikaisemmin on todettu liito-orava. Todennäköisesti laji ei enää elä alueella, koska lajille sopivaa ympäristöä on enää niukasti jäljellä. Maastokartoituksessa ei lajista tehty havaintoja. Mikäli alue halutaan huomioida maankäyttösuunnittelussa, niin Teretinsaaret ja rantalouhikko voidaan osoittaa MY alueeksi (maisema). Kuva 7. Teretinniemen louhikot ja rantavyöhyke on säilynyt. Kuva 8. Teretinniemellä on tehty hakkuu muutama vuosi sitten.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (16) Kuva 9. Teretinniemen louhikot, lepikot ja Teretinsaaret. 47. Levänniityn kuusikko ja rantametsä Pinta-ala: 12,2 ha (uusi rajaus) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas/kansallisesti arvokas (liito-orava) Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset luontotyypit: Keski-ikäiset kuusivaltaiset tuoreet kankaat (NT) ja vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat (NT) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Levänniityn rannassa on vanhaa luonnontilaista havupuuvaltaista sekametsää ja peltotien varressa, Leväniityn eteläpuolella on keski-ikäistä kuusikkoa 1. Levärannan vanhassa metsässä on siellä täällä järeää haapaa. Vallitsevana puina ovat kuusi ja mänty. Koivua on hieman. Metsäkasvillisuus on valtaosin tuoretta kangasta. Pajuttuneen rantapellon läpi virtaa reheväkasvuinen kotkansiipipuro. Purouomaa on joskus perattu. Puron suistoalue on lehtipuu- ja pajuvaltaista ja lajirikasta linnustoaluetta. Ojan varressa kasvaa tiheä pajukko ja koivua. Kasvillisuus on suurruohojen luonnehtimaa (nokkonen, maitohorsma ja vadelma). 1 Vanhan ja keski-ikäisen kuusi- ja sekametsissä raja on eteläisessä Suomessa 117 vuotta (Raunio ym. 2008b)
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 10 (16) Kohteelta on havaittu liito-oravan pesimäreviiri. Hakkuista huolimatta lajille sopivaa pesimämetsää on vielä rannan tuntumassa ja Levänniityn reunakuusikossa. Maastokartoituksessa lajista ei tehty havaintoja. Kohteen rajausta on muutettu alueella tehdyn hakkuun mukaisesti. Hakkuut on tehty äskettäin. Kuva 10. Puron suistoalue on pajuvaltaista ja osin suurruohojen valtaamaa vanhaa peltoa. Kuva 11. Kohteella on tehty äskettäin avohakkuu.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 11 (16) Kuva 12. Levänniityn kuusikko ja rantametsä. 23. Tervapuron varsi Pinta-ala: 4,4 ha (jäljellä olevan varttuvan metsän pinta-ala) Arvoluokka: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: liito-orava (VU)?, metso (NT) ja teeri (NT) Uhanalaiset luontotyypit: Keski-ikäiset kuusivaltaiset tuoreet kankaat (NT) Aikaisemman luontoselvityksen mukaan Tervapuron varressa on ollut metson reviirialue ja kanalintualue (teeri, pyy). Alueelta on tavattu myös peukaloinen. Lisäksi alueella on ollut liito-oravan pesimäreviiri. Puronvarsi on tänä päivänä pitkälti taimikkona. Myös nuorta metsää on runsaasti. Lisäksi uusia tuoreita hakkualueita on puron keskivaiheella. Alueen luonnonarvot ovat muuttuneet alueella tehtyjen hakkuiden myötä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (16) Kuva 13. Tervapuro on perattu ja vaatimaton puro. Kuva 14. Tervapuron varret ovat pitkälti taimikkona tai hakkuualueina. Liito-oravakohteesta jäljellä noin 1,7 ha. Jäljellä oleva metsä on tuoretta, väljennettyä ja tasaikäistä kuusikkoa, joka rajautuu eteläosalta nuoreen metsään. Itäosassa on varttuva kuusikko ja taimikkoa ja pohjoisessa taimikko. Maastokartoituksessa lajista ei tehty havaintoja. Varttuvaa kuusimetsää on myös kohteen eteläpuolella. Metsä on karua kuusimetsää, missä liito-oravalla ei välttämää viihdy. Lajin nykytila on varmistettava keväällä tehtävällä inventoinnilla.
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (16) Kuva 15. Tervapuro. 57. Lahnasenpuro ja koivukosteikko Pinta-ala: 18,2 ha (uusi rajaus) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas/kansallisesti arvokas (hiirihaukka) Uhanalaiset lajit: hiirihaukka (VU) Uhanalaiset luontotyypit: Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN), keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Alueen arvokkain osa on Lahnasenpuron alue, joka edustaa koivuvaltaista perinnemaisemaa, entistä laidunmetsää, missä puusto on lehtipuuvaltaista ja
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 14 (16) eri-ikäistä. Vanhat puuyksilöt leimaavat maisemaa. Kasvillisuus on lähinnä heinäistä lehtomaista kangasta. Kuva 16. Pellonreunuskoivikkoa. Kuva 17. Lahnasenpuron alueen koivuvaltaista vanhaa laidunmetsää. Oraviniemen tilalla peltojen välissä on koivuvaltainen nurmilauhan ja metsäalvejuuren luonnehtimaan korpea. Sen pohjoisreunalla on tuoretta lehtoa ja suuruoholehtoa. Korpi ei ole edustava. Sen luonnetta ovat muuttaneet alueen ojat. Lahnasenpuron uoma on ruopattu. Kohteelta on tavattu mm. kevätlehtoleinikki, korpiorvokki ja lehtovirmajuuri. Lahnasen peltojen reunalla on varttuvia koivikoita. Alueelta on aikaisemmin havaittu mm. seuraavat linnut: sarvipöllö, uhanalainen hiirihaukka, varpushaukka, kurki, kuovi, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, käki, pensastasku, pyrstötiainen, pensassirkkalintu, mustapääkerttu, hernekerttu, lehtokerttu, pensaskerttu ja sirittäjä. Pesiikö hiirihaukka alueella vai onko
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 15 (16) alue lajin ruokailualuetta, ei käy ilmi aikaisemman luontoselvityksen kohdekuvauksesta. Hiirihaukka suosii viljelysten pilkkomaa metsämaastoa ja pesäpuu sijaitsee tavallisesti rinnemaastossa tai aukean paikan reunassa. Vanhassa rajauksessa on mukana itäosan varttuvaa kuivahkon kankaan havupuumetsää ja tuoretta kuusikkoa sekä pohjoisosan varttunutta lehtomaista mäntysekametsää. Lahnasenpuron alueella vanhassa rajauksessa on mukana taimikkoa ja nuorta istutuskuusikkoa. Uudessa rajauksessa on mukana kohteen luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osat. Kuva 18. Lahnasenpuro ja koivukosteikko. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI
FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys 16 (16) Laatinut: Jari Kärkkäinen Biologi, FM Lähteet Faunatica Oy 2006: Valtatie 5:n osuuden Leppävirta-Kuopio kehittäminen välillä Palokangas-Humalajoki, Leppävirta ja Kuopio. Ilaskari, H. 2000: Pohjois-Savon perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 141. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Osa 1. Suomen ympäristö 8/2008. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008b: Luontotyyppien kuvaukset. Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008. Rönkä, H. 2003: Kotalahden-Paukarlahden seudun luonto ja maisemaselvitys. Tiehallinto 2008: Valtatien 5 osuuden Leppävirta-Kuopio kehittäminen välillä Palokangas-Humalajoki, Leppävirta ja Kuopio. Yleissuunnitelma.