Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008
1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä sijaitsevat Honkalamminsuo ja Lamminsuo ovat merkitty maakuntakaavaluonnoksessa suojeluvarauksella eli S-merkinnällä. Samaan kompleksiin kuuluvalla Vehkaojansuolla on ympäristölupa turvetuotantoon. Kajasuon alueella on tehty melko paljon luontohavaintoja, mutta niistä on olemassa vähän julkaistua tietoa. Tähän raporttiin on koottu luontoharrastajien tekemiä havaintoa Kajasuon suokompleksin alueelta, jonka lisäksi suon luonnontilaa pyydettiin Kymenlaakson liitosta arvioimaan maastokäynnillä. Kartta 1. Kajasuo, Lamminsuo ja Honkalamminsuo.
2 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Frank Hering Kymenlaakson liitosta toimitti kartan Kajasuon suoalueista. Luontokartoittaja Petri Parkko ja metsätalousinsinööri Niina Rinne Luontoselvitys Kotkansiiven toimistosta tekivät 27.9.2008 maastokäynnin Kajasuon pohjoisosaan sekä Honkalamminsuolle ja Lamminsuolle. Linnustotietoja saatiin BirdLife Suomi ry:n havaintojärjestelmä Tiirasta. Havaintojen käyttöön saatiin lupa Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry:ltä. Lintuhavaintojaan alueelta luovutti myös metsäkyläläinen luontoharrastaja Rainer Kunnari, jolta saatiin myös putkilokasvitietoja. Sudenkorentoharrastaja Petri Metsälä antoi tietoja suokompleksin alueella tavatuista sudenkorentolajeista. Perhosharrastaja Juha Pakkanen on tutkinut Kajasuon perhoslajistoa vuosina 1972 2002; hän luovutti käyttööni lajilistan alueella tavatuista huomion arvoisista lajeista. Uhanalaisuusluokitus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2001). Suotyyppien uhanalaisuus on Suomen ympäristökeskuksen Suomen luontotyyppien uhanalaisuus-kirjan (Raunio ym. 2008) mukaan. Raportissa käytetyt uhanalaisuusluokitukset: vaarantunut (VU), silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT). 3. Kajasuo 3.1. Suon yleiskuvaus Kajasuo on laaja suoalue Anjalankosken ja Haminan kuntien alueella. Kajasuon keskiosan yleisimmät suotyypit ovat lyhytkorsineva (kuva 1) ja silmäkeneva; myös saranevaa esiintyy. Reuna-alueilta löytyy isovarpu- ja tupasvillarämeitä (Mäkilä & Grundström 1984).
3 Kuva 1. Kajasuon pohjoisosan lyhytkorsinevaa 27.9.2008 Petri Parkko Suon keskiosa on ojittamaton, mutta laiteet ovat ojitettuja. Kajasuolta on otettu turvetta kotikäyttöön, josta ovat muistona jo luhistuneet ladot sekä turveseipäät. Kajasuolla on lukuisia kangasmetsäsaarekkeita, joista osa on lähes luonnontilaisia. Suon keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Saarekkeilla on lahopuineen suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kajasuo on ollut pitkään tärkeä virkistysalue, jossa on suokävelyreitti sekä suopotkupallokenttä.
4 Kuva 2. Luhistunut turvelato Kajasuon pohjoisosassa Petri Parkko 3.2. Suon linnustosta Lintuharrastajat ovat retkeilleet Kajasuolla melko vähän, mutta siellä on havaittu useita uhanalaisia ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Kajasuo on laajana, avoimena suona hyvin tärkeä alue uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävälle (NT) teerelle Tetrao tetrix. Alueella tavataan Kymenlaakson suurimpia teeriparvia. Kajasuolla on kaksi lajin soidinpaikkaa, joilla on enimmillään tavattu 30 + 30 yksilöä. Kajasuolla pesii nykyisin kolme paria kurkia Grus grus. Kurki on direktiivilaji. Kangasmetsäsaarekkeissa on luonnontilaista metsää, josta löytyy lahopuita ja pökkelöitä uhanalaisille tikoille (kuva 3). Kangasmetsäsaarekkeessa on pesinyt uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU) ja lintudirektiivin I-liitteen laji pohjantikka Picoides tridactylus. Kajasuon laidalla tavattiin 27.9.2008 silmälläpidettävä (NT) ja lintudirektiivin I-liitteen laji harmaapäätikka Picus canus. Taulukkoon 1. on kerätty Kajasuon alueella pesiviä merkittäviä lintulajeja. Taulukosta löytyvät myös Lamminsuon ja Honkalamminsuon tiedot.
5 Pesimälaji (P), Läpimuuttaja (L) Laji Kajasuo Honkalamminsuo Lamminsuo Uhanalaisuus Direktiivilaji (D) Laulujoutsen Cygnus cygnus P D Pyy Bonasa bonasia P D Teeri Tetrao tetrix P P NT Metso Tetrao urogallus P P NT D Mehiläishaukka Pernis apivorus P NT D Kanahaukka Accipiter gentilis P Sääksi Pandion haliaetus P P NT D Ampuhaukka Falco columbarius L/P VU D Kurki Grus grus P P D Kapustarinta Pluvialis apricaria P P D Pikkukuovi Numenius phaeopus L/P Vastuulaji Kuovi Numenius arquata P Vastuulaji Liro Tringa glareola P P D Käki Cuculus canorus P P NT Hiiripöllö Surnia ulula L D Varpuspöllö Glaucidium passerinum P P D Helmipöllö Aegolius funereus P D Harmaapäätikka Picus canus? NT D Palokärki Dryocopus martius P D Pohjantikka Picoides tridactylus P VU D Niittykirvinen Anthus pratensis P Isolepinkäinen Lanius excubitor L/P NT Direktiivilaji (D): EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Uhanalaisuus: NT= silmälläpidettävä, VU= vaarantunut Taulukko 1. Kajasuon suokompleksin alueella vuosina 1995 2008 tavattuja luonnonsuojelullisesti merkittäviä lintulajeja.
6 Kuva 3. Kajasuon kangasmetsäsaarekkeista löytyy kuollutta puustoa uhanalaisille tikoille Petri Parkko 3.3. Suon perhoslajistosta Juha Pakkanen on löytänyt Kajasuon alueelta seuraavia uhanalaisia ja huomion arvoisia lajeja: EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Kirjoverkkoperhonen Hypodryas maturna Uhanalaiset lajit Rämekarvajalka Gynaephora selenitica VU Suotarhayökkönen Mamestra w-latinum VU
7 Vihermittari Thalera fimbrialis VU Suovenhokas Nola karelica NT Luumittari Aspilates gilvaria NT, RT Muurainhopeatäplä Clossiana freija RT, Suomen vastuulaji Rämekylmänperhonen Oeneis jutta RT, Suomen vastuulaji Rämepörhömittari Lycia lapponaria RT Ukkopussikas Pachytelia villosella RT Muut harvinaiset ja taantuneet lajit Tuhkakarvajalka Dicallomera fascelina Kirjotupsukas Orgyia recens Pikkutupsukas Orgyia antiquoides Suoiltayökkönen Acronicta menyanthidis Keltahopeayökkönen Syngrapha microgamma Rämelehtimittari Scopula virgulata Rämevarpumittari Chloroclysta infuscata Kangaspikkumittari Eupithecia goossensiata Rämevihersiipi Rhagades pruni 3.4.Sudenkorentohavainto Täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata Petri Metsälä havaitsi täpläkiiltokorentoja vuonna 2007 Kajasuon eteläosassa. Laji on jokseenkin harvinainen maan etelä- ja keskiosissa (Karjalainen 2002). 3.5. Putkilokasvihavainto Uhanalainen laji Punakämmekkä Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata NT Vuonna 2008 löytyi kuusi fertiiliä yksilöä. Lajia esiintyy vaihtelevasti ja hajallaan n. 1 1,5 hehtaarin alueella suon pohjoisreunassa. Vuonna 2001 alueelta löytyi 11 fertiiliä yksilöä (Rainer Kunnari, kirjall. tiedonanto).
8 3.6. Havainto luontodirektiivin liitteen IV (a) sammakkoeläinlajista Viitasammakko Rana arvalis 20.4.2008 kuultiin lajin soidinääntelyä Kajasuon kaakkoisreunan allikoissa (Rainer Kunnari, kirjall. ilm.). Hyvin todennäköisesti laji elää muuallakin Kajasuon ja Lamminsuon alueella. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. 4. Lamminsuo 4.1.Suon yleiskuvaus Lamminsuo on Anjalankoskella, Kajasuon luoteispuolella sijaitseva suo, jonka pohjoisosa on melko voimakkaasti ojitettu. Suon keskiosa on melko luonnontilainen. Lamminsuolta on nostettu turvetta kotitarvekäyttöön, joka erottuu edelleen selvästi suon rakenteessa. Lamminsuon yleisimmät suotyypit ovat länsiosassa lyhytkorsineva ja itäosassa rahka- ja isovarpuräme. Reunaosissa esiintyy kangas-, isovarpu-, korpi- ja sararämettä. Lamminsuolla sijaitsee melko suuri suolampi, Lamminsuonlammi (kuva 6), joka on tärkeä sudenkorentojen lisääntymispaikka sekä laulujoutsenen pesimälampi.
9 Kuva 4. Lamminsuon neva-aluetta halkoo sähkölinja Petri Parkko Kuva 5. Lamminsuolta on nostettu turvetta kotikäyttöön, josta muistona ovat turveseipäät Petri Parkko
10 Kuva 6. Lamminsuonlammi syyskuussa 2008 Petri Parkko 4.2. Suon linnustoa Lamminsuon merkittävimpiä pesimälintuja ovat lintudirektiivin I-liitteen lajit laulujoutsen, kurki ja liro Tringa glareola. 24.6.2006 varmistettiin liron pesintä Lamminsuonlammilla. 4.3. Suon sudenkorentolajistoa Lamminsuonlammilla on havainnoitu sudenkorentolajistoa 24.6. ja 19.8.2006 (Petri Metsälä). Sudenkorentoja havainnoitiin myös maastokäynnillä 27.9.2008 (Petri Parkko, Niina Rinne). Lammella on havaittu seuraavia lajeja: Sirokeijukorento Lestes sponsa (kuva 7) Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum Taigatytönkorento Coenagrion johanssoni Sirotytönkorento Coenagrion pulchellum Okatytönkorento Enallagma cyathigerum Kirjoukonkorento Aeshna cyanea Ruskoukonkorento Aeshna grandis
11 Siniukonkorento Aeshna juncea Suoukonkorento Aeshna subarctica elisabethae Vaskikorento Cordulia aenea Välkekorento Somatochlora metallica Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata Tummasyyskorento Sympetrum danae Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia Taigatytönkorento on paikoittainen ja ilmeisesti hieman taantuva suolaji Etelä-Suomessa, kirjoukonkorento ja suoukonkorento ovat jokseenkin harvinaisia. Muut havaitut lajit ovat yleisiä Etelä-Suomessa. Kuva 7. Myöhäinen sirokeijukoiras Lamminsuonlammilla 27.9.2008 Petri Parkko 5. Honkalamminsuo 5.1.Suon yleiskuvaus Honkalamminsuo sijaitsee Kajasuon lounaispuolella Kotkan ja Anjalankosken rajalla. Suon keskiosa on suotyypiltään lyhytkorsinevaa, reunoilla esiintyy tupasvillarämettä (Mäkilä & Grundström 1984). Suon ydinosa on ojittamaton.
12 Kuva 8. Honkalamminsuon sääksen pesä Petri Parkko
13 5.2. Suon linnustoa Suolla pesii lintudirektiivin I-liitteen lajeista sääksi, jonka pesintä varmistettiin myös v. 2008. Suon linnustoon kuuluvat myös mm. suurin kanalintumme metso, joka on uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävä (NT) ja lintudirektiivin I-liitteen laji, sekä kahlaajista kapustarinta. 6. Päätelmiä Kajasuo on huomattavan laaja ja suurelta osin luonnontilainen suo, jolla on suuri luonnonsuojelu- ja virkistysarvo. Suurena asumattomana alueena sillä on hyvin suuri merkitys ekologisena käytävänä sekä luonnon ydinalueena. Kajasuon suokompleksin (Kajasuo-Lamminsuo-Honkalamminsuo) alueella esiintyy useita uudessa luontotyyppien uhanalaisuusmietinnössä (2008) uhanalaisiksi luokiteltuja suotyyppejä. Vaarantuneita (VU) suotyyppejä ovat saranevat, minerotrofiset lyhytkorsinevat ja korpirämeet. Silmälläpidettäviä (NT) ovat ombrotrofiset lyhytkorsinevat, kangasrämeet, isovarpurämeet ja tupasvillarämeet. Kajasuolla tavataan yli 10 lintudirektiivin I-liitteen lajia. Kurjelle Kajasuo lähisoineen on tärkeä pesimäalue. Etelä-Suomessa harvinaistuneelle teerelle suo on hyvin tärkeä soidin-, ruokailu- ja pesimäalue, jossa tavataan vuosittain useita kymmeniä yksilöitä. Kangasmetsäsaarekkeiden lahopuissa ruokailevat uhanalaiset tikat. Kajasuon suurperhoslajisto on hyvin monipuolinen. Suolla tavataan useita uhanalaisia lajeja, joista monet ovat Etelä-Suomessa voimakkaasti taantuneita. Sudenkorentoja on havainnoitu vain Lamminsuonlammilla, joten lajisto vaatii lisäselvityksiä. Kajasuo lähisoineen tulisi rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi. Suon reunaosat tulisi ennallistaa. Suo on luonnon monimuotoisuuden puolesta sekä virkistysmerkitykseltään liian arvokas turvetuotantoon. Mikäli jollakin Kajasuon alueen soista suunnitellaan turvetuotannon aloittamista tai ojituksia, tulee luontoarvoista tehdä perusteelliset selvitykset ainakin linnuston, sudenkorentolajiston, suurperhosten ja kasvillisuuden osalta.
14 7. Lähteet 7.1. Kirjallisuus Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. 222 s. WS Bookwell. Porvoo. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. 7.2. Sähköiset lähteet Mäkilä, M. & Grundström, A. 1984: Anjalankosken turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Raportti P 13.4/84/159. Saatavilla sähköisessä muodossa [viitattu 28.9.2008]: http://www.gsf.fi/aineistot/turvekartta/turveroot/turveraportit/anjalankoski_159.pdf