ROVANIEMEN KAUPUNKI 486/2012 Norvajärven osayleiskaava LUONTOSELVITYS Työ: E26468 SWECO YMPÄRISTÖ OY PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 28.8.2014 www.sweco.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 1 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE... 2 4. TUTKIMUSMENETELMÄT... 2 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS... 2 6. LINNUSTO... 12 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 13 8. LISÄTIEDOT... 14 LIITTEET: Liitekartta 1: Luontoselvitys Valokuvat: Heini Lies-Niittymäki
ROVANIEMEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS NORVAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Rovaniemen kaupungin Norvajärven osayleiskaava-alueelle. Kartoitettu, luontoselvityksessä huomioitu alue on esitetty liitekartassa 1. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Rovaniemen keskustan pohjoispuolella, noin 12 km päässä keskustasta. Maastossa luontoselvitystä varten huomioitu alue keskittyy asutusvyöhykkeen tuntumaan. (rajaus liitekartassa 1) Kartoitusalueella on kangasmetsiä, soita, peltoja ja asutusta sekä mm. saksalaisten sotilaiden hautausmaa ja yleinen uimaranta. Metsälakikohteista Norvajärven osayleiskaava-alueella tavattiin rantaluhta ja vähäpuustoisia soita. Vesilakikohteista esiintyy lähde ja puroja. Luonnontilaisilla puroilla ei ole Lapin läänissä käsittelykieltoa, mutta niiden lähiympäristöt kuuluvat metsälakikohteisiin. Lisäksi joillakin kangasmetsälaikuilla on vanhojen metsien piirteitä. Vanhat metsät eivät kuulu lakikohteisiin. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Rovaniemellä Pohjakartta MML 2013 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 1
3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Norvajärven alueella on voimassa kunnanvaltuuston 17.1.2005 hyväksymä yleiskaava. Nyt vireille tulleen yleiskaavatyön tavoitteena on päivittää yleiskaava uuden lain (MRL 44 ) asettamien mahdollisuuksien mukaan ns. kyläyleiskaavaksi. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, eikä Naturaalueita. Lähin Natura-alue, Ounasjoen Natura-alue sijaitsee noin 5 km:n päässä Norvajärveltä länteen. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin maastossa kattavasti läpi osayleiskaavan vaatimalla tarkkuudella. Maastokartoitus tehtiin 3.-5.9.2013. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta kartoitus oli ajankohtaan nähden sopiva. Linnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Lapin ELY-keskukselta saatujen Hertta-tietojen perusteella suunnittelualueelta ei ole havaittu uhanalaislajistoa eikä luontodirektiivin lajeja. Maastotöiden perusteella tavattiin kuitenkin metsä- ja vesilakikohteita (Meriluoto 2002), jotka on lueteltu alla. Kuviot on esitetty liitekartalla 1. Lakikohteet - huomioitava kaavoituksessa Kuvio 1 Metsälakikohde (vähäpuustoiset suot) Ala-aavanoja Kuva 2. Vähäpuustoiset suot kuuluvat metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 2
Ala-aavanojalla on vähäpuustoinen suo, joka kuuluu metsälain kohteisiin. Reunuspuuston muodostavat kuusi, mänty ja koivu. Pohjanpaju ja vaivaiskoivu kuuluvat pensaskerrokseen. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kurjenjalka, raate, hilla, juolukka, karpalo ja luhtakastikka. Kuvio 2 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde, puron lähiympäristö Ala-aavanoja Kuva 3. Ala-aavanoja kulkee paikoitellen luonnontilaisena purona ja laskee Norvajärven pohjoiskärkeen. Kuviolla 2 Ala-aavanoja ja Lismanoja yhtyvät toisiinsa ennen laskua Norvajärven pohjoispäähän. Osittain puro on luonnontilainen kiemurrellen rämeen halki. Puron välitön lähiympäristö kuuluu metsälain kohteisiin. Lähiympäristö on vyöhyke, jonka kasvillisuudessa näkyy virtaavan veden vaikutus ja tuntuu viileä pienilmasto. (Meriluoto ym. 2002) Vesilain muutos (1997) rajoittaa luonnontilaisten tai luonnontilaisten purouomien käsittelyä. Käsittelykielto ei kuitenkaan koske Lapin lääniä. Puron varrella kasvaa mm. harmaaleppää ja pajuja mm. pohjanpajua. Rahkasammaleiden seassa kasvaa mm. mesimarja, juolukka ja raate. Purossa kasvaa lisäksi mm. lamparevesikuusi ja vesisara. Kuvio 3 Metsälakikohde (vähäpuustoiset suot) Luusuanlahden perä Luusuanlahden perällä Norvan länsitien molemmilla puolilla on kolme samankaltaista vähäpuustoista suota, jotka kuuluvat metsälakikohteisiin. Kuvion 3 keskimmäinen suo on kuitenkin vain luonnontilaisen kaltainen, sillä se on ojitettu keskeltä. Oja ei kuitenkaan ole olennaisesti vaikuttanut suon vesitalouteen toistaiseksi. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 3
Suot ovat rämereunaisia ja kuviolla kasvaa mm. kitukasvuista mäntyä, koivua, vaivaiskoivua ja pajuja, kuten pohjanpajua ja kiiltopajua. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. suokukka, karpalo, tupasvilla, riippasara, raate, juolukka, kurjenjalka, luhtakastikka ja paikoin järvikorte. Kuvat 4-6. Luusuanlahden tyvellä kuviolla 3 on luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia vähäpuustoisia soita. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 4
Kuvio 4 Metsälakikohde (rantaluhta) Norvaluusua Metsälain kohteisiin kuuluvat myös erilaiset rantaluhdat, silloin kun ne rajoittuvat metsäisiin luontotyyppeihin, kuten kuviolla 4. Rantaluhtiin kuuluvat metsäluhdat, pensaikkoluhdat ja avoluhdat. (Meriluoto ym. 2002). Kuvion 4 rantaluhta on pääosin avoluhtaa, mutta lähempänä Norvaluusuan metsäistä pohjoisrantaa kuvio muuttuu pensasluhdaksi. Kuvio sijoittuu pääosin Norvan länsitien itäpuolelle, mutta pieni osa kuviosta jatkuu myös tien länsipuolelle. Pensasluhdan reunuspuusto koostuu pääosin nuoresta hieskoivusta, harmaalepästä ja haavasta. Pajupensaat ovat luhdan valtalajina. Avoluhdan kasvillisuuteen kuuluvat mm. kurjenjalka, ruohokanukka, järviruoko, järvikorte, vesisara, viiltosara ja pullosara. Kuva 7. Norvaluusuan rantaluhta Norvan länsitien itäpuolella kuviolla 4 rajoittuu pohjoispuolella metsään. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 5
Kuva 8. Norvaluusuan rantaluhta Norvan länsitien länsipuolella kuviolla 4 rajoittuu myös pohjoispuolella metsään. Kuvio 5 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde, puron lähiympäristö Ojansuu (Norvajärvi etelä) Norvatien, Norvan länsitien ja Ojansuun välisellä alueella kulkee luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja kuviolla 5. Yläjuoksujen ojituksilla saattaa olla vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia, etenkin itäisellä purolla, mutta muuten itse uomat ovat muodoiltaan luonnontilaisia. Läntinen puro kulkee osittain laidunalueen laidoilla, osittain kasvipeitteisenä, osittain avoimena. Lehmien laiduntama nurmi on lajistoltaan vaatimaton, eikä kuulu varsinaisiin perinnebiotooppeihin. Laidunalueen itäpuolella virtaavan luonnontilaisen puron ympäristö on kuitenkin lajistollisesti rikkaampi. Puron varren kasvillisuus viittaa aiempaan metsälaitumen käyttöön. Laidunnusta indikoivia lajeja ovat mm. nurmilauha, niittyleinikki ja ojakärsämö. Nurmilauha kasvaa mm. laidunnetuissa metsissä. (Hämet-Ahti ym. 1998) Puron varsien puustoon kuuluvat mm. harmaaleppä, kuusi, koivu, mänty, raita ja pihlaja. Purojen laiteilla kasvaa mm. ruohokanukka, kurjenjalka, niittyleinikki, suo-orvokki, ojakärsämö, siankärsämö, nurmilauha, syysmaitiainen, puna-ailakki ja suokorte. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 6
Kuvat 9-10. Ojansuuntien varrella Norvajärven eteläpäässä on laaja laidunalue. Lajistollisesti rikkaampi on kuitenkin laidunalueen itäpuolella virtaavan luonnontilaisen puron ympäristö (kuvio 5). Puron varren kasvillisuus viittaa metsälaitumen käyttöön. Laidunnusta indikoivia lajeja ovat mm. nurmilauha, niittyleinikki ja ojakärsämö. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 7
Kuvio 6 Vesilakikohde (lähde) / metsälakikohde, lähteen lähiympäristö Saarela Vapaa-ajan asuntojen keskellä Saarelassa kuviolla 6 sijaitsee luonnontilaisen kaltainen lähde. Lähteen eteläreuna on laudoitettu ja vieressä kulkee polku. Rakentaminen ei ole oleellisesti muuttanut lähteen luonnontilaisuutta ja lähde kuuluu vesilain kohteisiin. Lähteiden välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin, jossa kasvillisuus poikkeaa selvästi muusta ympäristöstä. (Meriluoto ym. 2002) Itse lähde on suojattu vesilain muutoksella (1997). Jos lähde on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Säädös on voimassa koko maassa. (VesiL muut) Lähteen reunoilla kasvaa harvapuustoinen rantametsä, joka koostuu pääosin koivusta ja kuusesta. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. metsäkorte, hilla, mesimarja ja puolukka sekä rahka- ja metsäsammalet. Lähteen vesi on suhteellisen kirkasta ja veden syvyys on noin puoli metriä. Kuva 11. Saarelan alueen lähde on luonnontilaisen kaltainen ja sijaitsee loma-asutuksen lähettyvillä rantametsässä kuviolla 6. Kuvio 7 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde, puron lähiympäristö Poikajoki Poikajoki laskee Poikajärveltä Norvajärveen. Yläjuoksulla Poikajoki on jokea kapeampi luonnontilainen puro. Vesilain mukaan virtaavan veden vesistöä pidetään jokena, jos siinä vuoden vähävetistä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea soutamalla. Jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö on puro (VesiL). Poikajoki muuttuu joeksi noin 150 metrin päässä Poikajärveltä. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 8
Kuva 12. Poikajoen uoma on yläjuoksulla luonnontilainen puro kuviolla 7. Kuva 13. Poikajoki muuttuu vesilain määritelmän mukaan joeksi noin 150 metrin päässä Poikajärveltä. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 9
Muut luontokohteet suositellaan säilytettäviksi Kartoitusalueen muut metsäiset alueet kuuluvat pääosin mustikkatyypin kankaisiin MT tai puolukkatyypin kankaisiin VT. Paikoin voi esiintyä myös lehtomaista kangasta OMT, kuten Pirttiniemessä Norvajärven itärannalla. Kuvioilla 8, 9 ja 10 kasvaa paikoin iäkästä puustoa, jolla on vanhan metsän piirteitä. Puusto on iältään noin 150 vuotta vanhaa (lähde: MML Paikkatietoikkuna, puuston ikä 2011) ja kuviolla on jonkin verran myös lahopuuta. Suurimmat männyt ovat 30-40 cm halkaisijaltaan. Vanhat metsät tai sen kaltaiset eivät kuulu metsälakikohteisiin, mutta niiden säilyttämistä suositellaan maaomistajan päätöksellä. Kuva 14. Norvajärven länsirannalla kasvaa paikoin iäkästä puustoa, jossa on vanhan metsän piirteitä. Kuviolla 11 on saksalaisten sotilaiden hautausmaa ja sen lähettyvillä yleinen kaupungin uimaranta. Hautausmaan puustossa on samoin vanhan metsän piirteitä. Metsä on puistomaista mutta järeitä kelojakin esiintyy. Suurimmat puut ovat 50-60 cm halkaisijaltaan. Hautausmaalta kulkee polku yleiselle hiekkarannalle. Hiekkaranta ei kuulu luonnonsuojelu lain kohteisiin luonnontilaiset hiekkarannat, sillä virkistyskäytön myötä, alkuperäinen kasvillisuus on kulunut pois. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 10
Kuva 15. Saksalaisten sotilaiden hautausmaalle johtavan reitin varrella on vanhaa puustoa ja keloja kuviolla 11. Kuva 16. Kaupungin yleinen hiekkaranta kuviolla 11 ei täytä luonnontilaisen hiekkarannan kriteerejä, eikä kuulu luonnonsuojelulain kohteisiin. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 11
6. LINNUSTO Pesimälinnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Kasvillisuuskartoitusten yhteydessä 3.-5.9. linnut eivät olleet enää hyvin äänessä. Kuviot 8-11, jolla on vanhan metsän piirteitä, saattavat olla myös linnustollisesti arvokkaita, etenkin tikkalintujen ja petolintujen kannalta. Samoin Norvaluusuan jokisuisto on linnustollisesti arvokas. Palokärjen pesintä Norvajärven ja Poikajärven lintuatlasruudulla on todennäköinen. Maakotkan ja kanahaukan pesintä ruudulla on varma, piekanan todennäköinen sekä laulujoutsenen ja sääksen pesintä mahdollinen. (Jokimäki ym. 2012, lintuatlaskartat 2006-2010). Laulujoutsenpari oli Norvalammella 4.9.2013. Hertta-tietojen mukaan (Lapin ELY-keskus) itse selvitysalueella ei kuitenkaan ole havaittu uhanalaisia lintulajeja. Kuva 17. Osa Norvalammesta Norvajärven kaakkoispäässä kuuluu luontoselvitysalueeseen. Lampi on linnustollisesti arvokas ja mm. laulujoutsenen pesintä siellä on mahdollinen. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 12
7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, eikä Naturaalueita alle 5 km etäisyydellä alueen rajoista. Ounasjoen Natura-alue sijaitsee 5 km päässä Norvajärven kartoitusalueelta länteen. Pitkästä etäisyydestä johtuen Norvajärven osayleiskaava-alueen muuttuvalla maankäytöllä ei ole vaikutuksia Ounasjoen Natura-alueen luonnonarvoihin. Lapin ELY-keskuksen Hertta-tietojen (31.10.2013) mukaan Norvajärven osayleiskaavaalueella ei ole havaittu uhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella on kuitenkin vesilainkohteita, puroja ja lähde. Nämä kohteet 2, 5, 6 ja 7 (joiden lähiympäristöt kuuluvat metsälain piiriin) liitekartalla 1 on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Lisäksi alueella on metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten vähäpuustoisia soita ja rantaluhta. Myös nämä kohteet 1, 3, ja 4 liitekartalla 1 on huomioitava osayleiskaavoituksessa. Lisäksi kuvioiden 8-11 iäkkäät metsät, joilla on vanhan metsän piirteitä, suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuuskohteeksi. Vanhat metsät tai niiden kaltaiset eivät sisälly metsä- tai luonnonsuojelulainsäädäntöön, vaan niiden luontoarvot tulisi turvata mm. hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti maanomistajan omalla päätöksellä. (Meriluoto ym. 2002) 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 13
8. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: SWECO YMPÄRISTÖ OY FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: 010 2414 466 osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, 20701 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi Turussa 28.8.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 14
LÄHTEET Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio 4. painos, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. 656 s. Jokimäki, J. ja M-L. Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012. Rovaniemen pesimälinnusto. Lapin yliopisto, Arktinen keskus. Oulu. 184 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Maatalouden kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. 140828_Rovaniemi_Norvajärvi_luontoselvitys_HLIE.docx 15