Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Opetushallituksen kuulumiset

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Tulevaisuuden kunta ja johtamisen vaatimukset -paneeli

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Arvot ja eettinen johtaminen

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Hyvän digiasiakassuhteen rakentaminen

Ajatuksia vastuullisesta urheilujohtamisesta

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Miten KAIKU-kehittäjä voisi olla (vielä) parempi strateginen kumppani johdolle. Virpi Einola-Pekkinen

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Kehittämisen omistajuus

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Torstai Mikkeli

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Työyhteisötaidot Kalevi Paldanius. Savonia-ammattikorkeakoulu

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

TULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ. Tulevaisuus. Mustiala Anne Laakso, HAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytännöt kunnissa - kohti vaikuttavaa?

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

hyvä osaaminen

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

BUDJETOINTI 2020-LUVULLA

HR-johdon roolin muutoksesta ja sen vaikeudesta. KTT Mikko Luoma, JTO Finlandia-talo

Liikkuja polku verkostotapaaminen

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

Toimiva työyhteisö DEMO

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

LEAN-JOHTAMISEN KESKEISET PERIAATTEET

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Autenttisuutta arviointiin

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Keynote: Extreme Events Ääritapahtumat. Petri Rouvinen ETLA/Etlatieto Oy

Kaupunkiseutujen strategiatyön rajapinnoilla patoumia ja murtumia BEMINE-hanke

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

Salo Ulla Soukainen

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

Yhdessä tekemisen taidot - Yhteistyötä samassa veneessä. MERJA MÄKISALO-ROPPONEN terveystieteiden tohtori, kansanedustaja

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Kyberturvallisuus edellyttää johtajuutta Salo CyberTalks,

Transkriptio:

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto

Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen menee usein pieleen? Miten muutokset tapahtuvat? Miksi muutoksia ei saada läpi niissäkään asioissa, jotka ilmiselvästi pitäisi korjata? Miksi hyväkään johtaminen ei aiheuta toivottuja muutoksia tai saavuta tavoiteltuja tuloksia? Voidaanko säännöillä ja normeilla saada monimutkaisuus ja ennustamattomuus hallintaan? Ehkäiseekö monimuotoisuuden kontrolli emergenttien ongelmien tai mahdollisuuksien tunnistamista?

Vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa todellisuutta ja käsillä olevia ongelmia? Organisaatio- ja strategisen johtamisen teoriat Kompleksisuusteoriat Muu, mikä 3

Strateginen johtaminen Uskoo rationaalisuuteen ja pyrkii parhaimman vastausvaihtoehdon löytämiseen Näkee johtamisen valintojen tekemisenä, mutta samalla päättää säännöistä, joilla valintoja tehdään Hyödyntää työkaluja, mutta valitsee samalla ongelmat, joihin halutaan vastausta

Johtaminen ja strateginen johtaminen Uskoo, että johtaminen voidaan jakaa pienempiin ja hallittavampiin kokonaisuuksiin Osien toimintaa parantamalla voidaan parantaa kokonaisuuden toimintaa Uskoo, että syy-seuraussuhteet ovat ennustettavia Ihannoi kontrollia ja järjestystä ei luovuta asioiden hallintaa pois johdon käsistä Erottaa organisaation sen ympäristöstä organisaatio nähdään juridisena yksikkönä ja omaisuuserien haltijana Juuti & Luoma: Strateginen johtaminen 2009, Otava

Kompleksisuuden periaatteet Johdettavilla asioilla on oma luonteensa, joka riippuu niiden sisällä olevista vuorovaikutussuhteista Johtamisella voidaan vaikuttaa joihinkin johtamisen kohteisiin, mutta ei suoraviivaisesti syy-seuraussuhteiden logiikalla Organisaation toiminta koostuu systeemeistä, jotka muuttuvat, kehittyvät ja sopeutuvat koko ajan, myös ilman johtamista Muutoksella yhdessä systeemissä voi olla odottamattomia vaikutuksia muihin systeemeihin. Systeemit ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa ja organisoituvat jatkuvasti uudelleen vastaanottaessaan resursseja, tietoa ja materiaalia toisiltaan Yksilöiden tulkinta ja toiminta vaikuttaa systeemien toimintaan Yksilöiden tulkintoja ja kokemusta ei voi useinkaan ennustaa, ne ovat tosia hänelle, mutta ovatko yleistettävissä?

Kompleksisuusteorioiden monet kasvot ja vaikutukset hahmotukseemme Toimintaympäristön monimutkaisuuteen, ennustamattomuuteen ja ongelmien vaikeuteen liittyvät kysymykset wicked problems syy-seuraus- ja riippuvuussuhteiden tunnistamisen vaikeus ratkaisuilla voi olla myös merkittäviä ei-toivottavia vaikutuksia Tasapainotilan menettämisestä johtuvat seuraukset voivat olla ennustamattomia Tulevaisuuden hahmottamisessa arvovalinnat voivat vaikuttaa näkemyksiimme, niiden pohjalta voimme tulkita tilanteita ja huomata tai jättää huomioimatta joitakin asioita (emergenttiys, poissulkeminen) Organisaation ja ihmisten moninaisten suhteiden ja toiminnan kautta saatamme olla mukautuvia, sopeutuvia, oppivia (adaptive) ennustamattomilla tavoilla Arvon luomiseen, avoimeen innovointiin liittyvät näkemykset

Kompleksisuusteorioiden monet kasvot ja vaikutukset hahmotukseemme Organisaatio voidaan hahmottaa ihmisten vuorovaikutusten kenttänä, jossa yksilöt reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja luovat organisaatiotodellisuutta yksilöllisellä tavalla (CRP) yksilöt tulkitsevat todellisuutta oman kokemuksensa ja yksilöllisten vaikuttimiensa kautta he ottavat usein huomioon (tiedostaen tai tiedostamatta) yhteisön mielipiteet ja vallitsevat arvostukset Mikäli hahmotamme organisaation yksilöiden vuorovaikutuksen ja tulkinnan kautta, hyväksymme samalla strategioiden ja organisaation erilaiset tulkinnat ja olemukset ja sen, että esimerkiksi tavoitteita ei ole olemassa ilman yksilön hyväksyntää Samalla mahdollisuudet määritellä arvoja, muuttaa kulttuuria tai kehittää organisaatiota kokevat vaikeuksia

Kompleksisuusteorioiden monet kasvot ja vaikutukset hahmotukseemme Emergenttiyteen liittyy myös muita mahdollisia ulottuvuuksia Onko osa nousevista ongelmista ollut olemassa, pois työnnettyinä mikä vaikutus johtamisella, johtamiskyvykkyydellä on tähän Onko moniäänisyyden lisääminen organisaatiossa väline tuoda emergenttejä asioita esiin vai luoda yksiäänisyyttä, joka saattaa jopa estää asioita nousemasta näkyviin? Luovuus tulkinnassa Jos hyväksymme, että ihmiset tekevät subjektiivisia ja yllättäviäkin tulkintoja, mikä tekee heidän käyttäytymisestään ja toiminnastaan omissa silmissämme kompleksista tai ainakin ennustamatonta, tarkoittaako tämä samalla sitä, että ihmiset olisivat tulkinnoissaan innovatiivisia tai luovia?

Caset: - Kehittämisen tulkinta - Sopimusohjaus - Työyhteisökehittäminen - Prosessien kehittäminen Tausta: Kompleksisuus ja kaupunkien kehittäminen Kaupunkien henkilöstö on korkeasti koulutettua ja professioittain organisoitunutta Hyvinvointivaltion rakentaminen on tapahtunut yhden vallitsevan näkemyksen perusteella, josta on muodostunut totuus sille, miten julkisen sektorin toiminta tulee hahmottaa Tilanne: Vanha hyvinvointivaltiototuus haastetaan uudella näkemyksellä Professiot käyvät vastarintaan Näkyviin nousee erilaisia kompleksisia ilmiöitä niin yksilötasolla, ongelmien hahmottamisen tasolla kuin kokonaisuuden logiikan tasolla Onko kysymys kompleksisuudesta?

Haaste kompleksisuudelle Onko organisaation todellisuus luonteeltaan yksilöiden vapaata tulkintaa emergentteihin ongelmiin? Tekevätkö organisaatioon liittyvät yksilöt kuitenkin yhtenäisiä määrittelyjä ja tulkintakehyksiä itselleen (esim. ammatillisuudesta, koulutuksesta, organisaation luonteesta tai imagosta johtuen)? Pystymme havainnoimaan kompleksisia piirteitä ympärillämme, mutta entä sitten? Onko ilmiöiden kompleksisuus meidän tulkintakykymme rajavaisuutta vai todellista kompleksista toimintaa?