Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma

Siilinjärven kunta 2017 Taloussuunnitelma 2018 2019 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus 7.11.2016

2017 Taloussuunnitelma 2018 2019 Kunnanjohtajan ehdotus Kansikuva: Etelä-Siilinjärven uusi päiväkoti Vuorelassa Havainnekuva: SIPARK Oy 2016

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 7 1.1 Väestö... 7 1.2 Työttömyys... 12 1.3 Työpaikat... 14 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät... 14 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät... 16 1.6 n hyväksyminen ja sitovuus... 18 1.7 Kunnan henkilöstö... 23 1.8 Strategiset tavoitteet... 23 1.8.1 Kestävä kuntatalous... 23 1.8.2 Kasvu... 24 1.8.3 Henkilöstö... 24 1.8.4 Kuntalaisten hyvinvointi... 25 1.8.5 Vahva elinkeinotoimi... 26 1.9 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat... 27 2 KUNTASTRATEGIA 2025... 28 2.1 Toiminta-ajatus... 28 2.2 Visio... 28 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät... 28 2.4 Arvot... 31 3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 32 3.1 Konserniohjaus... 32 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet... 32 4 TULOSLASKELMAOSA... 36 4.1 Tulot ja menot... 36 4.2 Verotulot... 38 4.3 Valtionosuudet... 39 4.4 Rahoitustulot ja -menot... 40 4.5 Vuosikate... 40 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä... 40 4.7 Taloussuunnitelma... 41 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma... 41 5 RAHOITUSOSA... 44 6 KÄYTTÖTALOUSOSA... 47 6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT... 50 6.1.1 Vaalit... 51 6.1.2 Joukkoliikenne... 52 6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut... 55 6.2 SIVISTYSPALVELUT... 64 6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 82 6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT... 104 6.4.1 Tilintarkastus... 105 6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut... 107 6.4.3 Maaseutuhallinto... 111 6.4.4 Pelastustoimi... 114 6.4.5 Talous- ja tukipalvelut... 115 6.5 TEKNISET PALVELUT... 128 6.5.1 Tekniset palvelut... 129 6.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu... 134 6.5.3 Yksityistieasiat... 139 6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT... 141 6.6.1 Toimitilojen ylläpito... 141 6.6.2 Vesihuoltolaitos... 144 7 INVESTOINTIOSA... 148 3

Esipuhe Suomen kansantalous kasvoi viimeisimmän tiedon mukaan vain 0,2 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Ennusteen mukaan vuonna 2016 Suomen talous kasvaisi 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan vaimeat 0,9 1,1 %. Suomen viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Investoinnit kääntyvät vuonna 2016 selvään kasvuun ja sen ennustetaan jatkuvan laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee vuoden 2016 maltillinen hintakehitys. Vuosina 2017 2018 kulutuksen kasvuun vaikuttaa kilpailukykysopimuksen seurauksena alhaiseksi jäävä ansiotason muutos. Sopimuksen muut vaikutukset talouteen jäävät tuleville vuosille. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen vaikeana. Pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä on edelleen nousussa. Työttömyysasteen nousun ennustetaan kuitenkin taittuvan ennustekauden lopulla. Vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenisi 8,5 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät ovat vaikeat tehdyistä sopeutustoimista huolimatta. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Kuntien ja kuntayhtymien toteuttamat omat sopeutustoimet kuitenkin vahvistavat kuntataloutta kuluvana vuonna. Kuntataloutta vahvistavat myös hallitusohjelman toimet, vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus sekä solmittu kilpailukykysopimus, jotka pitävät kuntatalouden yhteenlasketun tilikauden tuloksen myös lähivuosina tasapainon tuntumassa. Toimien vaikutukset tosin riippuvat siitä, miten kunnat niitä toimeenpanevat. Ilman uusia sopeutustoimia tai menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia tilikauden tulos painuu kuitenkin alijäämäiseksi vuosikymmenen lopulla. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu nopeana ja lainakanta kasvaa painelaskelmassa vuoteen 2020 mennessä yli 20 mrd. euroon. Kunnat ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi: vaikeasta taloustilanteesta ja menopaineista huolimatta toimintamenojen kasvu on ollut hyvin vaimeaa. Kuntien arvioidaan jatkavan menojensa sopeuttamista runsaalla 200 milj. eurolla kuluvana vuonna. Henkilöstömenojen osalta sopeutustoimet toteutetaan pääasiassa luonnollista eläkepoistumaa hyödyntäen. Kunnat hakevat säästöjä myös ostoista. Sen sijaan lomautuksia ja irtisanomisia pyritään viime vuosien tapaan välttämään. Kuntatalouden tulojen kehitys riippuu pääsääntöisesti verotulojen kasvusta, joka jää vaisuista talousnäkymistä johtuen lähivuosina maltilliseksi. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen vuonna 2016 ja myös kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja. Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Myös kasvanut maahanmuutto lisää valtionosuuksia, sillä valtio korvaa kunnille maahanmuutosta koituvia kustannuksia. Valtionosuuksien kasvua hidastaa puolestaan hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, ml. valtionosuusindeksin jäädytys vuosina 2016 2019. Myös jo aiemmin osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt leikkaukset supistavat valtionosuuksia vuosina 2016 ja 2017. Suomessa on tapahtumassa suuria rakenteellisia muutoksia: sote- ja maakuntauudistus. Molempien uudistuksien valmistelu on käynnistynyt vuonna 2016 ja jatkuu aina vuoden 2018 loppuun asti. Kunnan toiminta tulee muuttumaan varsin paljon, mutta edelleen kunnat ovat tärkeä toimija kuntalaisille. 4

Kuntamme strategia paaluttaa selvästi meidän viisi strategista päätavoitetta: Talous, palvelut, kasvu, elinkeinopolitiikka ja henkilöstö. Päivitämme kuntastrategiamme kuntavaalien jälkeen ensi vuoden syksyllä. Väestön kasvu on vähän hiipunut, vaikka kaavoitus ja maapolitiikka ovat edenneet tavoitteiden mukaan. Työpaikkojen kasvun saaminen on haastavaa tässä Suomen taloustilanteessa, onneksi pientä orastavaa kysynnän kasvua on nähtävissä ensi vuonna. Palvelut ovat meillä edelleen hyviä eikä ole näköpiirissä mitään dramaattista muutosta, päinvastoin tavoite on edelleen kehittää kunnan palveluita entistä laadukkaammiksi. Henkilöstöön panostamme vuonna 2017 edelleen merkittävästi, koska henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara. Kunnan talous on edelleen tosi tiukalla ja talouden liikkumavara on pieni. Kahden viimeisen vuoden hyvät tulokset loivat hyvän pohjan tulevaisuuteen. Kuluvan vuoden tulos tulee olemaan hyvin lähellä nollatulosta. Tämä talousarvio syntyi kunnanhallituksen asettamaan raamiin varsin vaivattomasti. Lopputulos on numeroiden valossa kohtuullinen, mutta edelleen tulevaisuudessa tarvitsemme tiukkaa kulukuria kaikessa toiminnassamme, kuten kolmena viimeisenä vuonna olemme onnistuneet. Tiukka talousarvio, hyvät palvelut ja tarpeelliset investoinnit esitys kokonaisuutena on palvelut ja palveluverkoston säilyttävä. Investointitaso on noin 10,5 milj. euroa. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään, palvelumaksuihin tulee pieniä korotuksia. ehdotuksen mukaan vuoden 2017 alijäämä tulee olemaan noin -2,1 milj. euroa. ja vuosikatetta muodostuu +4,0 milj. euroa. Vuoden 2017 poistojen määrä tulee olemaan noin 6,1 milj. euroa ja nettoinvestointien määrä on noin 10,5 milj. euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 6,6 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 69,2 milj. euroa ja lainaa on noin 3153 euroa/asukas. Verotulot tulevat olemaan noin 84,4 milj. euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen -1,1 %. Valtionosuudet kasvavat +8,1 %, ollen yhteensä 31,6 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 132,962 milj. euroa, jossa on kasvua 1,4 % kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintatulot supistuvat -1,1 %. Toimintakate muodostuu 111,7 milj. euroon, jossa on kasvua (heikennystä) kuluvan vuoden talousarvioon 1,7 %. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2016 nähden on seuraavassa taulukossa. Palvelualue Kasvu 1 000 Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut 124 3,4 Talous- ja tukipalvelut -136-1,4 Sivistyspalvelut 177 0,6 Tekniset palvelut -409-10,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2100 3,4 Yhteensä 1 856 1,7 Konserni- ja maankäyttöpalveluiden kasvu johtuu pääsääntöisesti joukkoliikennepalveluiden käytöstä ja lipputuloissa tapahtuneista muutoksista. Sivistyspalveluiden osalta varhaiskasvatuspalveluiden sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kasvu selittää valtaosan palvelualueen toimintakatteen kasvusta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu tulee erikoissairaanhoidon käytön arvioidusta kasvusta ja sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta sekä vastaavasti sosiaali- ja perhepalveluiden ja hoiva- ja vanhuspalveluiden kasvusta. 5

Investointien jakauma vuonna 2017 Vesihuoltolaitos 2 900 Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto 202 615 Elinkeinoelämän kehittäminen 300 Liikuntapaikat 105 Kuntatekniikka 1 755 Toimitilat 4 630 Suurimmat investoinnit kohdistuvat toimitiloihin, vesihuoltolaitokseen ja kuntatekniikkaan. Toimitilainvestoinneissa suurin on Etelä-Siilinjärven päiväkoti 3,3 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen suurin investointi on Jynkänniemen puhdistamon saneeraus n. 2,0 milj. euroa. Kunta tarjoaa keväällä 2017 Panninniemestä omarantaisia omakotitalotontteja rakentajille. Vuosi 2017 Kuntavaalit pidetään ensimmäisen kerran keväällä 2017 huhtikuussa. Uudet päättäjät aloittavat työnsä kesällä 2017. Uusi valtuustokausi tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen, koska vuoden 2019 alusta pitäisi aloittaa uusi sote- ja maakuntaorganisaatio. Kunnan rooli tulee myös muuttumaan, mutta kunta säilyy edelleen suurena palveluiden tuottajana ja kuntalaisten tärkeänä identiteetin luojana. Siilinjärven kunta kehittyy 10,5 milj. euron investoinneilla niin olemassa olevan infran uusimisella kuin myös uuden luomisessa. Kasvustrategia vaatii paljon työtä, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu kasvustrategia on oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Ellei ole kasvua elinvoiman edellytykset heikkenevät ajan kuluessa. Omistajaohjauksen merkitys tulee vahvistumaan jatkossa niin omien konserniyhtiöiden kuin yhteistyöverkoston eri toimijoiden osalta. Toivottavasti yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan välillä lisääntyy ja jalostuu talousarviovuotena. Kunnan yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa Siilinjärven kunnassa. Kunnan palvelut ovat kuntalaisten mielestä hyviä ja laadukkaita. On tärkeätä säilyttää ja kehittää palveluita asiakkaiden eli kuntalaisten tarpeisiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Palveluiden tuottamisen tärkein resurssi on kunnan työntekijät. Haluamme, että myös jatkossa Siilinjärvelle halutaan tulla töihin, osataan ja tehdään töitä. Näillä ajatuksilla toivotan työniloa, jaksamista ja toistemme kunnioitusta tulevaan vuoteen sekä ymmärrystä talouden ja toimintaympäristön muutoksen haasteissa niin vanhoille kuin uusille päättäjille, työntekijöille ja kuntalaisille. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 6

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2015 lopussa 21 794 henkilöä. Vuoden 2015 väestönkasvu oli 126 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 121 henkilöä, muutot, siirtolaisuus ja korjausvaikutus olivat yhteensä 5 asukasta. Asuntoja valmistui 134, mikä on hyvää perustasoa. Kuluvana vuonna valmistuu reilut 100 uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla. 1980-luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli 3 581 henkilöä. Vuosien 1990 1999 kasvu oli 1 040 henkilöä, ja vuosien 2000 2009 kasvu 1 380 henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku jatkaisi kasvamistaan 0,7 1,4 prosentin vuosivauhtia, tähän tuskin päästään heikon yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö 1960 2015 sekä ennuste 2016 2019 Vuosi Väestö Muutos Muutos % 1960 8 023 833 11,6 1970 * 10 834 2 811 35,0 1980 15 168 4 334 40,0 1990 18 749 3 581 23,6 2000 19 723 974 5,2 2005 20 271 548 Muutos 2001-2005 2,8 % 2006 20 609 338 1,7 2007 20 750 141 0,7 2008 20 769 19 0,1 2009 20 964 195 0,9 2010 21 010 46 Muutos 2006-2010 3,6 % 2011 21 311 301 1,4 2012 21 431 120 0,6 2013 21 567 136 0,6 2014 21 668 101 0,5 2015 21 794 126 Muutos 2011-2015 3,7 % 2016 21 870 76 0,3 2017 21 950 80 0,4 2018 22 100 150 0,7 2019 22 300 200 0,9 * 1.1.1969 liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 7

Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys 2000 2015 ja ennuste 2016 2019 Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota 16 24-vuotiaista nuorista. 8

Muuttoliike 2000 2015 ja ennuste 2016 2019 1800 1300 1458 1466 1309 1144 1245 1317 1275 1317 1319 1358 1337 1370 1400 1180 1230 1239 1217 1200 1200 1200 800 300-200 63-140 21 130-19 -91 205 5-104 51-31 149 26 25-2 -13 0 0 70 100-700 -1200-1700 -1246-1224 -1187-1284 -1294-1253 -1314-1284 -1179-1270 -1317-1312-1219-1213 -1200-1200 -1300-1300 -1408-1332 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne 2010 2015 9

Väestön kehitys 2004 2015 ja ennuste 2016 2019 23000 22500 22000 Strategia 2006, 2010 ja 2013 22 480 22 300 21500 21 794 21000 20500 20 776 tot /TA 2017 20000 19500 19000 Strategia 02 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kunnan vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa jatketaan hallitun kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian taustalla väestötavoite vuodelle 2020 on 22 600 asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti 23 200 asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 150 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuosina 2016 2025. Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kunta on viime vuosina järjestelmällisesti jalostanut yritystontteja Rissalan, Toivalan, Vuorelan ja Jukolan yritysalueilla. Lisäksi kunta on pyrkinyt ohjaamaan erilaisia palveluja vapaina oleville tonteille siten, että lopputuloksena syntyisi toisiaan tukevien palvelujen keskittymiä. Usean vuoden työ on nyt johtanut ennätysmäisen vilkkaaseen yritysrakentamiseen. Työpaikkoja hankkeissa syntyy pysyvästi vähintään 250, mahdollisesti jopa 300. Kyseessä on kunnan suurin kasvupyrähdys sitten kaivostoiminnan käynnistymisen 1970-luvun alussa. Vuoden 2015 asukasluku oli 21 794 asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. 10

Väestön ikärakenne 2010 2015 ja ennuste 2016 2019 Ikä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 0 6 1 923 1 978 1 991 2 014 2 043 2 058 2 055 2 080 2 110 2 140 7 15 2 718 2 721 2 738 2 718 2 720 2 738 2 740 2 750 2 750 2 780 16 24 2 012 2 029 2 044 2 024 1 992 1 975 1 980 1 980 2 010 2 030 25 64 11 344 11 394 11 306 11 303 11 236 11 191 11 115 11 050 11 050 11 070 65 3 012 3 189 3 352 3 508 3 677 3 832 3 980 4 090 4 180 4 280 Yht. 21 010 21 311 21 431 21 567 21 668 21 794 21 870 21 950 22 100 22 300 Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli 16 24-vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi Siilinjärvellä vuosina 2011 2015 peräti 27 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina 2015 2019-600 -400-200 0 200 400 600 800 0-6 97 7-12 99 13-15 -39 16-24 38 25-39 195 40-64 -361 65-74 182 75-421 11

0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys 2000 2015 ja ennuste 2016 2019 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 4280 4180 4090 3980 3832 yli 64-vuotiaat 3677 3509 3352 3189 2890 3012 2776 2668 2589 2292 2399 2190 2084 1936 2003 1949 1960 1949 1945 1924 1910 1965 1957 1904 1930 1923 1978 1991 2014 2043 2058 2055 2080 2110 2140 0 6-vuotiaat 1000 500 0-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 -17-18 -19 1.2 Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa parempia. Siilinjärven työttömyys oli 8,8 % vuonna 2014 ja 9,6 % vuonna 2015, kun valtakunnan työttömyys oli 12,4 % ja 13,4 %. Työttömyyden ennustetaan lähivuosina kasvavan hiukan, mutta pysyvän valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 12

Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Yli vuoden Alle luku voima (keskim./kk) työttömänä 25-vuotiaat olleet työttömät 1995 19 304 9 005 18,5 1 670 390 335 1996 19 371 8 994 18,1 1 624 414 303 1997 19 435 8 979 15,8 1 418 341 235 1998 19 595 9 233 14,3 1 322 263 207 1999 19 584 9 424 13,3 1 251 237 193 2000 19 742 9 494 12,6 1 198 219 186 2001 19 760 9 305 12,3 1 148 220 170 2002 19 885 9 452 10,8 1 024 180 153 2003 20 119 9 528 9,7 921 147 127 2004 20 234 9 712 10,1 981 157 147 2005 20 271 9 723 9,8 955 161 135 2006 20 609 9 794 8,5 830 148 99 2007 20 750 9 920 6,9 686 101 76 2008 20 769 9 974 6,4 641 76 76 2009 20 964 10 112 8,6 858 87 132 2010 21 010 10 064 8,0 802 121 106 2011 21 311 10 247 7,3 735 131 104 2012 21 431 10 315 7,3 738 150 109 2013 21 567 10 342 7,8 804 166 106 2014 21 668 10 293 8,8 905 191 127 2015 21 794 10 293 9,6 998 202 150 2016* 21 870 10 293 10,0 1029 222 160 2017* 21 950 10 300 10,0 1030 222 160 2018* 22 100 10 350 10,0 1035 222 160 2019* 22 300 10 400 10,0 1040 222 160 *Arviovuodet 13

1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2013 lopussa 6 881 työpaikkaa, jossa laskua edellisvuoteen nähden 120 työpaikkaa. Vuoden 2014 tilastot julkistetaan syyskuun lopussa 2016, työpaikkojen odotetaan kasvaneen reippaasti. Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on todennäköisesti vähäisempää, kuin vuosina 2012 ja 2014. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousevan parin kolmen vuoden kuluessa lähelle 80 prosenttia. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty runsaasti, ja niiden vaikutus tulee näkymään seuraavien vuosien sisällä. Työpaikat vuosina 2000, 2013 2019 Toimiala 2000 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Maa-, metsä- ja kalatalous 396 330 328 330 330 350 350 350 Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja 260 161 165 180 180 225 230 240 vesihuolto Teollisuus 945 989 1 056 1 080 1 090 1 105 1 110 1 120 Rakennustoiminta 430 860 857 880 890 900 900 910 Kauppa, kuljetus, majoitus 1 098 1 186 1 244 1 250 1 250 1 270 1 280 1 290 Informaatio, rahoitus, kiinteistöala 340 612 607 610 610 645 650 650 ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut 2 414 2 658 2 757 2 825 2 830 2 720 2 750 2 760 Tuntematon 85 75 75 75 85 80 80 Työpaikat yhteensä 5 997 6 881 7 089 7 230 7 255 7 300 7 350 7 400 Asukasluku, 31.12. 19 742 21 567 21 668 21 794 21 870 21 950 22 100 22 300 Työvoima, 31.12. 9 559 10 342 10 293 10 293 10 293 10 300 10 350 10 400 Työttömät, 31.12. 1 221 908 1 069 1 121 1 139 1 140 1 150 1 150 Alueella asuva työllinen työvoima 8 338 9 434 9 224 9 172 9 154 9 160 9 200 9 250 Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 72,9 76,9 78,8 79,3 79,7 79,9 80,0 Pendelöinti ulos 4 112 5 495 5 267 5 350 5 350 5 350 5 350 5 350 Pendelöinti sisään 1 771 2 942 3 132 3 408 3 451 3 490 3 500 3 500 Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) 2 341 2 553 2 135 1 942 1 899 1 860 1 850 1 850 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2014 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous kasvoi viimeisimmän tiedon mukaan vain 0,2 % v. 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Ennusteen mukaan v. 2016 Suomen talous kasvaisi 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan vaimeat 0,9 1,1 %. Suomen viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. 14

Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy maltilliseen nousuun. Vuonna 2017 kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana noin prosentin verran vuosittain. Ennustetulla kehityksellä kilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Investoinnit kääntyvät v. 2016 selvään kasvuun ja sen ennustetaan jatkuvan laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee v. 2016 maltillinen hintakehitys. Vuosina 2017 2018 kulutuksen kasvuun vaikuttaa Kilpailukykysopimuksen seurauksena alhaiseksi jäävä ansiotason muutos. Sopimuksen muut vaikutukset talouteen jäävät tuleville vuosille. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen vaikeana. Pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä on edelleen nousussa. Työttömyysasteen nousun ennustetaan kuitenkin taittuvan ennustekauden lopulla. Vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenisi 8,5 prosenttiin. Kasvun käynnistymisestä huolimatta talouskasvun odotetaan olevan hidasta myös vuosina 2019 ja 2020. Teollisuudessa ja koko taloudessa on jo vuosia ollut käynnissä rakennemuutos, mikä on vaikuttanut myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Työikäisen väestön supistuminen vähentää työpanosta lähivuodet, mutta työvoimaosuuksien arvioidaan hieman kohoavan etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Toinen työpanoksen kasvua hidastava tekijä on korkea rakenteellinen työttömyys. Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut keskeinen talouskasvun lähde viime vuosikymmenet. Viime vuosina kokonaistuottavuus on kehittynyt hyvin vaatimattomasti. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet suhdannetekijät, mutta myös rakenteelliset tekijät. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto on supistunut merkittävästi, ja koko talouden rakenne on palveluvaltaistunut. Kokonaistuottavuuden trendikasvu on ollut nollan tuntumassa viime vuosina ja kasvun arvioidaan olevan myös keskipitkällä aikavälillä huomattavasti hitaampaa kuin mihin 2000-luvun alkupuolella totuttiin. Työpanoksen ja kokonaistuottavuuden lisäksi talouden tuotantoedellytyksiin vaikuttaa pääomakanta. Useita vuosia jatkunut matala investointiaste on osaltaan hidastanut pääomakannan kasvua ja siten heikentänyt tulevaa talouden kasvupotentiaalia. Kokonaisuutena talouden ennakoidaan kasvavan vain hitusen yli prosentin vuosina 2019 ja 2020. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen syyskuun 2016 kansantalouden keskeiset tunnusluvut vuosilta 2013 2018 Muuttuja 2013 2014 2015 2016 2017 2018 (% muutos) Tuotanto (määrä) -0,8-0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Palkkasumma 1,0 0,3 1,0 1,7 0,8 1,7 Ansiotaso 2,1 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Inflaatio 1,5 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Verot / BKT 43,7 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Vaihtotase / BKT -1,6-0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä/bkt -2,6-3,2-2,8-2,4-2,6-2,0 Julkisyhteisöjen velka/bkt 55,4 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 10 vuoden korko Euribor 3 kk 1,9 0,2 1,4 0,2 0,7 0,0 0,3-0,3 0,4-0,3 1,0-0,1 15

1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön syksyllä 2016 julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa on luonnehdittu kuntatalouden kehitysnäkymiä mm. seuraavasti: Kuntatalouden näkymät ovat vaikeat tehdyistä sopeutustoimista huolimatta. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Kuntien ja kuntayhtymien toteuttamat omat sopeutustoimet kuitenkin vahvistavat kuntataloutta kuluvana vuonna. Kuntataloutta vahvistavat myös hallitusohjelman toimet, vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus sekä solmittu kilpailukykysopimus, jotka pitävät kuntatalouden yhteenlasketun tilikauden tuloksen myös lähivuosina tasapainon tuntumassa. Toimien vaikutukset tosin riippuvat siitä, miten kunnat niitä toimeenpanevat. Ilman uusia sopeutustoimia tai menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia tilikauden tulos painuu kuitenkin alijäämäiseksi vuosikymmenen lopulla. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu nopeana ja lainakanta kasvaa painelaskelmassa vuoteen 2020 mennessä yli 20 mrd. euroon. Kunnat ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi: vaikeasta taloustilanteesta ja menopaineista huolimatta toimintamenojen kasvu on ollut hyvin vaimeaa. Kuntien arvioidaan jatkavan menojensa sopeuttamista runsaalla 200 milj. eurolla kuluvana vuonna. Henkilöstömenojen osalta sopeutustoimet toteutetaan pääasiassa luonnollista eläkepoistumaa hyödyntäen. Kunnat hakevat säästöjä myös ostoista. Sen sijaan lomautuksia ja irtisanomisia pyritään viime vuosien tapaan välttämään. Kuntatalouden tulojen kehitys riippuu pääsääntöisesti verotulojen kasvusta, joka jää vaisuista talousnäkymistä johtuen lähivuosina maltilliseksi. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen v. 2016 ja myös kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden alussa vain hieman, sillä ainoastaan 45 kuntaa turvautui kunnallisveroprosentin korotuksiin taloutensa tervehdyttämiseksi. Kunnallisveroprosenttien korotusten arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja n. 40 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaiset kiinteistöverokorotukset lisäävät kiinteistöveron tuottoa asteittain yhteensä 100 milj. eurolla v. 2016 2019. Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Myös kasvanut maahanmuutto lisää valtionosuuksia, sillä valtio korvaa kunnille maahanmuutosta koituvia kustannuksia. Valtionosuuksien kasvua hidastaa puolestaan hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, ml. valtionosuusindeksin jäädytys v. 2016 2019. Myös jo aiemmin osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt valtionosuusleikkaukset supistavat valtionosuuksia v. 2016 ja 2017. Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat kasvaneet pitkään voimakkaasti, mutta aivan viime vuosina kasvu näyttää tasaantuneen. Investointien arvioidaan pysyvän kuitenkin tulevina vuosina korkealla tasolla, sillä etenkin kasvukeskuksissa palveluverkon ja infrastruktuurin laajentaminen edellyttävät edelleen huomattavia investointeja. Koska käyttötalouden tulot eivät riitä kattamaan nettoinvestointeja, kunnat joutuvat rahoittamaan investointeja velalla. Kireän taloustilanteen ja kasvavan lainakannan vuoksi kunnat joutuvat myös priorisoimaan investointikohteitaan. Kuntatalouteen kohdistuvista mittavista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on selvästi alijäämäinen. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia alijäämä myös kasvaa painelaskelmassa jälleen vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista ja kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi myös jatkaa omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. 16

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyisestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Muuttuja 2014 2015 2016 2017 2018 Toimintakate, mrd -26,7-27,6-27,9-27,0-27,4 Verotulot 21,2 21,8 22,0 21,8 22,3 Valtionosuudet 8,2 8,2 8,8 8,4 8,2 Investoinnit (netto) -2,3-3,3-3,5-3,6-3,6 Rahoitusjäämä -0,1-0,8-0,6-0,4-0,4 Lainakanta 16,5 17,4 18,0 18,5 19,0 Kuntien verotulojen kehitys Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutoksen kautta. Kokonaisverotulot supistuvat n. -0,7 % ensi vuonna ja jatkossa kasvavat n. 2,3 % - 3,6 %:n vuosivauhtia. Palkkasumman kasvu nopeutuu kehyskauden loppupuolella ja samanaikaisesti työttömyys pienenee hiljalleen. Eläketulot kasvavat eläkeläisten määrän lisääntyessä ja keskimääräisen eläkkeen tason noustessa eläkejärjestelmän kypsymisen myötä. Veroperusteissa tapahtuvia verotulomenetyksiä, kuten työtulo- ja eläketulon verotuksen kevennys sekä indeksitarkistus, kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Muut epäsuorat vaikutukset jäävät alentamaan verokertymiä. Suurin paine tuloveroprosentin nostoon kohdistuu yli 100 000 asukkaan kuntiin sekä kuntakokoryhmään 20 000 40 000 asukasta. Yhteisöveron maksuunpanon mukaisen kokonaistuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella hieman kansantalouden tilinpidon mukaista toimintaylijäämää nopeammin, keskimäärin n. 4,9 % vuodessa. Valtiolle tilitettävän yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin n. 5,1 % vuodessa. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä rakennusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin jo vuoden 2016 alusta alkaen ja jatkoa seuraa vuoden 2017 alusta jolloin korotetaan jälleen alarajoja sekä yleisessä kiinteistöverossa että vakituisissa asuinrakennuksissa. Kuntien valtionapujen kehitys Kuntien valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionapujen vähennykset. Lisäksi indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, edellisen vaalikauden leikkaukset sekä peruspalvelujen hintaindeksitarkistus, indeksin ollessa -0,7 %, vähentävät vuodelle 2017 valtionosuuksia. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Vuodesta 2012 alkaen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut ylimääräisiä leikkauksia joiden kumulatiivinen vaikutus vuodella 2017 on yht. 2,0 mrd. euroa eli n. 374 euroa per asukas. Summa kohoaa vuoden 2019 tasolla n. 2,2 mrd. euroon eli n. 411 euroon per asukas. Tähän summaan on huomioitu myös sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä vuodesta 2015 alkaen (kuntien toteutuksesta huolimatta), indeksikorotusten jäädytykset ja vuoden 2017 indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus, kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus sekä eläketukiuudistus (Lex Lindström). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 milj. vuosina 2012 2015 ja lisäleikkaukset 2016 2019 tekevät vielä n. 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla. 17

1.6 n hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. vuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. n käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Käyttötalouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakuntatasoisena tai tulosaluetasoisena (kv 8.6.2015 13). Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 13 kunnan yhteistoiminta-alue ja 8 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Molempien toimintaa ohjaa oma lautakuntansa. Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Pelastustoimi (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos, kirjanpidollinen taseyksikkö (tilikauden tulos) 18

Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyissä Toimitilapalveluiden ja Vesihuollon taseyksiköissä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuustasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Vuoden 2014 talousarviosta lähtien mukana on myös eri yksiköihin kohdistuva työllistämistoiminta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät erikseen myös suunnitelmapoistot. asiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet vuosille 2017 2019 sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvioasiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seurataan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. n tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, ja nettona rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, liikuntapaikat, rakennukset, maa- ja vesirakenteet, vesihuoltolaitos. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa 1 000 000 euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on 500 000 euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa 500 000 euroa ylittävät hankkeet sekä yli 200 000 euron yksittäiset kone- ja kalustohankinnat. n rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimielimet hyväksyvät tulosaluejaon ja -sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä sitovuustasoittain talousarvion menoista ja tuloista 19

Vuoden 2017 talousarvion sitovien erien yhdistelmä N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit B 31 833 Kunnanhallitus Joukkoliikenne B 2 650 524 1 500 348 Konserni- ja maankäyttöpalvelut B 5 357 603 3 408 287 Talous- ja tukipalvelut B 8 845 235 9 091 506 Pelastustoimi B 1 606 866 Yhteensä 18 460 228 14 000 141 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B 79 170 79 170 Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N 826 979 721 869 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut N 1 866 326 1 324 996 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut B 46 282 763 3 112 233 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut B 74 338 914 7 327 229 Tekninen lautakunta Tekniset palvelut B 3 191 432 935 820 Toimitilojen ylläpito Tulos 4 356 179 8 350 799 Vesihuoltolaitos Tulos 1 402 924 3 703 346 Yhteensä 8 950 535 12 989 965 Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat B 103 453 Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu B 544 664 252 500 Käyttötalousosa yhteensä 151 484 865 39 808 103 20

Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat hyödykkeet B 23 000 Koneet ja kalusteet B 335 000 Elinkeinoelämän kehittäminen B 300 000 Yhteensä 658 000 Sivistyslautakunta Aineettomat hyödykkeet B 20 000 Liikuntapaikat B 405 000 300 000 Koneet ja kalusto B 210 000 Yhteensä 635 000 300 000 Tekninen lautakunta Rakennukset B 4 630 000 Maa- ja vesirakenteet B 1 755 000 Koneet ja kalusto B 25 000 Vesihuoltolaitos B 3 100 000 200 000 Yhteensä 9 510 000 200 000 Sosiaali- ja terveyslautakunta Aineettomat hyödykkeet B 159 383 Koneet ja kalusto B 45 000 Yhteensä 204 383 Investointiosa yhteensä 11 007 383 500 000 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 84 361 000 Valtionosuudet B 31 617 231 Rahoitustuotot ja -kulut N 3 193 936 2 862 116 RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäys B 15 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 9 752 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 16 400 000 Kassavarojen muutos B -126 000 MENOT JA TULOT yhteensä 175 438 184 175 437 450 21

Rahan käytön jakautuminen vuonna 2017 Tekniset palvelut 5,5 % Talous- ja tukipalvelut 7,5 % Korko- ja rahoituskulut 1,8 % Sivistyspalvelut 26,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 42,4 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 4,6 % Lainojen lyhennys 5,6 % Investoinnit 6,3 % Rahan lähteiden jakautuminen vuonna 2017 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9,3 % Muut rahoitustuotot; 1,6 % Investoinnit 0,3 % Myyntituotot 10,3 % Valtionosuudet 18 % Verotulot 48,1 % Vuokra- ja muut tuotot 7,9 % Maksutuotot 3,6 % Tuet ja avustukset 0,8 % 22

1.7 Kunnan henkilöstö Lähtötilanne TP 2015 TA 2016 9 / 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Konserni- ja maankäyttöpalvelut 24 23 23 22 22 22 Talous- ja tukipalvelut 160 158 161 160 160 160 Sivistyspalvelut 525 527 534 534 534 534 Tekniset palvelut 65 66 64 64,5 63,5 63,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 373 383 375 386 386 386 yhteensä 1 147 1 157 1 157 1 166,5 1 165,5 1 165,5 1.8 Strategiset tavoitteet 1.8.1 Kestävä kuntatalous Julkisen talouden kiristyminen on johtanut tilanteeseen, jossa kuntien tulorahoitus ei ole riittävä toiminnan järjestämiseen nykyisillä toimintarakenteilla. Siilinjärven verotulojen kasvu on hidastunut ja valtionosuuksia on leikattu, joskin nyt valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden päätyttyä valtionosuuksien on arvioitu kasvavan noin 3,6 m taloussuunnitelmakauden kuluessa. Tulorahoituksen riittämättömyys investointien rahoittamiseen kattavasti on aiheuttanut kunnan velkamäärän kasvun. Kunnan talouden kehitysnäkymiä on arvioitu sekä taloussuunnitelman että myös pidemmällä 10 vuoden aikajänteellä ja laskelmiin perustuen on arvioitu talouden sopeuttamistarvetta ja tuottavuutta kohentavia toimenpiteitä. Tulorahoituksen nopeasta alenemisesta johtuen pysyväisluonteisia vakauttamistoimia ei ole ollut mahdollista riittävän nopealla aikataululla tehdä. Talouden epävarmuutta aiheuttaa myös valmisteltu aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistus, joiden vaikutusta valtionosuuksien ja kuntien ansioverotulojen määrään on vaikea ennustaa. Tämänhetkiset arviolaskelmat tasapainotilan muutokseksi osoittavat Siilinjärven kunnan tasapainotilan paranevan noin 58 /asukas siirtymävuosien 2019 2023 kuluessa. Muutos vastaa noin 0,33 ansiotuloveroprosenttia. Laskelma on tehty oletuksella, että kunnan tulot ja menot pysyvät nykyisellä tasolla. Talouden hallinta ja tuottavuus- ja vakauttamistavoitteiden saavuttaminen edellyttävät säännöllistä talousarvion toteuman seurantaa kaikkien toimintaa harjoittavien yksiköiden toimesta. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista talouden kehitysarviointia taloussuunnitelmakaudella ja myös sitä pidemmällä aikajänteellä. Talouden hallinnan keskeinen tavoite on kunnan investointikyvyn säilyttäminen ja velkaantumisen hallinta. Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Asukaskohtainen velkamäärä on alle kuntien keskiarvon tai absoluuttisesti aleneva Investointien nettorahoituksesta tulorahoituksen osuus suunnittelukaudella on keskimäärin 80 % Vuosikate / nettoinvestoinnit Toimintakate ei kehity suunnitellusti. Verotulojen kehitysarvio virheellinen. Muutokset valtionosuuksien perusteissa. Äkilliset, ennustamattomat investointitarpeet. 23

Informatiiviset tunnusluvut KESTÄVÄ KUNTATALOUS Mittari / vuodet 2017 TA 2016 Est 2015 2014 2013 2012 Tilikauden yli-/alijäämä (M ) -2,1-1,5 +0,4 +3,0-4,9-5,8 Taseen kumulatiivinen yli-/alijäämä (M ) -0,1 +2,0 +3,5 +3,1 +0,1 +5,0 Vuosikate (M ) +4,0 +4,6 +6,3 +8,3-0,3-1,9 Lainamäärä / asukas ( ) 3 153 2 861 2 692 2 697 2 490 2 020 Konsernilainat / asukas ( ) 5 900 5 600 5 400 5 147 4 078 2 483 1.8.2 Kasvu Kasvun hallinta on talouden riskien hallinnan kannalta oleellinen asia. Kasvu tuo lisätuloja, mutta toisaalta kasvu myös maksaa. Kasvun oikea mitoittaminen vallitsevassa tilanteessa on tärkeää ja kasvun vaikutusta on arvioitu kahden eri vaihtoehdon pohjalta. Investointikyvyn perusteella on päädytty hitaan kasvun vaihtoehtoon, jolla kasvu ei pysähdy, mutta investointitarve on taloudellisen kestokyvyn kannalta parempi. Valitun kasvuvaihtoehdon toteutumista ja toteutumisedellytysten kehittymistä seurataan ja toteutuvan kasvun taloudellisia vaikutuksia arvioidaan vuosittain. Raakamaan hankinta ja kaavoituksen onnistuminen koko kunnan alueella luovat kasvun edellytykset. Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Väestön kasvu + 150 as/vuosi keskimäärin taloussuunnitelmakaudella Väestön kasvu Raakamaan osto. Kerrostalojen rakennuspaikkojen niukkuus Etelä-Siilinjärvellä. Uusien omakotitalojen rakentamishalukkuus. Kunnan houkuttelevuus. Informatiiviset tunnusluvut VASTUULLINEN KASVUPOLITIIKKA Mittari / vuodet 2017 TA 2016 Est 2015 2014 2013 2012 Väestönkasvu +133 +97 +136 +120 Kunnan väkiluku 21 950 21 870 21 801 21 664 21 567 21 431 Valmistuneet asunnot 120 110 134 106 101 147 Rakennuslupien määrä 350 330 338 374 380 391 Tonttireservi 37/2/4* 40/2/1* 42/1/4* 52/5/5* -- -- *omakotitalot / rivitalot / kerrostalot 1.8.3 Henkilöstö Kuntien toimintaympäristön muutos tulee olemaan merkittävä. Henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen muutoksen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeä asia ja jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen liittyvät riskit on otettava huomioon. Kunnassa on kiinnitetty huomiota työhyvinvointiin liittyviin asioihin. Myös henkilöstön osaamisen ja esimiestyön kehittämisen merkitys korostuvat muutostilanteessa ja nämä ovatkin työviihtyvyyden kannalta merkityksellisiä. Em. asioista huolenpito ja niiden kehittymisen seuranta on tärkeää sopeuttamisvaiheen aikana. Sairauspoissaolojen määrä ja etenkin määrän kehittyminen kuvaavat työviihtyvyyden muutoksia ja niiden seuranta on keskeistä muutoksesta ja vakauttamistoimista henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. 24

Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Henkilöstön työkyvyn säilyminen ja ylläpito Työkyky ja työviihtyvyys eivät heikkene suunnittelukaudella Henkilöstökertomus; henkilöstön sairastavuus, henkilöstön vaihtuvuus sekä henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen Vakauttamistoimiin liittyvän muutoshallinnan onnistuminen Informatiiviset tunnusluvut OSAAVA, HYVINVOIVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Mittari / vuodet 2017 TA 2016 Est 2015 2014 2013 2012 Sairauspoissaolot (kpv / vak. tt / vuosi) 12,0 12,0 12,3 11,6 14,7 16,7 Henkilöstön työtyytyväisyys - Valmis suosittelemaan työpaikkaansa - Oma työtyytyväisyys melko tai erittäin hyvä kyselyn toteutus 87 % 76 % -- -- -- -- Hakijat / avoin työpaikka n. 20 hakijaa n. 20 hakijaa 2 735 / 141 ka 19 hak 2 727 / 115 ka 24 hak 1 884 / 124 ka 15 hak 1 647 / 151 ka 11 hak 1.8.4 Kuntalaisten hyvinvointi Siilinjärven väestö on pääasiassa hyvinvoivaa ja aktiivista. Kunnassa on laadukkaat ja tehokkaat palvelut. Monimuotoinen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatarjonta tukee hyvinvointia. Asukaslähtöisyys ja osallisuus toteutuvat monipuolisen järjestötoiminnan kautta. Kunta kannustaa kuntalaisia hyvään ja terveelliseen elämään ennaltaehkäisevillä ja matalankynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluilla ja kasvatus- ja koulutuspalveluilla. Kuntalaisen vastuuta omasta itsestään arjessa toimimisessa tuetaan. Kunta edistää ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa sekä tukee paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämänhallintaa. Kunta ehkäisee alueellista eriarvoisuutta hyvällä suunnittelulla, yhdyskuntarakentamisella ja toimivilla palveluilla. Riskinä tällä hetkellä on pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkuminen ja nuorisotyöttömyys. Kielteiseen kehitykseen vaikutetaan uusilla toimintatavoilla ja Kuopion alueen kuntayhteistyöllä. Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntaan ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin Tyytyväisyys kouluarvosanalla 9 Kuntalaiskyselyn tulos Valtiontalouden kehitys, heijastukset kuntatasolle, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset 25

Informatiiviset tunnusluvut KUNTALAISTEN HYVINVOINTI Mittari / vuodet 2017 TA 2016 Est 2015 2014 2013 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus / EPSI Rating - valtakunnallinen sijoitus - tyytyväisyyspisteet (maks. 100) 2. 78,2 2. 79,3 4. 75,2 7. 73,1 Koululaisten vanhempien tyytyväisyys (asteikko 1 5) * * 3,9 4,0 -- -- Ulkokuntalaisia terveyspalveluiden asiakkaina 540 480 420 225 (249; 1/2015) -- -- * Seuraava kysely koululaisten vanhemmille lähetetään vuoden 2017 puolella 1.8.5 Vahva elinkeinotoimi Vahvan elinkeinopolitiikan tavoitteena on työpaikkojen lisääminen olemassa oleviin organisaatioihin ja uusiin yrityksiin. Työpaikkojen kasvu tuo todennäköisesti myös yhteisöverotuloja lisää. Elinkeinopolitiikan toteuttamiseen tarvitaan onnistunutta kaavoitusta ja tonttivarannon lisäämistä niin keskustan kuin Etelä-Siilinjärven alueilta. Raakamaan hankinnan epäonnistuminen strategista paikoilta ja valitusten määrä voi hidastaa elinkeinojen kehittymistä. Kunnan väestön kasvu ja kehittyminen yleensä korreloi myös työpaikkojen määrään. Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Työpaikkojen lisääminen 80 100 työpaikkaa lisää / vuosi Lukumäärä Raakamaan hankkiminen ei onnistu. Kaavoitus ei etene valituksista johtuen. Kunnan väestön kasvu kääntyy negatiiviseksi. Informatiiviset tunnusluvut VAHVA ELINKEINOTOIMI Mittari / vuodet 2017 TA 2016 Est 2015 2014 2013 2012 Työpaikkakehitys +45 +25 +141 +208-120 +230 Työpaikkojen määrä 7 300 7 255 7 230 7 084 6 881 7 001 Työpaikkaomavaraisuusaste 79,7 79,3 78,8 76,9 72,9 73,6 Luovutetut tontit ja toimitilat 8 8 9 8 16 14 26

1.9 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja vahinkorahastolla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti; se tarkistetaan vuosittain sisäisen tarkastuksen ja toiminnasta vastaavien yksiköiden yhteistyönä. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehityssuuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohjata. Pääasiallinen vastuu arvioinnista ja seurannasta on toiminnan järjestämisestä vastaavalla palvelualueella, joskin strategisten osa-alueiden osalta vastuu on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Riskien hallinnassa arviointi-, valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevää. Riskienarviointi suoritetaan vähintään vuosittain ja kontrolloidaan kehityskeskusteluissa. Kunta järjestää ulkoisen tarkastustoiminnan säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta perustuu voimassa oleviin kunnanvaltuuston ja -hallituksen vahvistamiin ohjeistuksiin, joita ovat Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Sisäisen valvonnan menettelyinä käytetään yleisohjeen mukaisia menettelyitä. Johtoryhmä vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvonta- ja tarkastustoimia pääasiassa esimiesten ja kunnan oman sisäisen tarkastuksen mutta myös osin ulkoisen tarkastajan toimesta. Vuosittaisten valvontatoimien säännönmukaisen toteutumisen varmistamiseksi kuntaan on valmisteltu sisäisen valvonnan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon vuoden 2017 vuosisuunnitelma perustuu. Toiminnan sääntöjenmukaisuuden toteutumisen valvonnan lisäksi sisäisen valvonnan painopiste on taloussuunnitelman toteutumisen seurannassa ja mahdollisten poikkeamisten hallinnassa. n toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain ja kunnanvaltuustolle kolmannesvuosittain. Raportointiin sisältyy vuositoteuman arviointi. 27

2 KUNTASTRATEGIA 2025 2.1 Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut Saatavuus Asukaslähtöisyys Riittävät palvelut Hyvä elinympäristö Toimiva infrastruktuuri Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Yhteistyö Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne Resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen 2.2 Visio Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen Mitä tarkoittaa vastuullinen Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin Ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. Kunta tuntee vastuuta kuntalaisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät 2.3.1 Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. Kunnan velkamäärä pysyy kuntien keskiarvossa tai on sitä alhaisempi. 28

Tulokselliset palveluprosessit: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja vaikuttavuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Ohjaava taksapolitiikka Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut. Resurssien tehokas hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa toiminnan järjestämisen lähtökohtana on tuottavuusnäkökulman korostaminen ja olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla Omaisuudesta huolehtiminen. 2.3.2 Kuntalaisten hyvinvointi Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen ja turvaaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kuntalaisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen Tieto, hyvinvointi- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat ja oikein kohdennetut palvelut Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen Kunnan ja naapurikuntien sekä kunnan ja järjestöjen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa Syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Lapsiperhepalveluiden tehostaminen ennakoivien toimenpiteiden käytössä Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen 29

Ympäristötekijöiden arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen 2.3.3 Vahva elinkeinotoimi Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet Lentoasemaympäristön hyödyntäminen yritysalueena Näkymisen parantaminen pääteillä Yrityskuntaimagon vahvistaminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen Kehitetään kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä. Kilpailukykyä yhteistyöstä: Yritys- ja sidosryhmäyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin Kuntien yhteinen resursointi merkittävissä elinkeinohankkeissa. 2.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Monimuotoisuus asumisessa: Siilinjärvi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja sekä taajamissa että kyläkeskuksissa. Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen Vanhojen asuntoalueiden saneeraaminen, jota tuetaan täydennysrakentamisella Varataan riittävästi sopivia tontteja ikääntyvän väestön lisääntyvään asuintarpeeseen Maankäytön kehittämistä ohjataan yleiskaavalla koko kunnassa. Turvataan peruspalvelut: Siilinjärven vetovoima kasvavana asuinkuntana perustuu laadukkaisiin asumisen mahdollisuuksiin tehokkaiden ja resursseihin suhteutettujen peruspalveluiden äärellä. Kasvua mitoittaessa huomioidaan nykyinen palveluverkko ja peruspalvelujen tarpeiden kasvu Työmatkaliikenteen huomioiminen joukkoliikenteen ja päivähoidon palveluiden sijoittumisessa Yhteistyö elinympäristön laadun kehittämiseksi kaavoittajien, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden tuottajien kesken 30

Kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi pysyy muuttovoittokuntana, jolla varmistetaan ikärakenteen ja kuntatalouden tasapaino pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkasvu vuosittain 0,7 1 % Paluumuuton edistäminen Kunnan kiinnostavuuden kasvattaminen laadukkaana asuin- ja toimintaympäristönä Tarkoituksenmukainen maankäyttöpolitiikka, jossa maanomistajat ovat mukana. 2.3.5 Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osallistava johtamisjärjestelmä: Henkilöstö työskentelee mielekkäissä ja kykyään vastaavissa tehtävissä tuloksellisesti. Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista Rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Työhyvinvointia yhteistyöllä: Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään yhteisenä asiana, jossa päättäjien, johdon, esimiesten ja työntekijöiden toimilla on tärkeä merkitys. Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet Kehittävä ja tuloksellinen työote: Henkilöstö toimii aktiivisesti oman osaamisen ja työn kehittämiseksi. 2.4 Arvot Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen Luotettavuus Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso Sitoutunut yhteistyökumppani Avoimuus Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Vuorovaikutteiset toimintatavat Asukaslähtöisyys Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus Tulevaisuuteen suuntautuva, kasvua tukeva ja toimintaympäristön muutokset huomioonottava innovatiivinen toimintatapa 31

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 3.1 Konserniohjaus Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta (KuntaL 14 ). Siilinjärven kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa 8.9.2008 34. Kunnanhallitus johtaa ja ohjaa Siilinjärven kuntakonsernia. Sen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt joissa kunnalla on määräysvalta, toimivat valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2015 lopussa 5 tytäryhteisöä, joista 4 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymiä yhdisteltiin 5 ja osakkuusyhteisöjä 3. Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut vuoden 2016 aikana muutoksia eikä niitä ole ennakoitu tapahtuvaksi myöskään vuosina 2017 2019. Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Tytäryhteisöt: Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100,00 100,00 Siilinjärven Uimala Oy alakons. Siilinjärvi 100,00 * Siilinjärven Uimala Oy 100,00 100,00 * Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 41,00 100,00 Siilinjärven Kotipolku Oy alakons. Siilinjärvi 96,36 * Siilinjärven Kotipolku Oy 96,36 96,36 * Siilinjärven Asumisoikeus Oy 96,36 Kiinteistö Oy Proseta Oy Siilinjärvi 100,00 100,00 Kiinteistö Oy Asematie 11 Siilinjärvi 52,00 52,00 Osakkuusyhteisöt: Sakupe Oy Siilinjärvi 22,38 26,27 Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 20,35 26,43 Kiinteistö Oy Siilinkeskus Siilinjärvi 22,52 22,52 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samoin kuin se määrittelee ne kunnassa. Asetetut strategiset suunnat ja päämäärät samoin kuin kunnan toiminnassa noudatetut arvot välittyvät koko kuntakonsernin toimintaan. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa huomioidaan kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalain 118 :n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonsernin talouden tunnuslukujen mukaisesti vuodesta 2017 alkaen. Konsernista laaditaan tilinpäätös, mutta ei yhteistä numero-osan talousarviota eliminointeineen. 32

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Konsernijohdolle asetetut tavoitteet: Konsernijohto raportoi valtuustolle krt/v Konsernin omavaraisuusaste %:a Konsernin lainat, /asukas Kriisikuntakriteereistä: Konsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden Kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä Kriisikuntakriteereistä: Kuntakonsernin rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut Tilinpäätöksen yhteydessä Ei heikkene nykytasosta Tunnusluku. Oman pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Taseen koko pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Hitaasti korjattavissa ja edellyttää pitkävaikutteista talouden vakauttamistoimien onnistumista. Alle kuntien keskiarvon Tunnusluku Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu Alle arviointimenettelyrajojen 2 tekijää (vuosikate ja lainamäärä) täyttävät arviointimenettelyrajan 2017 2022; 3. tekijä (tulovero-% edellisten lisäksi) vuonna 2023 Vuosikate ja sen kehitysarvio. Lainamäärä kaikkien kunttakonsernien ka. lainamäärästä. Tuloveroprosentti. Suhteellinen velkaantuminen. Maakunta- ja Soteuudistusten vaikutus paineena tuloveroprosenttiin ja vaikutus suhteellista velkaantumista heikentävästi. Vuosikatetavoitteen nostaminen ei onnistu ja velkaantuminen kasvaa investointien omarahoitusosuuden alentumisen myötä merkittävästi. Kunnan edustajille asetetut tavoitteet: Edustajien raportoitava tytäryhteisöstä kunnanhallitukselle / lautakunnalle krt/v Tytäryhteisöjen yhteiset tavoitteet: Raportointi toiminnasta konserniohjeistuksen mukaisesti Tytäryhteisöjen laajaa merkitystä omaavat päätökset kaksi kertaa vuodessa kunnanjohtajalle Konsernijohdon evästys konserniohjeiden mukaisesti 33

Kunta maksaa konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti: TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos % 2016 17 Siilinjärven Pysäköinti Oy 10 000 10 000 42 000 320 Siilinjärven Uimala Oy 396 779 490 000 525 000 7,1 Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 310 892 409 000 328 000-19,8 Siilinjärven Kotipolku Oy 0 0 0 Kiinteistö Oy Proseta Oy 0 0 0 Yhteensä 717 671 909 000 895 000-1,5 Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2017 2019 Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Kylpylän ja kuntosalin kävijämäärissä kasvua edelliseen vuoteen ja sitä kautta hyvä toiminnan tulos Toiminnan ja palvelujen kehittäminen Kävijämäärä 106 000 henkilöä vuonna 2017 Yhtiö tarjoaa kylpylä- ja liikuntapalveluja asiakkaiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Toiminnan ja kustannusten tarkkailu Huolehditaan, että toiminnan järjestämiseen puitteet on kunnossa Tilikauden tulos Kunnossapidon ja markkinoinnin kustannukset Tulos lähellä nollaa avustusten ja poistojen jälkeen Turvallisuuteen, puhtauteen tai viihtyvyyteen liittyen 0 kpl asiakasreklamaatioita Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, hinnoittelu ja palvelun laatu vastaavat toisiaan, yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Asiakastapahtumia 8 kpl/vuosi Tapahtumien toteutuminen, asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyssä keskiarvo hyvä Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulut toimintatuotoillaan ja rahoituskulut sekä ei laskutettavat autopaikat kunnan avustuksella Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaustyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan 34

Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen teknisten laitteiden ja rakenteiden käyttökuntoisuuden ja -varmuuden kohentaminen Pesu- ja pukutilojen sekä allasrakenteiden korjaustöiden laajuuden selvitys. Vesiliukumäen ulostulon ulokkeen uusiminen. Julkisivun pinnoitteen korjaustyön toteutus. Selvitysten ja töiden valmiusaste Pesu- ja pukutilojen, allasrakenteiden ja saunojen korjaustyöt tehdään v. 2019. Julkisivurakenteen korjaustyö tehdään v. 2017. Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate ARA- ja korkotukikiinteistöissä (sisältää erityisavustuskohteet) Vapaarahoitteisten kiinteistöjen kiinteistönpidossa toteutuu pitkäjänteinen talouden ja kiinteistöhallinnan suunnittelu Vuokra-asuntojen käyttöaste Pitkäaikaisasunnottomat - pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelun kehittäminen, Sulkavantie 5 rivitalohanke Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin Sovelletaan pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan korjausvaraukset Suunnitelmallinen kiinteistönpito Sulkavantie 5 pitkäaikaisasunnottomien hankkeen eteenpäin vienti (aloitettu 7/2016) Kohtuulliset vuokrantarkistukset Jälkilaskelmat Käyttöaste Aikataulu Valmistaudutaan kiinteistöjen peruskorjaukseen Peruskorjaussuunnittelu valmis Tasainen vuokrataso Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei kateta ARA-kannan vuokratuotoilla Käyttöaste säilyy erinomaisella tasolla (99,61 % vuonna 2015) Kohde vastaanotettavissa 4/2017 Uustuotanto/ vuokraasunnot Tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja Selvitetään tonttitarjonta ja täydennysrakentaminen Kiinteistöjen laatutason ylläpitäminen Lainojen konvertointi Käyttöaste Vieras pääoma Varaudutaan täyttämään vuokraasuntotarvetta 100 % Pääomakulujen alentaminen ja laina-ajan lyhentäminen 35

4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. n tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on esitetty sivulla 43. 4.1 Tulot ja menot Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan talousarvioon nähden on kommentoitu alla olevassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköt: toimitilojen ylläpito sekä vesihuoltolaitos. Tulosalueiden tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Toimintatulot supistuvat yhteensä noin -1,1 % ollen yhteensä 21,155 milj. euroa. Merkittävimmät tulojen vähennykset kohdistuvat myyntituloihin ja saataviin tukiin ja avustuksiin. Myyntitulot alenevat noin -6,1 % eli noin 0,650 milj. euroa. Tämä johtuu pääosin joukkoliikenteen lipputulokertymän alhaisesta tasosta, joka näkyy jo vuoden 2016 tuloksessa. Alennusryhmien ja Waltti liikenteen ilmaiskuljetusten vaikutus kohdistuu kuntaan ennakoitua suurempana. Myyntitulojen kertymään vaikuttaa lisäksi päivähoitopaikkojen myynnin päättyminen Jännevirralla, yhteistoiminta-alueiden pienemmät kuntaosuudet ja maa-ainesten myyntitulojen pienempi myyntiarvio. Saatavat tuet ja avustukset alenevat noin -21,6 % eli noin 0,400 milj. euroa. Merkittävin muutos tapahtuu toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä Kelalle, tällöin valtion maksama perustoimeentulotuen valtionosuus poistuu. Merkittävimmät tulojen kasvut puolestaan kohdistuvat maksutuloihin, noin 11,4 % eli noin 0,638 milj. euroa. Kasvu johtuu asiakasmaksujen indeksitarkistusten ja korotusten vaikutuksista terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa ja päivähoidossa. Muiden toimintatulojen kasvuun, 5,8 %, vaikuttaa arvioitujen käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvu, perustoimeentulotuen takaisinperinnän päättyminen sekä pysäköintivirhemaksujen budjetointi toteumatasolle. Mikäli toimintatulot toteutuvat kuluvana vuotena ennakoidusti, säilyvät tulot myös talousarviovuonna em. muutoksista huolimatta samalla tasolla. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksu on pidetty ennallaan samoin kuin jäteveden käsittelymaksu. Vuonna 2017 käyttövesimaksu on 1,53 /m 3 ja jätevesimaksu 2,56 /m 3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa 132,962 milj. euroa, kun niitä kuluvana vuonna ennakoidaan toteutuvan noin 131,145 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on noin 1,4 %, mutta kasvua kuluvan vuoden talousarvioon 1,2 %. Henkilöstömenoihin kohdistuu merkittäviä, kilpailukykysopimuksesta johtuvia muutoksia. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta. Leikkaus koskee 1.2.2017 30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja. Siilinjärven kunnassa vaikutus tuo arviolta noin 0,870 milj. euron henkilöstökulusäästön. Kiky-sopimuksella myös pidennetään pysyvästi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys ei suoraan vaikuta kunnan menoihin, mutta se lisää henkilöstöreserviä ja luo mahdollisuuden alentaa toimintamenoja. Siilinjärven kunnassa laskennallinen osuus merkitsisi vakinaisen henkilöstön osalta noin 16 henkilötyövuotta. on ei ole sisällytetty työajanpidennyksestä suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Edelleen kiky-sopimus alentaa asteittain työnantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutuksen maksuja. Siilinjärven kunnassa henkilösivukulujen alenema tuo noin 0,650 milj. euron säästön. Henkilöstömenoihin kohdistuu arviolta em. johtuen noin 1,5 milj. euroa eriä, jotka alentavat henkilöstömenojen määrää. ssa henkilöstökulujen kokonaismäärä alenee noin -0,5 % eli noin 0,270 milj. euroa. Tämä merkitsee noin 1,2 milj. euron tosiasiallista henkilöstömenojen kasvua, joka kohdistuu sivistyspalveluihin noin 0,830 milj. euroa ja sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 0,650 milj. euroa. Muilla palvelualueilla henkilöstömenot supistuvat yhteensä 36

noin 0,3 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentävinä erinä. Henkilöstömenot muodostuvat lähes kuluvan vuoden ennakoidun toteuman tasolle. Palvelujen ostot kasvavat noin 3,4 %. Merkittävin kasvu muodostuu asiakaspalvelujen ostoihin noin 5,0 % eli noin 1,842 milj. euroa. Pääosin kasvu johtuu erikoissairaanhoitoon varatusta noin 1,6 milj. euron lisäyksestä sekä sosiaali- ja perhepalveluihin tehdystä noin 0,4 milj. euron lisäyksestä pääosin kehitysvammapalveluihin. Asiakaspalvelujen ostot puolestaan alenevat opetuspalveluissa kotikuntakorvausmenojen myötä. Muiden palvelujen ostot alenevat noin -0,6 % eli noin 0,1 milj. euroa. Kokonaiskasvu kuluvan vuoden ennakoituun toteumaan muodostuu saman suuruiseksi eli noin 3,4 %:iin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä kasvaa noin 0,133 milj. euroa eli 2,0 %. Kasvu jakaantuu useisiin menokohtiin ja pääosin kalustohankintoihin. Avustuksista poistuu perustoimeentulotuen menoja 1,2 milj. euroa. Avustusten määrää puolestaan kasvattaa uutena asiana palveluasumisen ja kotihoidon palvelusetelimenot noin 0,35 milj. euroa. Vammaisille annettaviin avustuksiin ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun on myös varauduttu noin 0,41 milj. eurolla. Muut toimintamenot kasvavat noin 0,405 milj. euroa eli 9,5 %. Kasvu tulee pääsääntöisesti kokovuotisista Vanhan Pappilan palvelutalon vuokramenoista ja opetuspalveluiden leasingkulujen lisäyksestä. Sisäisiä muutoksia aiheuttavat myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä teknisten palveluiden toimitilaratkaisut. Toimintakate kasvaa (heikkenee) kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 1,7 % ollen yhteensä noin -111,677 milj. euroa. Kuluvan vuoden toimintakate jäänee noin -109,760 milj. euroon, joka on lähes talousarvion suuruinen. sekä suunnitelmavuodet on pyritty laatimaan kunnanhallituksen syyskuussa asettaman toimintakatteen kehyksen mukaisesti. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2016 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu 1 000 Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut 124 3,4 Talous- ja tukipalvelut -136-1,4 Sivistyspalvelut 177 0,6 Tekniset palvelut -409-10,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 100 3,4 Yhteensä 1 856 1,7 Konserni- ja maankäyttöpalveluiden kasvu johtuu pääsääntöisesti joukkoliikennepalveluiden käytöstä ja lipputuloissa tapahtuneista muutoksista yht. noin 0,430 milj. euroa. Lisäksi palvelualueelle on lisätty maanmyyntituloja 0,200 milj. euroa. Henkilöstöpalvelujen, konserniyhtiöiden ja hallinto- ja viestintäpalveluiden toimintakate on kuluvaa vuotta pienempi. Sivistyspalveluiden kasvuun vaikuttaa varhaiskasvatuspalveluiden noin 0,300 milj. euron kasvu sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kasvu yht. noin 0,100 milj. euroa. Palvelualueen kasvua pienentää opetuspalveluiden noin 0,200 milj. euron vähennys. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu johtuu erikoissairaanhoidon käytön arvioidusta kasvusta ja sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta yht. noin 1,634 milj. euroa ja vastaavasti sosiaali- ja perhepalveluiden kasvusta noin 0,313 milj. euroa, hoiva- ja vanhuspalveluiden kasvusta noin 0,440 milj. ja perusterveydenhuollon pienenemisestä noin 0,290 milj. euroa. Talous- ja tukipalveluiden toimintakate pienentyy (vahvistuu) ruoka- ja puhtauspalveluiden, tietotekniikkapalveluiden (opetuspalveluiden leasingmaksut) ja muiden tukipalveluiden osalta. Teknisten palveluiden toimintakatteen pienentymiseen vaikuttaa vesihuoltolaitoksen tulolisäys, teknisestä hallinnosta poistetut vuokrat (sisäisiä), pysäköintivirhemaksujen budjetointi toteuman tasolle ja kuntatekniikkaan puolelle tehdyt menotarkistukset. 37

Palvelualueiden ja tulosalueiden muutoksista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisista teksteistä. Henkilöstökulujen osalta jokaiseen tulosalueeseen sisältyy em. kiky-sopimuksen mukanaan tuomia säästöjä. Mikäli henkilöstökulut eivät ole pienentyneet, tällöin sinne on budjetoitu toiminnallisia lisäyksiä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uutta ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista on noudatettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä ei sisällä talousarviovuonna lisäpoistoja. 4.2 Verotulot Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2014 korotus oli 1,00 prosenttiyksikkö. Kiinteistöveroa korotettiin viimeksi 2014. Vuoden 2017 osalta ei ole ehdotettu kumpaankaan veroon korotuksia. Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tuloveroprosentti 20,25 20,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Verotettava tulo, milj. euroa 333,6 347,7 353,0 355,6* 360,9* 355,3* Verotettava tulo, euroa/asukas 15 568 16 121 16 292 16 316* 16 454* 16 107* Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 0,95 1,25 1,25 1,25 1,25 Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,50 0,65 0,65 0,65 0,65 Vapaa-ajan kiinteistöt 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 *Ennuste Vuoden 2016 kokonaisverotuloarvio on 85,3 milj. euroa, joka poikkeaa talousarviosta n. +0,6 milj. euroa. Tällöin kunnallisveroa kertyisi n. 1,2 % edellisvuotta enemmän. Yhteisöveroa muodostuisi lähes -30 % edellisvuotta vähemmän. Lasku johtuu kuntien jako-osuuden määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen poistumisesta sekä kunnan yhteisöveroa maksavien yritysten tilanteesta. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Kunnan verotuloennuste vuosille 2016 2019 perustuu Kuntaliiton syys-lokakuun kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin mm. väestöstä. Luvuissa on huomioitu viimeisimmät kuntien verotuloja muuttavat tekijät. Kunnallisveron tuottoa alentaa aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Lisäksi mm. kiky-sopimuksesa sovitut palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset alentavat kunnallisverotuottoja samoin kuin työtulo- ja eläketulovähennysten korotus. Edelleen kunnan verotuloennusteen lähtötasona on verohallinnon julkaisema ennakkotieto vuoden 2015 kunnallisverosta. Yhteisöveron arvioinnissa on hyödynnetty myös ilmoitettuja tilinpäätös-/verotietoja. Kokonaisverokertymä jäisi n. -1,1 % kuluvaa vuotta alhaisemmaksi. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TA 2016 ennuste TA 2017 Muutos % 2016 17 Kunnan tulovero 75,3 76,2 76,2 74,8-1,8 Yhteisövero 5,4 3,2 3,8 4,1 7,9 Kiinteistövero 5,2 5,3 5,3 5,5 3,8 Yhteensä 85,9 84,7 85,3 84,4-1,1 38

4.3 Valtionosuudet Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Sen myötä ikäryhmitystä on uusittu ja sen painoarvoa muutettu. Kriteerejä on karsittu ja jäljelle on jäänyt (Siilinjärven kuntaan vaikuttavina) painoarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukastiheys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat asukasluvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoimien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kuntien rahoitusosuus vuonna 2017 on ennakkotiedon mukaisesti n. 3 620 euroa/asukas. Laskua edelliseen vuoteen on yht. n. 16 euroa/asukas eli -0,45 %. Luku pitää sisällään mm. sekä edellisen että nykyisen hallituksen sopimat valtionosuuteen kohdistuvat lisäleikkaukset, indeksitarkistuksen joka pienentää omarahoitusosuutta (-0,7 %) ja kustannustenjaon tarkistuksen. Omarahoitusosuus sisältää kumulatiivisesti myös edelliset valtionosuusleikkaukset yht. 274 euroa/asukas. Kuntaliitto on laskenut vuosien 2012 2017 vuosille kohdistuviin leikkauksiin mukaan myös asiakasmaksukorotusten vähentämän valtionosuuden, indeksijäädytykset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutuksen ja päätynyt 374 euroa/ asukas suuruiseen summaan. Rahamääräisesti tämä merkitsee Siilinjärven kunnassa n. 8,1 milj. euroa saamatonta valtionosuutta. Valtionosuuksien indeksitarkistukset on jäädytetty vuosien 2016 2019 osalta, mutta peruspalveluindeksin painuttua negatiiviseksi, perushintoja on alennettu -0,7 %. Ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on muutettu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Uudistukseen kuuluva siirtymätasaus on poistunut kunnan osalta. Valtionosuuden kokonaismäärä on keskimäärin n. 1 558 /asukas. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi valtionosuus jää n. 1 450 /asukas. Luku sisältää myös verotulotasauksen vaikutuksen ja OKM:n osuuden. Merkittävimpiä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna on lisäykset ja vähennykset ryhmässä johon tulevat kunnille korvattavat veroperustemuutokset, joista suurin vuodelle 2017 kohdistuvana on kilpailukykysopimuksen vaikutus. Lisäksi toimeentulotuen siirto Kelalle vähentää tätä kautta valtionosuuksia. Verotulotasauksen osuus pienenee tai suurenee vuosittain verotulokasvun myötä. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuvan säästön myötä OKM:n omarahoitusosuus pienenee ja tämän myötä kunnan rahoitusosuus pienenee. Tosin OKM:n osuuden tilanne on hyvin alustava. Vuoden 2017 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2015 verotuksesta. Valtionosuuksien ennakkotiedot on julkaistu 14.9.2016. Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP 2015 TA 2016 TA 2016 ennuste TA 2017 muutos % Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 100 647 105 276 105 284 105 579 0,3 Kunnan omarahoitusosuus -75 936-79 128-78 786-78 886 0,1 Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin 24 711 26 148 26 498 26 693 0,7 Valtionosuus % kunnassa 24,55 24,83 25,17 25,28 Valtionosuus % keskimäärin 25,42 25,52 25,61 25,23 Lisäosat 421 421 410 410 Lisäykset ja vähennykset 2 849 3 948 3 664 2 996-18,2 Järjestelmämuutoksen tasaus * -2 120-1 050-1 048 - Verotulotasaus 3 424 2 266 2 307 3 602 56,1 Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus -3 061-3 130-2 581-2 084-19,3 Valtionosuus yhteensä 26 224 28 603 29 250 31 617 8,1 *Järjestelmämuutoksen tasaus pitää sisällään 2015-2016 uuden siirtymätasauksen 39

4.4 Rahoitustulot ja -menot Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2017 noin 0,680 milj. euroksi. Loput korkomenot muodostuvat lyhytaikaisista luotoista. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista (sisäinen erä). Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,335 milj. euroksi. Muut rahoitustulot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuloista ja sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Korkotulot sisältävät mm. antolainojen korkotulot. Laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on 2,467 milj. euroa (sisäinen erä). 4.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 3,970 milj. euroa ja tilikauden tulos -2,128 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata suunnitelmapoistojen määrää. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (10,5 miljoonaa euroa) talousarviovuonna ylittää noin 4,4 milj. eurolla suunnitelmanmukaiset poistot. 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Vuoden 2016 talousarvion tuloksen ennakoidaan elokuun estimaatin mukaan muodostuvan noin -1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuodelle 2017 muodostuisi talousarvioesityksen mukaisesti -2,1 milj. euron alijäämä. Tämä kehitys pitäisi kunnan kumulatiivisen ali-/ylijäämän suurin piirtein nollan tuntumassa tulevina vuosina. Tuloslaskelmassa on luvut esitetty talousarvion 2016 pohjalta ja tämä vaikuttaa tulevien vuosien kertyneen ali- /ylijäämän esitettyyn määrään. Ali- ja ylijäämän määrä vuosina 2015 2019 (1 000 euroa) Tilinpäätös 2015 TA 2016 ennuste 2017 TS 2018 TS 2019 Edellisten kausien ali-/ylijäämä 3 109 3 512 2 000-128 -663 Tilinpäätös 403-1 512-2 128 Taloussuunnitelma -535 890 Ali-/ylijäämä vuoden lopussa 3 512 2 000-128 -663 227 40

4.7 Taloussuunnitelma Vuosien 2017 2019 raamien lähtökohtana on kunnan johtoryhmän valmistelu ja valtuustoseminaarin (22.8.2016) aikana käydyt keskustelut, joihin perustuen on asetettu seuraavat reunaehdot raamin asettamiselle: Vuoden 2017 toimintakate rajataan kuluvan vuoden toteumatilanteen ja sen pohjalta tarkennetun koko vuoden ennusteeseen nähden -111,7 milj. euroon, kasvu (heikkeneminen) n. 1,7 %. Muutokseen sisältyy palvelualueiden toiminnallisia muutoksia, henkilöstökuluihin tulevat kilpailukykysopimuksen mukaiset ja mahdolliset muut (mm. henkilösivukulujen aleneminen) henkilöstökulujen säästöt. Investointien keskimääräinen tavoitetaso asetetaan 9 miljoonaan euroon/vuosi. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvu on 1,5 %/vuosi (noin 1,7 milj. euroa / vuosi). Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut taulukkoon em. 1,5 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Taloussuunnitelman tuloslaskelma ym. laskelmat on tehty ilman erillisiä, laskelmiin sisältyviä alijäämän kattamiseen suunniteltuja toimenpiteitä. Taloussuunnitelmavuodet eivät pidä sisällään ennakointia mahdollisista sote- ja aluehallintouudistusten mukanaan tuomista muutoksista, koska konkreettiset tiedot kuntien rahoitusvaikutuksista ovat vasta alustavia eikä muutokseen liittyviä lakeja ole hyväksytty. Myöskään turvapaikanhakijoista ja heidän kotouttamisestaan aiheutuvia kuluja ei ole erikseen huomioitu. Turvapaikkapäätöksiä on tähän mennessä tehty vain kymmenkunta ja Siilinjärvelle jäävien osuudesta ei ole ennakkotietoja. Taloussuunnitelmavuosien matala toimintakatteen kasvu on vaikea saavuttaa. Neljän viimeisen toteutuneen vuoden kasvu on ollut lähes 4 %. Kuluvan vuoden ennakoiduksi kasvuksi muodostunee noin 3,8 %. Kuntaliiton valmisteleman Kuntatalouden sopeutusohjelman 2014 2018 mukaan kuntatalouteen kohdistuu kansantalouden kehityksestä riippuen noin 2 3 %-yksikön ansiotuloveron korotuspaine. Siilinjärven kunnan talouden kehitysarvio on kunnassa tehtyihin selvityksiin perustuen kuntatalouden yleisen kehitysnäkymän mukainen. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyviin alustaviin tasapainolaskelmiin perustuen vaikuttaisi siltä, että Siilinjärven suhteellinen rahoitusasema hieman paranisi muutoksien seurauksena. 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 110 :ssä säädetään talouden tasapainotilasta seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Eli alijäämän kattamista ei voida enää siirtää ja toimenpiteet tulee sisältyä taloussuunnitelmaan. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013 2016 sisälsi tavoitteen, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan vuoteen 2016 2017 mennessä. Vakauttamisohjelman pohjana olevista laskelmista ja ennusteista poiketen kunnan taseeseen ei kuitenkaan muodostunut alijäämää vuoden 2014 huomattavasti paremmasta tuloksesta johtuen. Vuoden 2015 tuloskin muodostui hivenen positiiviseksi. Vakauttamisohjelma perustui vuosittaiselle 3 %:n toimintakatteen heikkenemiselle. Muutos ei vallitsevassa taloustilanteessa ollut enää realistinen. Maltilliset palkkaratkaisut ovat edesauttaneet talouden vakauttamista ja palvelualueilla tehdyt toimenpiteet ovat ennakkotiedon mukaan tuomassa noin 3,9 milj. euron edestä kumuloitunutta säästöä vuosien 2014 2016 aikana. Tavoite vastaavana aikana oli yht. noin 2,3 milj. euroa. Tavoite piti sisällään 1 %:n henkilökulusäästön, jota voitiin korvata myös muilla toimenpiteillä. Ennakkotiedon mukaan toteutuva summa sisältäisi henkilöstöön kohdistuvia eri toimenpiteitä kuten; bonus- ja muita palkattomia vapaita, virkojen ja toimien täyttämättä jättämisiä ja lykkäyksiä, toiminnan järjestelyjä yms., yht. noin 2,7 milj. euroa. Muita kuin henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä olisi noin 1,2 milj. euroa. Toimintakatteen arvioitua parempi kehitys (vakauttamistoimet) on kompensoinut veroluonteisen tulorahoituksen alenemista siinä määrin, että taseeseen ei ole muodostunut alijäämää. Verotulojen kasvu jää alhaiseksi tulevina vuosina, tosin valtionosuuksien kasvu tasoittaa jossain määrin sen vaikutusta. 41

Tavoitteena on pitää toimintakatteen muutos noin 1,5 %:ssa. Tällä kehityksellä taseeseen tulevana vuonna muodostuva alijäämä saadaan katetuksi kumulatiivisilla ylijäämillä. Vuoden 2018 tulos olisi laskelman mukaan hivenen alijäämäinen, mutta kumulatiivinen alijäämä jäänee alle miljoonaan euroon. Viimeinen taloussuunnitelmavuosi sisältää useita epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa kunnan tulokseen ennalta arvaamattomasti. Laskennallisesti on oletettu kokonaistuloksen pysyvän jotakuinkin ennallaan. Kunnanhallituksen asettama raami vuosille 2018 2019 pitää sisällään 1,5 %:n toimintakatteen kasvun molempina vuosina. Alijäämän kattaminen Kunnan tase on ollut vuoden 2015 tilinpäätöksessä ylijäämäinen 3,5 milj. euroa. Vuoden 2016 tuloksen on arvioitu olevan alijäämäisen, ei kuitenkaan siinä määrin että taseeseen kertyisi kumulatiivista alijäämää. Taloussuunnitelma perustuu 1,5 %:n toimintakatteen muutokseen, joka on tavoitteena haastava semminkin, kun palvelualueille on alkanut muodostua muutaman vuoden talouden tasapainottamisen seurauksena resursointipaineita. Tulopohjan kehittyminen puolestaan ei muodosta kasvuvaraa, koska talouskasvu on hyvin hidasta ja veroperuste- ja maksumuutokset rajoittavat veropohjan kasvua. Jos toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoituksen määrä asettuvat taloussuunnitelman tasolle, alijäämäkehitykseltä on mahdollista välttyä, mutta talouden liikkumavara on olematon. Toimintakatteen 1 % (1,1 milj. euroa) vastaa ansiotuloveron noin 0,3 %-yksikköä. Paine verotuloluonteisen rahoituksen kasvuun määrittyy toimintakatteen muutoksen kehityksen myötä. Tarve veronkorotukseen arvioidaan vuosittain, kun tiedetään tulorahoituksen kehitys tarkasteluajankohdan veron kertymäperusteilla. Tarpeeseen vaikuttavat yleinen kansantalouden kehitys, valtion toimenpiteiden toteutuminen kuntiin kohdistuvien velvoitteiden purkamisessa ja kunnan omien vakauttamistoimenpiteiden onnistuminen. Valtionosuuksien kasvu kompensoi osaltaan heikentynyttä verotulokehitystä. 1 000 TA 2016 ennuste TA 2017 TA 2018 TA 2019 Tilikauden ali-/ylijäämä -1 511-2 128-535 890 Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 2 000-128 -663 227 Tuloslaskelman alaosassa esitettyjen tunnuslukujen yli-/alijäämäluvut vuosilla 2016 2019 poikkeavat yllä olevasta, koska lähtökohtana siellä on vuoden 2016 alkuperäinen talousarvio. 42

Tuloslaskelma vuosille 2017 2019 Sitovuustaso valtuustoon nähden Ulkoiset Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 TOIMINTATULOT 20 708 21 389 21 155-1,1 21 367 21 581 Myyntitulot 10 339 10 652 10 000-6,1 10 100 10 201 Maksutulot 5 326 5 616 6 254 11,4 6 317 6 380 Tuet ja avustukset 1 768 1 889 1 482-21,6 1 496 1 511 Muut toimintatulot 3 274 3 232 3 419 5,8 3 454 3 488 Valmistus omaan käyttöön 175 140 130-7,1 140 140 TOIMINTAMENOT -126 670-131 351-132 962 1,2-134 852-136 777 Henkilöstömenot -57 647-60 308-60 036-0,5-60 756-61 607 Palvelujen ostot -50 985-51 959-53 705 3,4-54 629-55 519 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 204-6 693-6 826 2,0-6 894-6 963 Avustukset -7 948-8 035-7 626-5,1-7 740-7 817 Muut toimintamenot -3 886-4 356-4 770 9,5-4 832-4 871 TOIMINTAKATE -105 788-109 821-111 677 1,7-113 345-115 056 Verotulot 85 985 84 703 84 361-0,4 86 545 88 857 Valtionosuudet 26 224 28 604 31 617 10,5 33 381 34 268 Rahoitustulot ja menot -152-274 -332 20,9-360 -360 Korkotulot 34 31 18-41,8 18 18 Muut rahoitustulot 549 528 335-36,6 335 335 Korkomenot -736-829 -683-17,6-708 -708 Muut rahoitusmenot -1-5 -2-57,1-5 -5 VUOSIKATE 6 269 3 211 3 970 23,6 6 221 7 709 Poistot ja arvonalentumiset -5 894-6 185-6 098-1,4-6 756-6 819 TILIKAUDEN TULOS 375-2 974-2 128-28,4-535 890 Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) 28 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 403-2 974-2 128-28,4-535 890 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 16,3 % 16,3 % 15,9 % 15,8 % 15,8 % Vuosikate / Poistot 106,4 % 51,9 % 65,1 % 92,1 % 113,0 % Vuosikate, euroa/asukas 288 147 181 281 346 Kertynyt yli-/alijäämä, t 3 512 538-1 590-2 125-1 236 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/as 161 25-72 -96-55 Asukasmäärä vuoden lopussa 21 794 21 870 21 950 22 100 22 300 43

5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot Vuodesta 2009 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 8,6 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulu- ja päiväkotipalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2013 tilinpäätöksessä yhteensä 8,4 milj. euroa, 2014 noin 10,3 milj. euroa, 2015 noin 7,6 milj. euroa ja kuluvana vuonna noin 9,3 milj. euroa. vuoden 2017 nettoinvestoinneiksi muodostuisi noin 10,5 milj. euroa. Summa sisältää toimitilainvestointeja 4,6 milj. euroa, maa- ja vesirakentamista 1,7 milj. euroa ja vesihuoltolaitoksen investointeja 2,9 milj. euroa. Merkittävimmät rahoitusosuudet kohdistuvat Ahmon urheilukentän peruskorjaukseen ja Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraukseen. Investointiesitykset ylittävät asetetun 9 milj. euron vuosittaisen tavoitteen 1,5 milj. eurolla talousarviovuoden osalta. Investointien etupainotteisuus vaikuttaa otettavan lainan määrään ja riskinä on, etteivät tulevien vuosien investointimäärät tosiasiassa laske investointitasoa asetettuun tavoitteeseen. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä olisi esityksen mukaisesti vuonna 2018 yhteensä 8,9 milj. Summa sisältää mm. toimitilainvestointeja noin 2,2 milj., maa- ja vesirakentamista 1,6 milj. sekä vesihuoltolaitoksen investointeja 2,7 milj. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2019 investoinnit olisivat yhteensä 7,2 milj. euroa. Tuolloin toimitilainvestointeja on noin 2,6 milj. maa- ja vesirakentamista 2,2 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeja 1,4 milj. euroa. Investoinneista on oma osionsa kirjan loppuosassa. Nettoinvestointien määrää on yritetty määritellä siten, että kunnan asukasta kohti laskettu velkamäärä ei kasvaisi. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi investointitasolle on kehyskaudelle määritelty erikseen kunnanhallituksessa 9 milj. vuosittainen taso. Tavoitteeksi on kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2017 vuosikate kattaa noin kolmasosan nettoinvestoinneista, vuonna 2018 vuosikatteella katettaisiin noin 69 % ja vuonna 2019 koko nettoinvestointien määrä mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Lisäksi vuosikatteen tulee tällöin toteutua suunnitellusti. Investointien rahoittaminen kasvattaa lainamäärää taloussuunnitelmakaudella noin 8,8 miljoonaa euroa eli noin 400 /asukas. Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2017 yhteensä 9,7 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 16,4 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 6,6 milj. euroa eli yht. 69,2 milj. euroon. Investointitason vuoksi asukaskohtainen lainamäärä kasvaa 3 153 euroon. Kunnan lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 58,7 milj. euroa ja asukaskohtaiseksi lainamääräksi muodostui 2 693 euroa. Kuntien vastaava keskimääräinen luku oli 2 835 euroa. Kuluvan vuoden 2016 lainakanta on arviolta 62,6 milj. euroa eli 2 861 /asukas. Lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvioesityksen valtuusto myöntää vuodelle 2017 enintään 16,4 milj. euron lainanottovaltuuden. Ko. summasta käytetään noin 9,7 milj. vanhojen lainojen lyhennyksiin ja uutta lainkantaa kertyy noin 6,6 milj. euroa. 44

milj.euroa euroa / asukas SIILINJÄRVEN KUNTA 2017 ja taloussuunnitelma 2018 2019 Kunnan lainamäärän kehitys vuosina 2015 2019, vuosi 2016 ennuste 1 000 2015 2016 2017 2018 2019 Lainanotto 9 000 12 500 16 400 13 725 9 590 Lyhennykset -8 741-8 621-9 752-10 990-10 110 Nettolainanotto 259 3 879 6 648 2 735-520 Lainakanta 58 683 62 562 69 216 71 951 71 431 Lainat euroa/asukas 2 693 2 861 3 153 3 256 3 203 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2009 2019 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 nettoinvestoinnit 8 616 6 067 11 232 7 021 8395 10282 7625 9257 10507 8953 7190 vuosikate 4 257 8 751 5 658-1 924-349 8261 6269 4574 3970 6221 7709 poistot 4 086 4 634 4 711 4 858 4998 7435 5894 6185 6098 6756 6819 Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden 2009 2019 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 3500 3250 3000 2750 2500 2250 2000 1750 1500 1250 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lainamäärä 40,3 35,5 42,1 43,3 53,7 58,4 58,7 62,6 69,2 72,0 71,4 euroa / asukas 1920 1690 1978 2020 2490 2696 2693 2861 3153 3256 3203 1000 45

Rahoituslaskelma vuosille 2017 2019 Sitovuustaso valtuustoon nähden TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 269 3 211 3 970 6 221 7 709 Tulorahoituksen korjauserät -653 Tulorahoitus 5 616 3 211 3 970 6 221 7 709 Investointien rahavirta Investointimenot -7 872-9 407-11 007-9 153-7 190 Rahoitusosuudet investointimenoihin 53 500 200 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 848 150 Investoinnit -6 972-9 257-10 507-8 953-7 190 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 356-6 046-6 537-2 732 519 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäys -182 Antolainasaamisten vähennys 24 15 15 15 15 Antolainauksen muutos -158 15 15 15 15 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 14 500 16 400 13 725 9 590 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 741-8 621-9 752-10 990-10 110 Lainakannan muutokset 259 5 879 6 648 2 735-520 Muut maksuvalmiuden muutokset 1454 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 555 5 894 6 663 2 750-505 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 199-152 126 18 14 Rahavarat 31.12. 5 689 3 580 3 706 3 724 3 738 Rahavarat 1.1. 5 489 3 732 3 580 3 706 3 724 Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 0,7 0,4 0,4 0,6 0,8 Kassan riittävyys, pv 14 9 9 9 9 46

6 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan kaikkiin eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät Sitovuustaso valtuustoon nähden Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATULOT 38 832 39 706 39 678 40 075 40 476 Myyntitulot 17 993 18 468 18 029 18 209 18 391 Maksutulot 5 326 5 616 6 254 6 317 6 380 Tuet ja avustukset 1 768 1 889 1 482 1 496 1 511 Muut toimintatulot 13 745 13 733 13 913 14 053 14 193 Valmistus omaan käyttöön 175 140 130 140 140 TOIMINTAMENOT -144 795-149 667-151 485-153 560-155 672 Henkilöstömenot -57 647-60 308-60 036-60 756-61 607 Palvelujen ostot -58 638-59 775-61 733-62 732-63 725 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 204-6 693-6 826-6 894-6 963 Avustukset -7 948-8 035-7 626-7 740-7 817 Muut toimintamenot -14 357-14 856-15 264-15 437-15 560 TOIMINTAKATE -105 787-109 821-111 677-113 345-115 056 Verotulot 85 985 84 703 84 361 86 545 88 857 Valtionosuudet 26 224 28 604 31 617 33 381 34 268 Rahoitustulot ja -menot -152-274 -332-360 -360 Korkotulot 90 31 60 60 60 Muut rahoitustulot 2 857 3 093 2 802 2 800 2 800 Korkomenot -791-829 -725-750 -750 Muut rahoitusmenot -2 308-2 570-2 469-2 470-2 470 VUOSIKATE 6 269 3 211 3 970 6 221 7 709 Poistot ja arvonalentumiset -5 894-6 185-6 098-6 756-6 819 TILIKAUDEN TULOS 375-2 974-2 128-535 891 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 28 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 403-2 974-2 128-535 891 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 26,8 % 26,5 % 26,2 % 26,1 % 26,0 % Vuosikate / Poistot 106,4 % 51,9 % 65,1 % 92,1 % 113,0 % Vuosikate, euroa/asukas 288 147 181 282 346 Kertynyt yli-/alijäämä, t 3 512 538-1 591-2 125-1 235 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 161 25-72 -96-55 Asukasmäärä vuoden lopussa 21 794 21 870 21 950 22 100 22 300 47

Toimintatulot palvelu- ja tulosalueittain vuosina 2015 2017 Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALV. Vaalit 33 940 Joukkoliikenne 1 553 352 1 584 300 1 500 348-83 952-5,3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut 66 316 Elinkeinopalvelut 235 007 279 000 280 000 1 000 0,4 Henkilöstöpalvelut 1 106 984 1 221 943 1 183 937-38 006-3,1 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut 1 682 124 1 648 550 1 828 750 180 200 10,9 Kaavoitus 11 691 13 200 13 200 Konserniyhtiöt 85 000 102 400 17 400 20,5 Yhteensä 4 689 414 4 831 993 4 908 635 76 642 1,6 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut 838 050 911 818 772 921-138 897-15,2 Varhaiskasvatuspalvelut 1 806 455 1 981 800 2 002 800 21 000 1,1 Kansalaisopisto 186 569 210 430 201 630-8 800-4,2 Kirjasto 32 707 30 800 28 200-2 600-8,4 Liikuntapalvelut 50 476 20 182 20 182 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 53 507 50 000 86 500 36 500 73,0 Yhteensä 2 967 764 3 205 030 3 112 233-92 797-2,9 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut 467 078 586 250 553 750-32 500-5,5 Sosiaali- ja perhepalvelut 1 931 523 1 822 892 1 207 800-615 092-33,7 Pakolaishuolto 27 689 30 000 30 000 Hoiva- ja vanhuspalvelut 1 997 250 2 080 283 2 354 345 274 062 13,2 Terveyspalvelut 2 838 248 2 888 956 3 181 334 292 378 10,1 Erikoissairaanhoito 1 441 Yhteensä 7 263 229 7 378 381 7 327 229-51 152-0,7 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus 50 317 79 674 79 170-504 -0,6 Ympäristöterveyspalvelut 1 259 351 1 400 270 1 324 996-75 274-5,4 Maaseutuhallinto 717 448 760 579 721 869-38 710-5,1 Talous- ja tukipalvelut Talouspalvelut 412 089 433 101 429 807-3 294-0,8 Muut tukipalvelut 388 622 356 628 347 280-9 348-2,6 Tietotekniikkapalvelut 1 312 270 1 290 948 1 281 006-9 942-0,8 Ruoka- ja puhtauspalvelut 6 557 006 6 957 163 7 033 413 76 250 1,1 Yhteensä 10 697 103 11 278 363 11 217 541-60 822-0,5 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut 607 897 536 600 579 520 42 920 8,0 Kuntatekniikka 339 201 404 300 356 300-48 000-11,9 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta 239 206 207 500 207 500 Ympäristönsuojelu 11 533 45 000 45 000 Yksityistieasiat Toimitilojen ylläpito 8 504 268 8 376 354 8 350 799-25 555-0,3 Vesihuoltolaitos 3 688 152 3 582 281 3 703 346 121 065 3,4 Yhteensä 13 390 257 13 152 035 13 242 465 90 430 0,7 KUNTA YHTEENSÄ 39 007 767 39 845 802 39 808 103-37 699-0,1 48

Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina 2015 2017 Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALV. Vaalit 29 140 31 833 31 833 Joukkoliikenne 2 453 915 2 506 130 2 650 524 144 394 5,8 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut 1 380 649 1 457 006 1 444 710-12 296-0,8 Elinkeinopalvelut 671 544 789 727 784 020-5 707-0,7 Henkilöstöpalvelut 1 109 011 1 228 803 1 183 930-44 873-3,7 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut 558 279 654 808 594 208-60 600-9,3 Kaavoitus 454 597 452 717 455 475 2 758 0,6 Konserniyhtiöt 10 000 909 000 895 260-13 740-1,5 Yhteensä 6 667 135 7 998 191 8 039 960 41 769 0,5 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut 25 234 350 25 440 012 25 167 009-273 003-1,1 Varhaiskasvatuspalvelut 15 789 456 16 166 251 16 616 174 449 923 2,8 Kansalaisopisto 1 032 454 974 471 955 571-18 900-1,9 Kirjasto 1 138 799 1 197 895 1 184 293-13 602-1,1 Liikunta 1 694 590 1 375 228 1 403 819 28 591 2,1 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 835 385 831 743 955 897 124 154 14,9 Yhteensä 45 725 034 45 985 600 46 282 763 297 163 0,6 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut 2 695 049 2 832 828 2 779 698-53 130-1,9 Sosiaali- ja perhepalvelut 15 870 465 16 541 165 16 258 235-282 930-1,7 Pakolaishuolto 27 688 63 463 63 463 Hoiva- ja vanhuspalvelut 11 803 021 12 804 701 13 533 923 729 222 5,7 Terveyspalvelut 12 641 771 13 267 523 13 273 595 6 072 0,0 Erikoissairaanhoito 26 724 090 26 795 780 28 430 000 1 634 220 6,1 Yhteensä 69 762 084 72 241 997 74 338 914 2 096 917 2,9 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus 50 318 79 749 79 170-579 -0,7 Ympäristöterveyspalvelut 1 732 258 1 923 437 1 866 326-57 111-3,0 Maaseutuhallinto 824 942 865 581 826 979-38 602-4,5 Pelastustoimi 1 534 629 1 596 718 1 606 866 10 148 0,6 Talous- ja tukipalvelut Talous- ja tukipalveluiden hallinto 95 493 101 987 99 412-2 575-2,5 Talouspalvelut 412 090 433 899 429 809-4 090-0,9 Muut tukipalvelut 451 805 428 060 408 006-20 054-4,7 Tietotekniikkapalvelut 1 266 365 1 249 264 1 195 457-53 807-4,3 Ruoka- ja puhtauspalvelut 6 403 449 6 770 255 6 712 551-57 704-0,9 Yhteensä 12 771 349 13 448 950 13 224 576-224 374-1,7 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut 767 328 863 739 783 034-80 705-9,3 Kuntatekniikka 2 310 768 2 541 119 2 408 398-132 721-5,2 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj. Rakennusvalvonta 297 522 316 875 308 992-7 883-2,5 Ympäristönsuojelu 177 419 237 622 235 672-1 950-0,8 Yksityistieasiat 105 797 102 480 103 453 973 0,9 Toimitilojen ylläpito 4 696 433 4 441 966 4 356 179-85 787-1,9 Vesihuoltolaitos 1 514 114 1 488 229 1 402 924-85 305-5,7 Yhteensä 9 869 381 9 992 030 9 598 652-393 378-3,9 KUNTA YHTEENSÄ 144 794 983 149 666 768 151 484 865 1 818 097 1,2 49

6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Konserni- ja maankäyttöpalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Konserni- ja maankäyttöpalvelut tuottaa koko kunnan hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöhallinnon palvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Palvelualueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernijohtaminen. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Keskusvaalilautakunta Vaalit -31 833-31 833 Kunnanhallitus Joukkoliikenne -2 650 524 1 500 348-1 150 176 Konserni- ja maankäyttöpalvelut -5 357 603 3 408 287-1 949 316 Sitovuustasot yhtensä -8 039 960 4 908 635-3 131 325 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 304 840 1 433 850 991 087-30,9 Sisäisten palvelujen myynti 1 069 848 1 066 243 1 224 248 14,8 Maksutuotot 43 086 64 700 44 700-30,9 Tuet ja avustukset 341 832 326 000 490 000 50,3 Vuokratuotot 1 244 819 1 310 000 1 327 400 1,3 Muut toimintatuotot 684 990 631 200 831 200 31,7 TOIMINTATUOTOT 4 689 414 4 831 993 4 908 635 1,6 4 957 721 5 007 299 Henkilöstökulut -1 570 318-1 736 810-1 624 156-6,5 Palvelujen ostot -4 142 223-4 467 289-4 621 332 3,4 Sisäiset palvelujen ostot -373 541-374 244-373 631-0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54 975-54 480-53 480-1,8 Avustukset -36 738-556 800-620 260 11,4 Vuokrat -229 831-550 050-487 230-11,4 Sisäiset vuokrat -224 670-224 671-224 671 Muut toimintakulut -34 833-33 847-35 200 4,0 TOIMINTAKULUT -6 667 130-7 998 191-8 039 960 0,5-8 150 107-8 262 579 TOIMINTAKATE -1 977 715-3 166 198-3 131 325-1,1-3 192 386-3 255 280 Poistot -30 331-27 460-44 685 62,7-44 685-44 685 50

K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A 6.1.1 Vaalit Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen Toiminta-ajatus Valtuuston on vaalilain mukaan asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä ja lautakunnan sihteerinä toimii hallintosihteeri. Keskusvaalilautakunnan tehtävä on ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen, vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä suorittaa vaalien alustava tuloksen laskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategialla ei ole vaikutuksia kunnan vaaliviranomaisten toimintaan. Keskusvaalilautakunnan toiminta perustuu vaalilainsäädännön sekä vaalien toimittamisesta annettujen ohjeiden noudattamiseen. Keskusvaalilautakunta käyttää samoja asianhallinta- ja tiedonvälitysjärjestelmiä kuin muutkin toimielimet ja noudattaa samoja kokous- ja muita käytäntöjä. Tuloslaskelma Vaalit Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 33 940 TOIMINTATUOTOT 33 940 62 000 66 800 Henkilöstökulut -24 169-24 033 Palvelujen ostot -3 628-6 500 Sisäiset palvelujen ostot -455-1 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -888-300 TOIMINTAKULUT -29 139-31 833-41 665-60 387 TOIMINTAKATE 4 801-31 833 20 335 6 413 51

K U N N A N H A L L I T U S 6.1.2 Joukkoliikenne Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on joukkoliikenteen palvelutason määrittely, kehittää eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi ovat kunnat hyväksyneet tahoillaan kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia. Kaupunkiseudun toimialueelle on valmisteilla vuoden 2017 aikana Kuopion seudun joukkoliikenteen visio ja sitä tukeva strategia vuoteen 2025 asti. Strategiatyön yhteydessä päivitetään ja määritellään palvelutaso sekä laaditaan kilpailuttamisstrategia. Valmistuva joukkoliikennestrategia tukeutuu ja edistää voimassa olevaa Siilinjärven kuntastrategiaa. Strategiatyön yhteydessä päivitetään vuonna 2011 hyväksytty toimivaltaisen viranomaisen yhteistoimintasopimus kuntien välillä. Joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä hoitaa Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista on viisi Kuopiosta ja kaksi Siilinjärveltä. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2017 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on noin 105 500. Summa sisältää 26 400 euroa Viisaan liikkumisen hankkeen Siilinjärven kuntaosuutta. Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso ovat kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi -välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi -väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Vuonna 2017 tavoitteena on säilyttää perustarjonta ja palvelutaso hyvänä. Joukkoliikenteen järjestämistapamuutoksen myötä kunnalla on aiempaa enemmän vastuuta joukkoliikenteen järjestämisessä. Nykyisessä sopimusmallissa kunta saa joukkoliikenteen lipputulot, jolloin kunnalla on intressi matkustajamäärien ja lipputulojen kasvattamiseksi. Vuonna 2015 käyttöön otetun Waltti-lippujärjestelmän myötä matkustajamäärät ovat olleetkin kasvussa. Samalla käyttöön on otettu uusia alennusryhmiä ja alennusten suuruuksia on kasvatettu. Näiden seurauksena ovat lipputulot pienentyneet. Kuopio-Siilinjärvi lähiliikennealueella aiheutuu lipputulojen vähenemisen vuoksi nettomääräisesti kustannusten nousua vuonna 2017 arviolta yhteensä 217 000 (+31,8 %). Yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palveluliikenne hoidetaan kahdella Pali- 52

bussilla, joista toinen palvelee varsinkin kunnan eteläosia. ssa palveluliikenteen nettokustannukset ovat n. 186 000 vuonna 2017. Palveluliikenteen nykyinen sopimuskausi päättyy 30.6.2017 ja liikenne tullaan kilpailuttamaan alkuvuoden 2017 aikana. Kuntien välisen joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimiva Pohjois-Savon ELY-keskus on siirtynyt valtaosin Waltti lippu- ja maksujärjestelmään. Siilinjärveläisillekin tuttu ja paljon käytetty Seutulippu käy vielä toistaiseksi vuoden 2017 puolella ELY-keskuksen Waltti-sopimusliikenteessä. Kuntien järjestämän liikenteen ja ELY-keskuksen liikenteen Waltti-liput ovat yhteensopivia. Tulot ja kustannukset tasoitetaan viranomaisten kesken nousukorvauksilla. Vuonna 2017 Siilinjärvelle arvioidaan koituvan kustannuksia nousukorvauksista n. 28 650 ja vastaavasti tuloja n. 9 500. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennealueella on Kuopion ja Siilinjärven kuntien yhteinen joukkoliikennelautakunta. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös joukkoliikennelautakuntaa. Joukkoliikenteen toiminnan toteutumista ja kustannuksia seurataan myös Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen toimesta. Joukkoliikenteen palvelutaso on työssäkäyntiliikenteen osalta hyvällä tasolla. Kiristyvän talouden myötä on nähtävissä riskejä, että palvelutasotarkastelua joudutaan tekemään ja joukkoliikenteen saatavuus voi heikentyä. Kiristyvä talous ja kilpailukykyisen joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen henkilöautoliikenteeseen nähden on suuri haaste. Työllisyystilanteen heikkeneminen ja työpaikkojen väheneminen seudullisesti vähentävät joukkoliikenteen käyttöä työssäkäyntiliikenteessä. Tämä vähentää kunnan saamia lipputuloja ja kasvattaa nettokustannuksia. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Siilinjärven kuntastrategia ja toiminnan tavoitteet maankäytön sekä palvelurakenteen osalta ovat valmisteilla olevan uuden Kuopion seudun joukkoliikennestrategian tukena. Joukkoliikenteen keskeisenä kehittämistavoitteena on asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Palvelutason säilyttäminen Vuosittain seurattavat mittarit Asiakastyytyväisyys Riskiarvio Palvelutason heikkeneminen vähentää joukkoliikenteen saatavuutta. 53

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myytyjä seutulippuja 2 188 -* -* - - Etelä-Siilinjärvi-lippu 622 -* -* - - Myydyt Waltti kausiliput (kpl) 1 800 1 840 1 880 1 920 Joukkoliikenteen nettokustannukset ( / asukas) 41,56 42,28 52,63 53,37 53,95 *Lippujärjestelmä vaihtuu kokonaisuudessaan vyöhykepohjaiseen kausilippuun Keskeiset talouden muutokset Tulot Kaupunkiliikenteen (lähiliikenne) lipputulojen väheneminen... - 177 500 Maaseutuliikenteen lipputulojen väheneminen... - 105 900 Nuosukorvaukset ELY:n Waltti-kortin käytöstä kaupunkiliikenteessä... + 9 500 Peruskoululaisten koululaislipputulojen siirtyminen sisäiseksi tuloksi... + 201 000 KELA:n korvaama koulumatkatuki... + 155 000 Menot Joukkoliikenteen kuljetuskustannukset (liikennöintikorvaukset)... + 93 500 Viisaan liikkumisen hankkeen Siilinjärven kuntaosuus... + 26 400 Nousukorvaukset ELY-keskuksen sopimusliikenteelle... + 28 650 Tuloslaskelma JOUKKOLIIKENNE Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 248 563 1 414 000 970 037-31,4 Sisäisten palvelujen myynti 164 390 44 300 245 311 453,7 Tuet ja avustukset 140 400 126 000 285 000 126,2 TOIMINTATUOTOT 1 553 353 1 584 300 1 500 348-5,3 1 515 351 1 530 505 Henkilöstökulut -3 594-3 350-3 619 8,0 Palvelujen ostot -2 425 031-2 498 280-2 646 857 5,9 Sisäiset palvelujen ostot -52-48 Avustukset -25 238-4 500-100,0 TOIMINTAKULUT -2 453 916-2 506 130-2 650 524 5,8-2 686 836-2 723 915 TOIMINTAKATE -900 563-921 830-1 150 176 24,8-1 171 485-1 193 410 54

K U N N A N H A L L I T U S 6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnan hallintoja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kunnan muiden palvelualueiden ja toimintayksiköiden tukeminen ja ohjaaminen. Kunnanjohtajan johdolla palvelualueen tehtäviin kuuluu koko kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun palvelutoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen sekä omistajapolitiikan johtaminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Talouden jatkuva alavireisyys vaikeuttaa kuntaalan talouden hallintaa ja uhkaa sen vakautta. Uudistus maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat kunnan johtamiseen, päätöksentekoon, palveluverkostoon, palveluiden laatuun ja palveluiden kustannuksiin. Tämä muutos tulee vaikuttamaan koko kunnan toimintaan, ja siinä tulee korostumaan konserniohjaus sekä demokraattinen päätöksenteko niin ylikunnallisissa kuin maakunnallisissakin toimielimissä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopistealueet ja menettelyt Kuntastrategia päivitettäessä tulee huomioida ennakoivasti maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset kunnan rooliin kuntapalveluiden osalta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja tavoilla sekä elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen tulevat olemaan em. uudistusten myötä entistä vahvemmin toiminnan keskiössä. Omatoimisuuteen ja oman vastuunottokyvyn vahvistamiseen tarvitaan niin kunnalta kuin kuntalaisilta uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Tällaisten toimintaedellytysten luomisessa tulee olla vahva valmius luoda uutta ennakkoluulottomasti ja vahvistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä. Työtapaturmien vähentämiseksi tulee kiinnittää koko henkilöstön huomio ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla osa-alueilla. Riskiarviointia tulee tehdä kattavasti kaikissa kunnan toimintayksiköissä. Henkilöstön sitouttaminen tähän toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Taloustilanne kokonaisuutena vaikuttaa vahvasti uusien asuntojen kysyntään. Kysyntään voidaan vaikuttaa myös kunnan toimivalla palvelurakenteella. Yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa voidaan entisestään vahvistaa nopeasti käyttöönotettavilla yritys- ja liikerakennusalueilla. Kunnan tuki osaavan henkilöstön osalta on myös kriittinen menestystekijä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Suunnittelukauden tavoitteilla on tarkoitus vastata kuntastrategian seuraaviin tavoitteisiin: 1) osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, 2) vastuullinen kasvupolitiikka ja 3) vahva elinkeinotoimi. 55

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Strategiaprosessi Työtapaturmien vähentäminen Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntorakentamiseen Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien lisääminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Kuntastrategia päivitetty Tapaturmien lukumäärien ja niistä aiheutuvien sairauspoissaolojen selkeä vähentyminen Vuosittain seurattavat mittarit Strategiapäivitys valmis vuoden 2017 lopussa Tapaturmien määrä ja sairauspoissaolot Riskiarvio 120 asuntoa / vuosi Valmistuneet asunnot Kysyntä 50 työpaikkaa / vuosi Työpaikkamäärän kasvu Maakunta- ja soteuudistuksen mahdolliset vaikutukset strategiatyön onnistumiselle Vaikuttamismahdollisuudet ja -keinot Yritysten investointikyky ja -halukkuus Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Hallinto- ja viestintäpalvelut -1 444 710-1 444 710 Elinkeinopalvelut -784 020 280 000-504 020 Henkilöstöpalvelut -1 183 930 1 183 937 7 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut -594 208 1 828 750 1 234 542 Kaavoitus -455 475 13 200-442 275 Konserniyhtiöt -895 260 102 400-792 860 Sitovuustaso yhteensä -5 357 603 3 408 287-1 949 316 Tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 22 337 19 850 21 050 Sisäisten palvelujen myynti 905 458 1 021 943 978 937 Maksutuotot 43 086 64 700 44 700 Tuet ja avustukset 201 432 200 000 205 000 Vuokratuotot 1 244 819 1 310 000 1 327 400 Muut toimintatuotot 684 990 631 200 831 200 TOIMINTATUOTOT 3 102 121 3 247 693 3 408 287 3 442 370 3 476 794 Henkilöstökulut -1 542 555-1 733 460-1 596 504 Palvelujen ostot -1 713 564-1 969 009-1 967 975 Sisäiset palvelujen ostot -373 035-374 244-372 583 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54 087-54 480-53 180 Avustukset -11 500-552 300-620 260 Vuokrat -229 831-550 050-487 230 Sisäiset vuokrat -224 670-224 671-224 671 Muut toimintakulut -34 833-33 847-35 200 TOIMINTAKULUT -4 184 075-5 492 061-5 357 603-5 431 002-5 505 950 TOIMINTAKATE -1 081 954-2 244 368-1 949 316-1 988 632-2 029 156 Poistot -30 331-27 460-44 685-44 685-44 685 56

Hallinto- ja viestintäpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Kunnan kokonaiskehityksen, kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin on olennainen tulosalueen toiminnan painopistealueista. Uudistunut Kuntalaki tullaan kaikilta osin huomioimaan kunnan toimintaa ohjaavissa säännöissä ja ohjeissa. Kuntaviestinnän tavoitteena on omalta osaltaan edistää kuntastrategian toteutumista ja toimia kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehittää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi. Monikanavaisen viestintäosaamisen vahvistaminen on keskeinen toiminnan painopistealue samoin kuin ihmisten rohkaisu ja ohjaaminen uusien asiointi- ja palvelutapojen käyttöönottoon viestinnän keinoin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2 2 2 2 2 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Hallintouudistus Hallintosääntö hyväksytty valtuustossa viimeistään toukokuussa 2017 Hyväksytty sääntö Valtuuston hyväksymä hallintosääntö Viestinnän ja vuorovaikutuksellisuuden vahvistaminen Selvitys valtuuston kokousten lähettämisestä suorana verkon kautta Selvitys Yhteistyöselvitys valmis Kunnan verkkosivuuudistus Responsiiviset ja verkkoasiointiin kannustavat verkkosivut Verkkosivu-uudistus valmis viimeistään vuoden 2017 lopussa Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloarviot ja määrärahat Hallinto- ja viestintäpalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 66 316 Toimintakulut -1 380 648-1 457 006-1 444 710-1 464 503-1 484 713 Toimintakate -1 314 333-1 457 006-1 444 710-1 464 503-1 484 713 57

Elinkeinopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Olemassa olevat yritysalueet ovat täyttyneet. Uusia pyritään luomaan pikaisesti Radantaukselle ja Rissalaan. Luovutettavilta tonteilta edellytetään hyvää rakennettavuutta tai niiden esirakentamista. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maaaineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Pyöreälahden pienyritystonttien rakentaminen siirtyy vuodelle 2018 asuintonttien aikatauluttamisen mukana. Siilinjärvellä tarvitaan edelleen uusien tonttien kaavoittamista ja toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpeisiin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän kasvu Liikekeskustojen vetovoimaisuuden parantaminen Rakentamisen edistäminen Investointien edistäminen Rakennushankkeet Uudet erikoistavarakaupan/palveluyritysten liikerakennuspaikat Kahdeksan hanketta 1 paikka / v Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Työpaikkamäärän muutos +50 +80 + 45 +50 +50 Teollisten työpaikkojen määrä +30 +50 +10 +50 +50 Luovutetut tontit ja toimitilat +9 +8 +8 +10 +10 Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloarviot ja määrärahat Elinkeinotoimi Tilinpäätös TS 2018 TS 2019 2015 2016 2017 Toimintatulot 235 007 279 000 280 000 282 800 285 628 Toimintakulut -671 542-789 727-784 020-794 761-805 729 Toimintakate -436 535-510 727-504 020-511 961-520 101 58

Henkilöstöpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkilöstöpalvelut tuottaa työnantajapalveluita muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista kunnassa. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten yhteiseen henkilöstökoulutukseen, työhyvinvointitoimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoon ja Kuhilaan palkkahallinnon palveluihin varataan määrärahat keskitetysti muille palvelualueille sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Kunnan kokonaishenkilöresurssi on noin 1 400 henkilötyövuotta. Uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti. Uusiin sopimuksiin ei sisälly palkantarkistuksia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö 4 4 4 4 4 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Osallistava johtamisjärjestelmä Jokaisen työntekijän aktiivinen oman osaamisen ja työn kehittäminen Työkyvyttömyyden kustannusten vähentäminen Keskitetyn koulutuksen osa-alueena on käynnistetty esimiesten valmennusohjelma 2016 2017 Kehityskeskustelujen pitäminen Työhyvinvointikysely toteutetaan keväällä 2017 Ratkaisukeskeiset valmennukset ja työyksiköiden kehittämispilotit Kannustavan palkkauksen/tuottavuuslisän pilotointi jatkuu vuoden 2018 loppuun Esimiesten valmennuksen arviointi syksyllä 2017 Käytyjen kehityskeskustelujen määrä Työhyvinvointikysely Työyksiköiden kehittämistehtävien arviointi Arvioidaan kannustavan palkkauksen pilotilla saavutetut säästöt Uusi työkyvyn tukikokeilu Varhe-maksut Työtapaturmien systemaattinen ehkäisy ja raportointikäytännöt Työtapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät Säännöllinen esimieskoulutus Kehityskeskustelut toteutuvat vakinaisen henkilöstön osalta 100 prosenttisesti Työhyvinvointi samalla tasolla kuin edellisen kyselyn aikaan vuonna 2014 Vähintään 15 työyksikköä toimii pilottiyksiköinä ja toteuttaa oman työn kehittämistehtävän Varhe-maksut vähenevät 5 % Tapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät vähenevät 50 % 59

Keskeiset talouden muutokset Tulot Työterveyshuollon tulot arvioitu menojen tasolle... + 5 000 Menot Kuhilaan menot arvioitu vuoden 2016 toteutuman pohjalta ja varattu kehittämisrahaa (HR-Analytics)... - 9 000 Kuntarekryn sijaisosion käyttöön lisämääräraha... + 9 000 Tuloarviot ja määrärahat Henkilöstöpalvelut Tilinpäätös TS 2018 TS 2019 2015 2016 2017 Toimintatulot 1 106 984 1 221 943 1 183 937 1 195 776 1 207 734 Toimintakulut -1 109 008-1 228 803-1 183 930-1 200 185-1 216 748 Toimintakate -2 024-6 860 7-4 409-9 014 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: vs. maankäyttöinsinööri Heikki Pietikäinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varaudutaan merkittävään työpaikkojen ja väestön lisäykseen kaavoittamisen myötä. Raakamaata hankitaan hieman vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta maanhankinnan neuvotteluita käydään tulevien vuosien tarpeiden näkökulmasta. Tonttien luovutukseen keskitytään enemmän ja pyritään tarjoamaan tontteja monipuolisesti etelä- ja pohjoisosista Siilinjärveä. Omarantaisia rakennuspaikkoja jaetaan Panninniemestä ja kerrostalojen rakennuspaikkoja luovutetaan rakentamiselle Siilinpään alueelta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 11 10,5 10 10 10 Maankäyttöinsinööri palaa töihin 2017. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Maanhankintaa ja -luovutusta ohjaavan maankäytön toteuttamisohjelman laatiminen Riittävä ja monipuolinen rakennuspaikkojen tarjoaminen vuosittain rakentajille Maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä kaavoituksen kanssa Panninniemen rantaalueen rakennuspaikat jaettavaksi rakentajille Valmiusaste Luovutettavien rakennuspaikkojen riittävyys Ohjelma hyväksytty Luovutettujen rakennuspaikkojen määrä ja monipuolisuus 60

Informatiiviset tunnusluvut Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Hankittu raakamaata (ha) 76 0 30 30 50 Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) 18 30 30 30 30 Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) 1 374 50 50 50 50 Keskeiset talouden muutokset Tulot Pyöreälahden rivitalorakennuspaikan ja Siilinpääntien kerrostalorakennuspaikan myynnin siirtyminen 2017 vuodelle... + 700 000 Tuloarviot ja määrärahat Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 682 124 1 648 550 1 828 750 1 847 038 1 865 508 Toimintakulut -558 280-654 808-594 208-602 349-610 661 Toimintakate 1 123 844 993 742 1 234 542 1 244 689 1 254 847 Kaavoitus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeuttamiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää monipuolista asunto- ja rakennuspaikkatarjontaa. Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvutavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja kyläyleiskaavojen tavoitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehittää elinvoimaisia kyliä. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 4,6 5,4 5,0 5,0 5,0 Vanhuuseläketapahtumat 0,6 61

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen edistäminen Riittävä tonttitarjonta asuntorakentamiselle Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän edistämiselle Informatiiviset tunnusluvut Kehvo-Väänälänranta rantayleiskaava Kunnan pitkän tähtäimen maankäyttösuunnitelma Kyläalueiden yleiskaava (Kumpunen, Hamula, Pöljä) Taivallahden asuinpientaloalue Etelä-Siilinjärven uusi kerrostaloalue Kirkonkylän uusi kerrostaloalue Harjamäen työpaikkaalue Valmiusaste Valmiusaste Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Valmiusaste Kaavallinen valmius työpaikkarakentamiseen Kaavaehdotus valmistunut Suunnitelma valmistunut Kaavatyö valmisteilla Asemakaava hyväksytty Asemakaava hyväksytty Asemakaava hyväksytty Kolmen vuoden tarvetta vastaava Asemakaava valmisteilla Viiden vuoden tarvetta vastaava Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ hyväksytty kaava) 1/3 - - - - Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) 540 300 300 300 300 Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä 1 1-1 1 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 85 50 50 50 50 Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) 1 676 1 700 1 750 1 800 1 850 Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) 1 1-1 1 Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloarviot ja määrärahat Kaavoitus Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 11 691 13 200 13 200 13 332 13 465 Toimintakulut -454 597-452 717-455 475-461 715-468 087 Toimintakate -442 906-439 517-442 275-448 383-454 621 62

Konserniyhtiöt Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Omistajaohjauksen vahvistamisen tavoitteena on kunnan tytäryhteisöjen entistä parempi palvelukyky ja kustannustehokkuus. Konserniyhtiöt, joille kunta maksaa toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja muihin ylläpitokuluihin, on siirretty omaksi tulosalueekseen talousarviosta 2016 alkaen. Ne ovat aiemmin sisältyneet useammalle eri palvelualueelle. Varsinaiset konserniyhtiöiden tavoitteet ym. tekstit löytyvät kohdasta 3.2. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Tytäryhtiöiden ohjaus Omistajaohjauksen vahvistaminen Kuntastrategian mittarit Kuntastrategian ja uuden kuntalain mukainen toiminta Keskeiset talouden muutokset Siilinjärven Uimala Oy Menot Ravintola on yksityistetty, Uimala Oy:n vuokra pienenee... - 33 000 Siilinjärven Pysäköinti Oy Menot Pitkäaikaisten lainojen lyhennys kasvaa... + 32 000 Tuloarviot ja määrärahat Konserniyhtiöt Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 85 000 102 400 103 424 104 458 Toimintakulut -10 000-909 000-895 260-907 525-920 049 Toimintakate -10 000-824 000-792 860-804 101-815 591 63

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A 6.2 SIVISTYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ovat yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sivistyspalvelut, joka sisältää seuraavat tulosalueet; opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntapalvelut sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sivistystoimen toimintaympäristön muutokset on kuvattu tulosalueiden osioissa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Koulu- ja päiväkotitiloihin kohdistuvat sisäilmakorjaukset eivät välttämättä poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia. Mahdollisina seurauksina ovat henkilöstön ja lasten jatkuva oireilu, lisääntyvät sairaspoissaolot sekä korvaavien väistötilojen puute. Riskin hallinta edellyttää nopeaa, oikean suuntaista ja asiantuntevaa reagointia. Päivähoitotarpeen muuttuminen ennustettujen lapsimäärien, lainsäädännön tai työllisyystilanteen muuttuessa luo riskin pätevän päivähoitohenkilöstön saannissa ja palveluiden tarjonnassa. Mahdollisina seurauksina on, että erilaisia päivähoitopalveluvaihtoehtoja ei ole riittävästi ja siten vastaisivat perheiden palvelutarpeisiin. Päivähoitoa hakevien lasten määrään, lainsäädäntöön tai työllisyystilanteen muutoksiin ei varhaiskasvatuksessa voida vaikuttaa. Riskien hallinta edellyttää, että pätevää henkilöstöä on saatavilla. Henkilöstön palkkaus ja työolosuhteet pidetään seutukunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Sivistystoimen talousarviosuunnitelmissa huomioidaan talouden tiukkeneminen. Tulevat investoinnit ja hankinnat mitoitetaan päätetyn kasvuvaihtoehdon mukaisiksi. Hankinnoissa hyödynnetään seudullisia kilpailutuksia. Tavoitteena on varmistaa hyvät ja laadukkaat peruspalvelut niukkenevista voimavaroista huolimatta. Henkilöstön hyvä ammattitaito varmistetaan jatkossakin riittävällä täydennyskoulutuksella. 64

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko sekä laadukkaat opetuspalvelut Määrällisesti riittävä, lasten tarpeita vastaava monipuolinen ja laadukas varhaiskasvatus Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Nuorisotakuu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Koulujen tilat ovat opetuksen järjestämiseen riittävät, terveelliset ja turvalliset. Opetuksen saavutettavuus on keskiarvoa korkeammalla tasolla Itä- Suomeen verrattuna. Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon. Tarjolla erilaisia palveluvaihtoehtoja riittävästi ja siten, että ne vastaavat perheiden palvelutarpeisiin Virikkeellisemmät kouluja asuinympäristöt Apua tarvitsevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen etsivän- ja erityisnuorisotyön kautta Vuosittain seurattavat mittarit Koulujen tilojen määrä. Koulujen oppilasmäärät. Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely ja opetuksen laatukysely (joka toinen vuosi). Lasten määrä eri palvelumuodoissa (seurataan osavuosikatsausten yhteydessä) Toteutuneet lähiliikuntapaikkahankkeet Nuorisotakuun toteutuminen Riskiarvio Koulutiloihin tehtävät sisäilmakorjaukset eivät poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia Ennustettujen lapsimäärien muuttuminen. Pätevän hoito- ja kasvatushenkilöstön saannin vaikeutuminen. Turvallisten ja terveellisten tilojen puute. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön nopeat muutokset. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisaikataulu ei vastaa alueiden tarpeita Apua tarvitsevien nuorten määrän lisääntyminen, tavoittamattomuus tai haluttomuus työskennellä erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa (vapaaehtoisuus), ongelmien kasaantuminen Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana kaikki alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Opetuspalvelut -25 167 009 772 921-24 394 088 Varhaiskasvatuspalvelut -16 616 174 2 002 800-14 613 374 Kansalaisopisto -955 571 201 630-753 941 Kirjasto -1 184 293 28 200-1 156 093 Liikuntapalvelut -1 403 819 20 182-1 383 637 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut -955 897 86 500-869 397 Sitovuustaso yhteensä -46 282 763 3 112 233-43 170 530 65

Keskeiset talouden muutokset Tulot Tulovähennys valtion avustamissa koulujen kehittämishankkeissa... - 48 150 Tulovähennys kunnille myytävissä päivähoitopalveluissa... - 83 500 Kirjaston varausmaksujen poistuminen, kirjastolain muutos... - 2 100 Suomi 100 juhlavuoden avustus... + 5 000 Menot Opetusverkon leasingkulujen siirto tietohallinnolta.... + 107 000 Vähennys asiakaspalveluiden ostoissa (kotikuntakorvausmenot)... - 183 300 Henkilöstömenojen lisäys mm. Pilvilinnan päiväkodin uusi lapsiryhmä... + 293 000 Uimalapalveluiden oston lisäys... + 30 000 Suomi 100 juhlavuoden tapahtumajärjestelyt... + 30 000 Tuloslaskelma SIVISTYSPALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 954 569 951 102 766 985-19,4 Sisäisten palvelujen myynti 26 999 Maksutuotot 1 721 767 2 034 716 2 137 435 5,0 Tuet ja avustukset 234 298 190 122 178 573-6,1 Vuokratuotot 27 021 26 140 26 640 1,9 Muut toimintatuotot 3 107 2 950 2 600-11,9 TOIMINTATUOTOT 2 967 761 3 205 030 3 112 233-2,9 3 143 355 3 174 789 Henkilöstökulut -26 005 114-26 202 904-26 381 495 0,7 Palvelujen ostot -2 359 777-2 599 711-2 268 749-12,7 Sisäiset palvelujen ostot -4 828 479-4 896 569-5 046 489 3,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -903 175-1 035 758-1 074 617 3,8 Sisäiset aineet, tarv. ja tavarat -24 283-22 568-23 473 4,0 Avustukset -3 028 259-2 516 630-2 516 300 Vuokrat -924 181-972 038-1 170 993 20,5 Sisäiset vuokrat -7 615 908-7 714 435-7 776 679 0,8 Muut toimintakulut -35 852-24 987-23 968-4,1 TOIMINTAKULUT -45 725 028-45 985 600-46 282 763 0,6-46 916 837-47 564 289 TOIMINTAKATE -42 757 267-42 780 570-43 170 530 0,9-43 773 482-44 389 500 Poistot -550 242-557 281-425 057-23,7-524 865-492 913 66

Opetuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2025 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin: - Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Yhteistyön lisääminen Kuopion opetustoimen kanssa Sivistyslautakunta on hyväksynyt perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ja tuntijako ovat pääosin voimassa 1.8.2016 alkaen. Yläkoulut siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaan ja tuntijakoon vuosiluokittain 1.8.2017 alkaen. Lukion opetussuunnitelma ja tuntijako astuvat voimaan 1.8.2016 alkaen. Lukio on mukana valtakunnallisessa tuntijakokokeilussa. Opiskelijat valitsevat kumman tuntijaon mukaan suorittavat lukioopinnot. Siilinjärvi on edelleen mukana valtakunnallisissa Osaava koulutushankkeessa. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishanke jatkuu ainakin kevätlukukauden loppuun. Jatko on hyvin epävarmaa. Valtio todennäköisesti poistaa kerhotoiminnan avustukset. Koululaisten koulupäivän liikunnan lisäämiseen tähtäävä Liikkuva koulu toimintakulttuuri kattaa kaikki Siilinjärven koulut esikoulusta lukioon. Koulut järjestävät erilaisia tapahtumia Suomi 100-vuotta juhlavuotena. Siilinjärven lukio on mukana valtakunnallisessa ISOverstas kehittäjäyhteisössä, joka tukee jäsenorganisaatioitaan tarjoamalla kanavia, työvälineitä ja sisältöjä verkko-oppimisen kehittämiseen, opetustarjontaan ja osaamisen varmistamiseen. Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1 2 luokkalaisille 11 toimipisteessä. Kolmas- ja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden ja Pöljän kouluilla sekä Kotipolun toimipisteessä. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6 luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0-9. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 546 100 oppilasta vuonna 2015. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 prosenttia. Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna 2016 17 peruskoululaisia 3 057. Oppilasmäärä on kasvanut 49 oppilaalla edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Siilinjärven oppilasennusteen lähes oppilasmäärässä tapahtuu pientä kasvua. Koulunkäyntialueilla vuosittaiset oppilasmäärät voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Lukiolaisia on lukuvuonna 2016 17 275 opiskelijaa. Opiskelijoita on 2 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. 67

Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1 6 Vuosiluokat 7 9 Joista erityisopetusoppilaita* Lukio 2010 1810 925 246 306 2015 1800 935 243 273 2016 1831 951 238 268 2017 1830 896 238 271 2020 1943 895 200 290 2025 2124 994 200 290 2030 2310 1072 200 290 * erityisluokkalaiset tai integroidut Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Syksyllä 2015 tehostettua tukea sai 45 900 peruskoulun oppilasta eli 8,4 prosenttia peruskoululaisista. Määrä on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2011. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus pysyi syksyllä 2015 kahden edellisen vuoden tasolla, 7,3 prosentissa. Siilinjärvellä saa syksyllä 2016 tehostettua tukea 11,3 % (2015 9,9,%) ja erityistä tukea 8,1% (2015 8,4%). Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2010) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista oli noin 91 prosenttia ja lukion opettajista 93 prosenttia. Erityisopettajista vain 76 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena 2015 2016 muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 279 279 283 283 283 Vanhuuseläketapahtumat 6 6 4 7 8 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 6 6 4 7 8 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Opetussuunnitelman uudistaminen Kerhotoiminnan kehittäminen Langattoman opetusverkon toteutus Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman laatiminen Oppilaskerhot Suunnitelma Opetussuunnitelma Valtion tukeman koululaisten kerhotoiminnan korvaaminen muilla oppilaiden harrastustoimintaa edistävillä toimenpiteillä. Langaton opetusverkko on valmis 30.6.2018 mennessä Laaditaan kulttuuritoimen kanssa kulttuurikasvatussuunnitelma vuoden 2017 loppuun mennessä 68

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Opettajien lukumäärä 211 212 216 216 216 Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu 5 580* 5 683* 5 683 5 683 5 683 - lukio 5 276* 5 070* 5 070 5 070 5 070 Täydennyskoulutuspäivät/henkilö 2 3 3 3 3 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 8 - - - - Opetustunnit peruskoulussa 178 078 176 803 176 814 176 814 176 814 Opetustunnit lukiossa 12 472 12 472 12 514 12 514 12 514 Peruskoulun päättäneet 294 298 346 346 346 Lukion päättäneet 88 87 77 80 90 * Ei sisällä sisäisiä eriä. Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, 2 747 2 735 2 794 2 794 2 794 joista vieraskuntalaisia 63 51 53 53 53 Opiskelijoita lukiossa, 271 275 268 268 268 joista vieraskuntalaisia 48 48 45 45 45 Kuljetusoppilaat 659 665 655 655 655 Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,75 1,75 1,71 1,71 1,71 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,50 1,45 1,45 1,45 1,45 Keskeiset talouden muutokset Tulot Vähennys kotikuntakorvauksissa... - 74 300 Vähennys yhteistoimintakorvauksissa... - 27 530 Lisäys IP-toimintatuotoissa... + 11 800 Vähennys valtion avustamissa kehittämishankkeissa... - 48 150 Menot Henkilöstö- ym. menojen vähennys valtion avustamissa kehittämishankkeissa... - 54 100 Turvapaikanhakijoiden valmistavan opetuksen henkilöstömenolisäys... + 59 300 Sisäilmakorjausten aiheuttamat tarvike- ja materiaalihankinnat... + 15 000 Opetusverkon leasingkulujen siirto tietohallinnolta ja leasingkulujen lisäys... + 179 000 Vähennys henkilösivukuluissa... - 175 500 Vähennys asiakaspalveluiden ostoissa (kotikuntakorvausmenot)... - 183 300 Peruskoululaisten linja-autokuljetuskustannusten siirto sisäiseksi kuluksi... - 201 000 Tuloarviot ja määrärahat Opetuspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 838 050 911 818 772 921 780 650 788 457 Toimintakulut -25 234 344-25 440 012-25 167 009-25 511 797-25 863 860 Toimintakate -24 396 294-24 528 194-24 394 088-24 731 147-25 075 403 69

Varhaiskasvatuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Eeva-Liisa Lyytinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen tulevan vuoden toimintaan vaikuttaa mm. 1.8.2016 voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos, jolla kaikkia alle kouluikäisiä lapsia koskeva subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen rajattiin aiemmasta 50 viikkotunnin oikeudesta 20 viikkotuntiin. Vanhemmat voivat valita kahdesta eri vaihtoehtoisesta järjestämistavasta perheelle parhaiten sopivan. Lain muutoksen voimaan tultua suurin osa subjektiivista oikeutta käyttävistä perheistä Siilinjärvellä on valinnut osaviikkoisen kokopäivähoidon 2 3 päivää viikossa. Subjektiivisen päivähoidon vaihtoehtona perheille tarjotaan osapäiväisiä ja osaviikkoisia, maksuttomia Avoimen päiväkodin palveluja, jonne lapset osallistuvat yhdessä vanhemman kanssa sekä Muksumökki-leikkitoiminnan palveluja, joihin yli 2-vuotias lapsi voi osallistua osaviikkoisesti ja -päiväisesti yksin. Leikkitoiminnasta peritään maksu, joka sisältää välipalan. Niin ikään elokuun 2016 alusta tuli voimaan päivähoitoasetuksen muutos, jonka mukaan yli 3- vuotiaiden lasten ryhmiin on ollut mahdollisuus sijoittaa kahdeksan lasta yhtä kasvatushenkilöä kohden aiemman seitsemän lapsen sijaan. Muutos on otettu käyttöön niissä lapsiryhmissä, joissa tilat ja ilmanvaihto huomioiden lasten määrän lisääminen on ollut mahdollista. Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuoden 2016 alusta on lisännyt lasten aamu-, ilta- ja viikonloppuhoidon tarvetta siinä määrin, että elokuun 2016 alusta päiväkoti Pilvilinnaan on perustettu uusi, määräaikainen lapsiryhmä. Myös päiväkodin aukioloaikaa on jatkettu vastamaan paremmin perheiden palvelun tarvetta. Päiväkoti on avoinna maanantaista perjantaihin klo 4.15 22.30. Viikonloppu- ja vuorohoito järjestetään koko kunnan alueelle keskitetysti päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa. Elokuun 2016 alusta esiopetuksessa otettiin käyttöön valtakunnallisten perusteiden mukaan laadittu uusi esiopetussuunnitelma, joka korostaa perheiden ja lapsen osallisuutta, toiminnallista oppimista, lapsen itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja, monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Turvapaikkaa hakevien perheiden lasten esiopetus järjestetään Leppäkaarteen päiväkodissa ja päiväkoti Pilvilinnassa. Esiopetus muuttui kaikkia 6-vuotiaita velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen. Uusi valtakunnallisten perusteiden mukaan laadittava kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Suunnitelman valmistelutyö on aloitettu yhdessä henkilöstön, perheiden ja sidosryhmien kanssa. Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä vähenee edelleen aiheuttaen samalla perhepäivähoitopaikkojen vähentymisen ja hoitopaikkojen tarpeen lisääntymisen päiväkotihoitoon. Perhepäivähoidon supistuminen on valtakunnallinen ilmiö. Alhainen palkkataso ja omassa kodissa työskentely eivät houkuttele nuoria ihmisiä. Kotona tapahtuvaa lasten hoitoa tuetaan lakisääteisellä lasten kotihoidon tuella. Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Kunnassa työskentelee viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityisessä päivähoidossa käytössä oleva palveluseteli on monipuolistanut palveluvalikoimaa. Palvelujen laajentamista uhkaa paheneva työvoimapula omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kohdalla. Vakinaisiin tehtäviin, perhepäivähoitajien ja erityislastentarhanopettajien tehtäviä lukuun ottamatta, on saatu pätevät hakijat, sijaisuuksia joudutaan hoitamaan epäpätevällä henkilöstöllä. Syyskuun 2016 alusta tarkistettiin erityislastentarhanopettajien ja kiertävien erityislastentarhanopettajien palkkausta seudullisesti kilpailukykyiselle tasolle. 70

Lokakuussa 2016 aloitettiin Etelä-Siilinjärven uuden päiväkodin ja nuorisotilojen rakentaminen entiselle Vuorelan päiväkodin tontille. Hanke valmistunee marraskuun lopussa 2017, jolloin uudet päiväkotitilat ovat käyttöönotettavissa vuoden 2018 alusta. Toivalan ja Päivärinteen päiväkodeissa on tehty syksyn 2016 aikana sisäilmaan liittyviä selvityksiä, mahdollisten remonttitarpeiden laajuudet selviävät vuoden 2017 alkupuolella. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 300 300 300 300 Vanhuuseläketapahtumat 6 5 2 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 6 5 2 5 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Pätevän ja motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen Varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen Informatiiviset tunnusluvut Kuntarekry-ohjelman kattava hyödyntäminen Seudullisesti kilpailukykyiseen palkkaukseen siirtyminen vaiheittain Uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu yhdessä henkilöstön, perheiden ja sidosryhmien kanssa Pätevien hakijoiden määrä / avoin tehtävä Toteutuneet ammattiryhmäkohtaiset palkkojen tarkistukset Uusi varhaiskasvatussuunnitelma Avoimien vakinaisten tehtävien täyttö pätevillä hakijoilla on viiveetöntä Ammattiryhmittäin palkat ovat seudullisessa vertailussa kilpailukykyiset Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Lapsia päiväkotihoidossa 1 254 1 275 1 305 1 330 1 330 Lapsia perhepäivähoidossa 222 220 195 195 195 Lapsia esiopetuksessa 625 610 615 615 615 Lapsia vuorohoidossa 95 85 87 87 87 Lapsia palvelusetelillä hoidossa 143 130 137 137 137 Lapsia ostopalvelujen piirissä 20 15 16 16 16 Keskeiset talouden muutokset Tulot Tulovähennys kunnille myytävissä palveluissa... - 83 500 Tulolisäys indeksitarkistuksesta asiakasmaksuihin... + 99 500 Menot Menolisäys esikoulukuljetuksiin... + 33 300 Henkilöstömenojen lisäys mm. Pilvilinnan uusi lapsiryhmä... + 293 000 Tuloarviot ja määrärahat Varhaiskasvatuspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 806 454 1 981 800 2 002 800 2 022 828 2 043 056 Toimintakulut -15 789 464-16 166 251-16 616 174-16 843 816-17 076 260 Toimintakate -13 983 010-14 184 451-14 613 374-14 820 988-15 033 204 71

Kansalaisopisto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, hyvinvointia edistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa, kieliä ja tietotekniikkaa. Täytettyjä kurssipaikkoja on kalenterivuodessa yli 5 100, joilla opiskelee yli 2 800 eri henkilöä. Yhteiskunnan haasteena on pitää työikäiset mahdollisimman pitkään työkykyisenä ja toisaalta kannustaa eläkkeellä olevia pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Näissä molemmissa tehtävissä on kansalaisopistolla oma roolinsa, mikä otetaan huomioon kurssisuunnittelussa. Siilinjärven kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota kuntalaisille mm. laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Kansalaisopiston kurssitarjonnan pitäminen mahdollisimman houkuttelevana ja saavutettavana tukevat näitä tavoitteita. Kunta panostaa lapsiperheisiin ja siksi opistokin pyrkii tarjoamaan koko perheille sopivia kursseja. Kansalaisopisto järjestää vuosittain maahanmuuttajille suomenkielen ja -kulttuurin koulutusta. Mikäli kuntaan jää asumaan pakolaisia, suomenkielen koulutuksen järjestämiseen löytyy kansalaisopistosta valmiuksia. Opettajiensa osaamisen kehittämiseksi liikkuvuuden avulla kansalaisopisto sai Erasmus+ -hankerahaa, joka käytettiin vuonna 2016 kahdeksan opettajan matkoihin. Tavoitteena on jatkaa syntyneiden yhteyksien syventämistä uudella hankehakemuksella vuonna 2017. Toinen hanke, Digi- Osaava, jatkaa vielä kevään 2017 aikana digitaalisen pedagogiikan opettamista opettajille. Kansalaisopiston toimisto kunnantalolla ja taajaman opetustilat Taitolassa, pääkirjaston alakerrassa, ovat osoittautuneet sisäilmaltaan huonoiksi. Yli 30 vuotta vanhat opetustilat ovat lisäksi käyneet ahtaiksi ja luokkamäärältään riittämättömiksi. Lisäksi taajamassa opetuksen keskittäminen yhteen paikkaan olisi tehokkaampaa. Nykyiset tilat ovat aktiivikäytössä päivittäin viikonloput mukaan lukien aamusta iltaan. Kansalaisopisto tarvitsee mahdollisimman pian uudet, suuremmat, toimivammat ja sisäilmaltaan terveellisemmät toimitilat. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 7 7 7 7 7 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Kansalaisopiston opetustilojen ja välineiden uusiminen Hankinnat ennakkosuunnitelman mukaisesti eri ainealueilla Opiskelijapalaute Opettajapalaute Arviointi asteikolla 1-5 4 72

SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tiedottamisen, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Informatiiviset tunnusluvut 1. DigiOsaava- ja Erasmus -hankkeet 2. Yksilöllisten tarpeiden mukainen koulutus Sähköiseen markkinointiin panostaminen 1. Osallistujien määrä hankkeissa vuoden lopussa 2. Täydennyskoulutuspäivien määrä 1. Pedanetin ja Facebookin kävijä/tykkääjämäärä kasvaa vuoden aikana 2. Sähköinen opintoopas 1. Vähintään 5 hlöä 2. Täydennyskoulutuspäiviä 15 1. 100 uutta kävijää/ tykkääjä 2. Uusi, sähköinen opas valmis viim. kevään 2018 kursseista Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 13,2 14 13,5 13,5 13,5 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 27,4 27 27 27 27 Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 25,4 24 25 25 25 Uusien opiskelijoiden määrä 533 600 540 540 540 Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,49 4 4,2 4,2 4,2 Brutto-opiskelijamäärä 5 868 5 100 5 150 5 200 5 200 Netto-opiskelijamäärä 3 199 2 800 2 850 2 900 2 900 Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä 29 15 15 15 15 Kurssimäärä 433 300 370 390 390 Opetustuntimäärä 9 774,5 8 900 8 900 8 900 8 900 - josta normaaliopetuksen tunnit 6 365 6 500 6 430 6 430 6 430 - josta taiteen perusopetuksen tunnit 1 314,5 1 315 1 320 1 320 1 320 - josta omakustanneopetuksen tunnit 1 003,5 1 025 1 110 1 110 1 110 - josta myyntipalvelun tunnit 1 091,5 60 40 40 40 Toimipaikkojen määrä 39 25 25 25 25 Keskeiset talouden muutokset Tulot Kuntouttavan työtoiminnan päättyminen, tulo poistuu... - 1 700 OPH:n myöntämän opinsetelituen väheneminen... - 1 100 Tarvikkeiden myyntitulon väheneminen... - 3 500 Kurssimaksutulotavoitteen suhteuttaminen pienentyneeseen kurssimäärään... - 2 500 Menot Palvelujen ostot mm. atk-kulut, av-, painatus- ja ilmoituskulut... + 3 000 Eläkemaksut vähenevät... - 11 500 Matkakulut vähenevät... - 5 900 Muut toimintakulut lisääntyvät... + 1 000 Nettomuutos... - 4 600 Tuloarviot ja määrärahat Kansalaisopisto Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 186 569 210 430 201 630 203 646 205 683 Toimintakulut -1 032 457-974 471-955 571-968 662-982 030 Toimintakate -845 888-764 041-753 941-765 016-776 347 73

Kirjasto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Maarit Kuusela Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan perus- ja lähipalveluita. Kirjastopalveluiden järjestämisestä säädetään laissa yleisistä kirjastoista. Laki yleisistä kirjastoista on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Uudessa laissa yleisen kirjaston tehtävänä on 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Uudessa laissa määritellään mm. valtion ja kunnan vastuuta kirjastopalveluiden järjestämisestä, yhteistyötä, maksuttomuutta, arviointia, osaamista, johtamista ja rahoitusta. Kirjastopalvelut ovat olleet pääsääntöisesti maksuttomia tähänkin saakka, mutta uudessa laissa maksuttomuutta halutaan laajentaa käsittämään myös aineiston varaaminen. Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku- Marja. Kirjastopalvelut pyritään pitämään mahdollisimman laadukkaina ja kattavina, vaikka henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Palveluiden kehittämistä ja uudistamista pidetään tärkeänä. Kirjastotoimessa otetaan vuoden 2016 lopulla käyttöön Koha-kirjastojärjestelmä, joka on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Kohaa kehitetään jatkuvasti ja kirjastotoimen henkilöstö pääsee mukaan kehittämistyöhön. Kohaan siirtyminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia muiden Koha-kirjastojen kanssa ja henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ja oman osaamisen kehittämiseen. Asiakaspalvelua halutaan parantaa käyttösääntömuutoksilla, jotka toteutetaan kirjastojärjestelmän vaihtumisen ja lakimuutosten yhteydessä. Yksinkertaistamalla käyttösääntöjä pyritään joustavampiin palveluprosesseihin ja muutosten tavoitteena ovat viime kädessä tyytyväiset asiakkaat. Pääkirjaston palveluita halutaan kehittää ja aukioloa laajentaa aamusta niin, että asiakkaat voisivat käyttää kirjastoa klo 9 10 omatoimisesti automaatiota hyödyntäen. Omatoimisesta asioinnista halutaan järjestää kokeilu, jonka avulla on tarkoitus kerätä tietoa siitä, miten asiakkaat laajennetun aukiolon kokevat, onko se tarpeellinen, onko järjestely toimiva jne. Tavoitteena on laajemman aukiolon vakiinnuttaminen omatoimisen asioinnin avulla aamuisin, jos kokeilun tulokset osoittautuvat hyviksi. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Palvelutarjontaa on laajennettu sähköisiin aineistoihin, kirjoihin ja lehtiin. Kirjaston henkilökunta neuvoo ja opastaa sähköisten aineistojen käytössä. Tässä apuna ovat valtionavustuksella hankitut tablet-laitteet, joita on sekä henkilökunnan että asiakkaiden käytössä. E-aineistohankinnoissamme pyrimme ottamaan asiakkaiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin. Verkkokirjasto eli asiakkaiden sähköinen käyttöliittymä kirjaston palveluihin on vuorovaikutteinen. Tämä tarkoittaa, että asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa verkkokirjaston sisältöön ja osallistua sisältöjen tuottamiseen. Asiakkaat voivat tehdä kirja-, levy- tai elokuva-arvosteluita ja suositella lukemiaan kirjoja tai muuta kirjaston aineistoa muille asiakkaille. Lisäksi verkkokirjasto mahdollistaa lainojen uusimisen, aineistohaun ja varausten tekemisen sähköisesti ympäri vuorokauden. Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen on ollut toiminnan painopisteenä jo pidempään. Kirjaston henkilökunta järjestää mm. kirjavinkkausta, kirjastonkäytönopetusta, kirjastosuunnistusta 74

ja satutunteja. Lasten ja nuorten lukemisharrastusta on tuettu myös erilaisilla kehittämishankkeilla (työpajat, kirjailijavierailut, mediakasvatus jne ), joita on toteutettu valtionavustuksilla. Tätä toimintaa halutaan jatkaa ja hankerahoitusta haetaan jatkossakin. Koulut ovat tärkeä yhteistyökumppani, kun lasten ja nuorten lukemisharrastusta halutaan tukea. Kirjasto tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Aikuisille suunnatuista palveluista kirjavinkit verkkokirjastossa, vaihtuvat näyttelyt, kirjavinkkaus erilaisille ryhmille ja lukupiiri ovat esimerkkejä. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Kirjasto tarjoaa verkkoyhteyksillä varustettuja asiakaskoneita ja langattoman verkon maksuttomasti asiakkaiden käyttöön. Kirjastotilojen käyttö opiskeluun ja työntekoon on lisääntynyt. Kirjasto nähdään yhä enemmän myös kuntalaisten kohtaamispaikkana. Kirjastopalveluiden hyödyntämisen lisäksi kirjastoon tullaan tapaamaan ihmisiä. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy verkkokirjastosta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 15 15 15 15 15 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 0 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 1 0 1 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Koha kirjastojärjestelmän käyttöönotto ja sen kehittämistyöhön osallistuminen Asiakaspalvelun parantaminen käyttösääntömuutoksilla Aukiolon laajentaminen / palveluiden kehittäminen pääkirjastossa Sähköisten aineistojen tarjoaminen asiakkaille Kehittämis- ja kokeilutoiminta, hanketoiminta Kirjaston henkilöstö mukana järjestelmän kehittämisessä Kirjastojärjestelmän vaihtumisesta ja kirjastolain muutoksista aiheutuvat muutokset käyttösääntöihin Omatoimisen asioinnin kokeilu aamuisin klo 9-10 automaatiota hyödyntäen E-kirjojen ja e-lehtien hankinta, aineiston käytön opastus Hankerahojen hakeminen kehittämis- ja kokeilutoimintaan esim. mediakasvatukseen, kirjavinkkaukseen, työpajoihin jne. Järjestelmän kehittyminen/ henkilöstön osaamisen kehittyminen Yksinkertaisemmat ja asiakasystävällisemmät käyttösäännöt Tilastot asioinnista / asiakaspalaute E-aineistot asiakkaiden käytössä, lainamäärät Valtionavustushakemukset Jatkuva ammattitaidon/osaamisen kehittäminen. Mahdollisuus olla mukana keskeisen työvälineen kehittämistyössä. Tyytyväiset asiakkaat, joustavammat palveluprosessit Laajemman aukiolon mahdollistaminen omatoimisen asioinnin avulla Asiakkaiden tarpeiden mukainen valikoima e-aineistoja tarjolla Valtionavustuksen saaminen vähintään yhteen hankkeeseen vuosittain 75

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaislainaus / vuosi 400 022 410 000 400 000 400 000 400 000 Kirjastokäynnit / vuosi 241 893 220 200 241 900 241 900 241 900 Kirjastoaineistoa / asukas 7,5 7,6 7,5 7,5 7,5 Lainat / asukas 18,3 19,0 18,3 18,3 18,3 Verkkopalvelun käyttökerrat 111 909 89 200 112 000 112 000 112 000 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus/ järjestyskerrat 77 70 75 75 75 Osallistuneet oppilaat 1 619 1 450 1 550 1 550 1 550 Keskeiset talouden muutokset Tulot Varausmaksujen poistuminen, kirjastolain muutos... - 2 100 Tuloarviot ja määrärahat Kirjasto Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 32 706 30 800 28 200 28 482 28 767 Toimintakulut -1 138 795-1 197 895-1 184 293-1 200 518-1 217 085 Toimintakate (netto) -1 106 089-1 167 095-1 156 093-1 172 036-1 188 318 Liikuntapalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena on ollut lähiliikuntapaikat (koulujen pihat ja asuinalueiden pienkentät). Tulevina vuosina jatketaan lähiliikuntapaikkojen rakentamista, tämän lisäksi vanhempien perusliikuntapaikkojen peruskorjaukset tulevat ajankohtaisiksi. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala, ratsastuskeskus ja tuplajäähalli). Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykyaikaisia valvonta- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Liikuntapalveluiden osalta tulee lähivuosina kiinnittää huomiota terveys- ja erityisliikuntapalveluiden kehittämiseen. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi. 76

Liikuntalain uudistuksessa (10.5.2015) kunnan tehtävinä mainitaan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: järjestämällä liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Tukemalla kansalaistoimintaa, mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Yhteistyön lisääminen Työkuntoon hankkeen käynnistymisen kautta Matalankynnyksen ryhmien perustaminen 4 6 uutta ryhmää vuoden 2017 aikana Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyön kehittäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumien järjestäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumat 2 tapahtumaa/vuosi Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toteutuneet lähiliikuntapaikat 1 1 1 1 1 Erityisliikunnan tilaisuudet 670 600 600 600 600 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet 869 700 800 800 800 Osanottajia 16 982* 13 000 14 000 14 000 14 000 *Osanottajien määrästä jätetty pois Uimalan tuetut käyntikerrat Keskeiset talouden muutokset Menot Uimalapalveluiden oston lisäys... + 30 000 Kuljetuspalveluiden kasvu (koulujen uimaopetus)... + 7 000 Tuloarviot ja määrärahat Liikuntapalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 50 476 20 182 20 182 20 384 20 588 Toimintakulut -1 694 587-1 375 228-1 403 819-1 423 051-1 442 689 Toimintakate -1 644 111-1 355 046-1 383 637-1 402 668-1 422 102 77

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen Nuorisotoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntamme nuorekas ikärakenne ja Nuorisotakuun toimeenpanomallimme luovat pohjan nuorisotalotyölle sekä etsivä- ja erityisnuorisotyölle. Talotoiminnassa painottuu nuorten vapaa-ajassa aidosti läsnä olevien työntekijöiden ammattiosaaminen ja ajan hermolla pysyminen. Molempien nuorisotalojen ala- ja yläkouluille keskitetyt aukiolot ja toiminnot jatkuvat. Yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä huomioidaan nuorten omat toimintatarpeet ja nostetaan esille kädentaidot, ryhmäytyminen ja nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen ja osallisuus toimintojen suunnittelusta lähtien. Vuorelan viipaletalon tila-ahtauden myötä erityisesti nuorten aktiiviliikkumista vapaa-ajalla tuetaan. Erityisnuorisotyön sekä etsivän nuorisotyön painopistealueita ovat räätälöidyt pienryhmätoiminnot, Jelppari tukihenkilötoiminta ja laajeneva JOKE -Joustava kesätyötoiminta. Koulunuorisotyötä vakiinnutetaan molemmilla yläkouluillamme ja ehkäisevää päihdetyötä kohdennetaan yläkouluille ja II-asteen oppilaitoksiin. Osana koulunuorisotyötä ja matalankynnyksen pisteen saamista kuntaamme, Nevari -nuorten neuvonta- ja tiedotuspiste, on avattu juuri Ahmolle. Tiedotusta tehdään nuorten ehdoilla ja yhteistyötä nuorisovaltuuston ja yläkoulujen tukihenkilöiden kanssa vahvistetaan. Nuoria opastetaan myös käyttämään Nuortenideat.fi -nuorten vaikuttamispalvelua ja Savon alueen Po1nt -nuorten verkkoportaalia-/mobiilisovelluksia. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja tulevat SOTE/moniammatilliset yhteistyöryhmät keskittyvät erityistä lisätukea tarvitseviin nuoriin. Nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä myös lähialueiden nuorisoalan ammattilaisten, koulujen, seurakunnan, kolmannen sektorin (järjestöt, yhdistykset), Tukeva-työvalmennus-säätiön ja yksittäisten toimijoiden kanssa. Työhön tarvitaan rahallisia lisäresursseja ja avointa kuntarajatonta yhteistyötä. Uusi nuorisolaki astuu voimaan 2017. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat tulevaisuudessakin etenkin kunnat sekä nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Uusi nuorisolaki sisältää myös etsivän nuorisotyön ja työpajatyöskentelyn erillispykälät. Nuorten kuuleminen ja osallisuus huomioidaan myös erityisesti. Kulttuuritoimen painopisteet ja keskeiset muutokset 100 lahjaa lähimmäiselle tapahtumasarja tarjoaa siilinjärveläisille rikkaan SUOMI100 vuoden. Yhteistyössä paikallisten järjestöjen, yhdistysten ja yksittäisten toimijoiden kanssa, kunnan kulttuuritoimi on mukana rakentamassa juhlavuoden tapahtumakalenteria ja tapahtumakokonaisuuksia eri puolilla kuntaa. SUOMI100 -juhlavuosi tarjoaa jokaiselle jotakin. Kunnantalolla sijaitseva Sopukka näyttelytilan vaihtuvat näyttelyt, luennot, toritapahtumat, konsertit, kylävierailut, Veteraani- ja Itsenäisyyspäivän juhlat, lapsiperheille suunnatut Pikku-Marjan talvi- ja kesätapahtumapäivät ja muut tapahtumakokonaisuudet tuotetaan yksin ja yhdessä. Järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuva-arkiston ylläpito ja neuvontatyöt, Harjamäen sairaalamuseo ja Pöljän kotiseutumuseo toimintoineen kuuluvat myös kunnan kulttuuritoimintaan. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana. Kouluista etenkin Hamulan ja Ahmon koulut voivat toimia myös erillisinä juhla/tapahtumapaikkoina. Kesällä Mäntyrannan kesäteatteri ja keskustan torialue täydentävät kulttuuritoimijoiden esiintymistiloja. Siilinjärvellä myös näkyy kansalaisopiston, seurakunnan ja Musiikkiopiston musiikkiharrastamisen vahvuus. Yhteistä kulttuuri-/monitoimitaloa jouduttanee edelleen eri harrastepiireissä odottamaan yleisen taloustilanteen takia. 78

Pöljän kotiseutumuseon resurssit keskitetään museon kesäaikaiseen avoinna pitoon ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen lähialueiden museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. Koulujen kanssa aloitettua museopedagogista toimintaa ja yhteistyötä maakunnan museotoimen kanssa jatketaan ja Pöljän kotiseutumuseon yleisötyö kohdennetaan Siilinjärven alakoululaisiin, erityisesti 5.-luokkalaisiin. Pöljän kotiseutumuseon kotiseututaloa markkinoidaan aktiivisesti myös juhla- ja tapahtumapaikaksi. Harjamäen sairaalamuseo esittelee Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoidon historiaa sekä autenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalamiljöötä. Opastuspalvelu keskitetään kesällä matkailusesonkiin sekä tilausopastuksiin. Kotiseutuliiton Seinätön museo -mobiilisovelluksella luodaan älypuhelimella toimiva opastuskierros, joka palvelee kävijöitä 24/7 ja tuo elävää kulttuuriympäristöä esille myös matkailualan ja paikallisyrittäjien kanssa. Toimintakulttuurin muuttuessa haetaan erilaisia apurahoja kehittämis- ja kouluyhteistyöhankkeisiin sekä kokoelmien hoitoon ja digitaalinen tietokantaluetteloinnin tekoon. Henkilöstö Nuorisotaloilla työskentelee 2 + 2 nuoriso-ohjaajaa. Kenttätyötä tekevät erityisnuoriso-ohjaaja sekä 2 etsivää nuorisotyöntekijää, nuorten tiedotus-/neuvontatyön- sekä ehkäisevä päihdetyöntekijä. Kulttuuripuolella työskentelee kulttuurikoordinaattori, nuoriso- ja kulttuurin hallintopuolella nuorisoja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vakituiset) Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 2/3 (+1) 8 2/3 (+1) 8 2/3 (+3) 9 3/3 (+2) 10 2/3 (+1) Tavoitteet 2017 2019 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkoston kehittäminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, Nuorisovaltuuston vahva osallisuus Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen ja nuorten auttaminen Nuorisotalotoiminta Po1nt portaalin ja mobiilisovelluksen, Nuortenideat,fi -aloitekanavan tunnettuus ja NU- VA yhteistyön syventäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyön tilaisuuksien ja kiinnostavuuden lisääminen Päihdevalistustilaisuudet suunnataan etenkin yläkouluille sekä nuorten vanhemmille. Ehkäisevän päihdetyöntekijän työpanos näkyy koulunuorisotyössä ja II-asteen oppilaitoksissa ennaltaehkäisevänä työnä. Erityisnuorisotyön ja etsivän työpanos suunnataan ennaltaehkäisevään työhön. Lisätään talotoiminnan pienryhmätoimintoja ja toimintaryhmien avoimuutta nuorten toiveet huomioiden alueellisesti ja eri ikäryhmittäin Käyttäjämäärien nostaminen Po1ntissa ja palautteen kerääminen SiNuVan yhteistyöstä Tilastointi ja raportointi; 300 400 yläasteikäisen nuoren sekä n. 250 II-asteen oppilaitosten nuorten aikuisten tavoittaminen Tilastointi ja raportointi, laadullinen arviointi, valtakunnallisen PARent -järjestelmän käyttö etsivässä nt:ssä. Kävijämäärien tilastointi; yhteensä 80 120 nuorta illassa/2 taloa. Nuorten aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja aloitteisiin ja Nuorten neuvonta- ja tieto-/ matalakynnyksen pisteen saamiset Päihdetyö ja valistus on ennaltaehkäisevää ja merkityksellistä ja näkyy nuorten päihdehakuisen ja huumemyönteisen vapaaajanvieton vähenemisenä. Yksilötyötä, pienryhmien toimintoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lisätään (mm. JOPO, MT-ryhmä) Laadukkaan toiminnan lisääminen/kehittäminen, nuorison osallisuuden, pienkerhotoiminnan ja mm. liikunnallisuuden lisääminen 79

SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Museotoiminnan kehittäminen Harjamäen kulttuuripolun kokeilu ja käyttöönotto Yhteistyön syventäminen paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan monipuolistaminen Museokokoelmien ylläpito ja luetteloinnin ajan tasalle saattaminen Informatiiviset tunnusluvut Pöljän kotiseutumuseon yleisötyön kohdentaminen Siilinjärven alakoululaisiin, erityisesti 5.-luokkalaisiin. Kulttuuripolku/mobiiliopastus Harjamäen sairaala-alueelle. Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen yhdessä järjestöjen/toimijoiden kanssa Suomi100 juhlavuonna teemalla Yhdessä hyvää! 100 lahjaa lähimmäiselle Osallistuminen Lastenkulttuurin saatavuuden parantaminen -hankkeeseen. Toteutus yhteistyössä LASTU lastenkulttuurin edistämiskeskuksen kanssa. Kokoelmien olosuhteiden seuranta ja tietojen siirtäminen digijärjestelmään. Kävijämäärien seuranta ja asiakaspalautteen kerääminen Tapahtumia järjestetään ympäri vuoden eri kohderyhmille Järjestetään taideja kulttuuriteemapäiviä ala- ja yläkouluilla sekä työpajoja n. 700 1000 lapselle Asiakaspalvelun sujuvuuden lisääminen ja luetteloimattoman aineiston väheneminen Koululaisten ja opiskelijoiden vierailut museoilla 400-500 henkilöä/v. Kuntalaisten omatoiminen tutustuminen miljööseen. Osallistujia tilaisuuksissa vähintään 8 000 henkilöä Koululaisten aktivointi taiteen ja kulttuurin harrastamiseen ja myöhempi hakeutumiseen eri harrasteryhmiin vapaa-ajallaan Asiakaslähtöinen museoaineisto Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tilaisuudet 115 33 100 40 50 Osanottajat 12 612 5 300 8 000 5 300 5 300 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta Etsivä- ja erityisnuorisotyö / kk 120 140 120 150 120 150 120 150 120 150 Keskeiset talouden muutokset Tulot SUOMI100 -juhlavuoden avustus... + 5 000 Lastenkulttuurin saatavuuden parantaminen (5 kunnan yht. hankeraha 54 000 ) Menot SUOMI100 -juhlavuoden 100 lahjaa lähimmäiselle -tapahtumajärjestelyt... + 30 000 Matalankynnyksen monialainen piste syrjäytymisvaarassa oleville nuorille... + 10 000 Turvapaikanhakijoiden integr. nuorisotalotoimintoihin, osittainen lisähenkilöstötarve + 13 000 Bänditilavuokra ennen Vuorelan uusia nuorisotoimen tiloja... + 7 200 JOKE -joustavan kesätyö jatkopolku/nuorten työllisyyspaikat yrityksiin... + 3 000 80

Tuloarviot ja määrärahat Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 53 507 50 000 86 500 87 365 88 239 Toimintakulut -835 381-831 743-955 897-968 993-982 365 Toimintakate (netto) -781 874-781 743-869 397-881 628-894 126 81

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A 6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (palvelualue) sitovuustaso sisältää tulosalueina yhteiset palvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, pakolaishuolto, hoiva- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue ylläpitää ja lisää kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä toimivalla, vaikuttavalla ja tehokkaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu etenee budjettivuonna valtakunnallisesti lainsäädäntötasolla ja maakunnallisesti yhä konkreettisemmalle tasolle. Maakunnallisessa valmistelutyössä ollaan edelleen aktiivisesti mukana, jotta pystytään vaikuttamaan maakunnan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan sekä välillisesti kunnan tulevaan palvelutarjontaan ja -tasoon. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan 1.1.2017. Kunnissa tehdään 31.3.2017 saakka perustoimeentulotukipäätöksiä ja maksetaan perustoimeentulotukea. Reaaliajassa toimiva yhteys sosiaalipalvelujen ja Kelan välillä varmistetaan. Muutos edellyttää henkilöstöresurssia vielä siirtymävaiheessa maaliskuun 2017 loppuun asti. Kuntiin jää jatkossa ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntäminen. Palveluja kehitetään vuonna 2017 kuntastrategian ja sote-uudistukseen liittyvien hallituksen kärkihankkeiden eli Pohjois-Savossa Ikä-Savo hankkeen ja valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) mukaisesti. Palvelualueen päätavoitteita ovat palvelurakenteen keventäminen ja palvelujen oikea-aikainen ja tarpeen mukainen kohdentaminen asiakaslähtöisesti. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain muutoksen jälkeen kuntalaisilla on ollut mahdollisuus valita hoitopaikka vapaasti. Kuntaan on kirjautunut lähes 500 uutta asiakasta, kun samanaikaisesti siilinjärveläisiä ei ole juurikaan kirjautunut muihin kuntiin. Lisäksi vastaanottopalveluun kohdistuu kysyntää ikärakenteen muutoksesta ja väestömäärän lisäyksestä johtuen. Omaa resurssia joudutaan budjettivuonna lisäämään huomioiden erityisesti Vuorelaan kohdistuva palvelun lisäpaine. Työllisyystilanne kunnassa on hyvä, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu edellyttää lisätoimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömyys näkyy toimeentulotuen kustannuksissa ja työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä. Välillisesti sillä on vaikutusta myös muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Kunta on mukana aktiivisesti luomassa ja kehittämässä uusia toimintamalleja. Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi valittiin mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen kuntakokeiluun, joka alkaa vuoden 2017 alusta. Kokeilussa haetaan uusia välineitä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen. Tämä merkitsee myös kunnan oman valmiuden aktiivista nostamista työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja kuntatasolla uusien toimintamallien luomista. Voimakas väestörakenteen muutos aiheuttaa vaatimuksia palvelutuotannolle. Vuoteen 2025 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 710 henkilöllä nykyiseen verrattuna. Kunnan väes- 82

tön vanhetessa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy. Palvelutoiminnan järjestäminen tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä, tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa ja henkilöstön joustavaa käyttöä sekä henkilöstömitoituksista huolehtimista. Palvelujen, kuten kotihoidon, on kyettävä vastaamaan palvelutarpeeseen vuorokauden ajasta riippumatta, mikä huomioidaan henkilömitoituksessa. Tiedolla johtamisen tueksi hankintaan vertailutietoa olemalla mukana kotihoidon vertaiskehittämisverkostossa. Sisäilman laadusta johtuvien toimitilaongelmien yhteydessä joudutaan mm. väistötilanteisiin, jotka toteutetaan siten, että kielteisiä vaikutuksia palvelutoimintoihin tulee mahdollisimman vähän. Tuleviin toimitilatarpeisiin varautumiseksi kunnassa työskentelee hankesuunnitteluryhmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on selvittää ikääntyneiden hoiva- ja asumispalvelujen järjestäminen Siilinjärvellä lähipalveluna. Budjettivuonna ratkaistaan ikääntyneiden lyhytaikaishoidon toimitilakysymys siten, että toimitilat pystytään turvaamaan pysyvällä järjestelyllä. Kustannusten ennustettavuutta ja menopaineiden hallintaa lisätään mm. kehittämällä omia prosesseja, toiminnan ja talouden arviointia ja seurantaa sekä arvioimalla oman toiminnan ja palveluiden oston oikeaa suhdetta ja kohdentumista. Kunnassa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jossa on hieman vajaa 300 turvapaikanhakijaa lokakuussa 2016. Siilinjärven kunta teki kielteisen päätöksen kuntapaikoista myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Siilinjärven kuntaan jäävillä oleskeluluvan saaneilla henkilöillä on kuitenkin oikeus käyttää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja samalla tavalla kuin muilla kunnan asukkailla. Oletuksena on, että maahanmuuttoon liittyvät tehtävät eivät tule kunnassa vähenemään. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tunnistetut riskit: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa hallitsemattomasti, mikä lisää toimeentuloturvan ja korjaavien palvelujen tarvetta, ehkäisee kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja lisää kunnan kustannuksia. Toimitiloihin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti palvelutoiminnan järjestämiseen, lisäävät painetta ostopalveluiden ja raskaampien palveluiden käyttöön, vähentävät tiloja käyttävän asiakaskunnan hyvinvointia, henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia ja aiheuttavat kunnalle lisäkustannuksia. Toimeentulotuen Kela siirto johtaa viivästymiin toimeentulotuen käsittelyssä. Asiakkaiden palveluiden jatkuvuutta ei pystytä turvaamaan Kelan ja kunnan välisellä yhteistyöllä. Vanhuspalveluissa ajaudutaan aliresurssitilanteeseen, palvelut jäävät tarpeisiin nähden vajaiksi ja joudutaan käyttämään raskaampia palvelujärjestelyjä. Tilanne heikentää palveluja tarvitsevan vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia ja johtaa lisäkustannuksiin palveluissa. Maahanmuutto kehittyy valtakunnallisesti hallitsemattomaksi. Tilanteen edellyttämää koordinointia ja hallintatoimia ei pystytä riittävässä määrin toteuttamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä ei pystytä ennustamaan, varsinkin ostopalveluiden käytössä kustannukset kehittyvät hallitsemattomasti. Edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi tarvitaan talousarvion ja taloussuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Seurantavastuu on sosiaali- ja terveydenhuollon johtotiimillä. 83

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Omaa toimintaa vahvistamalla korvataan ostoja silloin, kun päästään taloudellisempaan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa peruspalvelutasoa. Palveluohjausta tehostetaan siten, että asiakkaan tarpeet ja kulloinkin ostettava palvelu kohdentuvat oikein. Palvelutoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään toimintamallimuutoksilla, palvelutoiminnan sisällöillä, toimintatavoilla, resurssien kohdentamisella ja mobiili- ym. teknologian hyödyntämisellä. Tietoteknologian hyödyntämisellä on yhä merkittävämpi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Sairauspoissaolojen kehitys jatkuu myönteisellä uralla. Henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikutetaan edelleen. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Yhä useampi ulkokuntalainen valitsee kunnan terveysaseman perusterveydenhuollon palveluiden järjestäjäksi Luodaan palveluita yhteen kokoamalla hyvinvointikeskusmalli, jota voidaan tarjota osaksi maakunnan alueellista hyvinvointikeskusverkostoa Kunnassa toteutetaan ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa lähipalveluna siten, että riittävä valinnanmahdollisuus kunnan alueella toteutuu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Henkilöstömitoitukset vastaavat tarpeita. Suhteellinen asema suhteessa kuntien sote -nettotoimintamenoihin säilyy. Palveluiden koettu laatu säilyy hyvänä. Kunnan terveyspalveluiden valinneiden määrä kasvaa Valmistellaan hyvinvointikeskusmalli, toiminnallinen monialainen kokonaisuus, joka edistää palveluiden alueellista /seudullista käyttöä, yhteistoimintaa ja asiakaskohtaista palvelun yhteensovittamista Lyhytaikaishoitoyksikön Mummon Kammarin toteutus käynnistyy 2017. Linjataan suunnitelma muista 2018 alkaen toteutettavista yksiköistä. Vuosittain seurattavat mittarit Palvelutasosta huolehditaan. Kustannus- ja laatutaso säilyy kilpailukykyisenä. Henkilöstömitoitukset. Euroa/asukas (57 suurinta kuntaa/soteorganisaatiota. Palvelutasokysely. Potilasmäärä Dokumentoitu malli Päätökset Suunnitelma Riskiarvio Kilpailukykyinen palvelutuotanto turvaa parhaiten kunnan palvelut sote-uudistuksen yhteydessä Jos käyttö ei toteudu, mittakaavaetu jää hyödyntämättä Ilman laadukasta ja innovatiivista palvelutoimintaa on vaarana, että palveluvalikoima kunnasta vähenee sote-uudistuksen yhteydessä Valinnanmahdollisuus kunnan alueella jää puutteelliseksi, jolloin palvelu joudutaan hakemaan kunnan ulkopuolelta 84

Tuloslaskelma 2017 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää kaikki alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yhteiset palvelut -2 779 698 553 750-2 225 948 Sosiaali- ja perhepalvelut -16 258 235 1 207 800-15 050 435 Pakolaishuolto -63 463 30 000-33 463 Hoiva- ja vanhuspalvelut -13 533 923 2 354 345-11 179 578 Terveyspalvelut -13 273 595 3 181 334-10 092 261 Erikoissairaanhoito -28 430 000-28 430 000 Sitovuustaso yhteensä -74 338 914 7 327 229-67 011 685 Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimintatuottoja (ulkoisia) arvioidaan kertyvän yhteensä 68 000 euroa vähemmän. Toimeentulotuen siirto Kelalle vähentää valtiolta saatavaa avustusta 822 500 euroa (vastaavasti toimeentulotukimenot jäävät pois). Toimeentulotuen siirtymäkaudelle on valtion avustusta budjetoitu 3 kuukauden ajalle yhteensä 150 000 euroa. Maksutuottoihin on budjetoitu asiakasmaksulain 1351/2015 sallima enimmäiskorotus +15 %, joka lisää tuloja 217 000 euroa. Muuten omassa toiminnassa tuloja arvioidaan kertyvän 350 000 euroa enemmän mm. kotikuntakorvauksia 83 000 euroa, kodinhoitoapumaksuja 100 000 euroa, asiakas- ja päivystysmaksuja 80 000 euroa ja hammashoitomaksuja 60 000 euroa. Menot Henkilöstökulut kasvavat 80 842 euroa. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan vähentävän henkilöstökuluja noin 540 000 euroa. Toimeentulotuen siirto Kelalle vähentää henkilöstökuluja 131 000 euroa. Omassa toiminnassa henkilöstökulut kasvavat yhteensä 743 000 euroa. Uutta henkilöstöä on budjetoitu yhteensä 261 000 euroa: Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitaja 5 kk... + 15 000 Kotihoitoon 4 lähihoitajaa (2 lähihoitajaa 12 kk, 2 lähihoitajaa 4 kk)... + 85 000 Varahenkilöstöön 4 lähihoitajaa 11 kk... + 120 000 Vastaanottopalveluihin lääkäri-hoitajatyöpari 4kk... + 41 000 Vuosiloman sijaisten ja muiden sijaisten käyttöön sekä erilliskorvausiin on budjetoitu henkilöstömäärän lisäyksestä johtuen lisäystä 236 000 euroa. Palveluiden ostoissa on kasvua 2,413 milj. euroa. Erikoissairaanhoitoon on budjetoitu 1,634 milj. euroa enemmän kuin talousarvio 2016. Vuoden 2016 kasvuksi arvioidaan 0,8 milj. euroa (3,3 %) ja vuoden 2017 kasvuksi 0,834 milj. euroa (3,0 %). Omassa toiminnassa asiakaspalvelujen ostot kasvavat 848 000 euroa ja muiden palvelujen ostot 188 000 euroa. Kehitysvammapalveluiden asiakaspalveluiden ostot lisääntyvät 377 000 euroa, kulukorvaukset 69 000 euroa, terveyspalvelujen ostot 51 000 euroa ja työvoiman vuokraus 24 000 euroa. Palvelujen ostojen luonteisia menolisäyksiä on kirjattu palvelusetelillä tuotettavina avustuksina yhteensä 300 000 euroa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ostoihin (8 uutta paikkaa). Avustuksissa toimeentulotuen siirto Kelalle vähentää toimeentulotukimenoja 1,545 milj. euroa. Siirtymävaiheessa kunta myöntää 3 kuukauden ajalle toimeentulotukea yhteensä 300 000 euroa. Vammaisten subjektiivisten palvelujen avustuksiin on kasvua 260 000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvaa 150 000 euroa. Avustuksiin on kirjattu palvelusetelimenoja yhteensä 351 000 euroa. 85

Muissa kuluissa lääke- ja hoitotarvikeostot kasvavat 43 000 euroa, apu- ja lainausvälineet sekä kalustohankinnat 60 000 euroa. Rakennusten vuokrat kasvavat 134 000 euroa mm. kotihoidon, lastenneuvolapalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen Innocumiin siirrosta johtuen. Toimeentulotuen siirto Kelalle parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakatetta 695 012 euroa (vähennys kunnan valtionosuudessa, kustannusneutraali). Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 526 837 1 347 234 1 353 127 0,4 Sisäisten palvelujen myynti 818 971 773 255 784 291 1,4 Maksutuotot 3 156 904 3 138 481 3 672 311 17,0 Tuet ja avustukset 1 191 103 1 372 513 812 750-40,8 Vuokratuotot 420 605 636 898 689 750 8,3 Muut toimintatuotot 148 812 110 000 15 000-86,4 TOIMINTATUOTOT 7 263 232 7 378 381 7 327 229-0,7 7 400 501 7 474 506 Henkilöstökulut -20 317 176-22 107 728-22 213 936 0,5 Palvelujen ostot -38 979 921-39 277 950-41 449 301 5,5 Sisäiset palvelujen ostot -1 529 288-1 566 554-1 655 918 5,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 523 156-1 663 140-1 772 270 6,6 Sis. aineet, tarvikkeet ja tav -9 116-9 067-9 805 8,1 Avustukset -4 544 356-4 668 620-4 204 120-9,9 Vuokrat -1 373 683-1 483 909-1 598 196 7,7 Sisäiset vuokrat -1 470 642-1 461 139-1 429 879-2,1 Muut toimintakulut -14 747-3 889-5 489 41,1 TOIMINTAKULUT -69 762 086-72 241 996-74 338 914 2,9-75 357 357-76 397 289 TOIMINTAKATE -62 498 855-64 863 615-67 011 685 3,3-67 956 856-68 922 782 Poistot -455 592-478 204-336 455-29,6-284 478-131 249 Vyörytystulot 2 380 329 52 578 Vyörytysmenot -2 380 329-52 578 86

Yhteiset palvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalue edistää ja tukee palvelualueen strategista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa tehtävänään turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Tulosalue vastaa mm. keskitettyjen toimistopalveluiden toteuttamisesta, asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja sähköisen asioinnin kehittämisestä. Tulosalue osallistuu toiminnan kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön mm. hallinnoimalla alueellisia kehittämishankkeita. Parhaillaan hallinnoidaan maakunnallista Nuoret duuniin 2015 2017 -hanketta. Tiukentuvaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä* 22 22,5 23 23 23 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 - - Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 1 - - *) ei sisällä hankehenkilöstöä Tuloslaskelma Menot Henkilöstökulujen lisäys mm. sijaisten käyttö ja henkilöstövaihdokset... + 10 000 Kilpailukykysopimuksesta johtuva henkilöstökulujen vähennys... - 36 000 Sosiaalipäivystyksen osto... + 2 500 Työnohjaus... + 5 000 Työterveyspalvelujen käyttö... + 8 000 Vanhusten viikon ja kansainvälisen vammaisten päivän järjestelykuluihin... + 2 500 (sisältää mahdollisen koulutuksen) Tuloarviot ja määrärahat Yhteiset palvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 467 078 586 250 553 750-5,5 559 288 564 880 Toimintakulut -2 695 053-2 832 828-2 779 698-1,9-2 817 780-2 856 665 Toimintakate -2 227 975-2 246 578-2 225 948-0,9-2 258 492-2 291 785 87

Sosiaali- ja perhepalvelut Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen toimintaan tulevana vuonna vaikuttavat erityisesti perustoimeentulotuen siirtyminen Kansaneläkelaitoksen ratkaistavaksi ja Kuopion alueen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu, myös uuden sosiaalihuoltolain palvelujen vakiinnuttaminen jatkuu. Hallituksen kärkihankkeet ja valtakunnalliset hankkeet sekä valmistautuminen maakuntahallintoon ja toimintojen siirtymiseen maakunnalliseen palvelukeskukseen vaikuttaa erityisesti tulosalueella tapahtuvaan kehittämistyöhön. Kehittämistyössä valmistaudutaan palvelujen organisoitumiseen maakunnallisesti ja tiiviimpään sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon sekä perus- ja erityispalvelujen liittymäpintojen toimivuuden sujuvoittamiseen asiakkaan palveluprosesseissa. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke Kansa-hanke vuosille 2016 2020 alkoi syksyllä kirjaamisvalmentajien koulutuksella maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on sosiaalihuollon asiakastietojen yhdenmukaistaminen. Ensivaiheessa määrämuotoiseen kirjaamiseen koulutetaan sosiaalityön henkilöstö ja vuoden 2017 aikana koulutukseen mukaan tulevat asumispalvelut mukaan lukien kehitysvammapalvelut. Toimitilaratkaisuilla tiivistetään lapsiperheiden palvelujen sijoittumista ja kootaan lapsiperhepalvelut yhteen. Siilinjärven keskustassa hyvinvointineuvolan perheneuvonta, psykologipalvelut, perheoikeudelliset palvelut, sosiaalityö ja lastenneuvolan palvelut siirtyvät samoihin tiloihin Innocumille. Tilat sijoittuvat samaan kerrokseen lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön kanssa. Ratkaisu tukee ja mahdollistaa moniammatillista työskentelyä tilanteissa, joissa asiakkaalla on tarvetta monialaiseen tukeen. Lasten kasvun ja kehityksen vahva asiantuntemus voidaan näin tuoda samoihin toimitiloihin, ratkaisu myötäilee valtakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LA- PE) esille nostettua kaikille lapsiperheille suunnatun perhekeskusmallin kehittämistä, jossa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut on koottu yhteen. Lapsi ja perhepalveluja uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla LAPE. PoSoTe valmistelussa on sovittu yhteisen maakunnallisen hankehakemuksen jättämisestä LAPE-ohjelmaan. Siilinjärvelle nimetty LAPE-ryhmän tavoitteena on edistää, ohjata, koordinoida, seurata ja arvioida kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä vuoropuhelussa maakunnallisen LAPE-ryhmän kanssa. Lapsiperheiden palveluprosessien työstämistä ja rajapinnoilla olevien tehtävien työnjakojen selkeyttämistä jatketaan, jotta asiakasohjaus ja asiakkaiden ohjautuminen tarvitsemiinsa palveluihin saadaan mahdollisimman sujuvaksi. Lisäksi palveluvalikkoa pyritään laajentamaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelussa käyttöön otetulla palvelusetelillä lisätään valmiutta vastata perheiden akuutteihin palvelutarpeisiin. Palvelusetelin käyttöä seurataan ja arvioidaan sen käytettävyyttä. Sosiaalihuoltolain mukaisten tukihenkilöiden saatavuutta on pyritty edistämään nuorisotoimen kanssa yhteistyössä toteutetuilla tukihenkilökoulutuksilla. Yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on tehty perhekummitoiminnassa ja yhteistyötä laajennetaan Kaveriksi mulle -toimintaan, jossa 4 16-vuotiaalle tulee aikuinen kaveriksi, toimintaan liittyy myös kerhotoimintaa. Lastensuojelun avohuollon palveluja on kehitetty ja monipuolistettu viimeisien vuosien aikana. Oman työryhmän henkilöstörakennetta on vahvistettu avohuollon palveluja tuottavissa ammattiryhmissä ja tehostetun perhetyön prosessia on kehitetty yhdessä perhetyön prosessin kanssa. Edelleen työskentelyssä pyritään vielä aiempaakin korostuneemmin tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen sekä lastensuojelulliseen tarpeeseen perustuvaan työskentelyyn. Lastensuojelun asiakasmäärä on laskenut ja sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa asiakkaiden määrä 88

on jatkuvasti kasvanut. Palveluiden piirissä on enemmän asiakkaita kuin aiemmin ja voidaan todeta palveluiden piirissä olevan enemmän varhaisemman tuen asiakkaita kuin lastensuojelusta on asiakkaita poistunut. Opiskeluterveydenhuollon resurssin lisäykseen syntyy tarve Sakkyn Toivalan kampuksen kasvun myötä. Lisäksi on tarve opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden järjestämiseen terveydenhuoltolain mukaisesti, joka organisoidaan opiskeluterveydenhuollossa. Yhdessä mm. aikuissosiaalityön ja etsivän nuorisotyön kanssa luodaan malli tiedottamiseen ja palveluiden piiriin ohjaukseen sekä toimintatapoja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten tavoittamiseksi. Psykologiresurssia vahvistettiin syksystä 2016 siten, että aluepsykologeja on 5, joista 4 psykologia vastaa perusopetuksen ja alle kouluikäisten lasten psykologipalveluista. Aluepsykologit ovat työstäneet omaa asiakasprosessia ja lasten tutkimusten palveluprosessi on mallinnettu yhteistyössä koulun, varhaiskasvatuksen, neuvolan ja kuntoutuspalvelujen kanssa. Aluepsykologien työssä konsultatiivisen työskentelyn sekä aluepsykologien oppilashuoltotyön kehittäminen perusopetuksessa ovat painopisteitä tulevana vuonna. Perheneuvonnan työryhmä on kouluttautunut perheasioiden sovitteluun ja työmuoto vakiinnutetaan yhdeksi työmuodoksi eroperheiden ongelmien ehkäisemiseen. Toisena vakiinnutettava työmuotona on OiVa-työskentely, joka on lyhyt työmuoto vanhempien ohjaamiseksi kasvatuksellisissa pulmissa työryhmän avulla. Perustason palvelujen vahvistamiseksi nuorisopsykiatrisia palveluja on tarjonnut kesästä 2015 alkaen psykiatrinen sairaanhoitaja. Peruspalvelun vahvistamisella pyritään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon käyttöä ehkäisevästi. Sairaanhoitajan tehtävän laajentamista kriisityöhön selvitetään yhteistyössä mielenterveysneuvolan kanssa. Siilinjärvi on mukana Kuopion alueen työllisyyskokeilussa yhdessä Kuopion, Suonenjoen ja Tuusniemen kanssa. Valtakunnallisesti kokeilussa on mukana kymmenen aluetta. Kuopion alueen kokeilussa kehitetään asiakaslähtöisen palvelun tuottamismalleja pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Kokeilussa Te-toimiston resurssit yhdistetään kunnan resursseihin. Siilinjärvelle haetaan lisäresurssia kohdennettuun yritysyhteistyöhön ja työhönvalmennukseen yhden henkilön työpanoksen verran. Lisäys toteutetaan liittymällä TOPI työelämään ohjaavat palvelut hankkeeseen. Työkykyselvityksiin liittyvää resurssia pyritään saamaan OTE-hankkeen kautta, jota haetaan yhdessä kokeilukuntien kanssa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Kunnan maksuvastuun hallitsemiseksi sosiaaliohjausresurssia on vahvistettu ja käynnistetty ryhmätoimintaa kuntouttavaan työtoimintaan kunnassa sekä hankittu ryhmätoimintaa ostopalveluna. Myös kunnan eri palvelualueilla on tehostettu kuntouttavan työtoiminnan paikkojen hankintaa. Ryhmämuotoisen toiminnan kehittämistä kuntouttavassa työtoiminnassa jatketaan ja ryhmätoiminnasta tehdään jatkuvaa. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Kuntaan jää täydentävän sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Siirron myötä henkilöstöä vähenee kolme henkilötyövuotta sosiaali- ja vammaispalveluissa. Asiakkaiden täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset samoin kuin tieto sosiaalityön tarpeesta tulevat siirtymään Kelasta kuntaan sähköisesti. Kunta voi myöntää perustoimeentulotukea tammi maaliskuun ajan, kun hakemus on jätetty kuntaan ennen vuoden vaihdetta. Henkilöstöresurssissa on huomioitu vuodenvaihteen siirtymäaika, jotta asiakkaiden palvelut voidaan turvata ja yhteistyö Kelan kanssa käynnistyy. Kunnan rahoitusvastuu perustoimeentulotuen menoista säilyy ja kunnan maksuosuus huomioidaan valtionosuuksissa. Taloudellisen tuen tarve on ollut kasvussa viime vuosina. Tarpeen kasvuun vaikuttaa työllisyystilanteen heikkeneminen kunnassa. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun vaikuttaa eniten henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaiset henkilöiden palvelutarpeen kasvu. 89

Kehitysvammalakiin tuli kesäkuussa muutoksia, jossa lakiin lisättiin itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja sen rajoittamisen edellytyksiä koskevat säännökset. Kehitysvammapalveluiden yksiköissä luodaan toimintamallit ja suunnitelmat kuinka asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tuetaan ja rajoitustoimenpiteet voidaan minimoida. Päihdepalveluissa kilpailutuksen myötä Pohjois-Savon ViaDia ry tuottaa avoimen päiväkeskustoiminnan sekä tukiasumisen tuen Sulkavansillalla. Asumisen jatkopolkujen kehittäminen yhdessä ViaDia:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa jatkuu. Pitkäaikaisasunnottomien, runsaasti päihteitä käyttävien asiakkaiden, asuntotilannetta pyritään parantamaan yhteistyössä Siilinjärven Kotipolku Oy:n kanssa, joka sai ARA:lta erityisryhmien investointiavustuksen ja korkotukilainan asuntojen rakentamiseen. Asunnot valmistuvat maaliskuussa ja asuntoihin annettavat tukipalvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa lastensuojelun perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytointi-, koulutus- ja lasten sijoittumispalveluja Siilinjärven lisäksi 13 kunnalle. Kehittämisen painopisteitä ovat lyhytaikaisen perhehoidon (lype) vahvistaminen alueella. Vuoden 2016 aikana luotiin malli lype-perheiden varallaoloringistä ja syyskuussa käynnistyi kuuden kuukauden mittainen kokeilu, jota arvioidaan. Tavoitteena on mahdollistaa kiireellisissäkin sijoituksissa perhehoito aina, kun se on lapsen tarpeet huomioiden mahdollista. Yksikkö on ollut mukana Perhohankkeessa, jossa kuvattiin perhehoidon alueellinen toimintamalli sekä luotiin sähköinen ohjelma, jolla tuetaan perhehoitajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistoimintaa. Ohjelma käyttöönotto käynnistyi asteittain syksyn aikana. Kunnassa sijaitsee vastaanottokeskus ja turvapaikanhakijoilla on sosiaali- ja perhepalveluiden tarpeita. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti. Toimintaympäristön haasteita ovat talouden tiukkuus, palveluiden piiriin tulevien asiakkaiden määrän vuosittainen kasvu ja asiakkaiden ongelmien entistä suuremmat vaateet sekä lainsäädännön muutokset. Lisäksi toimitilojen sisäilmaongelmat ovat rasittaneet henkilöstöä viimevuosina lukuisilla muutoilla ja niistä johtuvilla toimintojen katkoksilla. Lähes kaikkia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Lisäksi useissa palveluissa on säädöksiin perustuvia henkilöstöresurssien mitoitusohjeita, jotka tulee huomioida. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle ns. subjektiivisia oikeuksia ja palvelu tai avustus tulee myöntää, kun asiakas täyttää palvelun kriteerit terveydellisesti tai taloudellisesti. Perhepalveluiden asiakasmäärät ja palvelukysyntä ovat kasvavia. Lisäksi taloudellisen tuen tarve on kasvanut työllisyystilanteen heikentyessä ja vammaispalveluiden asiakasmäärä on kasvanut vuosittain. Tulosalueen taloudelliset haasteet liittyvät etenkin vammaispalvelun ja kehitysvammapalveluiden palvelukysyntään sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuun. n tiukka raami ja sen mukaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2017 toiminnalle. Ostopalveluihin on varattu määrärahat talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa oleviin sijoituksiin ja palvelujen ostoihin. Avustuksien määrärahavarauksiin on viety vuoden 2016 aikana syntyneet lisätarpeet ja tiedossa olevat muutokset. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 87,8 88,6 85,5 86,5 86,5 Vanhuuseläketapahtumat 1 1-2 - Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1-2 - 90

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Toimintamallin vakiinnuttaminen Alueelliseen työllisyyskokeiluun osallistuminen ja kokeilun edellyttämien palveluiden järjestäminen kunnan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Perheasioiden sovittelu työmuodon vakiinnuttaminen käytäntöön Lastensuojelupalvelujen painopisteen muutos Sijaishuollossa laitoshoito vähenee ja perhehoito lisääntyy, lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä vähenee Yksiköissä on laadittu 6/2017 mennessä suunnitelmat, joiden toteutumista arvioidaan henkilöstön kesken pidettävissä kokouksissa kuukausittain Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevien lakimuutosten huomioiminen kehitysvammahuollossa Moniammatilliseen yhteistyöhön panostaminen perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen Uusien työllistymistä edistävien mallien kehittäminen ja käyttöön ottaminen Perheasioiden sovittelun työmuodon tarjoaminen eroperheille Perheen varhainen tukeminen peruspalveluissa ja tukeminen avohuollossa oikeaaikaisesti, perhehoidon vahvistaminen Asiakkaiden itsemääräämistä tuetaan kuitenkaan turvallisuutta vaarantamatta. Kehitysvammahuollon yksiköt laativat suunnitelman siitä, miten rajoitustoimenpiteiden käytön tarvetta yksiköissä pyritään vähentämään. Kelalta tulleiden yhteydenottojen alkuarviointia kehittämällä pyritään varmistamaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjautuminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset /vuosi Pitkäaikaistyöttömien määrä Laitoshoito suhteessa perhehoitoon Avohuollon asiakasmäärän muutos Kehitysvammahuollon yksikkökohtaiset suunnitelmat Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemusten käsittelyaika Aikuissosiaalityön palveluihin ohjautumisen prosessikuvaus Kelasiirron jälkeen Kustannusten kasvu taittuu. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu taittuu. Toimintamalli saatettu käytäntöön 100 % käsitellään 7 päivässä (THL raportointi). Prosessikuvaus on tehty 4/2017 mennessä ja arvioitu 8/2017 mennessä Informatiiviset tunnusluvut (tulosalueen yhteiset infoluvut) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä lastenneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä kouluterveydenhuollossa Perheneuvonnan asiakkaat aikuiset lapset 108 1) 265 250 250 250 731 840 840 840 840 723 880 880 880 880 525 460 525 460 525 460 525 460 91

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä 190 170 2) 160 160 160 keskimäärin/ kuukaudessa Huostassa olevien määrä (31.12.) 40 36 36 36 36 Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 85 80 80 80 Täydentävän toimeentulotuen asiakkaat/ 279 260 200 200 200 kotitaloudet vuodessa Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat 114 120 3) 217 217 217 Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö) 4 973 4 780 4 700 4 700 4 700 Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen 7 150 7 700 7 700 7 700 7 700 työ- ja päivätoimintakeskus) Vaapukan iltapäiväkerhon käyttöpäivät 1 320 4) 1 350 1 350 1 350 1) alkava ja laajentuva toiminta 2) uuden sosiaalihuoltolain vaikutus lastensuojelun asiakasmäärään 3) painopisteen muutos kuntouttavassa työtoiminnassa 4) Vaapukan (kehitysvammaisten peruskoululaisten iltapäivähoito) palveluihin tulossa uusia lapsia Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimeentulotuen Kelalle siirrosta johtuen toimeentulotuen valtion avustus jää pois. - 822 500 Kunta myöntää 3 kk toimeentulotukia, josta kunta saa valtionosuutta... + 150 000 Ammatillisten perhekotien myyntitulot, toisen kunnan läpilaskutus... - 28 000 Toisen asteen psykologipalvelujen laskutus oppilaiden kotikunnilta... - 10 000 Maksutuotot (mm. lastensuojelun perhehoito + 15 000 ja vammaispalvelut + 20 000)... + 27 000 Valtion korvaus kuntouttavasta työtoiminnasta... + 10 000 Menot Henkilöstökulut Toimeentulotuen siirto Kelalle vähentää henkilöstökuluja... - 131 000 Kunta myöntää 3 kk toimeentulotukea... + 9 000 Uutena terveydenhoitaja hyvinvointineuvolaan (5 kk)... + 15 000 Varhaiseläkemaksut (vuoden 2016 toteutuman mukaan)... + 11 000 Kilpailukykysopimuksen vaikutus... -105 000 Palvelujen ostot SHL:n mukaiset tukihenkilö ja tukiperhepalvelut, kulukorvaukset ja palkkiot... + 17 400 Valvotut tapaamiset ja adoptioneuvonta... + 10 000 Tukihenkilö- ja perhetoiminnan asiakaspalvelujen ostot, hoitopalkkio... + 2 000 Lastensuojelun perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaukset... + 152 000 Harjamäen toimintakeskuksen asiakaspalvelujen ostot... + 5 000 Vammaisten subjektiivisten palvelujen ostoista asiakkaita jäänyt pois v. 2016... - 20 000 Yhteistoimintakorvaukset (Varikko- ja OTE-hankkeet) + 19 700 Kuntaosuudet (Topi- hanke) + 15 000 Tukiasuminen... - 21 000 Sosiaalinen työllistäminen (mm. toimintakykykartoitukset ja tutkimukset)... + 6 000 Kehitysvammaisten laitoshoidon ostot... + 286 000 Kehitysvammaisten poliklinikkapalvelujen ostot... +15 000 Kehitysvammaisten kuntoutusjaksojen ostot... + 17 500 Kehitysvammaisten asumispalvelujen ostot... +37 000 92

Avustukset Toimeentulotukimenojen siirto Kelalle... -1 545 000 Kunta myöntää 3 kk toimeentulotukea... + 300 000 Täydentävä toimeentulotuki... + 10 000 Vammaisten subjektiivisten palvelujen avustukset (henkilökohtaiset avustajat)... + 260 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus... + 150 000 Kuntouttavan työtoiminnan matkakorvaukset... + 8 000 Muut toimintakulut Posti- ja kuriiripalvelut... + 6 000 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot... + 10 000 Hyvinvointineuvolan vuokrat (Innocumiin muutto)... + 27 000 Tuloarviot ja määrärahat Sosiaali- ja perhepalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 931 526 1 822 892 1 207 800-33,7 1 219 878 1 232 077 Toimintakulut -15 870 463-16 541 165-16 258 235-1,7-16 480 973-16 708 410 Toimintakate -13 938 937-14 718 273-15 050 435 2,3-15 261 095-15 476 333 Pakolaishuolto Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Keskeiset talouden muutokset Menot Maahanmuuttokoordinaattorin työaika muuttuu 3 päivään viikossa (v. 2016 1 pv/vk) + 16 000 Tuloarviot ja määrärahat Pakolaishuolto Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 27 690 30 000 30 300 30 603 Toimintakulut -27 690-63 463-64 332-65 220 Toimintakate -33 463-34 032-34 617 93

Hoiva- ja vanhuspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Kati Kantanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Ikääntyneille tulee antaa tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palveluina sekä heidän palvelutarpeensa tulee selvittää ja arvioida moniammatillisessa tiimissä. Palveluiden saamiselle on asetettu määräajat eli kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Tämä edellyttää, että hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Palveluiden toteutumista ja täytäntöönpanoa kunnassa lain (28.12.2012/980) edellyttämällä tavalla valvovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto seurantakyselyillä ja valvontakäynneillä. Siilinjärven kunnan väestön ikärakenteen muuttuessa on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2017 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Ennusteen mukainen kehitys jatkuu vuoteen 2025, joka tarkoittaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan Siilinjärvellä 711 henkilöä nykyiseen verrattuna. Tämä edellyttää kuntaa varautumaan muutokseen koordinoidusti ja pitkäjänteisesti huomioiden erilaiset epävarmuustekijät. Muutos haastaa vanhat toimintatavat, sillä monet järjestelmistä ja toimintatavoista on luotu toisenlaisia olosuhteita varten. Keskeisin haaste on ikäprofiilin muuttumisen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvoinnin rahoituksen kestävyyteen. Tästä johtuen hoiva- ja vanhuspalveluiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on arvioitava säännöllisesti, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää asumispalveluihin siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukee toimiva asumispalvelu. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen, koulutetun henkilöstön saatavuuteen sekä ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntymiseen ja hoitopaikkojen määrään ja rakenteeseen. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon. Lisäksi hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen ovat yhteydessä osaaminen ja sen oikea kohdentaminen sekä osaava lähijohtaminen. Laki (10 ) edellyttääkin, että kunnilla on käytettävissä monipuolista asiantuntemusta ja osaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten. Keskeisenä muutoksena on resurssien lisääminen sekä kotihoitoon että varahenkilöstöön. 94

Ulkopuolisen arvioitsijan tekemässä kotihoidon resursointilaskelmassa kesäkuussa 2016 on arvioitu kotihoidon kysynnän kasvua. Kysynnällä tarkoitetaan säännöllisen kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmien tuntimäärää lisättynä tilapäisen kotihoidon ja tukipalveluiden toteutuneilla tunneilla. Kysyntä Etelän ja Pohjoisen alueen asiakkailla oli kasvanut yhteensä noin 6 % helmikuusta 2015 maaliskuuhun 2016 mennessä. Ennusteen mukaisesti kasvu jatkuu, jolloin nykyhenkilöstöllä kysyntään vastaaminen tarkoittaisi, että välittömän työajan osuus nousisi yli tavoitetason, jolloin laadukkaiden palveluiden turvaamisesta tulisi haastavaa. Resursointilaskelman suosituksen mukaisesti, kysynnän kehityksen jatkuessa samalla tahdilla, tarvitaan joka vuosi kaksi lähihoitajan vakanssia lisää. Kotihoidon yöhoidon tarve on kasvanut siinä määrin, että yhdellä yöhoitajalla ei ole mahdollista toteuttaa yöaikaan tapahtuvia kotihoidon käyntejä. Tähän asti apua on saatu Mummon Kammarin yksiköstä, mutta toimitiloista liittyvistä rajoitteista johtuen se ei ole ollut syyskuusta 2016 lähtien mahdollista. Toisaalta yöhoidon kasvusta johtuen, ei pidemmän päälle olisi myöskään ollut nykyinen lainakuvio mahdollinen. Yöhoidon resursointi edellyttää kahta lähihoitajan vakanssia. Varahenkilöstö on edullisinta työvoimaa paikkaamaan lyhytaikaispoissaoloja. Nykyisellään varahenkilöstössä on 1 sairaanhoitaja 8 lähihoitajaa. He ovat pystyneet sijaistamaan noin 85 % lyhytaikaispoissaoloista. 15 % poissaoloista on palkattu ulkopuolinen keikkatyöntekijä. Kaikkia poissaoloja ei ole pystytty sijaistamaan vaan osan poissaoloista on tehnyt oma henkilökunta jatkamalla työpäivää. Kokonaistaloudellisesti järkevintä on neljän varahenkilön lisääminen, jolla turvataan lyhytaikaispoissaolojen sijaistaminen. Huomioitavaa on myös, että hoiva- ja vanhuspalveluissa on henkilöstömäärä lisääntynyt, jolloin poissaolojen sijaistamistakin on aikaisempaa enemmän. Hoiva- ja vanhuspalveluiden omana palveluna tuotettu tehostettu palveluasuminen toteutetaan Vanhan Pappilan palvelukodissa ja Kaaripolun palvelukodissa, joiden rakentamiseen on Kotipolku Oy saanut Aralta investointiavustusta ja lainaa. Tämä asettaa haasteen asukasvalintaan, sillä Aran ohjeistuksen mukaisesti valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikön, Mummon Kammarin, toimitila-asia on ollut selvittelyssä kiinteistön kuntokartoitustutkimuksen valmistuttua. Lyhytaikaishoidolle soveltuvaa toimitilaa ei ole löytynyt, jonka vuoksi Sosiaali- ja terveyslautakunta on 26.5.2016 kokouksessaan ( 24) päättänyt, että hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon käyttöön tulevan toimitilahankkeen tarveselvitys ja hankesuunnittelu käynnistetään. Kunnanjohtajan nimeämä hankesuunnittelutyöryhmä on aloittanut toimintansa syksyllä 2016. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on otettu vuonna 2016 käyttöön palveluseteli rintamaveteraanien kotiin vietävissä avopalveluissa, kotihoidossa, omaishoidontuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä sekä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostoissa. Palvelutuotantoon lisätään palvelusetelillä kahdeksan uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Hoiva- ja vanhuspalveluissa jatketaan RAI toimintakyvyn arviointivälineen käyttöönottoa. RAI (Resident Assessment Instrument) on yksilöpohjainen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä. RAI-arviointi järjestelmää käytetään ja hyödynnetään ensisijaisesti asiakkaan/-potilaan hoitotyössä hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätöksissä ja hoidon laadun parantamisessa. RAIarviointijärjestelmän avulla saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan laadun ja tuottavuuden arvioinnissa, asiakas-/potilas- ja osastotasolla hoitotyössä sekä yleisemmin hoitotyön hallinnossa ja tilastoinnissa. RAI-järjestelmään sisältyy yksityiskohtaista tietoa asiakkaasta ja sen avulla pystytään seuraamaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia yksilö- ja laitostasolla. Vuoden 2017 aikana otetaan käyttöön ravitsemuksen lisäosio (MNA) sekä ohjelmistointegraatio Efficaan. Edellä mainittujen lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluiden laatua varmistetaan toiminnan jatkuvalla arvioinnilla hyödyntäen SHQS-laatuohjelmaa ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista on syvennetty pidempi kestoisella gerontologi- 95

sen hoitotyön koulutuksella, joka päättyy keväällä 2017. Lähiesimiesten osaamista vahvistetaan esimiestyöhön suunnatuilla koulutuksilla. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 147,3 141,6 154,6 158,6 160,6 Vanhuuseläketapahtumat 7 3 4 3 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 7 3 4 3 5 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluiden palveluprosessien tuloksellisuus ja peruspalveluiden turvaaminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden resurssien tehokas hyödyntäminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön kehittävä ja tuloksellinen työote Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaprosessien ja palveluketjujen saumattomuus Hoiva- ja vanhuspalveluiden varahenkilöstön käytön toimintamallin juurruttaminen ja tehostaminen RAI-toimintakykyarvioinnin käyttö hoivaja vanhuspalveluiden palvelutuotannossa Palveluiden käytön odotusajat Varahenkilöstön käyttö lyhytaikaispoissaoloissa Määräajat Palveluiden saaminen lain edellyttämän aikataulun mukaisesti: Kotihoito Kiireellinen 1 vrk Kiireetön 7 vrk Asumispalvelut 90 vrk Varahenkilöstön työpanoksella pystytään sijaistamaan 92 % lyhytaikaispoissaoloista (1-3 vrk) RAI-toimintakykyarvioinnin tulosten mukaisesti laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat RAI-toimintakykyarvioinnit on tehty uudelle asiakkaalle kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta ja muille asiakkaille kuuden kuukauden välein. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittäminen syventämällä gerontologisen hoitotyön osaamista Opintopisteet Hoito- ja palvelusuunnitelmat on kaikille asiakkaille laadittu RAI:n tulosten mukaisesti. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstö on suorittanut 7 opintopistettä gerontologisen täydennyskoulutuksen koulutuskokonaisuudesta Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Avovastaanotto Muistipoliklinikan sairaanhoitajan 495 400 600 600 600 vastaanoton käyntimäärä Cerad-testi 277 200 290 290 290 Palveluohjaus Palveluohjaus käyntimäärä 466 400 450 450 450 96

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Muistipalveluohjaus käyntimäärä 169 200 200 200 200 Hehko-käyntimäärä 67 70 100 100 100 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuen 11 25 25 25 25 asiakasmäärä Omaishoidontuen saajat/keskim./kk 98 112 100 100 100 Vanhukset (65 vuotta täyttäneet) 47 50 49 49 49 Vammaiset 52 62 51 51 51 Rintamaveteraanien kotiin vietävät 29 30 27 27 27 avopalvelut asiakasmäärä SAS SAS päätösten määrä 137 120 170 170 170 Keskimääräinen jonotusaika palveluasumiseen 59 90 90 90 90 (vuorokautta) Kotiutushoito Asiakasmäärä 402 400 400 400 400 Kotihoito Säännöllinen kotihoito (tunteina) 38 136 37 000 41 800 41 800 41 800 Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) 115 557 114 000 118 500 118 500 118 500 Säännölliset kotihoidon asiakkaat 174 185 205 215 225 Suunniteltu välitön työaika prosentteina 64 65 60 60 60 Toteutunut välitön työaika prosentteina 63 65 60 60 60 Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) 2 505 2 050 3 000 3 000 3 000 Kotihoidon yöhoito (käyntimäärä) 6 671 6 200 6 500 6 500 6 500 Kotihoidon tukipalvelut Turvapalvelut (käyntimäärä) 1 210 1 200 1 300 1 300 1 300 Ateriapalvelu asiakkaat / kk 86 100 100 100 100 Asumispalvelut Mummon Kammarin lyhytaik.hoitop. 4 754 7 300 7 300 7 300 7 300 Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät 1 177 1 095 1 095 1 095 1 095 Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät 9 071 8 760 8 760 8 760 8 760 Vanhan Pappilan pitkäaik.hoitopäivät 7 225 21 900 21 900 21 900 21 900 Ostopalvelut Kotihoidon ostot (tunteina) 469 600 600 600 600 Perhehoitopäivät 1 195 1 095 2 190 2 190 2 190 Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät 7 038 9 490 9 490 9 490 9 490 Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät 13 214 12 045 16 060 16 060 16 060 Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden 93,0 % 93,0% 93,0% 93,0% osuus (prosentteina), Laatusuositus 91 92% Omaishoidontukea saavien 75 vuotta 3,14 3,0 % 3,0% 3,0% 3,0% täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatu-suositus 5-6 % Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 13 14% 8,92 9,5 % 10,0% 10,0% 10,0% Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % 5,33 7,0 % 7,0% 7,0% 7,0% 97

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 3 % Keskeiset talouden muutokset 1,77 0 % 0% 0% 0% Tulot Asiakasmaksujen korotus asiakasmaksulain 1351/2015 mukaiseksi... + 60 000 Kotikuntakorvaukset (ei budjetoitu 2016)... + 39 000 Sotavammalain mukaiset korvaukset valtiolta pienenevät palveluja käyttäjien määrän vähenemisestä johtuen (vastaava vähennys menoissa)... - 20 000 Kotihoidon asiakasmaksujen lisääntyminen asiakkaiden palveluntarpeen lisääntymisestä, asiakasmäärien kasvusta... + 99 600 Muut sosiaalitoimen maksut... + 64 000 Asumispalvelujen vuokratulojen lisäys... + 46 000 Tuetussa asumisessa ryhmäkoteja jäänyt pois... - 29 000 Menot Henkilöstökulut Vuoden 2016 henkilöstölisäykset (kotihoitoon 6 uutta 15.9.2016 alkaen kh 29.8.2016 119)... + 127 000 4 uutta lähihoitajaa kotihoitoon (2 lähihoitajaa 12 kk, 2 lähihoitajaa 4 kk)... + 85 000 4 uutta lähihoitajaa (11 kk) varahenkilöstöön... + 120 000 Erilliskorvaukset kasvavat toiminnan luonteen muuttumisesta ja henkilöstön lisäyksestä johtuen... + 61 000 Sijaismäärärahojen lisäys (henkilöstön vuosilomasijaistuksista johtuen) + 168 000 KuEL-varhe ja eläkeperusteinen maksu vuoden 2016 toteutuman mukaan... - 55 000 Kilpailukykysopimuksesta johtuva vähennys - 140 000 Palvelujen ostot 8 uuden ostopaikan lisääminen ikääntyneiden tehostettuun palveluasumiseen... + 300 000 Omaishoidon tuen asiakaspalvelujen ostoissa vähennystä - 30 000 Pesulapalvelujen kasvu johtuen asukasmäärän ja henkilöstömäärän lisäyksestä... + 9 000 Kuljetuskustannuksissa kasvua... + 4 300 Henkilökunnan työmatkakorvauksissa kasvua henkilökunnan lisäyksestä... + 23 000 Koulutusmäärärahojen lisäys johtuen henkilöstömäärän kasvusta (14 henkilövak.). + 2 000 Matkapuhelin maksut henkilölisäyksestä johtuen + 5 100 Terveyspalvelujen ostot (mm. labra)... + 8 500 Sotainvalideille ostetut palvelut (käyttäjämäärän vähennys)... - 18 700 Muut kulut Mummon kammarin lämmitys- ja sähkökulut (ei budjetoitu 2016)... + 17 000 Kotihoidon henkilöstölisäyksestä johtuvat kalustohankinnat (mm. puhelimet)... + 11 000 Hoitotarvikeostot (asumispalvelut + 5 000, kotihoito + 2 000)... + 7 000 Elintarvikkeiden ja vaatteiston ostot (asumispalvelut)... - 7 000 Lääkkeiden hankinta (asumispalvelut)... - 7 000 Mummon kammarin vuokrakulu (tavarakonttien vuokra)... + 10 000 Vanhan Pappilan palvelukodin vuokrakulut... + 60 000 Luotsin vuokrakulujen lisäys toiminnan siirtyessä Innocumiin... + 11 000 Tuetun asumisen vuokrakulut... - 19 000 Päivätoiminnan vuokrakulut... - 3 100 98

Tuloarviot ja määrärahat Hoiva- ja vanhuspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 997 253 2 080 283 2 354 345 13,2 2 377 888 2 401 667 Toimintakulut -11 803 021-12 804 701-13 533 923 5,7-13 719 338-13 908 665 Toimintakate -9 805 768-10 724 418-11 179 578 4,2-11 341 449-11 506 997 Terveyspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: vs. johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhteiskunnan taloudellisen liikkumavaran heikennyttyä rajallisten voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kohdentamisella saatava koko väestön terveyshyödyn maksimointi ovat yhä tärkeämpiä. Palvelutarve kasvaa nopeasti väestön ikääntymisen myötä. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi lastenkin palveluiden tarve on suuri. Kysyntää kasvattavat myös potilaan valinnanvapauden perusteella Siilinjärvelle hoitonsa siirtäneet yli 490 toispaikkakuntalaista. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan, sairaalapalveluihin ja koko vanhustenhuollon palveluketjuun sekä fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntouttavan työotteen merkitys on aina vain suurempi. Oman toiminnan tehostamisella ja resursoinnilla on palveluiden ostoja voitu oleellisesti pienentää mm. kuntoutuksessa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vanhuspalveluiden lääkäripalveluissa. Tätä työtä jatketaan edelleen läpikäymällä toimintamalleja. Aluillaan olevaa kotisairaalatoimintaa vakiinnutetaan ja mahdollisesti laajennetaan vuonna 2017 saatujen kokemusten perusteella. SOTE-valmistelutyö valtakunnan ja maakunnan tasolla ohjaa toiminnan kehittämistä. POSOTEvalmistelussa olemme mukana. Vastaanottopalveluissa jatketaan uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hoitajavastaanottoja lisätään ja mm. flunssapotilaiden arvioita ja pitkäaikaissairauksia potevien kontrolleja ohjataan lisääntyvässä määrin hoitajille. Loppuvuodesta 2016 kokeillaan ajanvarauksetonta hoitajien vastaanottoa ja kokemusten perusteella päätetään jatkosta vuodelle 2017. Tällä tavoitellaan hoitajien työajan käytön tehostamista ja palvelua tarvitsevan helpompaa hoitoon hakeutumista. Pitkäaikaissairailla otetaan käyttöön hoitosuunnitelma, jonka vaikutuksia mm. resurssien oikein kohdennettuun käyttöön selvitetään Itä-Suomen yliopiston kanssa. Loppuvuodesta 2016 aloitettavalla haavahoitajan ja plastiikkakirurgin jalkautuvalla konsultaatiotoiminnalla haetaan säästöjä ja tavoitellaan saumatonta hoitoketjua. Talousvaatimusten vuoksi sijaismääräraha on edelleen alimitoitettu. Tämä aiheuttaa hankaluutta omalääkäritoiminnan toteuttamisessa: sijaistamaton omalääkärisysteemi toimii huonosti ja aiheuttaa eriarvoisuutta väestövastuualueiden välille. Terveyskeskuksen sairaala huolehtii siitä, että kaikki perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvitsevat lyhytaikaishoito- ja päiväpotilaat voidaan hoitaa omalla vuodeosastolla ja että potilaita voidaan ottaa vastaan ympäri vuorokauden. Tämä voidaan turvata hyvällä hoidon tarpeen arvioinnilla, sairaalahoidon prosessin tehostamisella, riittävillä resursseilla ja yhteistyöllä erikoissairaanhoidon, ensihoidon ja jatkohoitotahojen kanssa. 99

Työterveyspalvelut-tulosyksikkö tarjoaa alueen yrityksille ja yrittäjille sekä lakisääteisiä että kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja. Kuntalain mukaan kunnan on yhtiöitettävä ei-lakisääteinen, kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toimintansa, jota työterveyspalvelujen tarjoama sairaanhoito on. Lakiin keväällä 2015 säädetty siirtymäaika päättyy vuoden 2017 alkuun, mutta uudella lakimuutoksella ollaan yhtiöittämiseen saamassa kaksi vuotta lisää siirtymäaikaa, sote-uudistukseen muutos synkronoiden. Myös työterveyshuollon tuottamisvelvoitteen pitäisi vuoden 2019 alussa siirtyä kunnalta maakunnalle. Yhtenä vaihtoehtona palvelujen tuottamiseen on vuoden 2016 aikana esitelty Ylä-Savon Soten perustama työterveyspalveluja tarjoava osakeyhtiö (Terveyspalvelu Verso Oy), jonka on tarkoitus olla tulevan maakunnallisen työterveyspalvelujen tuottajan pohjana. Vuoden 2017 aikana tulee selvittää, kannattaako Siilinjärven kunnan lähteä mukaan em. yhtiöön jo ennen vuoden 2019 alkua, vai odotetaanko maakunnan yhteistä päätöstä työterveyspalveluiden järjestämisestä. Toiminnan jatkoa pohdittaessa tulee huomioida muutoksen vaikutukset vastaanottopalvelujen toimintaan (väestövastuujärjestelmän purkautuminen työterveyspalveluista). Suun terveydenhuollossa jatketaan ehkäisevän hoidon ja työnjaon korostamiseen perustuvaa kustannustehokasta toimintatapaa. Takaisinkutsujärjestelmän käyttöä jatketaan. Sillä voidaan ehkäistä erittäin hankalien hoitojen tarvetta hoitamalla sairaudet jo alkuvaiheessa. Erikoishammaslääkärin työpanosta mm. suukirurgiaan hankitaan ostopalveluna. Kuntoutuksen palveluilla fysioterapialla, toimintaterapialla ja puheterapialla tuetaan asiakkaan toiminta-, työ- liikkumiskykyä. Lisäksi yksikkö toteuttaa kuntoutusohjausta, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja sekä erilaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostoa. Lääkinnällisellä kuntoutuksella ja apuvälinepalveluilla turvataan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kuntalaisten selviytymistä omassa toimintaympäristössä ja tuetaan omaishoitajien ja hoitohenkilöstön työskentelyä ja jaksamista. Asiakirja apuvälineiden luovutusperiaatteista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ohjeistaa apuvälineiden luovutuksen periaatteet ja turvaa palvelujen tasapuolisen saatavuuden tarvitsijoille. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden toimintakäytäntöohjeistuksella Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on linjattu terapioiden käytännöt yhtenäiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan omana toimintana päihdehoidon arviointia ja ostopalveluja harkitaan työryhmässä. Päihdehoidossa ryhmätoimintaa toteutetaan jatkossa omana työnä aiemman ostopalvelun sijasta. Mielenterveyspalveluissa turvataan edelleen hoitoon pääsy ilman jonoja. Hoidon arviointi tehdään ensisijaisesti omana työnä. Hoitosuunnitelmia tarkistetaan ja hoitosuhteiden kestoon kiinnitetään huomiota. Kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan kriteerien mukaisesti. Ensisijaisesti kotikuntoutuksen palvelua tarjotaan asumispalveluista omaan kotiin siirtyville kuntoutujille ja nuorille kuntoutujille. Ennaltaehkäisevänä työnä kiinnitetään yksikössä huomiota diabeteksen riskikartoitukseen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 136,8 134,1 136,1 136,1 136,1 Vanhuuseläketapahtumat 3 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 3 5 100

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Vastaanottotoiminnan kehittäminen Potilasturvallisuuteen liittyvän kaatumisen ehkäisyn toimintamallin jalkauttaminen kuntoutusyksikössä Toimintamallin kehittäminen Fysioterapiassa tehdään Frat, Frop, sppb ja ympäristöarviointi. Laaditaan kuntoutukselliset toimenpiteet ja tarvittaessa jatkolähettäminen laajaan kaatumisvaaran arvioon Sote:n mallin mukaisesti. Informatiiviset tunnusluvut Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Toistetaan syksyn 2016 palvelujen kysyntä ja tarjonta -vertailumittaus Tilastoseuranta tehdyistä kaatumisenarvioinneista Päivätasolla palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat vertailumittauksessa paremmin 80 %:lle yli 70 vuotiaista fysioterapian asiakkaista on tehty kaatumisriskiarvio TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Lääkäreiden vastaanottokäynnit kaikki 1) 29 317 30 500 30 500 31 000 31 000 Lääkäreiden akuuttivastaanottokäynnit 1) 6 500 4 000 4 000 4 000 Hoitajien vastaanottokäynnit 1) 33 818 35 000 35 000 35 500 35 500 Hoitajien akuuttivastaanottokäynnit 1) 4 500 4 500 4 000 4 000 Radiologiset tutkimukset röntgen / UÄ 5 668 /1 449 5 000 5 000 5 000 5 000 Terveyskeskuksen sairaala Hoitopäivät 10 557 13 500 10 500 10 500 10 500 Hoitojaksot 1 603 1 700 1 500 1 500 1 500 Keskimääräinen hoitoaika 8 8 7 7 7 Täyttöaste 82 100 90 90 90 Työterveyspalvelut Työterveyshuoltosopimuksia 407 380 400 400 Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit 165 150 150 150 Vastaanottokäyntejä 10 291 9 000 9 000 9 000 Suun terveydenhuolto Käynnit 24 769 24 000 24 000 24 000 24 000 Kuntoutus Apuvälinelainaukset 2 306 2 200 2 300 2 300 2 300 Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset 74 100 100 100 100 Apuvälinepäätökset 260 250 300 300 300 Yksilökäynnit 8 993 8 800 8 800 8 800 8 800 Ryhmäkäynnit 3 451 3 600 3 600 3 600 3 600 Ryhmät 615 650 650 650 650 101

Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käynnit vastaanotolla 4 847 4 800 4 800 4 850 4 850 Kotikuntoutuksen käynnit 8 006 8 000 8 000 8 000 8 000 Keskeiset talouden muutokset Tulot Asiakasmaksujen korotus asiakasmaksulain 1351/2015 mukaiseksi.. + 157 000 Kotikuntakorvauksien kasvu ja ulkokuntamyynti... + 64 500 Myyntitulojen väheneminen... - 19 700 Lääkärin todistusmaksuissa jatkossa B-lausunto siirtyy maksuttomaksi... - 12 180 Päivystysmaksut... + 5 000 Vastaanottopalvelujen asiakasmaksut... + 50 000 Vuodeosaston asiakasmaksut... +10 000 Hammashoitomaksut... + 60 000 Kuntoutuksen asiakasmaksut... + 11 200 Menot Henkilöstökulut Uutena lääkäri-hoitajatyöpari vastaanottopalveluihin (4 kk)... + 41 000 Kilpailukykysopimuksesta johtuva vähennys... - 258 000 Palvelujen ostot Vastaanottopalveluissa asiakaspalvelujen ostot (vuoden 2016 tot. mukaan)... - 52 000 Vastaanottopalveluissa ja vuodeosastolla terveyspalvelujen ostot mm. labra... + 23 500 Suunterveydenhuollossa asiakaspalvelujen ostot... + 25 000 Suunterveydenhuollossa työvoiman vuokraus... + 24 000 Kuntoutuksessa valtion korvauksen vähenemisestä johtuva ostojen lisäys... + 30 000 Telepalvelumaksut... + 23 800 Koneiden ja laitteiden kunnossapito mm. lain edellyttämät sähkötarkastukset... + 8 800 Koulutuspalvelut (lakisääteinen täydennyskoulutus)... + 10 000 Kuljetuspalvelut... - 4 000 Muut kulut Lääkkeet... + 22 000 Hoitotarvikkeet... + 18 000 Kalustomääräraha... + 17 000 Apuvälineet ja lainausvälineet... + 25 000 Vuokrakulut mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen Innocumiin... + 26 000 Tuloarviot ja määrärahat Terveyspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 2 838 244 2 888 956 3 181 334 10,1 3 213 147 3 245 279 Toimintakulut -12 641 769-13 267 523-13 273 595 0,0-13 455 443-13 641 128 Toimintakate -9 803 525-10 378 567-10 092 261-2,8-10 242 296-10 395 850 102

Erikoissairaanhoito Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto Vastuuhenkilö: vs. johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois- Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Sairaanhoitopiiri on hakenut ratkaisua erikoissairaanhoidon ylikäyttöön perustamalla muutama vuosi sitten nopean vasteen päivystysosaston perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen tueksi. Tällä järjestelyllä vältetään erikoissairaanhoitoa tarvitsemattomien päivystyspotilaiden ohjautuminen tarpeettomasti erikoissairaanhoidon vuodeosastoille. Oma vuodeosasto on pystynyt viime vuosina ottamaan samana päivänä vastaan kaikki sinne tarjotut potilaat eikä tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ole paikkapulan vuoksi syntynyt. Samoin yön yli -mallilla potilaita voidaan ottaa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle sairaanhoitopiirin päivystäjän luvalla öiseen aikaan. Sairaanhoitopiiri käynnisti vuonna 2013 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli yhteistyössä perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissairaanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke oli nelivuotinen. Työskentelyn päättyessä tuottavuusohjelman toimintaryhmiä integroitiin POSOTEvalmisteluryhmiin. Ohjelman myötä toimintoja on kehitetty ja yhteisiä hoitopolkuja luotu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa muutosvaiheessa. Tällä hetkellä odotetaan uusimpia sote-linjauksia jatkosuunnittelun pohjaksi. Henkilöstö Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Keskeiset talouden muutokset Menot Asiakaspalvelujen ostojen lisäys... + 1 634 220 (josta katetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin aikaisempien vuosien alijäämää vuonna 2017 noin 230 000 euroa) Tuloarvio ja määrärahat Erikoissairaanhoito Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 441 Toimintakulut -26 724 091-26 795 780-28 430 000 6,1-28 819 491-29 217 200 Toimintakate -26 722 650-26 795 780-28 430 000 6,1-28 819 491-29 217 200 103

6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Talous- ja tukipalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita, jonka lisäksi palvelualue vastaa asumispalveluista sekä ympäristöterveyspalveluiden ja maaseutupalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla joiden isäntäkuntana Siilinjärvi toimii. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (brutto) -79 170 79 170 0 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut (netto) -1 866 326 1 324 996-541 330 Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut (netto) -826 979 721 869-105 110 Kunnanhallitus Pelastustoimi (brutto) -1 606 866-1 606 866 Talous- ja tukipalvelut (brutto) -8 845 235 9 091 506 246 271 Sitovuustasot yhtensä -13 224 576 11 217 541-2 007 035 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma TALOUS- JA TUKI- PALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 2 666 697 3 016 670 2 946 528-2,3 Sisäisten palvelujen myynti 5 480 449 5 715 579 5 750 307 0,6 Maksutuotot 129 403 128 555 115 000-10,5 Tuet ja avustukset 111 300 300 Vuokratuotot 1 531 Sisäiset vuokratuotot 2 392 359 2 417 259 2 405 406-0,5 Muut toimintatuotot 26 551 TOIMINTATUOTOT 10 697 101 11 278 363 11 217 541-0,5 11 329 716 11 443 014 Henkilöstökulut -7 028 703-7 238 923-7 011 820-3,1 Palvelujen ostot -2 938 745-3 071 390-3 155 554 2,7 Sisäiset palvelujen ostot -424 261-450 085-431 156-4,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 383 139-1 543 622-1 568 221 1,6 Sis. aineet, tarv. ja tavarat -119-104 -116 11,5 Avustukset -63 283-73 000-65 000-11,0 Vuokrat -551 889-689 800-597 430-13,4 Sisäiset vuokrat -378 441-375 508-390 225 3,9 Muut toimintakulut -2 746-6 518-5 054-22,5 TOIMINTAKULUT -12 771 326-13 448 950-13 224 576-1,7-13 405 753-13 590 752 TOIMINTAKATE -2 074 225-2 170 587-2 007 035-7,5-2 076 036-2 147 739 Poistot -169 575-260 144-292 922 12,6-331 491-255 070 104

T A R K A S T U S L A U T A K U N T A 6.4.1 Tilintarkastus Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Päivi Hiltunen Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan tarkastussäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallintoorganisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tilintarkastuksen toiminnallisena riskinä on resurssien riittävyys tarkastustoimintaan. Riskejä hallitaan tilintarkastuksen työohjelman ja -suunnitelman sekä tarkastuslautakunnan vuosittaisen toimintasuunnitelman kautta kohdentamalla. Tarkastuslautakunta yhdessä tehtäväalueen viranhaltijan kanssa seuraavat ja arvioivat systemaattisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Poikkeamien ilmetessä ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Tarkastuslautakunta toimii kuntastrategian 2025 arvojen mukaisesti ja on sitoutunut Siilinjärven kunnan strategisiin tavoitteisiin. Kuntalain 121 säätelee tarkastuslautakunnan toimintaa, minkä mukaisesti tarkastuslautakunnan tavoitteet on asetettu. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 105

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntalain 121 :n mukaisesti ja arvioinnin kehittäminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2025 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla ja sen perusteella laaditulla arviointikertomuksella todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Vuosittain seurattavat mittarit Suulliset ja kirjalliset raportit Arviointikertomus Palautekeskustelu. Kunnanhallituksen antama selvitys Riskiarvio Lakisääteisen tilintarkastussopimuksen kilpailutus uudelle valtuustokaudelle. Kunnallisvaalien vaikutus tarkastuslautakunnan kokoonpanoon ja lautakunnan osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Uuden tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan systemaattisuus Saadun selvityksen perusteellisuus ja vaikuttavuus. Korjaavien toimenpiteiden suorittaminen. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokousten lukumäärä 10 18 18 18 18 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Tarkastuslautakunnan toiminnalla ei ole vaikutuksia investointitarpeisiin. Tuloslaskelma TILINTARKASTUS Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Sisäisten palvelujen myynti 50 317 79 674 79 170-0,6 TOIMINTATUOTOT 50 317 79 674 79 170-0,6 79 962 80 761 Henkilöstökulut -22 904-34 377-33 798-1,7 Palvelujen ostot -26 956-44 800-44 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -421-432 -432 Muut toimintakulut -36-140 -140 TOIMINTAKULUT -50 317-79 749-79 170-0,7-80 255-81 362 TOIMINTAKATE -75-100,0-293 -601 106

Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A 6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkintähuolto sekä eläinlääkäripäivystys. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista sekä avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisin toimintaympäristön muutos on maakuntahallintouudistus vuoden 2019 alusta lähtien. Maakuntahallintouudistukseen valmistautuminen tulee viemään erityisesti ydinhenkilöiden työpanosta vuosina 2017 2018. Juankoski irtautuu yhteistoiminta-alueesta vuoden 2017 alusta. Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimintaa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta. Vuoden 2017 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kustannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta kustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun ja valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen perusteella. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Eläinlääkäripäivystys suureläimiä varten järjestetään ympärivuorokautisesti (24/7). Riskinä on esim. päivystäjän äkillisestä sairastumisesta johtuva päivystäjän puuttuminen. Päivystysjärjestelmän toimivuutta on varmistettu siten, että alueella päivystää kaksi vakituista eläinlääkäriä yhtä aikaa ja virat on täytetty. Toiminnan sisäisessä valvonnassa noudatetaan Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta. Ympäristöterveysjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta. Tulosvastuullisia ja oikeudellisesti vastuullisia ovat ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri. n toteutuminen raportoidaan kuukausittain hallitukselle ja kolmesti vuodessa valtuustolle. Ympäristöterveyslautakunta raportoi toiminnasta sopimuskunnille kolmesti vuodessa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle sekä lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Toiminnan laillisuutta valvotaan päivittäisessä työssä mm. laskujen hyväksymisen yhteydessä sekä saattamalla ympäristöterveydenhuollon toimialalta tehdyt viranhaltijapäätökset ympäristöterveyslautakunnan tietoon. Mikäli ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri havaitsevat seikkoja, jotka vaarantavat toiminnan tuloksellisuuden, laillisuuden tai kunnan omaisuuden tai voimavarojen käytön, niihin puututaan välittömästi. 107

Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian Kestävän kuntatalous tavoitteen mukaisesti resursseja hyödynnetään tehokkaasti. Ympäristöterveyspalvelut tulosalueen omat tavoitteet pohjautuvat kuntastrategian 2025 arvoihin ja tavoitteisiin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25 23 23 23 Vanhuuseläketapahtumat 3 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 1-2 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Ympäristöterveydenhuollon rakenne muotoutetaan kuntamuutosten seurauksena tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Ympäristöterveydenhuollon rakenne on muotoutettu kuntarakenteen muutoksen seurauksena tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi Vuosittain seurattavat mittarit Suunnittelun ja toteutuksen edistyminen Riskiarvio YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Henkilöstöresurssien jakautuminen eläinlääkintähuollossa tasaisesti koko yhteistoiminta-alueelle Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Henkilöstö osallistuu sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Ulkoisessa koulutuksessa saatu tieto jaetaan organisaatiossa eteenpäin. Luodaan käytännöt töiden tasaamiseksi eri toimipisteiden välillä Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Koulutusrekisteri Tilakäyntien ja pieneläinasiakkaiden määrät eläinlääkäriä kohden Toteutumisprosentti Jokainen osallistuu oman toimialansa koulutukseen / Aluehallintoviraston työkokouksiin vuosittain Työmäärä jakautuu mahdollisimman tasaisesti eläinlääkäreiden kesken, jolloin myös sijaisten tarve voidaan optimoida Valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 70 %:sti 108

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA2017 TS 2018 TS 2019 Tuotantotavoitteet Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 7,81 7,97 8,80 8,80 8,80 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 16,44 18,32 17,48 17,48 17,48 /eläinyksikkö 86,81 96,13 92,28 92,28 92,28 Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta-alueen asukas 15,76 18,10 14,93 14,93 14,93 /eläinyksikkö 32,33 37,24 35,91 35,91 35,91 Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus**** /yhteistoiminta-alueen asukas 9,93 9,81 10,54 10,54 10,54 * Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630) ** TA 2017: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset bruttokustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja 5621 ***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio **** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tuotantotavoitteet TP 2015 TA 2016 TA2017 TS 2018 TS 2019 Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kaavi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Rautavaara, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* 1018 461 24 98 355 277 19 42 1030 661 44 155 151 157 6 24 998 434 27 98 316 233 14 42 1015 630 50 155 150 141 3 24 877 513 12 92 98 283 284 4 21 42 865 807 45 44 155 135 194 6 6 24 877 513 12 92 98 283 284 4 21 42 865 807 45 44 155 135 194 6 6 24 877 513 12 92 98 283 284 4 21 42 865 807 45 44 155 135 194 6 6 24 Siilinjärvi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* 1 243 1 718 36 72 1 272 1 830 30 72 1 249 1 828 31 51 72 1 249 1 828 31 51 72 1 249 1 828 31 51 72 109

Tuotantotavoitteet TP 2015 TA 2016 TA2017 TS 2018 TS 2019 Tuusniemi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kuopio, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* 244 288 13 37 2 975 1 295 142 298 230 266 13 37 3 003 1 272 145 298 188 252 6 16 37 2 900 1 597 124 142 298 188 252 6 16 37 2 900 1 597 124 142 298 *TA 2017: Luke maataloustilasto 1.5.2015 (aiemmasta poiketen vuoden 2016 maataloustilasto valmistuu vasta joulukuussa 2016). Keskeiset talouden muutokset 188 252 6 16 37 2 900 1 597 124 142 298 Tulot Terveysvalvontamaksut ja sisäiset palvelutulot (valvontamaksut)... - 8 000 Menot Terveysvalvonnan henkilöstökulut... - 27 000 Eläinlääkintähuollon henkilöstökulut... - 32 000 Yhteisvastaanoton henkilöstökulut... + 5 000 Eläinlääkintähuollon avustukset kotitalouksille... - 8 000 Tuloslaskelma YMPÄRISTÖTERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 165 147 1 302 041 1 235 082-5,1 Sisäisten palvelujen myynti 9 072 7 174 4 914-31,5 Maksutuotot 85 130 91 055 85 000-6,6 TOIMINTATUOTOT 1 259 350 1 400 270 1 324 996-5,4 1 338 246 1 351 628 Henkilöstökulut -1 349 975-1 485 794-1 431 372-3,7 Palvelujen ostot -128 529-173 875-171 020-1,6 Sisäiset palvelujen ostot -75 703-76 815-79 739 3,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 132-34 100-33 750-1,0 Sis. aineet, tarvikkeet ja tav. -119-104 -116 11,5 Avustukset -59 433-68 000-60 000-11,8 Vuokrat -70 235-68 600-74 030 7,9 Sisäiset vuokrat -18 583-15 649-15 649 Muut toimintakulut -546-500 -650 30,0 TOIMINTAKULUT -1 732 255-1 923 437-1 866 326-3,0-1 891 895-1 918 003 TOIMINTAKATE -472 905-523 167-541 330 3,5-553 649-566 374 Poistot -22 341-13 238-493 -96,3-493 -493 110

M A A S E U T U L A U T A K U N T A 6.4.3 Maaseutuhallinto Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maatalouden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut huomattavasti. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden, kansallisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan kehitys, Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ovat kaikki omalta osaltaan muuttaneet maatalouden toimintaolosuhteita Suomen maatalouden kannalta entistä haasteellisemmaksi. Eu:n ja kansallisen byrokratian purku ja tukijärjestelmien yksinkertaistaminen eivät ole tuoneet toivottavaa tulosta vaan kehitys on ollut päinvastaista. Maaseutuhallinnon uuden tietojärjestelmän ongelmat ja maaseutuviraston antamat hallinnolliset lisätehtävät ovat muuttaneet yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtävänkuvia ja ovat vaatineet suunniteltua suuremman osuuden yhteistoiminta-alueen henkilöstöresursseista viranomaistehtäviin. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseudun yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta annetaan maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä käytössä olevien resurssien puitteissa sekä yhteistyöllä muiden maaseudun kehittämistoimijoiden kanssa. Vuonna 2015 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden valtakunnallisessa työajanseurannassa maaseutuviranomaistehtäviin käytettiin yksi henkilötyövuosi 163 maatilaa kohti. Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella käytettiin yksi henkilötyövuosi 198 maatilaa kohti. EU:n uuden ohjelmakauden myötä näyttää työmäärä kasvavan maatilaa kohti, niin Sydän-Savon alueella kuin yhteistoimintaalueilla valtakunnallisestikin. Kun otetaan huomioon sijaintimme tuotantoeläinvaltaisella alueella, missä hallinnon työtä lisää huomattavasti tuotantoeläimiin liittyvät viranomaistehtävät, voidaan todeta Sydän-Savon maaseutupalvelun toiminnan olevan valtakunnallisessa vertailussa tehokasta. Tehokkuutta pyritään ylläpitämään myös jatkossa toimintatapoja tarkastelemalla Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Hallintouudistuksen myötä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävät siirtyvät maakuntahallintoon vuoden 2019 alusta. 111

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös sopimuskuntia ja toteumaraportit käsitellään maaseutulautakunnassa. Maaseutupalvelun toiminnan toteutumisesta valvotaan myös Eu:n komission, EU:n tilintarkastustuomioistuimen ja maaseutuviraston toimesta jatkuvasti. Tietoturvan osalta maaseutuhallinnossa on toimeenpantu maksajaviraston tietoturvapolitiikan tietoturvallisuuden hallintamallin ISO/IEC 27001:2013 -pohjaiset vaatimukset ja soveltamistapa Maakuntauudistus luo henkilöstön keskuudessa epävarmuutta työn tulevaisuudesta. Maaseutuhallinnon toiminnan riski viljelijätukien osalta on henkilöstön mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin ja sitä myötä osaamisen katoaminen. Onnistuneella muutosjohtamisella varmistetaan hallintouudistus aiheuttamatta häiriöitä maaseutuhallinnon toimintaan. Henkilöstö Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viran- tai toimenhaltijaa. Vuonna 2017 käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 MAASEUTULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Maaseutuviranomais- ja kehittämispalvelujen saavutettavuus Jokaisessa sopimuskunnassa toimii vähintään yksi toimipiste Sähköisiä palveluja kehitetään ja asiakkaiden valmiutta niiden hyödyntämiseen Toimipisteet Sähköiset palvelut Palvelu nykyisissä toimipisteissä Sähköisiä maatalouden Eu-tukihakemuksia 96 % tukea hakeneista tiloista Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen Palveluiden hallittu kustannuskehitys Maaseudun kehittämisen tehostuminen Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien kanssa Aktivoidaan maatilatalousyrityksiä kehittämistoimissa ja maaseututoimijoita toimintaympäristön kehittämisessä Viranomaistehtävät Kehittämistehtävät Toimintamenot Tehdyt toimijoiden kehittämistarvekartoitukset (kyselyt, yrityskäynnit, maaseutuohjelmat) Viranomaistehtävät 75 % Kehittämistehtävät 25 % Toimintamenot edellisen vuoden 2016 tasolla Maatilayrityskohtainen aktivointi / kehittämistarvekartoitus 5 vuoden välein. Maaseutuohjelmat tai vastaavat kehittämistarveselvitykset on tehty. 112

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat 1 951 1 951 1 895 1 845 1 800 Maksetut maataloustuet, M 53 63 65 65 65 Maaseutuviranomaistehtävät - maatilaa/htv 191 185 180 175 - /aktiivimaatila 302 300 313 322 330 - /peruslohko 16,90 14,59 14,80 14,80 14,80 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 81,06 97,44 91,17 93,6 95,9 - /maaseutualueen asukas 2,26 3,07 2,60 2,60 2,60 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen * - /maaseutualueen asukas 1,28 1,11 1,14 1,14 1,14 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Tuloslaskelma MAASEUTUHALLINTO Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 717 448 760 579 721 869-5,1 TOIMINTATUOTOT 717 448 760 579 721 869-5,1 729 088 736 379 Henkilöstökulut -607 134-601 301-601 262 Palvelujen ostot -85 670-124 000-91 503-26,2 Sisäiset palvelujen ostot -39 268-41 784-39 214-6,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 356-9 996-11 500 15,0 Avustukset -3 850-5 000-5 000 Vuokrat -83 661-82 500-77 500-6,1 Muut toimintakulut -1 000-1 000-1 000 TOIMINTAKULUT -824 939-865 581-826 979-4,5-838 309-849 877 TOIMINTAKATE -107 492-105 002-105 110 0,1-109 221-113 499 113

K U N N A N H A L L I T U S 6.4.4 Pelastustoimi Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluepelastuslaitoksen kulukasvu ja sitä kautta Pelastuslaitosten kuntaosuuksien kasvu on maltillinen. Aluepelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukainen kuntien maksuosuuksien kasvu on keskimäärin 0,9 %. Siilinjärven maksuosuuden kasvu on 1,0 %. Taloussuunnitelmaan ei sisälly oleellisia toiminnallisia muutoksia. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Siilinjärven kunnan alueella pelastustoimen resurssit on allokoitu riskinäkökulma huomioon ottaen ja resurssit ovat riittävät. Pelastustoimi kuuluu Kuopion kaupungin hallintorakenteeseen ja riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan käytännön toimet ovat kaupungin vastuulla. Kunnassa sijaitsevassa ja kunnan omistamassa paloasemarakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelma, jonka laajuutta selvitetään. Paloaseman majoitustilat on väliaikaisesti siirretty tontille sijoitettuihin parakkirakennuksiin. Asian kuntoon saattaminen edellyttänee mahdollisesti mittaviakin korjausinvestointeja. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Ei Siilinjärven kuntastrategiasta aiheutuvia vaikutuksia. Henkilöstö Henkilöstö on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa Tuloslaskelma PELASTUSTOIMI Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Henkilöstökulut -29 948-30 944-26 474-14,4 Palvelujen ostot -1 504 685-1 564 774-1 579 392 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -800-800 Muut toimintakulut -200-200 TOIMINTAKULUT -1 534 632-1 596 718-1 606 866 0,6-1 628 880-1 651 359 TOIMINTAKATE -1 534 632-1 596 718-1 606 866 0,6-1 628 880-1 651 359 114

6.4.5 Talous- ja tukipalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Talous- ja tukipalveluiden sitovuustaso sisältää kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavat tulosalueet joita ovat talouspalvelut, tietotekniikkapalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut ja muut tukipalvelut (sisäinen tarkastus/sisäisen valvonnan ja riskien hallinnannan ohjaus ja seuranta, asumispalvelut sekä asiakirjahallinto ja aulapalvelut). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talouden pitkään jatkunut ja todennäköisesti myös edelleen jatkuva alavireisyys vaikeuttaa kuntatalouden hallintaa ja uhkaa sen vakautta. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia, tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ja tulopohjan vahvistamista. On tärkeää, että päätöksenteon tueksi luodaan perusteiltaan avattuja vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä, joiden toteutumista seurataan ja kehityskulkuun tarvittaessa puututaan. Uusi kuntalaki on muuttanut kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä on laissa asetettu velvoittavia ja huomioonotettavia ohjeita ja säädöksiä, jotka kohdistuvat entistä enemmän konsernitasolle. Mahdolliset kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä yhteispalvelukeskittymien synty tulevat aiheuttamaan muutoksia nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ja luovat myös tarvetta mahdollisille uusille toimintarakenteille ja -malleille. Näillä muutoksilla on vaikutusta myös sisäisten tukipalveluiden tuotantotapoihin, -menetelmiin ja tarpeeseen ja näihin muutoksiin on tarpeen varautua ennakkoarvioin. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat taloudellisen riskin hallintaa. Sisäisen valvonnan ja seurannan painopisteen kohdentaminen valitun skenaarion peruslähtökohtien ja toteutumisedellytysten kehittymiseen on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouden pitkän aikavälin riskienhallinnan kannalta keskeistä. Talouden kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta ja myös kuntalain muutoksista johtuen valvonnan kohdentaminen entistä enemmän konsernitasolle on tarpeen. Tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttaa uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuudelle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta on riskien hallinnan kannalta keskeistä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti palvelutuotannon tarpeista lähtien on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Em. tekijöiden arviointi vaatii erityisosaamista ja sisäisen valvonnan apuna käytetäänkin tarpeellisessa määrin ulkoista tarkastustointa. Lainanhoitokulut kasvavat lainamäärän kasvusta johtuen. Korkotason nousu, vaikka ei olekaan todennäköinen lähitulevaisuudessa, toteutuessaan lisää lainanhoitokuluja. Luottosalkun korkorakenteen kehittymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioidaan ja korkorakenteen hallintaan kiinnitetään huomiota. Aluehallinnon muutoksesta aiheutuva tukipalveluiden suoritemäärän väheneminen vaikuttaa sekä tukipalveluiden käytössä olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteeseen että toiminnan harjoittamiseen tarvittavaan henkilöstömäärään. Muutokseen tulee varautua jo tässä vaiheessa henkilö-, laite- ja tilaratkaisuja tehtäessä 115

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Talouden tulevan kehityksen arviointi vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Arviointi vaikuttaa kunnan investointien suunnitteluun ja sillä on vaikutusta strategisesti merkittävään kasvuedellytysten arvioimiseen ja luomiseen. Digitalisaation hyödyntämisellä palvelutuotannossa on yhä suurempi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Hyödyntäminen lisää tietoteknologian osaamisen tarvetta. Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmälaitteiden toimintavarmuus, tehokkuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelutuotannon ja palveluprosessien onnistumisen näkökulmasta. Aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistaminen vaikuttavat kunnan tuottamien tukipalveluiden määrään. Merkittävä vaikutus on ruoka- ja puhtauspalveluissa ja tietojärjestelmien ylläpitopalveluissa. Toimintojen kustannustehokkuus on vaarassa heiketä jos sopeuttamistoimissa ei onnistuta. Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankintojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista toteutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta ja niiden kohdalla kilpailuttamisen lähtökohtien ja vertailuperusteiden arviointi tarvitsee kehittämistä. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotantoon on merkittävä palvelujen tuloksellisuuden kannalta. Yhteistoiminta-alueiden hyvä hallinnointi ja palveluiden tasapuolinen ja tuloksellinen järjestämistapa edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja sitä kautta varmistavat yhteistyön myönteistä kehitystä ja jatkuvuutta. Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Talouden hallinta ja kehittymisen arviointi perustuu kehittymistä kuvaaviin skenaarioihin Lainanhoitokuluissa ei tapahdu hallitsematonta muutosta mahdollisista korkovaihteluista huolimatta Palvelutuotannon tukena ovat ajanmukaiset ja toimintavarmat tietojärjestelmät. Mahdollistetaan digitalisaation hyödyntäminen palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa. Hallittu aluehallinnon uudistamisen aiheuttama tukipalvelujen tuotantotarpeen muutos VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Valitaan tavoiteltava kehityspolku väestötekijöiden muutokseen perustuvan skenaarion pohjalta Enimmillään noin 2/3- osa lainasalkusta on sidottu 5/10 vuoden korkoon tai suojattu korkojohdannaisilla Palvelutuotannon tuki järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla joko omana toimintana tai ulkoistettuna palvelutuottajalle Ennakkoarvio uudistuksen aiheuttamista muutoksista ja uudistuksen huomioonottaminen resursseihin liittyvissä ratkaisuissa Vuosittain seurattavat mittarit Valitun skenaarion toteutuminen Luottojen keskikorko, keskikoron muutos ja suojausaste Ulkoistettujen ja omana palveluna tuotettujen digitaalisten palveluiden kehittyminen ja käyttö sekä niiden välinen suhde Tehdyt ratkaisut versus arvioidut muutokset Riskiarvio Onnistuminen skenaarioiden peruslähtökohtien arvioinnissa Alhainen korkotaso pitkäaikaisena tekee suojauksesta kannattamattoman Käyttöpalveluiden tuottaminen siirtyy entistä enemmän ulkoisten toimijoiden varaan; riippuvuus ulkoisesta toimijasta ja sopimushallinnasta kasvaa Uudistukseen liittyvien ratkaisujen viivästyminen ja mahdollinen epätietoisuus ratkaisuista ja niiden vaikutuksista kuntatasolle 116

Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana kaikki alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Talous- ja tukipalveluiden hallinto -99 412-99 412 Talouspalvelut -429 809 429 807-2 Muut tukipalvelut -408 006 347 280-60 726 Tietotekniikkapalvelut -1 195 457 1 281 006 85 549 Ruoka- ja puhtauspalvelut -6 712 551 7 033 413 320 862 Sitovuustaso yhteensä -8 845 235 9 091 506 246 271 Keskeiset talouden muutokset Tulot Sitovuustason tulot kasvavat pääasiassa ruokapalveluiden sisäisten (38 t ) että ulkoisten (35 t ) myyntituottojen kasvusta johtuen. Kasvu syntyy pääasiassa ateriapalvelujen myynnin lisäyksestä. Menot Sitovuustason menot alenevat noin 140 t ulkoisten menojen alenemisesta johtuen, joista merkittävin alenema on henkilöstökuluissa (-167 t ); Kiky-ratkaisun vaikutus noin 120 t ja siirtymä palvelujen ostoihin noin 50 t. Tuloslaskelma TALOUS- JA TUKI- PALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 784 102 954 050 989 577 3,70 Sisäisten palvelujen myynti 5 421 060 5 628 731 5 666 223 0,70 Maksutuotot 44 272 37 500 30 000-20,00 Tuet ja avustukset 111 300 300 0,00 Vuokratuotot 1 531 Sisäiset vuokratuotot 2 392 359 2 417 259 2 405 406-0,50 Muut toimintatuotot 26 551 TOIMINTATUOTOT 8 669 987 9 037 840 9 091 506 0,60 9 182 421 9 274 245 Henkilöstökulut -5 018 742-5 086 507-4 918 914-3,30 Palvelujen ostot -1 192 906-1 163 941-1 268 839 9,00 Sisäiset palvelujen ostot -309 291-331 486-312 203-5,80 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 349 230-1 498 294-1 521 739 1,60 Vuokrat -397 992-538 700-445 900-17,20 Sisäiset vuokrat -359 858-359 859-374 576 4,10 Muut toimintakulut -1 164-4 678-3 064-34,50 TOIMINTAKULUT -8 629 182-8 983 465-8 845 235-1,50-8 966 415-9 090 151 TOIMINTAKATE 40 804 54 375 246 271 352,90 Poistot -147 234-246 906-292 429 18,40-330 998-254 577 117

Talous- ja tukipalveluiden hallinto Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja tukipalveluiden palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palvelukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, riskienhallinnan ja talousprosessien johtaminen, tietohallinto ja asunto-asioiden sekä Pelastustoimen, Maaseutuhallinnon ja Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden hallinnointi. Kuntarakennemuutokset ja maakuntauudistus vaikuttavat palvelualueen toimintojen sisältöön ja laajuuteen. Muutokset edellyttävät mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Pitkittynyt talouden alavire ja sen seurauksena kuntatalouden tilan heikkeneminen vaikuttavat taloudellisia toimintaedellytyksiä heikentävästi ja talouden pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve on korostunut. Uudistetun Kuntalain kuntatalouden arviointia koskevat säädökset painottuvat entistä enemmän konsernitasolle ja sisältävät lisäksi aikaisempaa sitovampaa säätelyä, jotka vaikuttavat talouden suunnittelu- ja arviointimenettelyihin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1 1 1 1 1 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Ei erillisiä tavoitteita. Tuloarviot ja määrärahat Talous- ja tukipalveluiden hallinto Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -95 493-101 987-99 412-100 774-102 165 Toimintakate -95 493-101 987-99 412-100 774-102 165 118

Talouspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, rahoituksen hoito, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta ja erilaiset talouteen liittyvät pitkäntähtäimen ennusteet ja laskelmat. Kunnan taloushallinnon tehtävistä on siirretty porrastetusti vuodesta 2007 alkaen seudulliselle palvelukeskukselle Kuhilas Oy:lle laskujen käsittely, kirjanpito sekä reskontrat. Kuhilas Oy tuottaa palvelut toimeksiantosopimuksen perusteella. Toiminta on vakiintunutta ja toimii hyvin. Taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat viime vuosina olleet sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Molempien osalta kunnassa on tehty aktiivista kehittämistyötä ja sähköistyksen potentiaali on pääsääntöisesti käytetty. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tukena on käytetty toimintolaskentaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon muutokset lähestyvät parin vuoden kuluessa. Nämä tulevat toteutuessaan vaikuttamaan myös taloushallinnon prosesseihin ja organisointiin. Tässä vaiheessa muutosten vaikutuksia talouspalveluiden omaan toimintaan on vielä vaikea konkretisoida, liian paljon avoimia kysymyksiä ja liikkuvia tekijöitä. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiedon lisääntyessä. Koko kunnan talouteen vaikuttavia, eri lähteistä saatuja tietoja, seurataan ja analysoidaan aktiivisesti ja hyödynnetään suunnittelussa. Henkilöstö Tulosalueella on tehty tehtäväjärjestelyjä vuonna 2012 ja 2013 eläkkeelle jäännin sekä muihin tehtäviin (2 hlö) tapahtuneiden siirtojen jälkeen. Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän uusiminen Järjestelmä uusitaan suunnittelukauden aikana Tuloarviot ja määrärahat Talouspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 412 089 433 101 429 807 434 105 438 446 Toimintamenot -412 089-433 899-429 809-435 697-441 710 Toimintakate (netto) -798-2 -1 592-3 264 119

Muut tukipalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Muut tukipalvelut tulosalue koostuu 4 tulosyksiköstä; hankintatoimi, asuntotoimi, sisäinen tarkastus ja toimistopalvelut. Hankintatoimi Hankintatoimi vastaa hankintoihin liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä sekä hankintakäytäntöjen yhteensovittamisesta Siilinjärven kunnassa. Näistä tehtävistä huolehtii kuntaan perustettu hankintatyöryhmä. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa hankintayhtiössä IS-Hankinta Oy:ssä, jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaa). Vuodesta 2016 alkaen osakkaiden maksuosuuksia ei ole laskutettu vuosimaksuina. Tämän on mahdollistanut tavaran tai palvelun toimittajilta perittävien palvelumaksutuottojen (komission) positiivisena jatkunut kehitys. IS-Hankinta Oy:n asiakaspohjan laajentuessa sekä hankintasopimuksilla tehtyjen ostojen lisääntyessä on toimittajilta perittäviä palvelumaksuja voitu pienentää. Siilinjärven kunta on vuonna 2017 edelleen mukana Pohjois-Savon hankinta-asiamies toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa kunnan ja Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten keskinäistä hankintoihin liittyvää yhteistyötä. Vuoden 2016 aikana käyttöön otettujen pienhankintajärjestelmän (HankintaSampo) sekä toiminnanohjaus- ja sopimushallintajärjestelmän (Soppari) käyttöä edistetään vuoden 2017 aikana koulutuksin ja neuvonnalla. Järjestelmät on rakennettu tukemaan ja helpottamaan IS-Hankinnan ja sen asiakkaiden toimintaa sekä yhteistyötä hankintaprosessin eri vaiheissa. Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotantoon, asuntokannan perusparantamiseen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämiseen. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on osa hallituksen säästö- ja rakennepoliittista ohjelmaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2017 talousarvioesityksessä todetaan, että uutena tehtävänä Aralle siirretään korjausavustusten käsittely kunnista. Korjausavustusten siirrosta säädetään keväästä 2016 asti valmistelussa olleessa asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslaissa, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Kunnat voisivat edelleen antaa yleiseen toimialaansa perustuen avustuksiin liittyvää neuvontaa, auttaa korjaustarpeen arvioinnissa tai hakemusten teossa. Siilinjärven Kotipolku Oy:n valtion rahoittaman pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetun rivitalon rakennustyöt ovat käynnistyneet. Arvioitu valmistumisaika on huhtikuu-2017. Kohde käsittää 8 kpl 2h+kk, 27,5 m2:n kokoista asuntoa. 120

Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida kuntakonsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kuntaorganisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottamaa tietoa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen toiminnan suunnittelussa ja tarkastustoimenpiteiden kohdistamisessa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koko kuntakonsernissa. Toimistopalvelut Toimistopalvelut tulosyksikkö vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteen palveluista ja kunnan arkistotoimesta. Asiakaspalvelupisteen toiminnoista on tehty vuoden 2013 aikana kehittämisselvitys, jonka yhteydessä on ollut ratkaistavana myös vaihdepalveluiden toteuttamistapa. Vaihdepalvelu on ulkoistettu syyskuusta 2014 alkaen. Valtion toimesta valmisteltavana olleesta yhteispalvelupisteiden toteuttamisesta on luovuttu. Hankkeen pilotointi osoitti, että hanke ei ollut kaikilta osin toteutuskelpoinen. Asiakaspalvelupisteen mahdollinen jatkokehittäminen on jatkossa kunnan päätäntävallassa ja tapahtuu kunnan omista tarpeista lähtien. Arkistotoimessa on vuonna 2011 aloitettu eams-projekti, jonka tavoitteena on ollut luoda perusta siirtymiselle sähköiseen arkistointiin. Projektissa on nyt prosessikuvausten valmistelu- ja tarkastusvaihe, joka päättynee vuonna 2017. Siilinjärven kunta on lisäksi ilmoittanut osallistuvansa maakunnalliseen yhteistyöprojektiin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kuntatoimijoiden tiedonohjaussuunnitelmien tekemistä ja lisätä valmiuksia asiakirjojen sähköiseen arkistointiin siirtymiselle. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark. Henkilöstö Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntoasiain sihteerille. Asuntoasiain sihteeri on siirtynyt tekemään 3 päiväistä työviikkoa. Lisäksi rakennuslupainsinööri II:n työpanoksesta 6 % kohdistuu asuntotoimeen. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 3 henkilöä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 5 5 5 121

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Sisäisen tarkastuksen 3-5 vuoden suunnitelmakokonaisuus Suunnitelma Sisäisen valvonnan vuosien 2016 2020 painopistealueet määritelty Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan käytäntöjen toteuttaminen kuntalain säännösten mukaisesti Raportit, konsernivalvontakeskustelut, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot tytäryhteisöiltä Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhteisö, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot Sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon valmistautuminen Tehtävien määrittäminen ja prosessikuvausten laatiminen Valmiiden prosessikuvausten määrä Prosessikuvaukset ovat valmiit Keskeiset talouden muutokset Ei olennaisia muutoksia. Tuloarvio ja määrärahat Muut tukipalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 388 622 356 628 347 280 350 753 354 260 Toimintakulut -451 803-428 060-408 006-413 596-419 303 Toimintakate -63 181-71 432-60 726-62 843-65 043 122

Tietotekniikkapalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa pois lukien etäyhteyksiin tarvittavat tietoliikennepalvelut, jotka hankitaan kumppaneilta. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2017 toimintakulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten kumulatiivisten kk-suoritemäärien perusteella. Keskitetty tulostuksenhallintapalvelu ja keskitetty sähköinen käyttöoikeuksien hallintapalvelu otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Langattomia Wlan-tukiasemia on tarkoitus uusia noin 100 kpl vuoden 2017 aikana. Tietoliikenteen ja palvelinten valvonta- ja ylläpitopalvelua joudutaan ostamaan ostopalveluna. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10 10 10 10 10 Tietotekniikkapalveluissa on kolme virkaa ja seitsemän työsuhteista tointa (yhteensä 10 vakituista), joista kolme tointa (3) on täyttämättä lokakuussa 2016. Kaikkiin kolmeen tehtävään on saatu täyttölupa ja tehtävät on tarkoitus täyttää viipymättä. Yksi henkilövalinta on jo tehty ja kaksi tehtävää jouduttaneen laittamaan uudelleen hakuun. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Asiakirjojen tulostuksen tuottavuuden parantaminen Palvelu asennetaan tuotantovalmiiksi ja palvelu otetaan käyttöön yksi rakennus tai kiinteistö kerrallaan. 123 Järjestelmään kytkettyjen monitoimilaitteiden lukumäärä sekä jäljellä olevien oheistulostimien lukumäärä Kaikki nykyiset verkkotulostimet noin 120 kpl (pl piirturit ja muutamat muut erikoistulostimet sekä mahdollisesti sotekustannuspaikkojen verkkotulostimet) on joko siirretty uuteen tulostuksenhallintajärjestelmään tai muutoin uudelleen konfiguroitu uuteen palvelukonseptiin vuoden 2017 loppuun mennessä. Oheistulostimien lukumäärä on vähentynyt noin 80% lähtötilanteeseen verrattuna (n. 330 kpl lokakuu 2016).

KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Käyttöoikeuksien hallinnan parantaminen Wlan-tukiasemien vaihtaminen (investointihanke) Keskeiset talouden muutokset Palvelun käyttöönottoprojekti viedään loppuun kesäkuun 2017 loppuun mennessä (sisältää noin 3-5 liiketoimintasovelluksen käyttöoikeuksien hallinnan liittämisen järjestelmään). Liiketoimintasovellusten liittäminen järjestelmään alkaa kunnolla vasta käyttöönottoprojektin jälkeen syksyllä 2017. Kunnassa vaihdetaan kaikki langattomat verkkotukiasemat uusiin. Muutos koskee aina yhtä rakennusta tai kiinteistöä kerrallaan. Järjestelmään mallinnettujen ja liitettyjen liiketoimintasovellusten lukumäärä. Vaihdettujen tukiasemien lukumäärä. Vuoden 2017 loppuun mennessä noin 15-25 suurimman toimialakohtaisen tietojärjestelmän (poislukien sote-toimiala) roolit ja käyttöoikeudet hallitaan kyseisellä järjestelmällä. Vaihdettavista tukiasemista (noin 160 kpl) puolet eli 80 kpl on vaihdettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Menot Käyttöoikeuksien sähköinen hallinta nostaa ulkoisia menoja (ylläpitomaksua)... + 2 0000 Oppilaskäytössä olevien päätelaitteiden vuokrakulu siirretään opetustoimeen... - 107 000 Monitoimilaitteiden lukumäärä nostaa vuotuista vuokrakulua (leasing)... + 20 000 Tietoliikennelaitteiden ja palvelinten valvonta- ja tukipalvelua ostetaan ulkoa... + 25 000 Tuloarviot ja määrärahat Tietotekniikkapalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 312 271 1 290 948 1 281 006 1 293 816 1 306 754 Toimintamenot -1 266 365-1 249 264-1 195 457-1 211 835-1 228 558 Toimintakate 45 905 41 684 85 549 81 981 78 196 124

Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Pirkko Markkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria-, puhtaus-, välinehuolto ja muita oheispalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Ruoka- ja puhtauspalvelujen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, varhaiskasvatuksen, iltapäiväkerhot, vammaispalvelut, hoiva- ja hoitopalvelut, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruoka- ja puhtauspalvelut. Järjestämme ja tarjoamme 1,4 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruokaja puhtauspalveluiden tason ja laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä tarjoamaan myös samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Ruokapalvelukeskus järjestää kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Kunnan ruokapalvelukeskus valmistaa ateriat Kaaripolun, Vanhan Pappilan ja Mummon Kammarin palvelukoteihin. Vuorelan ja Jännevirran päiväkotien sekä Vuorelan nuorisotalon toiminta on alkanut 1.8.2016 väistötiloissa Vuorelan koulun kentällä. Väistötilat toimivat ainakin siihen saakka, kun uusi Vuorelan päiväkoti on valmistunut (v. 2018 alkuun). Väistötiloissa toimii palvelukeittiö, johon ateriat toimitetaan Vuorelan koulun valmistuskeittiöltä. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstö hoitaa viipaleen siivouksen ja ateriapalvelut. Lapsia viipaleessa on n.100 (viisi ryhmää) ja henkilökuntaa 18. Kumpikin vanha päiväkoti sekä Vuorelan nuorisotalon tilat puretaan. Ahmon koulukeskuksen tiloista suljettiin toukokuussa viisi luokkaa sisäilmaongelmien vuoksi. Koulukeskuksen viereen on sijoitettu väistötilat n.400 neliötä, joissa toiminta alkoi 22.8.2016. Väistötilat siivoaa kunnan laitoshuoltajat. Siilinlahden koulun pihaan rakennetaan viipalerakennus, joka valmistuu maaliskuussa 2017. Tiloihin siirtyy Kotipolulta mm. iltapäiväkerhotoiminta, jonka välipalatarjoilu tapahtuu Siilinlahden koulun ruokasalissa. Mummon Kammarin palvelukodin toiminta on siirtynyt syyskuussa 2016 yhteen kerrokseen, sillä alakerta on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Asiakasmäärä hieman vähenee entiseen verrattuna. Ruoka- ja puhtauspalvelut hoidetaan kuten tähänkin saakka. Pilvilinnan päiväkodissa toimii yksi lisälapsiryhmä kevään 2017. Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä valmistettavat kotipalveluateriat/asiakkaat lisääntyvät koko ajan. Ruokapalvelujen valmistuskeittiöiden ruokatuotannonohjauksessa on käytössä seudullinen yhteinen Savo-Aromi -ohjelma. Savo-Aromi-ohjelman käyttöä laajennetaan vuonna 2017 myynnin osiolla. Tulevaisuuden haaste ruoka- ja puhtauspalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden ja sijaisten saanti. Ruoka- ja puhtauspalveluissa on käytössä kuntarekry/sijaisrekrytointi koskien ravitsemistyöntekijöitä ja laitoshuoltajia. Puhtauspalvelujen puolella on vakituinen laitoshuoltaja varahenkilö sekä 1.9.16 alkaen lisäksi määräaikainen laitoshuoltaja varahenkilö-ohjaaja. Ruoka- ja puhtauspalvelut voi käyttää myös henkilöstövuokrauspalveluja sijaisten rekrytointiin. Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset myös määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. Vuonna 2010 on julkaistu uudet ravitsemushoito- ja ruokailusuositukset sai- 125

raala- ja hoivaruokailuun. Suosituksissa korostetaan ravitsemustilan ja ravinnon tarpeen arviointia ja seurantaa päivittäisessä ruokailussa. Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla neljä-viisi kertaa kasvisruoka-aterian. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Myös vuonna 2017 nykyinen taso ja laatu halutaan pitää yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstömäärä 115 115 115 115 115 Vanhuuseläketapahtumat 2 6 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 6 5 Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2017 on 115 henkilöä (vakanssinumerot), joista vakituisia henkilöitä on 108 ja määräaikaisia 7 henkilöä. Ruokapalveluissa on 57 vakituista (sisältää toimistosihteerin ja ruoka- ja puhtauspalvelujohtajan) sekä 5 määräaikaista ja puhtauspalveluissa on 51 vakituista ja 2 määräaikaista henkilöä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstörekrytoinneissa huomioitava tuleva uusi sote-uudistus vuoden 2019 alusta. Ruoka- ja puhtauspalvelujen avoimeksi tulevat sote puolen tehtävät jatkossa täytetään määräaikaisina. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Koulujen ja päiväkotien moniosaaja täydennyskoulutuksen järjestäminen Koulutussuunnitelma Hyödyntää työssään koulutuksesta saatua ajantasaista tietoa. Pystyy toimimaan tarvittaessa eri toimipisteissä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen laadun kehittäminen / laatukäsikirjat Ruoka- ja puhtauspalveluiden työryhmien perustaminen Ruoka- ja puhtauspalveluiden laatukäsikirjat Laatukäsikirjat valmiina toukokuun lopussa 2017 Ruokapalvelut Kestävän kehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Kotimaiset ja lähialueella tuotetut raaka-aineet Ruokapalvelut Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti Ruokapalveluhenkilöstön tapaturmien väheneminen Tapaturmien seuranta / läpikäynti Tapaturmat /ilmoituslomake Tapaturmien väheneminen ja vaikutukset poissaolokustannuksiin Puhtauspalvelut Tasapuoliset ja mielekkäät työalueet Siivoustyömäärien arviointi /mitoitus Kilpailukykyiset mitoitustulokset Kasvavat tunnusluvut siivottavat neliöt /h/ koulut ja muut toimitilat Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen Työkierto Työkiertosuunnitelma Työkiertoon on siirtynyt puhtauspalveluhenkilöstöä ja sen kautta on saavutettu uutta osaamista ja hyötyjä 126

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Hinta euroa/ateria ka - Ruokapalvelukeskus 3,43 3,69 3,75 3,75 3,69 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / ruokapalvelut Aterioiden lukumäärä 1 362 076 1 394 630 1 432 400 1 432 400 1 432 400 Ateriasuoritteiden lukumäärä 1 144 840 1 183 773 1 225 830 1 225 830 1 225 830 Hinta euroa/ateria ka - Koulut 3,15 3,20 3,12 3,12 3,12 - Päiväkodit 3,28 3,28 3,40 3,40 3,40 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / puhtauspalvelut Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) 234,9 237,5 240,8 240,8 240, Siivottavat neliöt/h (hoiva-hoitotoimitilat) 168 168 168 168 168 Puhtauspalvelujen koulut ja muut toimitilat tunnuslukujen laskentaa on lähdetty kehittämään syksystä 2013. Ajalla 1.9 31.12.2013 siivottavat neliöt/h tunnusluku oli 209,46. Hoiva-hoitopuolen yleinen keskiarvo on 130 180 neliötä/tunti. Vuodesta 2014 alkaen koulut ja muut toimitilat tuottavuus on parantunut. Keskeiset talouden muutokset Tulot Ateriapalvelujen ulkoisen myynnin lisäys / Vanhan Pappilan palvelukoti keittiö... + 28 100 Ateriapalvelujen sisäisen myynnin lisäys / päiväkodit, palvelukodit... + 59 770 Menot Elintarvikemäärärahojen lisäys / ateriapalvelujen lisämyynti... + 6 000 Kalusto määrärahan lisäys / pienkoneet ja laitteet... + 10 000 Atk palvelut lisäys / Titania-ohjelma... + 4 180 Palvelujen ostot lisäys / pesulapalvelut... + 11 000 Koneitten ja laitteitten kunnossapito lisäys / huoltosopimus... + 4 900 Palvelujen ostot lisäys / työvoiman vuokraus / sijaiset... + 52 160 Palvelujen ostot vähennys / kuljetuspalvelujen kilpailutus... - 13 650 Henkilöstökustannusten vähennys sotuineen / ruoka- ja puhtauspalvelut... - 129 456 Tuloarviot ja määrärahat Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 6 557 005 6 957 163 7 033 413 7 103 747 7 174 785 Toimintamenot -6 403 432-6 770 255-6 712 551-6 804 513-6 898 415 Toimintakate 153 573 186 908 320 862 299 234 276 369 127

6.5 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Tekniset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Tekniset palvelut vastaa lakisääteisestä vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukiluonteisia palveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisääteisinä viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen lautakunta Tekniset palvelut (brutto) -3 191 432 935 820-2 255 612 Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat (brutto) -103 453-103 453 Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj.( brutto) -544 664 252 500-292 164 Laskennallisesti eriytetyt taseyksiköt Toimitilojen ylläpito (tilikauden tulos) -4 356 179 8 350 799 3 994 620 Vesihuoltolaitos (tilikauden tulos) -1 402 924 3 703 346 2 300 422 Sitovuustasot yhtensä -9 598 652 13 242 465 3 643 813 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma 2017 TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös Muutos TS 2018 TS 2019 2015 2016 2017 % Myyntituotot 3 886 460 3 903 100 3 942 100 1,0 Sisäisten palvelujen myynti 257 386 260 881 269 866 3,4 Maksutuotot 274 638 250 000 285 000 14,0 Tuet ja avustukset 1 110 Vuokratuotot 379 333 276 200 238 200-13,8 Sisäiset vuokratuotot 8 078 757 8 083 154 8 088 599 0,1 Muut toimintatuotot 337 239 238 700 288 700 20,9 TOIMINTATUOTOT 13 214 923 13 012 035 13 112 465 0,8 13 243 590 13 376 026 VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 175 336 140 000 130 000-7,1 Henkilöstökulut -2 725 703-3 021 235-2 804 493-7,2 Palvelujen ostot -2 564 034-2 542 583-2 209 753-13,1 Sisäiset palvelujen ostot -459 066-492 071-483 017-1,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 338 795-2 396 250-2 357 250-1,6 Sisäiset aineet, tarvikk. ja tav. -5 499-4 691-5 098 8,7 Varastojen lisäys/vähennys -1 221 Avustukset -275 524-219 840-219 840 0,0 Vuokrat -694 387-577 150-833 150 44,4 Sisäiset vuokrat -781 454-724 660-672 551-7,2 Muut toimintakulut -23 694-13 550-13 500-0,4 TOIMINTAKULUT -9 869 376-9 992 030-9 598 652-3,9-9 730 154-9 864 430 TOIMINTAKATE 3 520 882 3 160 005 3 643 813 15,3 3 513 436 3 511 596 Poistot -4 688 045-4 862 130-4 998 958 2,8 5 571 395 5 889 318 128

T E K N I N E N L A U T A K U N T A 6.5.1 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden sitovuustaso sisältää ydintoimintoja tukevat teknisen hallinnon ja varikkopalvelut sekä toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Vuodesta toiseen jatkuvat määrärahaleikkaukset ja henkilöstösäästövelvoitteet heikentävät palvelutuotantoa ja sen laatua. Kunta saa joka vuosi hoidettavakseen lisää katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta vastaavasti määrärahoja leikataan. Tämä näkyy kuntalaisille nykyistä huonompana katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasona. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjestyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Infrastruktuurin nykyarvon määritys Korjausvelan suuruus on määritetty Korjausvelan määrittely Keskeiset talouden muutokset Ks. tekninen hallinto ja varikkopalvelut sekä kuntatekniikka. 129

Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen hallinto ja varikkopalvelut -783 034 579 520-203 514 Kuntatekniikka -2 408 398 356 300-2 052 098 Sitovuustaso yhteensä -3 191 432 935 820-2 255 612 Tuloslaskelma TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 259 525 382 600 302 600-20,90 Sisäisten palvelujen myynti 150 459 164 600 167 520 1,80 Maksutuotot 29 402 35 000 Vuokratuotot 9 432 15 000 12 000-20,00 Muut toimintatuotot 322 946 238 700 288 700 20,90 TOIMINTATUOTOT 771 764 800 900 805 820 0,60 813 878 822 017 Valmistus omaan käyttöön 175 336 140 000 130 000-7,10 VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 175 336 140 000 130 000-7,10 Henkilöstökulut -1 079 843-1 272 201-1 215 963-4,40 Palvelujen ostot -931 214-979 050-912 590-6,80 Sisäiset palvelujen ostot -223 149-249 536-242 758-2,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -444 812-482 300-462 400-4,10 Sis. aineet, tarvikk. ja tavarat -11 Varastojen lisäys/vähennys -1 221 Avustukset -189 960-130 000-130 000 0,00 Vuokrat -15 569-94 650-30 650-67,60 Sisäiset vuokrat -186 070-186 071-186 071 Muut toimintakulut -6 245-11 050-11 000-0,50 TOIMINTAKULUT -3 078 094-3 404 858-3 191 432-6,30-3 235 155-3 279 800 TOIMINTAKATE -2 130 994-2 463 958-2 255 612-8,50-2 421 276-2 457 783 Poistot -1 558 287-1 696 079-1 798 482 6,00-1 914 798-1 954 614 130

Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Sitovuustaso: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja normaali arkirutiinien hoitamista jatketaan talousarviovuonna vain yhdellä toimistosihteerin työpanoksella eikä esim. asiakaspalvelussa ole enää varahenkilöä (henkilöstösäästövelvoite). Tämä tarkoittaa tietoista palvelutuotannon alas ajamista. Lisäresursointia hankitaan tarvittaessa rakennusvalvonnan puolelta. Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköinninvalvonnassa tehdään erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa. Varikko Kiinteistölle (Teollisuustie 7) keskitetään kaikki Teknisten palvelujen toiminnot. Jo aikaisemmin siellä ovat toimineet varikon- ja varastotoimintojen lisäksi kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä toimitilojen kunnossapidon ja LVI-huollon varastotoiminnot sekä kaluston säilytys. Toimistohuoneita ei ole enää vapaina toimintojen keskittämisen jälkeen. Sulkavantien varastoalueen vuokrasopimus Voimatel Oy:n kanssa päättyy 31.10.2016 ja alueen jatkokäyttöä suunnitellaan siltä osin. Kunnan varastotoiminnot alueella säilyvät ennallaan. Ahmontie 5:ssä sijaitseva vanha varikko on edelleen vuokrattuna yritystoiminnan käyttöön. Teollisuustie 5:een (varikon naapuriin) avattiin vihdoin lokakuussa 2016 uusi Jätekukon lajitteluasema, Pikkukukko. Nykyinen kalusto käsittää kunnan omistaman kuorma-auton, LVI-huoltoauton (leasing) sekä liikenne- ja puutarhatraktorin (leasing). Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Varikonpäällikkö toimii työryhmän jäsenenä teknisten palveluiden edustajana. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 8 7 7 7 Keskeiset talouden muutokset Tulot Pysäköintivirhemaksut... + 50 000 Menot Toimisto- ja pankkipalvelut, määrärahan leikkaus... - 2 500 Poltto- ja voiteluaineet, määrärahan leikkaus... - 5 000 Vuokrat poistettu (kirjattu sisäisenä toimitilapalveluista)... - 69 000 131

Tuloarviot ja määrärahat Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 432 564 396 600 449 520 454 015 458 555 Valm. omaan käyttöön 175 336 140 000 130 000 Toimintakulut -767 331-863 739-783 034-793 762-804 715 Toimintakate -159 430-327 139-203 514-339 746-346 160 Kuntatekniikka Sitovuus: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Jere Toppinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen jatkuvasti liian alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien kaava-alueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja sen kautta kunnossapitokulujen noustessa entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Vuoden 2017 talousarvioon tehdyt leikkaukset kohdistuvat suoraan katujen ja yleisten alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Tämä tulee näkymään kunnossapidon tasossa niin kaduilla kuin yleisillä alueilla. Tilanne on tältä osin kestämätön. Kuntalaisilta saadaan edelleen yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Aloitteissa otetaan yleensä kantaa liian suuriin ajonopeuksiin ja suojateiden turvallisuuteen, lisäksi tonttikaduille halutaan enenevässä määrin uusia pysäköintikieltoalueita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 24,9 24,9 25,4 25,4 24,9 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 0 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 0,5 0,5 1 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Luodaan toimiva katurekisteri Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Ohjelmiston tuotantokäytön jatkaminen Uusien saneerauskohteiden osalta rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2017 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Ohjelmiston toiminta Vuoden 2017 työohjelma Asukastyytyväisyys Katurekisteri on tuotantokäytössä Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen 132

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kadut, m 98 329 101 100 101 850 102 550 103 250 Valaistus, m 93 754 93 400 94 150 94 450 94 850 Kevyenliikenteen väylät, m 24 094 25 400 25 400 25 700 26 100 Kevyenliikenteen väylien valaistus 12 800 13 300 13 300 13 600 14 000 Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl 35 36 37 37 38 Hakkuut m 3 6 137 6 500 7 500 6 500 6 500 Keskeiset talouden muutokset Tulot Puunmyyntitulot... - 70 000 Venepaikkamaksut... + 35 000 Menot Tuntipalkkojen leikkaus kausityöstä... - 32 000 Asiantuntijapalveluiden määrärahan leikkaus... - 20 000 Kunnossapitokustannukset (aurausmäärärahojen leikkaus)... - 10 000 Rakennusmateriaalin määrärahaleikkaus katujen ja yleisten alueiden korjausrahoista - 10 000 Katujen ja yleisten alueiden korjauksiin käytettävien määrärahojen leikkaus... - 36 500 Katuvalojen energiaan kohdistuva määrärahaleikkaus... - 10 000 Tuloarviot ja määrärahat Kuntatekniikka Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 339 200 404 300 356 300 359 863 363 462 Toimintakulut -2 310 764-2 541 119-2 408 398-2 441 393-2 475 084 Toimintakate (netto) -1 971 563-2 136 819-2 052 098-2 081 530-2 111 623 133

V I R A N O M A I S L A U T A K U N T A 6.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilöt: Jukka Laukkanen ja Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Viranomaislautakunta vastaa lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisesta. Lautakunnan alainen rakennusvalvonta-tulosalue hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, ympäristönsuojelu-tulosalue kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjä tehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuvat voimakkaasti mm. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetusta (MRA) uudistetaan. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Ympäristönsuojelu-tulosalueella painopisteenä on maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyjen yhdistyminen sekä ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen säännöllinen valvonta. Tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyjä ja lupien valvontaa. Kiinteistöjen jätevesihuollon valvonta ja siihen liittyvien hakemusten käsittely vaatii edelleen huomattavaa työpanosta. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Sisäinen valvonta perustuu kunnanvaltuuston 3.2.2014 hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden pohjalta kunnanhallituksen 9.6.2014 hyväksymään ohjeeseen. Viranomaislautakunnan alaisten tulosalueiden toiminta on viranomaistoimintaa. Toiminnan riskit liittyvät ensisijaisesti viranomaisen mahdolliseen virhearvioon tai virheelliseen menettelyyn, jonka seurauksena syntyisi korvattavaa vahinkoa. Riskiä hallitaan viranhaltijoiden hyvällä asiantuntemuksella ja ammattitaidolla ja riittävällä täydennyskoulutuksella. Tulosalueiden vastuuhenkilöt seuraavat talouden toteutumista kuukausittain ja lautakunta talouden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista kolme kertaa vuodessa. Tulosalueen vastuuhenkilöt seuraavat muun muassa alaisensa henkilökunnan tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja kunnanvaltuuston hyväksymien maksujen perimistä hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä. Viranhaltijapäätökset viedään tiedoksi lautakunnalle. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian toiminta-ajatuksena on muun muassa laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Viranomaislautakunnan alaiset tulosalueet tuottavat laadukkaita ja asiantuntevia viranomaispalveluja, joilla osaltaan turvataan viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. 134

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomainen pysyttää viranomaislautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden päätökset muutoksenhaussa Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Riskit hallittavissa, kun varmistetaan henkilökunnan hyvä ammattitaito Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloslaskelma 2017 Valtuuston sitovuustaso sisältää alla olevat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rakennusvalvonta -308 992 207 500-101 492 Ympäristönsuojelu -235 672 45 000-190 672 Sitovuustaso yhteensä -544 664 252 500-292 164 Tuloslaskelma RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 2 102 2 500 2 500 Sisäisten palvelujen myynti 3 925 Maksutuotot 244 706 250 000 250 000 Muut toimintatuotot 5 TOIMINTATUOTOT 250 739 252 500 252 500 255 025 257 575 Henkilöstökulut -386 586-455 910-446 478-2,10 Palvelujen ostot -27 781-35 520-35 900 1,10 Sisäiset palvelujen ostot -23 114-25 081-24 300-3,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 582-2 950-2 950 Vuokrat -840-1 000-1 000 Sisäiset vuokrat -34 037-34 036-34 036 TOIMINTAKULUT -474 940-554 497-544 664-1,80-552 126-559 745 TOIMINTAKATE -224 201-301 997-292 164-3,30-297 101-302 170 135

Rakennusvalvonta Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuivat voimakkaasti vuosien 2015-2016 aikana mm. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetusta (MRA) uudistettiin. Lisäksi rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia tuli vuoden 2016 aikana rakennusmääräysten muuttamisesta asetusmuotoon. Muutostyö on käynnissä ja jatkuu edelleen vuoden 2017 aikana. Muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Mm. korjausrakentamiseen liittyy uusia vaatimuksia. Korjausrakentamisen puolla ns. linjasaneerauksia on käynnistynyt kasvavana määränä. Rakennuskannan ikärakenteen huomioiden ne edelleen tulevat näkymään rakennusvalvonnan työnkuvassa. Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta on osoittautunut aiempina vuosina tarpeelliseksi ratkaisuksi, jolla suurten kohteiden määräysten mukaisuus saatiin varmistettua. Vuoden 2016 aikana Kuopio ei tarjonnut palvelua resurssipulan vuoksi. Palvelun hankinnan mahdollisuudesta vuodelle 2017 tulee uudelleen neuvotella. Ostopalveluna aiemmin hankitut LVItarkastukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulee neuvotella vuoden 2017 aikana kuntatasolla. Maakuntahallintoon liittyvän uudistuksen yhteydessä, nykyisen tiedon valossa, ovat rakennusvalvonnat säilymässä osana kunnan organisaatiota eikä alueellisia rakennusvalvontoja muodosteta valtiojohtoisesti. Hallituksen lopullisen esityksen pohjalta tulee tarkastella viranomaistoiminnan järjestämisen tarpeellisuutta. Henkilöstö Rakennusvalvonnan henkilöstö pysyy vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 5 5 5 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Asiakaslähtöiset, laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut LVI-tarkastusten saattaminen viranomaistoiminnaksi Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin Lupapäätökset Sopimus Kuopion (alueellisen rakennusvalvonnan) kanssa viranomaistoiminnan aloittamisesta LVItarkastusten osalta Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä. Sopimus tehty ja toiminta aloitettu Muutoksen haku ei muuta päätöstä (päätökset / muuttuneet päätökset) Päätökset (360 kpl) 136

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Lautakunnan muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - viranhaltijat 0/338 0/390 0/360 0/360 0/360 Lupapäätöksiä, kpl 338 390 360 360 360 Myönnetyt luvat, asuntoja 90 100 120 130 130 Asuntoja valmistunut 134 100 110 120 130 Nettomenot /asukas 2,80 3,4 2,9 2,9 Maksujen kattavuus menoista, % 80 73 77 77 Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloarviot ja määrärahat Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 239 206 207 500 207 500 209 575 211 671 Toimintakulut -297 524-316 875-308 992-313 225-317 548 Toimintakate (netto) -58 318-109 375-101 492-103 650-105 877 137

Ympäristönsuojelu Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristönsuojelu-tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Ympäristönsuojelun tehtäväalueeseen sisältyy myös maa-aineslain mukaisten tehtävien hoito. Tämä sekä 1.7.2016 alkaen tapahtunut maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyjen yhdistyminen edellyttävät voimavarojen kohdentamista edelleen kyseisten tehtävien hoitoon. Myös ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen säännöllinen valvonta valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti vaatii voimavarojen kohdentamista. Tavoitteena on tehdä vuosittain laadittavan valvontaohjelman mukaiset säännöllisen valvonnan tarkastukset. Toimet on lisäksi järjestettävä siten, että lainsäädännön vaatimat tiedot saadaan vietyä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyjä ja lupien valvontaa. Vesihuoltolain mukainen kiinteistöjen viemäriverkostoon liittymisen valvonta ja vapautushakemusten käsittely sekä kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn valvonta erityisesti pohjavesialueilla vaativat edelleen huomattavaa työpanosta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,9 3,7 3,7 3,7 3,7 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Maa-aineslupahakemukset, ympäristölupahakemukset ja maaja ympäristölupien yhteiskäsittelyhakemukset sekä rekisteröinti-ilmoitukset käsitellään joutuisasti Lupien valvonnan tehostaminen Informatiiviset tunnusluvut Hakemusten käsittelyyn kuluva aika Valvontaohjelman mukaisten tarkastusten määrä Hakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi 100 % vuosittain valvontaohjelmaan sisällytetyistä tarkastuksista Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Hakemusten käsittelyaika keskimäärin (kk) 2,8 Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten 3,5 3,5 3,5 3,5 käsittelyaika keskimäärin (kk) Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset ja käsitellyt luvat (kpl/kpl) - toimielin 0/6 0/10 0/10 0/10 0/10 - viranhaltijat 0/49 0/50 0/30 0/20 0/20 138

Keskeiset talouden muutokset Ei oleellisia muutoksia. Tuloarviot ja määrärahat Ympäristönsuojelu Tilinpäätös 2015 2016 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 11 533 45 000 45 000 45 450 45 905 Toimintakulut -177 416-237 622-235 672-238 901-242 198 Toimintakate (netto) -165 883-192 622-190 672-193 451-196 293 T E K N I S E N L A U T A K U N N A N J A O S T O 6.5.3 Yksityistieasiat Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluehallinnon uudistukseen liittyvä yksityistielain uudistus etenee. Uusi yksityistielaki menee eduskunnan käsittelyyn 2017. Kuntien tielautakunnan toimivat tässä muodossaan vielä vuoden 2017. Selvitysmies esittää, että tienpidon järjestämistapaa yksityisteillä tulisi joustavoittaa ja mahdollistaa myös uudenlaiset toimintamuodot. Valtion ja kuntien avustamasta tienpidosta olisi siirryttävä nykyistä selkeämmin tieosakkaiden ja muiden tienkäyttäjien maksamaan tienpitoon. Investointiavustukset olisivat kuitenkin edelleen tarpeen. Yksityistiet tulisi luokitella uudelleen yhteiskunnallisen merkityksen ja toiminnallisuuden perusteella. Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 300 km ja 160 tiekuntaa. Näistä liikenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa. Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsitellään mm. tiekuntien perustamisia ja yhdistämisiä ja valitusten ja erimielisyyksien ratkaisemisia. Vuosittain toimituksia tehdään noin 5 12 kpl. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta ja sisäinen valvonta on palvelualueella säännöllistä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistielain mukaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun. Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta. 139

Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Yksityistieverkon ylläpito 2 3 ylläpitohanketta/vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä Ylläpitohankkeet Hallinnon uudistus ja rahoitusratkaisut viivästyvät Tiekuntien perustaminen ja yhdistäminen 2 4 perustamis- ja yhdistämistoimitusta/vuosi Tiekuntien perustamisja yhdistämistoimitukset Perustamis- ja yhdistämistoimitukset menevät 2017 vuoden jälkeen maanmittaustoimistolle ja ruuhkautuvat Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Avustetut yksityistiet, km 290 290 290 290 290 Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yksityistieasiat -103 453-103 453 Tuloslaskelma YKSITYISTIEASIAT Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Henkilöstökulut -13 471-10 097-10 841 7,40 Palvelujen ostot -2 386-2 543-2 543 Sisäiset palvelujen ostot -4 016-229 Avustukset -85 564-89 840-89 840 Muut toimintakulut -360 TOIMINTAKULUT -105 798-102 480-103 453 0,90-104 870-106 318 TOIMINTAKATE -105 798-102 480-103 453 0,90-104 870-106 318 140

6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT T E K N I N E N L A U T A K U N T A 6.6.1 Toimitilojen ylläpito Sitovuus: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Toimitilojen ylläpidon sitovuustaso on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, joka tuottaa kiinteistöjen ylläpitotehtävät sekä toteuttaa kunnan toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja sivistyspalveluiden osalla sekä vanhusten asumispalveluiden alueella. Näillä alueilla on syytä pohtia toteutusvaihtoehtoja tehdäänkö omia tiloja vai vuokrataanko tiloja ulkopuolisilta tuottajilta. Myös sote- ja maakuntauudistus on syytä huomioida taloussuunnitelmavuosia suunniteltaessa. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon ja hankkimaan väistötiloiksi viipaleita. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä kustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valtaosa kouluista on jo saneerattu, mutta peruskorjaustarvetta on edessä useissa kouluissa, päiväkodeissa ja laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo, jota ei pystytä taloustilanteen vuoksi saneeraamaan 2010-luvulla. Kunta myy tai purkaa edelleen heikkokuntoisia tai vanhoja ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöjä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. Näin jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin, jotka kärsivät sisäilmaongelmista. Kiinteistöstrategian laadinta käynnistettiin vuoden 2012 puolella ja se on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 keväällä korjausvelka (24,3 milj. ) laskelmaa tarkistetaan, jotta nähdään mihin suuntaan tilanne kehittyy. Tulevina vuosina sisäilmaongelmiin pyritään paneutumaan kokonaisuuksia ajatellen, joten pienet korjaukset minimoidaan ja keskitytään kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa tietenkin korjausten viivästymisiä ja kohteiden priorisointeja, mutta varmistaa paremmat edellytykset kohteiden korjausten onnistumiselle ja pitkällä aikavälillä myös kustannus säästöjä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Suurimpina riskitekijöinä palvelutuotannossa on jatkuvat sisäilmaongelmat ja oman henkilöstön niukkuus (kunnan henkilöstösäästövelvoitteesta johtuva). Tulevina vuosina on lukuisia suuria toimitilahankkeita, jotka pitävät kunnan investointibudjetin suurena. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Toimitilahallinto tuottaa toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon palveluita vain kunnan omille palvelualueille. 141

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 19 19 20 19 19 Vanhuuseläketapahtumat 0,5 0 2 0 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Toimitilojen nykyarvo Korjausvelan suuruus on tarkistettu Korjausvelan tarkistaminen Määrärahan niukkuus ja henkilöstöresurssit TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa ESCO-hanke on käytössä Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Rakennusten käyttöja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Kiinteistöstrategia Viedään strategiatyö päätökseen Kiinteistöjen määrä ja laajuudet tiedossa Kunnan kiinteistöstrategia: tilojen sijainti ja määrä vastaavat tarpeita Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä 357 022 341 632 326 800 352 705 352 705 Kiinteistöt m 3 vuokratut 13 100 15 534 13 100 13 100 10 030 Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana allaolevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimitilojen ylläpito -4 356 179 8 350 799 3 994 620 Keskeiset talouden muutokset Menot Rakennusten ja huoneiston vuokrat (Vuorelan ja Ahmon viipaleet)... + 320 000 Henkilöstökulut (siirto investointihankkeille)... - 80 000 Asiantuntijapalvelut, määrärahan leikkaus... - 22 000 Rakennusten ja alueiden kunnossapito, määrärahan leikkaus... - 220 000 142

Tuloslaskelma TOIMITILOJEN YLLÄPITO Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot (ulk.) 425 511 293 200 262 200-10,60 Toimintatuotot (sis.) 8 078 757 8 083 154 8 088 599 0,10 LIIKEVAIHTO 8 504 268 8 376 354 8 350 799-0,30 8 434 307 8 518 650 Aineet, tavarat ja tarvikk. -1 470 848-1 514 800-1 505 700-0,60 Palvelujen ostot (ulk.) -1 134 481-1 039 650-802 900-22,80 Palvelujen ostot (sis.) -148 718-149 571-148 313-0,80 Palvelujen ostot -1 283 199-1 189 221-951 213-20,00 MATERIAALIT JA PALVELUT -2 754 047-2 704 021-2 456 913-9,10-2 490 573-2 524 943 Palkat ja palkkiot -586 685-629 032-551 748-12,30 Henk.korv. ja muut korj.erät 3 018 Eläkekulut -124 519-125 735-107 721-14,30 Muut henkilösivukulut -30 399-35 386-24 114-31,90 HENKILÖSTÖKULUT -738 585-790 153-683 583-13,50-692 948-702 511 Muut toimintakulut -680 716-481 500-801 500 66,50 Muut toimintakulut (sis.) -523 085-466 292-414 183-11,20 MUUT TOIMINTAKULUT -1 203 802-947 792-1 215 683 28,30-1 232 338-1 249 344 POISTOT JA ARVONAL. -2 122 269-2 080 367-2 135 585 2,70-2 411 585-2 501 585 LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 685 565 1 854 021 1 859 035 0,30 1 606 863 1 540 268 RAHOITUSKULUT -1 960 464-2 070 620-2 119 703 2,40-2 119 703-2 119 703 YLI- / ALIJÄÄMÄ -274 899-216 599-260 668 20,30-512 840-579 435 143

6.6.2 Vesihuoltolaitos Sitovuustaso: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos on toiminut kunnassa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä vuodesta 2002 alkaen. Vesilain muutoksen myötä se on muutettu kirjanpidolliseksi tasejatkuvuuden omaavaksi taseyksiköksi 1.1.2015 alkaen. Vesihuoltolaitos vastaa: riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa (myös Kuopion alueelta) valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään Aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistustasoon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa jatketaan yhteistyötä, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Puhdistamolietteiden ja biojätteiden toimitus sekä niiden seudullinen käsittely alkoi vuonna 2015 biokaasulaitoksessa Kuopiossa (palveluntuottaja Gasum Oy, Kuopion Biotehdas). Sopimuksen kesto 10 vuotta. Kuopion Veden kanssa on sovittu Harjamäen pumppaamon saneerauksesta. Syksyllä 2016 syksyllä aloitettiin neuvottelut yhteistyön syventämiseksi Kuopion Veden kanssa. Laskutettavan käyttöveden ja jäteveden määrä on hieman kasvanut. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion Veden omistamien vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Varavoimakoneen lisähankintaa ei pystytä taloustilanteen vuoksi esittämään lähivuosille. Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen koko vesihuoltolaitosta koskevaa kunnossapitojärjestelmän toteutetaan Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä. Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kalkki, mistä tulee aika ajoin asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maantiesuolan käytöstä. Kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen vesihuoltolaitoksen investointihankkeita on siirretty siten, että: jatketaan Varpaniemi Harjamäki -hankkeen jatkovalmistelua siten, että hankkeen toteuttaminen olisi vuosina 2019 2020 mahdollista (yhteistyöhanke Kuopion Veden kanssa) yhteistyöllä varmistetaan häiriö- ja poikkeustilanteiden vedenjakelu myös vesiosuuskuntien kanssa. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Vesitaksoja eikä liittymismaksuja koroteta. 144

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Vesihuoltolaitoksen suurimmat riskit ovat veden saastuminen ja suuri jätevesivuoto, joista molemmista aiheutuu kuntalaisille merkittävää haittaa. Veden laadun seuranta on säännöllistä. Vesihuoltolaitoksen henkilökunta vastaavat laitoksen toiminnasta siten, että se toimisi kaikissa olosuhteissa. Varautumista häiriötilanteisiin on tehty määrärahojen puitteissa. Henkilöstöresurssit ovat niukat kunnan henkilöstösäästövelvoitteita johtuen. Seudullisesta yhteistyöstä olisi saavutettavissa lisäresursseja ja varautumisen parantumista. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Vesihuoltolaitos toteuttaa kunnan peruspalvelua toimittaen kuntalaisille puhdasta vettä ja puhdistaen jätevedet. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 4,5 4,5 4,5 Tavoitteet 2017 2019 ja toimenpiteet 2017 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Käyttöveden toimitusvarmuus VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Pitkäkestoiset toimintahäiriöt < 3 h Vuosittain seurattavat mittarit Toimintahäiriöt Riskiarvio merkittävä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Vesihuoltolaitoksen kunnossapitojärjestelmä Varavoimakoneen hankinta Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: vedenottamon saneeraus ja runkovesijohto välille Varpaniemi Harjamäki Asian valmistelu ja hankkeen suunnittelu Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Vahinkojen määrä Varavoimakoneen lisähankinta (1 kpl) Veden toimitusvarmuuden turvaaminen Ei vahinkoja Toteutuksen valmiusaste Kunnossapitojärjestelmä on käytössä vuonna 2018 Lisähankinta 2020- luvulla Tuotantokäyttö v. 2020 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Laskutettava vesi (m 3 ) 902 274 900 000 900 000 900 000 900 000 Laskutettava jätevesi (m 3 ) 1 012 181 990 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,53 1,53 1,53 1,53 1,53 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,56 2,56 2,56 2,56 2,56 145

Tuloslaskelma 2017 Sisältää valtuustoon sitovana allaolevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Vesihuoltolaitos -1 402 924 3 703 346 2 300 422 Keskeiset talouden muutokset Tulot Jätevesimaksut... + 100 000 Kuljetus- ja käsittelymaksut (sako- ja umpikaivolietteet)... + 10 000 Menot Henkilöstökulut, määrärahojen leikkaus... - 10 000 Rakennusten ja alueiden rakentaminen ja kunnossapito, määrärahojen leikkaus. - 30 000 Sähköenergia, määrärahojen leikkaus... - 10 000 Vesihuoltolaitoksen suuret investoinnit 2017 2020 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso VESIHUOLTOLAITOS Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen ja puhdistamon saneeraus Saneerauksen aloitus Aikataulu, määrärahat Jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuonna 2018 mennessä täyttäen uuden ympäristöluvan mukaiset vaatimukset Varpaniemi Harjamäki -runkovesijohto ja vedenottamon saneeraus yhteistyössä Kuopion Veden kanssa Ei toimenpiteitä Aikataulu, määrärahat Puhtaan veden toimitusvarmuuden ja veden laadun parantaminen vuoteen 2020 mennessä 146

VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätös 2015 2016 2017 Muutos % TS 2018 TS 2019 Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) 3 459 676 3 400 000 3 500 000 2,90 Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) 103 001 96 281 102 346 6,30 LIIKEVAIHTO 3 562 678 3 496 281 3 602 346 3,00 3 638 369 3 674 753 MUUT TOIMINTATUOTOT 125 474 86 000 101 000 17,40 102 010 103 030 Aineet, tavarat ja tarvikk. -420 553-396 200-386 200-2,50 Palvelujen ostot (ulk.) -468 171-485 820-455 820-6,20 Palvelujen ostot (sis.) -65 556-72 574-72 515-0,10 Palvelujen ostot -533 727-558 394-528 335-5,40 MATER. JA PALVELUT -954 280-954 594-914 535-4,20-927 064-939 858 Palkat ja palkkiot -408 620-394 812-360 664-8,60 Henk.korv ja muut korj.erät 7 511 Eläkekulut -87 497-77 674-72 431-6,80 Muut henkilösivukulut -18 613-20 388-14 533-28,70 HENKILÖSTÖKULUT -507 218-492 874-447 628-9,20-453 761-460 022 Muut toimintakulut -14 350-2 500-2 500 0,00 Vuokrat (sis.) -38 262-38 261-38 261 0,00 MUUT TOIMINTAKULUT -52 612-40 761-40 761 0,00-41 319-41 890 POISTOT JA ARVONALENT. -1 007 489-1 085 684-1 064 891-1,90-1 245 012-1 433 119 LIIKEYLI-/ ALIJÄÄMÄ) 1 166 552 1 008 368 1 235 531 22,50 1 073 223 902 895 Rahoituskulut -402 869-389 333-389 333-389 333 Korv. jäännöspääomasta(sis.) -494 445-100,00 RAH.TUOTOT JA -KULUT -402 869-494 445-389 333-21,30-389 333-389 333 YLI- /ALIJÄÄMÄ 763 683 513 923 846 198 64,70 683 890 513 562 147

7 INVESTOINTIOSA Nettoinvestoinnit vuonna 2017 10 507 milj. euroa Vesihuoltolaitos 2 900 Tietokoneohjelmistot 202 Koneet ja kalusto 615 Elinkeinoelämän kehittäminen 300 Liikuntapaikat 105 Kuntatekniikka 1 755 Toimitilat 4 630 K U N N A N H A L L I T U S Kunnanhallituksen alaiset investoinnit liittyvät Atk-laitteistojen hankintaan, kone- ja kalustohankintoihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu Muut kunnanhallituksen alaiset investoinnit ovat vähäisiä ja liittyvät tukipalveluihin. 148

KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2016 2018 Toimenpiteet 2016 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Asemakaavan valmistelun toteutuminen Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankinnat Asennettujen uusien langattoman verkon Wlan-tukiasemien lukumäärä 80 kpl uutta Wlan-tukiasemaa on asennettu entisten tilalle vuoden 2017 loppuun mennessä (jäljelle jää vielä saman verran vuodelle 2018). Käyttöönottoprojektit; käyttöoikeushallinta ja tulostuksenhallinta Tulostuksenhallinta järjestelmä Tulostuksenhallintajärjestelmä on otettu käyttöön koko organisaatiossa pois lukien sote-alueella. Käyttöoikeushallintajärjestelmä Käyttöoikeuksienhallintajärjestelmä on otettu käyttöön ja noin 15-25 liiketoimintajärjestelmän käyttöoikeuksia hallitaan järjestelmän avulla vuoden 2017 loppuun mennessä. Ruokapalveluiden toiminta keittiöissä vastaa kohtuullisella tasolla toiminnan vaatimuksia Keittiöiden laitehankinnat toteutetaan suunnitellusti Vuorelan uuden päiväkodin palvelukeittiön laite- ja kalustohankinnat. Toiminta- ja palvelukyky säilyvät ennallaan Suininlahden koulun ruokasalin jakelulinjastot ja astioiden palautusjärjestelmä. Toivalan koulun keittiön biojätekylmiö. Keittiöiden Aromi -ohjelman tuotannonohjausjärjestelmä / myynnin osio. Elinkeinoelämän kehittäminen Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Rakennettavat tontit (kpl) Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan. Työn alle Lentokentän yritysalue ja Radantauksen täydennys. 149

Informatiivinen numero-osa KUNNANHALLITUS TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Uusinvestoinnit Investointimenot 2 923 376 600 000 448 000 616 000 800 000 Investointitulot -196 105-150 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 76 558 82 000 210 000 140 000 80 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 160 000 KUNNANHALLITUS TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tuotot 1 418 Kulut -19 745-23 000-16 000 Netto -18 327-23 000-16 000 MAA- JA VESIALUEET Tuotot 106 003 150 000 Kulut -2 058 410-300 000-300 000-500 000 Netto -1 952 407-150 000-300 000-500 000 KONEET JA KALUSTO Atk-laitteisto (200 tuhannen euron ylittävä hanke) Kulut -76 558-60 000-240 000-300 000-80 000 Netto -76 558-60 000-240 000-300 000-80 000 Muut kone- ja kalustohankinnat Kulut -569 749-22 000-95 000 Netto -569 749-22 000-95 000 KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut -646 307-82 000-335 000-300 000-80 000 Netto -646 307-82 000-335 000-300 000-80 000 OSAKKEET JA OSUUDET Tuotot 88 684 Kulut -188 132 Netto -99 448 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kulut -87 340-300 000-300 000-300 000-300 000 Netto -87 340-300 000-300 000-300 000-300 000 KUNNANHALLITUS yhteensä Tuotot 196 105 150 000 Kulut -2 999 934-682 000-658 000-916 000-880 000 Netto -2 803 829-532 000-658 000-916 000-880 000 150

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A Hanketavoitteet 2017 2019 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympäristöjen uudistaminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla kasvu- ja oppimisympäristöillä Vuosittain seurattavat mittarit Uudistetut ja rakennetut kasvu- ja oppimisympäristöt Riskiarvio Heikko investointikyky viivästyttää hankkeita. Kasvu ja oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta joudutaan tinkimään niukkenevilla voimavaroilla. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Palvelukyvyn parantaminen, virikkeellisemmät asuinympäristöt, vähintään yksi hanke / vuosi Toteutetut lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikkojen rakentamisaikataulu ei vastaa alueiden tarpeita SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1/vuosi Kuntoratojen valojen uusiminen osana energiansäästöohjelmaa Panninniemen pienkenttä Siilinlahden uimarannan laiturit Ahmon urheilukentän peruskorjaus Pääkirjaston palveluiden kehittäminen / aukiolon laajennus aamusta Suininlahden koulun opetusvälineiden ja kaluston uudistaminen Siilinlahden koulun viipalerakennuksen kalustaminen ja irtaimiston hankinta Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen Siilinlahden koulun lähiliikunta-alueen toisen vaiheen toteutus Yhden kuntoradan valojen uusiminen Kentän ja valaistuksen rakentaminen Hankinnat Hankinnat Hankinnat Toteutuneet hankkeet Toteutunut hanke Toteutunut hanke Suininlahden koulun opetusvälineistön ja kalusteiden uudistaminen aloitettu Hanke valmis Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen aloitettu Hanke valmis Hanke valmis Hanke valmis Laitureiden uusiminen Toteutunut hanke Laiturit uusittu Peruskorjaus aloitetaan 08/2017 Laitehankinnat, automaatiota lainaamiseen ja palauttamiseen Toteutunut hanke Toteutunut hanke, tilastot kokeilusta Rakennekerrokset valmiina Pääkirjaston laajennetun aukiolon vakiinnuttaminen pysyväksi käytännöksi omatoimisen asioinnin avulla 151

Informatiivinen numero-osa SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Uusinvestoinnit Investointimenot 152 712 210 000 180 000 510 000 90 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 133 029 285 000 455 000 1 017 000 60 000 Rahoitusosuudet -32 000-300 000 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut -45 000-20 000 Netto -45 000-20 000 LIIKUNTAPAIKAT Tuotot 16 000 300 000 Kulut -97 336-218 020-405 000-865 000 Netto -81 336-218 020-105 000-865 000 KONEET JA KALUSTO Tuotot 16 000 Kulut -188 405-231 980-210 000-662 000-150 000 Netto -172 405-231 980-210 000-662 000-150 000 SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä Tuotot 32 000 300 000 Kulut -285 741-495 000-635 000-1 527 000-150 000 Netto -253 741-495 000-335 000-1 527 000-150 000 152

T E K N I N E N L A U T A K U N T A Toimitilat Toimitilainvestoinneissa suurimpina kohteina ovat Etelä-Siilinjärven päiväkodin ja nuorisotalon rakentaminen entisen Vuorelan päiväkodin ja nuorisotalon tilalle, kustannusarvio 5,2 milj. euroa (ed. vuoden arvio 4,5 milj. euroa), sekä Siilinlahden koululle lisärakennuksen rakentaminen vanhan viipalerakennuksen paikalle, kustannusarvio 2,3 milj. euroa. Maa- ja vesirakenteet Katujen saneeraus- ja alueiden laajennustöitä jatketaan talousarviovuonna 2017 Ahmolla, Mäntyrinteellä, Panninniemellä, Radantauksella, Räisälässä ja Vuorelassa. Kohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 2,3 milj., jotka jakautuvat seuraavasti: kadut (sis. maanrakenteet, liikennemerkit, kiveykset ym.) n. 45 % viemäriverkostot n.15 % vesijohtoverkostot n.15 % päällystykset n. 14 % valaistus n. 9 % ja viimeistely- ja vihertyöt n. 2 %. Vuonna 2017 aloitetaan myös Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus, tavoitteena valmistuminen ja ympäristöluvan uusiminen vuonna 2018, kustannusarvio n. 4,0 milj. euroa. Hanketavoitteet 2017 2019 Suunnittelukauden tavoite 2017 2019 Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Uudet asemakaavaalueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyyden paraneminen vanhoilla alueilla Vuosittain seurattavat mittarit Panninniemi Pyöreälahti Taivallahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Riskiarvio Määräraha Määräraha Puhtaan veden jakelun turvaaminen Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu Veden jakeluvarmuus Merkittävä 153

TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Mittari Tavoitetaso TOIMITILAINVESTOINNIT Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Ei kustannusylityksiä. Suunnitellut ja hyväksytyt hankkeet toteutetaan. Leppäkaarten päiväkodin saneeraus, 2. vaihe Etelä-Siilinjärven päiväkoti ja nuorisotila Siilinlahden koulun lisärakennus Ei toimenpiteitä Rakentaminen käynnissä Rakentaminen käynnissä Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat 2. vaiheen korjatut tilat ovat käytössä 2019 Uusi päiväkoti ja nuorisotila valmistuvat rakentamisen osalta joulukuussa 2017 Uusi lisärakennus on käytössä 4/2017 ja piha-alueen viimeistely 7/2017 MAA- JA VESIRAKENTEET Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Vanhojen asemakaava-alueiden saneeraukset Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Informatiivinen numero-osa TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Uusinvestoinnit Investointimenot 440 763 3 300 000 4 090 000 735 000 500 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 3 305 639 3 745 000 4 440 000 5 227 500 4 715 000 Rahoitusosuudet -200 000-200 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 462 510 955 000 980 000 722 500 945 000 Rahoitusosuudet -18 632 154

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut 270 Netto 270 RAKENNUKSET T o i m i t i l a i n v e s t o i n n i t Etelä-Siilinjärven päiväkoti/esikoulu (1 milj. euron ylittävä hanke) Kulut -32 756-1 750 000-3 265 000-735 000 Netto -32 756-1 750 000-3 265 000-735 000 Etelä-Siilinjärven päiväkodin ja nuorisotilan rakentaminen Vuorelaan, osoitteeseen Rinnepolku 1. M u u t t o i m i t i l a i n v e s t. Kulut -1 072 940-3 080 000-1 365 000-1 470 000 Netto -1 072 940-3 080 000-1 365 000-1 470 000 Hankesuunnitelmien mukaan - Siilinlahden koulun uudisrakennuksen rakentaminen loppuun, - varavoiman hankinta Vanhan Pappilan palvelutaloon, - Ahmon koulun A-osan korjaussuunnittelun toteutusta, - Suininlahden koulu ruokahuollon tilajärjestelyjä sekä kemianluokan uudistamista, - Kunnantalon peruskorjauksen hankesuunnittelun aloitus, - Paloaseman korjaussuunnittelun aloitus ja - Terveyskeskuksen lääkäritalon vesikatteen uusinta. Muissa kohteissa investoinnit kohdistuvat rakennusten ja ulkoiluvälineitten pieniin korjaus- ja muutostöihin. RAKENNUKSET Kulut -1 105 696-4 830 000-4 630 000-2 205 000-2 600 000 Netto -1 105 696-4 830 000-4 630 000-2 205 000-2 600 000 155

MAA- JA VESIRAKENTEET SEKÄ VESIHUOLTO Asuntoalueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit = Valtuuston sitovuustaso, asuntoalueen 500 tuhatta euroa ylittävät hankkeet Ryhmä Asuntoalue TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 6410 Kadut Ahmo -140 000-140 000 6430 Kestopäällystys " -30 000-40 000-40 000 6440 Valaistus " -20 000-15 000 7510 Vedenjakelu " -50 000-30 000 7620 Viemäriverkosto " -100 000-80 000 Yhteensä Ahmo -340 000-305 000-40 000 6470 Puistot ja torit Keskuskortteli -20 000 6470 " " -175 000 Yhteensä Keskuskortteli -20 000-175 000 6410 Kadut Kirkonmäki -30 000 Yhteensä Kirkonmäki -30 000 6410 Kadut Metsäkoulu -510 000-235 000-375 000 6430 Kestopäällystys " -25 000-100 000-120 000 6440 Valaistus " -80 000-25 000-50 000 6470 Puistot ja torit " -40 000 6480 Leikkipaikat " -50 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -145 000-65 000-50 000 7620 Viemäriverkosto " -290 000-120 000-120 000 7660 Viem.lait.kon. ja laitteet Pyöreälahti -80 000 Yhteensä Metsäkoulu -1 025 000-105 000-545 000-955 000 6410 Kadut Mäntyrinne -125 000 6430 Kestopäällystys " -60 000-20 000-20 000 6440 Valaistus " -30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000 7620 Viemäriverkosto " -70 000 7650 Viem.lait.rak/rakennelmat " -40 000 Yhteensä Mäntyrinne -60 000-315 000-20 000 0 6410 Kadut Panninniemi -130 000 6430 Kestopäällystys " -40 000-60 000-60 000 6440 Valaistus " -30 000 6481 Leikkipaikat " -50 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000 7620 Viemäriverkosto " -40 000 7650 Vedenjakeluverkosto " -35 000 Yhteensä Panninniemi -75 000-340 000-60 000 0 6410 Kadut Pyylampi -220 000-150 000 6430 Kestopäällystys " -60 000 6440 Valaistus " -30 000-30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000-30 000 Yhteensä Pyylampi -280 000-270 000 156

Ryhmä Asuntoalue TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 6430 Kestopäällystys Päivärinne -50 000 7620 Viemäriverkosto " -80 000-80 000 Yhteensä Päivärinne -50 000-80 000-80 000 6410 Kadut Radantaus -200 000 6430 Kestopäällystys " -20 000-40 000 6440 Valaistus " -20 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -10 000 7620 Vedenjakeluverkosto " -30 000-75 000 Yhteensä Radantaus -260 000-95 000-40 000 6410 Kadut Rissala -200 000-220 000 6430 Kestopäällystys " -15 000-60 000-60 000 6440 Valaistus " -30 000-30 000 7510 Vedenjakeluverkosto Rissala (Vuorela 3) -50 000-60 000 7620 Viemäriverkosto " -40 000-50 000 Yhteensä Rissala -335 000-420 000-60 000 6410 Kadut Räisälä -220 000-200 000-200 000 6430 Kestopäällystys " -50 000-60 000-60 000-60 000 6440 Valaistus " -50 000-50 000-50 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -45 000-50 000-50 000 7620 Viemäriverkosto " -90 000-90 000-90 000 Yhteensä Räisälä -455 000-450 000-450 000-60 000 6410 Kadut Simonsalo -150 000-250 000 6430 Kestopäällystys " -80 000 6440 Valaistus " -30 000-40 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000-50 000 7620 Viemäriverkosto " -80 000-80 000 Yhteensä Simonsalo -290 000-500 000 6430 Kestopäällystys Simppa -40 000 Yhteensä Simppa -40 000 6410 Kadut Vanha Pappila -250 000 6440 Valaistus " -30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -40 000 7620 Viemäriverkosto " -50 000 Yhteensä Vanha Pappila -370 000 Eri alueille kohdentamattomia nettoinvestointeja on vuonna 2017 yhteensä 2 485 000 euroa, johon sisältyy valtuuston erikseen hyväksymät 1 800 000 euron yksittäiset hankkeet Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraukseen sekä kone- ja laitehankintoihin. 157

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kadut Tuotot 18 632 Kulut -1 269 562-1 120 000-1 065 000-855 000-1 075 000 Netto -1 250 929-1 120 000-1 065 000-855 000-1 075 000 Uusia katuja rakennetaan Panninniemessä ja Radantauksen teollisuusalueella. Vanhoja saneerataan Räisälässä, Ahmolla ja Vuorelassa. Kevyen liikenteen väylät Kulut -150 000 Netto -150 000 Kestopäällystys Kulut -441 084-345 000-315 000-410 000-410 000 Netto -441 084-345 000-315 000-410 000-410 000 Katuja päällystetään Panninniemessä, Räisälässä, Ahmolla ja Vuorelassa. Valaistus Kulut -88 351-210 000-205 000-165 000-150 000 Netto -88 351-210 000-205 000-165 000-150 000 Uutta valaistusta rakennetaan Panninniemessä ja Radantauksen teollisuusalueella. Vanhoja saneerataan Räisälässä, Ahmolla ja Vuorelassa. Katokset ym. rakennukset ja laitteet Kulut -60 817-20 000-20 000-20 000-20 000 Netto -60 817-20 000-20 000-20 000-20 000 Toteutetaan pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Puistot, torit ja muut maarakenn. Kulut 7 950-20 000-20 000-215 000 Netto 7 950-20 000-20 000-215 000 Toteutetaan Virtasalmen puiston perusparannus. Leikkipaikat Kulut -115 004-80 000-100 000-80 000-130 000 Netto -115 004-80 000-100 000-80 000-130 000 Rakennetaan Panninniemeen uusi leikkikenttä sekä saneerataan Vanhan Pappilan leikkikenttä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kulut -54 112-50 000-30 000-30 000-30 000 Netto -54 112-50 000-30 000-30 000-30 000 Maaperä- yms. tutkimusraha. MAA- JA VESIRAKENTEET Tuotot 18 632 Kulut -2 020 979-1 825 000-1 755 000-1 580 000-2 180 000 Netto -2 002 347-1 825 000-1 755 000-1 580 000-2 180 000 158

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 KONEET JA KALUSTO Kulut -25 000-25 000 Netto -25 000-25 000 VESIHUOLTOLAITOS V e s i l a i t o s Vesilaitos yhteensä Kulut -309 022-440 000-340 000-275 000-770 000 Netto -309 022-440 000-340 000-275 000-770 000 V i e m ä r i l a i t o s JYNKÄNNIEMI UUSILUPA+SANEERAUS (500 tuhannen euron ylittävä hanke) Kulut -1 708-1 000 000-1 000 000 Netto -1 708-1 000 000-1 000 000 JYNKÄNNIEMI UUSILUPA+SANEERAUS (500 tuhannen euron ylittävä hanke) Tuotot 200 000 200 000 Kulut -22 840-1 000 000-1 000 000 Netto 22 840-800 000-800 000 Muut viemärilaitosinvestoinnit Tuotot Kulut -748 936-880 000-760 000-625 000-610 000 Netto -748 936-880 000-760 000-625 000-610 000 Viemärilaitos yhteensä Tuotot 200 000 200 000 Kulut -773 484-880 000-2 760 000-2 625 000-610 000 Netto -773 484-880 000-2 560 000-2 425 000-610 000 VESIHUOLTOLAITOS Tuotot 200 000 200 000 Kulut -1 082 506-1 320 000-3 100 000-2 900 000-1 380 000 Netto -1 082 506-1 320 000-2 900 000-2 700 000-1 380 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot 18 632 200 000 200 000 Kulut -4 208 912-8 000 000-9 510 000-6 685 000-6 160 000 Netto -4 190 280-8 000 000-9 310 000-6 485 000-6 160 000 159

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A Hanketavoitteet 2017 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2017 2019 Toimenpiteet 2017 Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluissa toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen RAI-järjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja laajennetaan RAI-järjestelmä otettu käyttöön 2015 2017 Terveydenhuollon Effica-tietojärjestelmäsovelluksen muutokset Lifecare 1.0. työpöytä Käyttöönotettu ennen muita Effican sovellusosia earkisto Suunterveydenhuolto Käyttöönotto vuoden 2017 lopussa earkisto II vaihe, potilastiedon arkisto Käyttöönotto vuoden 2017 lopussa Hoitajakutsujärjestelmän ajantasaistaminen Effector- hoitotarvikejakelusovellutuksen ajantasaistaminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon Pidetään laitteisto turvallisena ja kunnossa eesitiedot Käyttöönotto vuoden 2017 lopussa Hoitajakutsujärjestelmä II Vuoden 2017 alussa vaihe Hoitotarvikejakeluprosessin sähköinen hallinta Hankkeen projekti on aloitettu PSSHP vetoisesti 2013 ja jatkuu vuonna 2017 Uusitaan hammashoitoyksikön käytössä oleva hoitoyksikkö Käyttöönotto vuoden 2017 aikana Potilastiedon arkiston ns. kakkos-vaihe on otettu käyttöön Hoitoyksikön hankinta keväällä 2016 Informatiivinen numero-osa TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Uusinvestoinnit Investointimenot 320 402 139 230 159 383 Korvausinvestoinnit Investointimenot 57 150 60 000 25 000 25 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 31 000 20 000 160

SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut -83 637-120 230-159 383 Netto -83 637-120 230-159 383 KONEET JA KALUSTO Kulut -293 914-110 000-45 000-25 000 Netto -293 914-110 000-45 000-25 000 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kulut -377 552-230 230-204 383-25 000 Netto -377 552-230 230-204 383-25 000 K O K O K U N T A yhteensä Tuotot 246 737 150 000 500 000 200 000 Kulut -7 872 139-9 407 230-11 007 383-9 153 000-7 190 000 Netto -7 625 401-9 257 230-10 507 383-8 953 000-7 190 000 161

Asuntoalueiden käyttöönotto 2016 2019 Alue koko alue 2016 2017 2018 2019 KESKUSTA 115 25 25 25 40 kerrostaloasuntoja 100 25 25 25 25 rivitaloasuntoja 10 10 omakotiasuntoja 5 5 HARJAMÄKI 17 17 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 15 15 omakotiasuntoja 2 2 LEPPÄKAARRE 15 5 10 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 15 5 10 omakotiasuntoja MÄNTYMÄKI kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI 55 20 15 10 10 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 55 20 15 10 10 SIMONSALO 8 8 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 8 8 omakotiasuntoja KASURILA 5 5 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 5 5 PYÖREÄLAHTI 140 45 45 50 kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja 70 25 25 20 omakotiasuntoja 70 20 20 30 VUORELA 75 25 25 25 kerrostaloasuntoja 120 45 25 25 25 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ 430 88 102 115 125 kerrostaloasuntoja 220 70 50 50 50 rivitaloasuntoja 118 13 40 35 30 omakotiasuntoja 137 25 37 30 45 162

164

Kuntaorganisaatio 165