1. Kokouksen avaus Hoffren avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Lehtinen.

MUISTIO Merikarvia, Korpi-Matin osayleiskaava Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 17.3.2014 Paikka: Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12, nh Areena (6.krs) Aika: Maanantai 17.3.2014 klo (9:30) 10.20-12.20 Laatija: Läsnä: Kirsi Lehtinen Esa Hoffrén, Varsinais-Suomen ELY-keskus Anu Lillunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Juha Manninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Vasko, Varsinais-Suomen ELY-keskus Päivi Liuska-Kankaanpää, Satakuntaliitto Anne Nummela, Satakuntaliitto Liisa Nummelin, Satakunnan museo Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Jorma Huuhtanen, Merikarvian kunta Mirja Rantanen, Merikarvian kunta Marjut Ahponen, Ramboll Finland Oy Kirsi Lehtinen, Ramboll Finland Oy Tiedoksi: TuuliWatti Oy, Hannu Kemiläinen Suomen Hyötytuuli Oy / Pori Energia, Toni Sulameri, Teemu Molkkari EPV Energia Oy / EPV Tuulivoima Oy, Sven Mattas Kirjaamot / Satakuntaliitto, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Pääesikunta, Maavoimien esikunta, Ilmavoimien esikunta Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta / Eero Ruotsila Finavia Oy Digita Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Lankosken Sähkö Oy Satakunnan museo / Leena Koivisto Satakuntaliitto / Susanna Roslöf, Anne Savola Metsähallitus / Mikael Nordström 1. Kokouksen avaus Hoffren avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Lehtinen. 2. Asialistan hyväksyminen Asialista hyväksyttiin. Ennen varsinaista viranomaisneuvottelua käytiin vapaamuotoinen keskustelu kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta ja kuultiin hankevastaavien ehdotuksia sen huomioon ottamisen vaihtoehdoista. 3. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana (25.10.-25.11.2013) saatu palaute Ahponen esitteli koosteen viranomaislausunnoista ja osallisten jättämistä muistutuksista sekä niitä koskevia kommentteja ja huomioita. Esittelymateriaali on muistion liitteenä. Kommentit 1/9, Natura-alueen melutaso: Mankanevan Natura-alue on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa Naturaverkostoon kuuluvana luontodirektiivin liitteen I mukaisena alueena. Naturatarveharkinta on tehty osana YVA-menettelyä, eivätkä alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit ole melusta häiriintyviä. Liuska-Kankaanpää totesi, että

myös maakuntavaihekaavaa laadittaessa tämä on ollut tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden (tv) rajauksen periaatteena. Todettiin, että Natura-alueen melutasoa voitaisiin ehkä laskea hiljaisemmalla voimalatyypillä, mutta ero esim. nyt mallinnettujen vaihtoehtojen välillä ei ole kovin suuri. Natura-alueen päiväajan ohjearvon ylittyminen tulisi kuitenkin huomioida mahdollisena valitusperusteena. Mikäli kaavan vaikutusten arviointia täydennetään, on tuotava esiin, että melutasojen on syytä olla kunnossa viimeistään rakennuslupavaiheessa. Sivu 2 Kommentit 2/9, maisemavaikutukset: Osayleiskaavassa osoitetut tuulivoimalat sijoittuvat Trolssin lähialueella maakuntakaavan mukaisen tv-alueen rajauksen sisälle. Liuska-Kankaanpää totesi, että rajaus on luonteeltaan yleispiirteinen ja sitä voidaan tutkia ja täsmentää kuntakaavoituksessa kumpaankin suuntaan. Tietyissä tilanteissa, kuten valtakunnallisten intressien osalta maakuntakaavaa tulkitaan tiukasti (esim. suojelualueet ja kohteet, valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja maisemaalueet). Todettiin, että maakuntakaavan mukaisen tv-alueen rajauksen ulkopuolelle sijoittuvilla voimaloilla ei ole merkitystä Trolssiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden kannalta. Sen sijaan alueen läntisimpien voimaloiden sijaintia ja/tai poistamista tulee vielä pohtia. ELY-keskus on listannut lausunnossaan ne voimalapaikat, joilla on merkitystä Trolssiin kohdistuvien maisemavaikutusten kannalta (tvalueet nro 3, 5, 8, 14 ja 35). ELY katsoo, että em. voimalapaikat tulee poistaa. Voimalat muodostavat suuren mittakaavallisen eron kylän suunnasta tarkasteltuna, eikä tähän mennessä tehdyillä muutoksille ole ollut olennaisesti maisemavaikutuksia vähentävää merkitystä. Merkityksellistä ei ole pelkkä voimaloiden etäisyys, vaan myös Trolssiin näkyvien voimaloiden lukumäärä. Trolssin läheisyydessä sijaitsevien voimaloiden poistosta keskusteltiin myös rantayleiskaavan alueelle ulottuvien meluvaikutusten näkökulmasta. Kunnan rakennusvalvonnan ja ympäristölautakunnan kanta on, että rakennusluvan myöntäminen ranta-alueelle ei saa melutasojen vuoksi vaikeutua. Kaavan vaikutusta rakennusten jäämiseen vaille käyttöä ja kunnossapitoa todettiin melko vaikeaksi arvioida. MRL:n kunnossapitovelvoitteen toteutuminen on teoreettista ja valvontaa on käytännössä lähes mahdotonta järjestää. Merikarvialla on kuitenkin varsin vähän hylättyjä rakennuksia, eikä asiaa nähdä kunnan taholta huolestuttavana. Kommentit 3/9, Korpi-Matin ja Korvennevan yhteisvaikutukset: Korpi-Matin kaavaehdotusta laadittaessa Korvennevan hankkeesta ei ollut vielä saatavilla kovin tarkkoja tietoja. Erityisesti maisemavaikutusten arvioinnissa yhteisvaikutukset on pyritty kuitenkin arvioimaan sillä tarkkuudella, mikä saatavilla olleen aineiston perusteella oli mahdollista. Todettiin, että yhteisvaikutusten arvioimisen Korpi-Matin kaavaehdotuksessa esitettyä yksityiskohtaisemmalla tavalla katsotaan kuuluvan Korvennevan hankkeelle. Lisäksi huomattiin, että Korvennevan osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa olevassa kuvasovitteessa (s. 64) myös puuston taakse jäävä osa voimaloiden torneista on näkyvissä, ja tästä syntyy virheellisesti mielikuva lähes rannalla sijaitsevista voimaloista. Kommentit 4/6, kaava-alueen rajaus: Todettiin, että kaava-alueen laajentaminen lausunnoissa ehdotetulla tavalla ei ole käytännössä mahdollista. Melutason osalta kaavaan voidaan sisällyttää vain ohjearvojen huomioimista koskeva määräys. Voimalatyyppien valinnassa ja tvalueiden sijoittelussa tulee kuitenkin ottaa erityisesti huomioon se, että yli 35

db:n vyöhyke ei saa ulottua suoraan asuin- ja lomarakentamista ohjaavien yleiskaavojen alueille (erit. rantayleiskaava). Kaava-alueen rajauksen muuttamiselle ei katsottu olevan tarvetta, mutta kunta voi vielä pohtia asiaa tarkemmin. Mikäli kaavan maa- ja metsätalousalueen (M) merkintää täsmennetään, voitaisiin 35 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle jäävä osa ehkä osoittaa eri merkinnällä. Tämä alue on kokonaisuus huomioon ottaen kuitenkin hyvin pieni, eikä ko. sille olla muutoinkaan sallimassa asuin- tai lomarakentamista. Rantayleiskaavan ja Korpi-Matin väliin jäävän alueen maankäyttöä ei suunnittelun alkuvaiheissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ratkaista tässä kaavassa. Sivu 3 Kommentit 5/9, haja- ja loma-asutus: M-alueen kaavamääräys sallii vain virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen. Kaava-alue ei ole rakennuskiellossa eikä sillä sijaitsevien asuinkiinteistöjen asukkaat ole jättäneet melutasoja koskevia muistutuksia. ELYn ja Satakuntaliiton näkemyksen mukaan M-alueen määräystä tulee kuitenkin tarkentaa siten, että asuin- ja lomarakentaminen on selkeästi kielletty. Liuska-Kankaanpää huomautti, että vaihemaakuntakaavan tv-aluetta koskeva ehdollinen rakentamisrajoitus tulee ottaa huomioon alemmilla kaavatasoilla. Asuin- ja lomarakentamista ei tule osayleiskaavan voimaantulon jälkeen jättää suunnittelutarveratkaisujen varaan. Hankkeen toteutusvaiheessa ongelmaksi voi muodostua se, että kunnalla ei ole nykytilanteessa mahdollisuutta evätä rakennuslupia kaavan todennäköisellä vaikutusalueella. Tämän vuoksi voidaan joutua tilanteeseen, jossa esim. kaavaalueen ulkopuolelle, mutta 35-45 db:n meluvyöhykkeille myönnetty asuin- tai lomarakennuksen rakennuslupa voi käytännössä muodostaa esteen osayleiskaavan mukaisen voimalan rakentamiselle. Kommentit 6/9, kaakkurit ja sääkset: Kaakkurikannasta noin 2 % sijaitsee suunnittelualueen läheisyydessä. Satelliittiseurantojen mukaan kaakkurit käyvät ruokailemassa jopa 30 km:n päässä, mikä Satakunnan rannikolla tarkoittaisi, että Haapakeitaan ja Mustasaarenkeitaan lintujen voidaan olettaa lentävän merelle säännöllisesti. Laji on esillä erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, ja se tulee jatkossa huomioida myös muissa seudun tuulivoimahankkeissa. Kaakkureiden lentokorkeuden suhteen ongelmallisina pidetään vain lähimpiä soita, ei kaukana sisämaassa sijaitsevia pesimäalueita. Kaava-alueen pohjoisosa nähtiin lausunnoissa ongelmallisena myös muiden lintulajien osalta. ELYn näkemyksen mukaan kaakkureiden lentoreitin ja sääksen pesimäsoiden osalta voimaloiden 3, 5 ja 35 poistamista pidettiin hyvänä kompromissina ja muutos voidaan katsoa kaakkurin osalta riittäväksi. Sääksen kannalta tilanne on epäselvempi. Lähimmät pesät ovat kuitenkin olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista nähty tämän vuoksi tarpeellisena. ELYn pitää lisäksi suotavana, että myös tv-alueet nro 1 ja 32 poistetaan kaavaehdotuksesta annetun lausunnon mukaisesti (lausunnossa mainittiin kaikki kaava-alueen pohjoisosan voimalat). Satakuntaliitto ehdotti, että poistamisen sijaan alueen nro 32 rajausta tiukennetaan siten, että voimala ei voisi siirtyä tv-alueen sisällä nykyistä sijaintiaan etelämmäksi. Kommentit 7/9, melu- ja välkevaikutukset: Alueen rakennuskantaa koskevat tiedot on tarkastettu rakennuslupa- ja kiinteistöverotietojen mukaisiksi ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa. Tarkastuksen yhteydessä oli huomattu, että RHR:n tiedot eivät ole ELYn lausunnossa mainittujen rakennusten osalta ajan tasalla. Todettiin, että kaavassa ei ole mahdollista määrätä voimalan lähtömelutasosta tai toteutuksen raja-arvosta, mutta yleisiin suunnitteluohjearvoihin on mahdollista viitata. Voimaloiden tekniikka kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja lähtömelutasot ovat

laskusuunnassa. Vaikutusalueen muodostuminen ja melutason rajoittaminen ohjearvojen mukaiseksi tulisi tapahtua kaavasuunnittelun eikä myöhempien lupaprosessien keinoin. Mikäli jatkosuunnittelussa tarkentuvien selvitysten ja päivitettävien mallinnusten perusteella on todennäköistä, että kaavan toteuttaminen aiheuttaa meluhaittaa häiriintyvissä kohteissa, katsoo ELY -keskus, että kaavaa tulee täydentää esim. seuraavalla määräyksellä: "Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valitulle tuulivoimalatyypille laadittuna." Sivu 4 Maisemavaikutusten yhteydessä esiin tuodulla voimaloiden nro 14 ja 8 poistamisella olisi myös alueen melutasoihin positiivinen vaikutus. ELY-keskuksen ja Satakunnan museon näkemys on, että muutoksella olisi suuri merkitys ratkaisun hyväksyttävyyden kannalta. Melun ja vakituisen asutuksen suhteen ongelmallisimpia ovat voimalat nro 20 ja 21, jotka olisi myös hyvä huomioida vaikka asukkaat eivät ole jättäneet niistä muistutuksia. Muut meluvaikutuksia koskevat kommentit esitetty kohdissa 4/9 ja 5/9. Kommentit 8/9, Puolustusvoimien yleismääräys: Pääesikunta on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että hankkeelle ei ole tarvetta teettää tarkempaa tutkavaikutusselvitystä VTT:n laskentamenetelmällä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tutkavaikutuksia koskevan selvityksen puuttuminen on kaavan toteuttamiseen liittyvä epävarmuustekijä. Todettiin, että periaatteessa Puolustusvoimien hyväksyntää edellyttävä yleismääräys johtaa tilanteeseen, jossa rakennusluvasta voisi päättää muu kuin lain mukainen taho. Puolustusvoimien näkemyksen painoarvo on kuitenkin suuri, ja määräys voidaan jättää nykyiseen muotoonsa. Kommentit 9/9, seurantaohjelma: Todettiin, että seurantaohjelmaa voidaan täydentää toimijoiden esityksen mukaisesti. Vasko huomautti, että lepakkoseurannan menetelmien puuttuminen on vanhentunutta tietoa ja esimerkiksi voimalohin kiinnitettäviä detektoreita on nykyään saatavilla. Mikäli LTSS-hanke jatkuu, lepakoiden muutonseuranta voidaan toteuttaa osana laajempaa maakunnallista seurantaa. 4. Jatkotoimenpiteet ja aikataulu Keskusteltiin kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamisen tarpeesta. Hoffrén totesi, että nähtävillepanon tarpeeseen voidaan ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa vasta sen jälkeen, kun muutosten tarkka sisältö, vaikutukset ja osalliset on määritelty. Todettiin kuitenkin, että MRL:n mukaan kaavaehdotus on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville, jos muutokset ovat olennaisia, muutokset heikentävät olosuhteita esim. melu- tai välkevaikutusten vuoksi, ja/tai osallisia, joita muutokset koskevat, ei voida tarkkaan nimetä. Mikäli kaavaehdotukseen ei ole tarpeen tehdä muita kuin selkeästi määriteltävissä olevaa osallisryhmää ja vaikutusta/vaikutusaluetta koskevia muutoksia (esim. tv-alueiden poistaminen), voidaan niistä järjestää erillinen kirjallinen kuuleminen. Muiden muutosten yhteydessä olisi kuultava myös naapureita ja mahdollisia muita osallisia, joiden osalta vaikutukset muuttuvat. Jos osallisia ei voida nimetä tai vaikutusta/vaikutusaluetta määritellä, on kaavaehdotus tarpeen laittaa uudelleen nähtäville.

Ala-Luopan mukaan kunnan kokousaikatauluista ei aiheutuisi merkittävää kaavaprosessin viivästymistä, jos kaavaehdotus tulisi nähtäville hyvin nopealla aikataululla ja valtuuston hyväksymispäätös voitaisiin tehdä tämän jälkeen jo toukokuun kokouksessa. Mikäli kaavaehdotus päätetään asettaa uudelleen nähtäville ja muutokset ovat viranomaisten esittämien näkemysten mukaisia, myös viranomaislausunnot olisi mahdollista saada kaavan nähtävilläoloajan puitteissa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavan uudelleen nähtäville asettaminen voisi olla kaavaprosessin aikataulun kannalta jouduttava toimintatapa ja takaisi riittävän osallisuuden toteutumisen. Sivu 5 Suunnitteluaineistojen päivittämisen tarve riippuu muutosten sisällöstä ja vaikutusten laajuudesta. Päätös kaavan hyväksymisestä tehdään valtuustossa ja mahdollisesta uudesta nähtäville asettamisesta kunnanhallituksessa, ja päättäjille on annettava riittävät tiedot siitä mistä päätöksiä tehdään. Yksi vaihtoehto on, että vastineiden antamisen lisäksi kaavaselostuksen liitteeksi kootaan kuvaus tehdyistä muutoksista vaikutuksineen. Lisäksi voi olla tarpeen päivittää myös tärkeimmät vaikutustarkastelut (läh. melu- ja välkemallinnus). 5. Muut asiat Ei muita asioita. 6. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin 12.20. Liite: Esittelymateriaali (15 s.), Ramboll Finland Oy

Merikarvia, Korpi-Matin osayleiskaava Viranomaistyöneuvottelu 14.8.2013, muistio Paikka: Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12 (6.krs) Aika: 14.8.2013 klo 13-15:30 Osallistujat: Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunta Jorma Huuhtanen, Merikarvian kunta Mirja Rantanen, Merikarvian kunta Esa Hoffrén, ELY-keskus Juha Manninen, ELY-keskus Anu Lillunen, ELY-keskus (videoyhteydellä) Anne Savola, Satakuntaliitto Anne Nummela, Satakuntaliitto Päivi Liuska-Kankaanpää, Satakuntaliitto Leena Koivisto, Satakunnan museo Hannu Kemiläinen, TuuliWatti Oy Teemu Molkkari, Suomen Hyötytuuli Oy/Pori Energia Mia Suuriniemi, Suomen Hyötytuuli Oy/Pori Energia Raino Kukkonen, Ramboll Finland Oy Marjut Ahponen, Ramboll Finland Oy Janne Ristolainen, Ramboll Finland Oy Poissa: Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Liisa Nummelin, Satakunnan museo Eero Ruotsila, Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Ralf Granholm, Suomen Hyötytuuli Oy Sami Kuitunen, EPV Energia Oy Tiedoksi: Kirjaamot: Satakuntaliitto, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Pääesikunta, Maavoimien esikunta, Ilmavoimien esikunta 1. Kokouksen avaus Esa Hoffrén avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. Kokouksen puheenjohtajana toimii Hoffrén ja sihteerinä Marjut Ahponen. 2. Asialistan hyväksyminen Asialista hyväksyttiin. 3. Viranomaisneuvottelun 26.11.2012 muistio Käytiin läpi 26.11.2012 viranomaisneuvottelun muistio, joka sisältyy kaavaselostuksen liitteeseen 7 ja toimitettiin osallistujille myös neuvottelun asialistan mukana. Päivi Liuska-Kankaanpää huomautti, että LSSLE:n Eero Ruotsilan esitystä kaavamääräyksen sisällöstä ei ole huomioon viranomaisneuvottelun muistioon kirjatulla tavalla. Muilta osin muistioon ei ollut huomautettavaa. Todettiin, että muistioon kirjattuja jatkotoimenpiteitä käydään läpi myöhemmin viranomaiskommenttien ja keskustelun yhteydessä. 4. Suunnittelu- ja selvitystilanne Hankesuunnittelun eteneminen (EPV, TuuliWatti, Hyötytuuli): Hannu Kemiläinen kertoi, että hankkeen etenemisen kannalta osayleiskaavan valmistuminen on erittäin tärkeää. Tuulivoimapuiston toteuttamisen edellytyksenä oleva sähkönsiirtoverkon vahvistaminen on laajuudeltaan

merkittävä ja edellyttää hankevastaavilta sitoutumista. Ennen varmuutta kaavan voimaantulosta sitovia päätöksiä ei kuitenkaan voida tehdä. Voimalapaikkojen lukumäärästä ei ole enää varaa karsia, jotta hanke pysyisi toteuttamiskelpoisena. TuuliWatilla on tarmoa ja tarve rakentaa kohde mahdollisimman nopealla aikataululla. Sivu 2 Teemu Molkkari totesi, että Hyötytuulella on hankkeen etenemisestä yhteinen näkemys TuuliWatin kanssa. Kaavaprosessin kulku (Ramboll): Ahponen kertasi lyhyesti kaavaprosessin aiempia vaiheita. Todettiin, että kesäkuussa laaditun kaavaehdotuksen aineistossa ei ole vielä huomioitu elokuussa päivitettyjen ja/tai valmisteilla olevien selvitysten tuloksia (melulaskenta VTT:n mallin mukaan, näkyvyysanalyysit ja merikotkaseuranta). Vaihemaakuntakaavan eteneminen (Satakuntaliitto): Liuska-Kankaanpää totesi, että keväällä ympäristöministeriön kanssa käydyn neuvottelun tulokset on esitetty vaihemaakuntakaavan 2. ehdotuksen tv-alueen rajauksissa. Kaavan valmistelua jatketaan vastineiden laatimisella, kaava-asiantuntijat kokoontuvat 17.9. ja kaavaa koskeva maakuntavaltuuston seminaari järjestetään 20.9. Kaava on tarkoitus vielä hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston joulukuun kokoukseen. Melumallinnukset (Ramboll): Janne Ristolainen kertoi, että elokuussa päivitetty melumallinnus on tehty kesäkuun lopussa valmistuneen ympäristöministeriön ohjeen ja VTT:n laskentamallin mukaisesti. Koska alueella käytettävä voimalatyyppi valitaan vasta toteutusvaiheessa, mallinnuksissa keskityttiin nyt eri voimalatyypeistä syntyvien vaikutusten välisiin eroihin. Laskennassa käytetyt kaksi eri laitosmallia (Siemens ja Gamesa) eroavat toisistaan äänitasojen ja roottorin lapojen pituuden osalta. Yksi asutuksen lähelle sijoittuva voimala (nro 31) mallinnettiin molemmissa vaihtoehdoissa kuitenkin hiljaisemman voimalatyypin mukaisena. Voimaloiden napakorkeus oli molemmissa vaihtoehdoissa 140 metriä. Laskennan tulosten perusteella Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason päivä- ja yöajan ohjearvot alittuivat molemmilla voimalatyypeillä kaikkien asuin- ja lomarakennusten osalta. Siemensin laitoksella YM:n suunnitteluohjearvot ylittyvät kahden asuinrakennuksen kohdalla. Gamesan laitoksella YM:n suunnitteluohjearvot ylittyvät kolmen asuinrakennuksen kohdalla ja osin myös loma-asuntoalueen kohdalla. Alustavan kaavaehdotuksen liitteenä olleiden melulaskennan tulosten ja elokuussa VTT:n raportin mukaisesti päivitettyjen mallinnustulosten erot ovat marginaalisia. Hoffrén totesi, että alueen eteläosassa asuinrakennuksia 40 db:n vyöhykkeen rajalla. Voidaanko tämän laskennan perusteella sanoa, että rajaarvot/suositukset alittuvat? Ristolainen totesi, että VTT:n mallin mukaisessa tarkastelussa ns. laskentaepävarmuus on jo huomioitu, jolloin rajalla olevien asuinrakennusten osalta voitaisiin melko luotettavasti sanoa että melutaso on ohjearvon mukainen. Lopullinen tilanne ratkeaa kuitenkin vasta sitten, kun käytettävä laitostyyppi on valittu joten täysin "aukottomasti" melutasoa ei voida kaavavaiheessa määritellä. Raino Kukkonen totesi, että aihetta voidaan tarkastella myös siltä kannalta, että laskentojen perusteella melutaso on hallittavissa. Toteutuva tilanne ratkaistaan rakennuslupavaiheessa (voimalatyypin ja rakennuspaikkojen valinta). Lähtökohta on, että suunnitteluarvot voidaan alittaa ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Välkemallinnukset (Ramboll): Sivu 3 Ristolainen kertoi, että välkemallinnukset on päivitetty melulaskentaa vastaavalla tavalla kahdella eri voimalatyypillä. Malli on ns. "Real Case", joka ottaa huomioon auringon korkeusaseman ja liikkeen lisäksi myös tuulisuuden ja pilvisyyden. Välkettä esiintyy tyypillisesti aamu- ja iltaaikaan, esiintymisalue vaihtelee vuoden mittaan mm. auringon lakikorkeuden mukaan. Siemensin lyhyemmällä roottorilla lasketussa vaihtoehdossa yhtäkään asuinrakennusta ei jäänyt kahdeksan tunnin välkealueella. Gamesan roottorilla kolme asuinrakennusta sijoittuu 8-10 tunnin alueelle ja kolme asuinrakennusta yli 10 tunnin alueelle. Tulosten välinen ero selittyy suoraan lavan pituudella. Kukkonen totesi, että välkemallinnuksissa tilanne on sama kuin melun osalta eli toteutuva tilanne on tutkittavissa vasta sitten, kun voimalatyyppi on valittu. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset (Ramboll): Kukkonen kertoi, että alueen kasvillisuus ja luontotyypit on inventointu muuttuneiden tv-alueiden mukaisiksi. Kaavaselostuksen liitteenä esitettävä raportti koskee nyt koko aluetta, ja se sisältää myös aikaisempien kartoitusten tuloksia (mm. metsätyypit, lajisto ja uhanalaiset). Selvityksessä ei tehty uusia tai aiemmasta poikkeavia havaintoja, joiden perusteella voimalapaikkoja tai tv-alueiden rajausta tulisi muuttaa. Näkemäalueanalyysi ja maisemavaikutusten arviointi (Ramboll): Kukkonen totesi, että näkemäanalyysi liittyy kiinteästi maisemavaikutusten arviointiin. Koko alueen laskennassa oli lähtöaineistona Maanmittauslaitoksen 3D-maastomalli ja Corine-aineisto. Mallinnus haluttiin tarkentaa mahdollisimman hyvin kaavaa vastaavaksi ja tästä johtuen voimaloiden kokonaiskorkeudeksi asetettiin 230 metriä, jolloin tarkastelussa ovat mukana kaikki alueet, joille voimalasta näkyy pienikin osa (esim. lavan kärki ääriasennossa). Tarkastelu ei huomioi metsän muutoksia tai näkymiä sulkevia yksittäisiä kohteita, kuten puita ja rakennuksia. Kaavaa täydentävä Trolssin maisemavaikutusten arviointi on laadittu talvella ja sitä on täydennetty kesä-elokuussa 2013. Arvioinnissa on tarkasteltu maiseman ja kulttuuriympäristön historiaa, nykytilaa ja hankkeen vaikutuksia maisemakuvaan. Selvityksen mukaan Trolssissa maiseman arvokkaimpia ominaispiirteitä ovat hyvin säilynyt perinteinen rakennuskanta ja kiviaidat. Myös ympäristön mittakaava sekä eheä ja vaihteleva maisemakuva ovat tärkeitä, samoin asumisen ja maankäytön säilyminen. Alueella on muutamia kyläkuvaan huonosti soveltuvia rakennuksia ja myös nykyiset elinkeinot voivat olla riskinä maisemarakenteen säilymiselle (esim. metsätalouskoneiden hallit). Kukkonen totesi, että kokousmateriaalina jaettu selvitys antoi Trolssin näkemäalueista hieman vääristyneen kuvan johtuen lähtöaineistona käytetystä MML:n aineistoista. Tämän vuoksi elokuussa tehtiin vielä uusi laserkeilaukseen perustuva näkemäanalyysi. Näkemäanalyysit tehtiin kahdella eri tavalla, sekä 230 metrin (lavan kärki yläasennossa) että 140 metrin (napakorkeus) objekteilla. Keilauksen aikaan lehtiä ei vielä ollut puissa, joka vaikuttaa jonkin verran analyysin tuloksiin, mutta mallinnus antaa kuitenkin varsin todenmukaisen kuvan voimaloiden näkymisestä Trolssin alueella. Trolssin maisemavaikutusten arviointia on täydennetty ko. tarkemman näkyvyysanalyysin pohjalta. Arvioinnin mukaan tuulivoimalat näkyvät selvimmin Trolssin kyläalueen eteläosaan sekä Lähteenmäen tilan läheisyyteen, joilta paikoin avautuu näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Maisemaanalyysikartassa on esitetty ne paikat, joista avautuu näkymäsektori tuulivoimaloiden suuntaan sekä toisaalta esitetty kyläkuvan kannalta tärkeät näkymäsuunnat. Maisemassa on runsaasti näkymiä peittäviä ja rajoittavia

elementtejä, mistä johtuen kuvasovitteisiin valittu tarkoituksella paikkoja, joista avautuvat näkymät tuulivoimaloiden suuntaan ovat mahdollisimman laajoja. Paikalla käyntien ja analyysin perusteella konsultin arvio on, että tuulivoimalat eivät alueen pihapiireissä ja tiellä liikuttaessa ole alati näkyvillä eivätkä hallitse kyläkuvaa ja sen maisemaa. Trolssintieltä voimaloiden näkyminen heikompaa kuin Rantatien liittymän paikkeilla. Roottorin liike lisää voimaloiden havaittavuutta. Sivu 4 Todettiin, että kesäkuussa laadittua Trolssin maisemavaikutusten arviointia päivitetään edelleen uusimpien tarkasteluiden mukaiseksi. Merikotkaseurannan alustavat tulokset (Ramboll/Ahlman Group): Kukkonen totesi, että merikotkan huomioon ottamisesta on neuvoteltu kaavan ja YVAn aloitusvaiheesta lähtien. LTSS-projektin yhteydessä poikasten seuranta ei onnistunut, ja keväällä 2013 sovittiin seurannan järjestämisestä maastossa. Todettiin, että jo kaavan valmisteluvaiheessa suunnitelmasta poistettiin voimaloita, joita pidettiin riskialtteimpina tiedossa olleisiin pesiin ja merelle suuntautuviin lentoreitteihin nähden. Mia Suuriniemi lisäsi, että voimalapaikkoja siirrettiin kauemmaksi pesistä myös keväällä 2013. Hannu Kemiläinen täydensi, että samassa yhteydessä pyrittiin huomioimaan myös Trolssin maisemavaikutuksista saatu palaute. Merikotkaseuranta alkoi 25.6. ja päättyi 8.8.2013. Tarkkailupisteitä oli kaksi ja havaintoja tehtiin yhteensä 20 päivänä kolmen tunnin jaksoissa. Seurannassa havaittuja lajeja olivat merikotkan lisäksi kaakkuri, sääksi ja haarahaukka. Sääksi oli ollut esillä myös YVA-vaiheessa Mankanevan ja Kaakkurinnevan osalta. Seuranta käynnistettiin tarkastamalla tiedossa olleet pesien paikat. Tässä vaiheessa todettiin, että tarkastelualueen pohjoisosassa oli yksi reviiri, johon sisältyy kaksi pesää (Palometsä 1 ja 2, josta toisessa yksi poikanen). Eteläisellä reviirillä Pohjanrannan pesällä havaittiin kaksi poikasta. Futraalin pesän koodinaattitieto todettiin virheelliseksi ja pesä tuhoutuneeksi. Kukkonen kertoi, että seurannan loppuraportti ei ole vielä valmistunut ja yhteenvedosta voidaan alustavien tulosten perusteella esittää vain ydinasioita. Valtaosa tehdyistä lentohavainnoista koski merikotkia, ja pesivien lintujen osalta havainnot olivat pitkälti oletusten mukaisia. Alueella satunnaisesti liikkuvat merikotkat ovat todennäköisesti nuoria lintuja, jotka eivät pesi alueella. Sääksi pesiiät alueen ulkopuolella, mutta säännöllisiä lentoreittejä ei havaittu. Kaakkureiden lentoja havaittiin epäsäännöllisesti ja eri korkeuksilla. Kaava-alueen kautta lentäneet kaakkurit saattavat olla peräisin Mankanevalta tai kauempaa Siikaisista saakka. Todettiin, että kaavan suunnittelussa käytetty suojaetäisyys merikotkan pesiin on 1 km. Juha Manninen totesi, että WWF:n ohjeen mukaan suojaetäisyyden tulisi olla 2 km. Anne Savolan mukaan myös vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelussa käytetty suojaetäisyys on ollut 2 km, mikä on ristiriidassa osayleiskaavaselostuksessa esitetyn tiedon kanssa. Todettiin, että vaihemaakuntakaavaa koskeva tieto korjataan kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Lisäksi Savola kysyi, miten kaakkureiden lentoreitit suhtautuvat tuulivoimaloihin ja onko selvitetty, millä tavalla voimala vaikuttaa alueen lähellä pesivän kaakkurin elinympäristöön ja pesimäolosuhteisiin? Kukkonen totesi, että kysymys välitetään eteenpäin linnustoselvitysten tekijöille, ja kaakkureita koskevia vaikutusarviointeja tarkennetaan mahdollisuuksien mukaan kaavan ehdotusvaiheessa. Lisäksi osayleiskaavan suojavyöhykkeet tutkitaan seurannassa havaittujen pesien sijaintien perusteella.

Osayleiskaavaan muutokset luonnoksesta ehdotukseen (Ramboll): Sivu 5 Ahponen esitteli lyhyesti kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä kaavakarttaan ja selostukseen tehdyt muutokset, joista osa perustuu luonnoksesta saatuun palautteeseen, osa sijoituspaikkasuunnitelman muutoksista johtuneisiin tarkennuksiin ja osa pyrkimykseen parantaa kaavan informatiivisuutta ja luettavuutta. LSSLE:n Eero Ruotsilan esityksestä poikkeavat tv-alueiden kaavamääräys ja yleismääräykset perustuvat loppuvuonna 2012 valmistuneeseen toiseen tuulivoimaosayleiskaavaan, jossa ko. määräykset muotoiltiin nyt esitettyyn muotoon yhteistyössä Ruotsilan kanssa. 5. Viranomaiskommentit Satakuntaliitto, Päivi Liuska-Kankaanpää: Osayleiskaava on nyt pitkälti maakuntakaavan hengen mukainen. Voimakkaimmin maakuntakaavan rajauksesta poikkeaa alueen eteläisin voimala. Rajauksen ulkopuolella oleva itäinen voimalapaikka voitaisiin tulkita maakuntakaavan tarkentumiseksi. Ohjeellinen voimalapaikkojen osoittamisen tapa on kyseenalainen, koska voimaloita voidaan tv-alueiden sisällä siirtää melko paljon ja kaava mahdollistaa niiden siirron esim. Trolssia ja merikotkien pesäpaikkoja lähemmäksi. Merkintätapaan toivottaisiin vielä tarkennuksia, ja selvitysten tulosten tulisi näkyä kaavaratkaisussa. Maakuntakaavaan liittyen on tullut kommentteja ja muistutuksia, joiden pohjalta tv-alueiden rajauksiin on suhtauduttava varovaisuudella. Mitä tarkemmin voimaloiden sijainti on määritelty suhteessa vakituisiin ja loma-asukkaisiin, sen varmemmin hanketta voidaan viedä eteenpäin. Voidaanko Puolustusvoimien hyväksyntää todellisuudessa pyytää vasta ennen maanpäällisten rakenteiden pystyttämistä, eikö asia pitäisi hoitaa jo rakennuslupavaiheessa? Määräys tulisi muotoilla siten, kuin Ruotsila viranomaisneuvottelussa esitti. Nykyinen versio on käytännön kannalta hankala. Todettiin, että voimalapaikat olisi esitettävä mahdollisimman täsmällisesti, jotta haitallisten vaikutusten ehkäiseminen olisi mahdollista. Kemiläisen mukaan tv-alueiden rajauksia voidaan tarkastaa siten, ettei voimaloita voida siirtää ainakaan Trolssia ja merikotkien pesiä lähemmäksi. Käynnissä olevista hankkeista valtaosa on toteutunut kaavaan merkittyjen ohjeellisten voimalapaikkojen mukaisina. Satakuntaliitto, Anne Savola: Alueen linnuston osalta askarruttavat erityisesti merikotkan ja kaakkuri. Kaavaselostuksessa todetaan, että hankkeella saattaa olla vaikutuksia kaakkureiden elinympäristöön ja tästä kaivattaisiin lisää tietoa. Kaavassa tulee huomioida myös muut neuvottelussa esitetyt merikotkaa koskevat kommentit. ELY-keskus, Juha Manninen: WWF:n määrittämä 2 km:n suojaetäisyys merikotkan pesästä on tällä hetkellä ainoa huomioon otettavissa oleva suositus. Alueen itäpuolella pesivien kaakkureiden määrä olisi kiinnostava tieto, sillä se saattaa olla harvalukuisempi kuin merikotka. Linnuston osalta hankkeella on lisäselvitys- ja seurantatarvetta. Kaakkureita koskevaa lisätietoa voisi saada SYKEltä, jolla on ollut käynnissä Satakunnan kaakkureita koskeva kartoitus. Lisäksi olisi selvitettävä Korpi-Matin ja Korvennevan hankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset linnustoon. Merikotkaseurannan raportoinnin yhteydessä olisi hyvä saada myös selvityksen tekijöiden tulkinta seurannan tuloksista. Myös lähialueella on käynnissä poikasen seuranta (satellittipaikannus).