Kuntien tulevaisuuden haasteet ja näkemyksiä Rovaniemen yhdistymisen vaikutuksista Ex-kuntajakoselvittäjä FT Arto Koski 19.3.2012
Julkinen sektori ulkoisten paineiden alaisena Markkinoiden avaaminen Kumppanuuksien vahvistaminen Palveluiden turvaaminen Sosiaaliturvarahastot Palvelutarpeiden kasvaminen ja eriytyminen SOTE:n vertikaalinen integroituminen Työvoimapulan ehkäiseminen Kuntien lukumäärän pienentäminen Henkilöstön jaksaminen Valtio Kunnat Tuloksellisuuden lisääminen Valtion toiminnan ja talouden parantaminen Innovaatioiden hyödyntäminen Kuntien toiminnan ja talouden parantaminen Paras-uudistuksen käynnistysvaiheessa vuosina 2005-2006 ulkoiset paineet olivat oleellisesti pienemmät kuin Kuntaosasto mitä tällä 19.3.2012 hetkellä. 19.3.2012 2 2
Kuntaliitokset vuosina 1946-2013 Kuntien lkm Kuntamäärän vähentyminen (yht. -227) Vuosi Kuntaliitosten lkm (yht. 164) 2013 2009 2005 2001 315-5 2013 2-6 -6 6 332 4-67 2009-1 1 32-15 14 416-1 1 Paras-uudistus Yht. -100-12 2005 10-2 1 Yht. 59-2 2 432 (7 vuotta) -4 2001 3 1997 436-3 1997 3 1993 439-5 1993 5 1989 1985 1981 1977 1973 1969 1965 1961 1957 444 445 445 448 467 505 530 532 533-1 1989 1 1985-3 1981 3-11 1977-29 -2 8-2 1973 2 2 20-3 3-3 2-3 -15 1969 14-8 -1-1 -1 1965 11 7 1 Suuri kuntauudistus Yht. -87-1 Yht. 69 (19 vuotta) 1961-1 1957 1 Sodan jälkeen kuntamäärä on vähentynyt 227:llä. Olemme vasta nyt sillä tasolla, mikä oli tavoitteena jo 1960- luvun lopulla. 1953 533-1 1953 1 1949 531 # 1945 542-6 -1 1949 1-1 6 1945 Ahvenanmaan 16 kuntaa on tarkastelun ulkopuolella # vuosina 1945-48 kuntamäärään vaikutti alueluovutukset (-5), kuntaliitokset (-8) ja Akaan jakaminen
Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) Menoerä v. 2009 M v. 2010 v. 2020 v. 2030 SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 - lasten päivähoito 2560 100 106 104 - vanhainkodit 974 100 141 204 - kotipalvelut 741 100 133 182 - palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntäpaine uhkaa kasvaa 20 vuodessa lähes 40 % eli 14,3 mrd :sta 19,8 mrd :oon. Lisäys olisi 5,5 mrd KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 - esiopetus 305 100 108 108 - perusopetus 4122 100 104 108 - lukiokoulutus 641 100 89 96 - ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 - ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
Syntyneisyystilastoa vuosina 1945-2004 Ajanjakso (20 vuotta) Elävänä syntyneitä Vertailu vuosiin 1945-1964 % Keskiarvo Maksimivuosi Minimivuosi 1945-1964 1 825 708 0 100 91 300 (1947) 108 168 (1964) 80 428 1965-1984 1 327 966-497 742 73 66 400 (1965) 77 885 (1973) 56 787 1985-2004 1 217 885-607 823 67 60 900 (1992) 66 731 (2002) 55 555 1945-2004 (60 vuotta) 4 371 559 Vajaus yht. - 1 105 565 72 900 (1947) 108 168 (2002) 55 555 Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien aika ei ollut 1945-1949, vaan 1945-1964. Sen vuoksi haasteetkin tulevat olemaan kahdenkymmenen vuoden mittaisia!
Sadan (100) kuolleen syntymävuodet Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien kuolinilmoituksissa sunnuntaina 11.3.2012 48 % 32 % 19 % Väittämä siitä, että suurten ikäluokkien (v. 1945-1964) hoivatarve kuntatalouteen korostuu jo nyt, on virheellinen. Tilanne tulee olemaan aivan toisenlainen 5-10 vuoden kuluttua ja tuo vaihe kestää 2030-luvulle saakka! 1 % 0 % 1905-1924 1925-1944 1945-1964 1965-1984 1985-2004
+6,0 % Bruttokansantuotteen kasvu vuosikymmenten keskiarvoina (1950-luvulta 2020-luvun loppuun) +6,0 % +5,0 +5,0 +4,0 +4,0 +3,0 +2,0 +3,0 Jos talouden kasvu pysyisi yli 2 %:n tasolla, huoltosuhteen haasteista olisi helpompi selvitä. +2,0 +1,0 +1,0 0,0 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 aika 2030 Lähde: Pohjola, Matti (2011). Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan. s. 231-233. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2011.
Jos kuntarakenteiden uudistaminen ei onnistu vuoteen 2017 mennessä, on vaikea nähdä sitä enää sen jälkeen osaksi ongelmien ratkaisua. Rakenteellisten muutosten tekeminen vaikeutuu 2012 Näkymiä 2010- ja 2020-luvuille Väestön keskittyminen suurille kaupunseuduille jatkuu I 2013-2016 Ikäihmisten hoivakustannukset alkavat kohota Suurten ikäluokkien (1945-1964) eläköityminen jatkuu II 2017-2020 Asenneilmasto muutosten tekemiseen helpottuu Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu III 2021-2024 Suomesta tulee 2020-luvun lopulla ikäihmisten kuntouttamisen mallimaa IV 2025-2028 Tapahtuu yllättäviä muutoksia, ns. mustat joutsenet V 2029-2032 Uusilla innovaatioilla löydetään ratkaisu moniin ongelmiin Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy Jos Suomesta tulee ikäihmisten kuntouttamisen mallimaa vasta 2020-luvun lopulla, myöhästymme oman ongelmamme ratkaisuyrityksessä! 9
Professori Sami Moision (2008) kolme valtiovaihetta: 1. Hajautettu hyvinvointivaltio (1960-luvulta 1990-luvulle) - koko valtakunnan alueen sosiaalista eheyttä pidettiin tärkeänä 2. Hajautettu kilpailuvaltio (1990-luvulta lähtien) - sosiaalisen eheyden sijasta kilpailukyky ja alueiden omaehtoisuus etusijalle 3. Metropolivaltio (odottaa tulemistaan) - metropolivaltio esitetään ainoana vastauksena kansainvälistymiseen - alueiden välinen kilpailu kovenee ja Suomi repeää 10 10
Mustia joutsenia? 1. Vuodesta 2025 lähtien odotettavissa oleva elinaika alkaa pidentyä vuoden aikana yli vuoden! 2. Vuodesta 2025 alkaen suomalaisilla on kotonaan henkilökohtainen hoivarobotti - japanilaisilla sellainen on jo vuodesta 2015 lähtien! 3. Koillisväylän ansiosta Jäämerestä tulee 2020-luvulla hyvin tärkeä strateginen kohde. Pohjois- ja Itä- Suomi saavat merkittävän kehitysruiskeen. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia, jos niihin tartutaan ajoissa! Tulevaisuudentutkijat eivät kelpuuta noita esimerkkejä mustiksi joutseniksi, koska niiden toteutuminen on aivan liian todennäköistä!
Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän hahmotelma Palveluiden keskinäinen integroiminen Demokraattinen päätöksenteko Johtamisjärjestelmä ja johtaminen Palveluiden järjestämisvastuu Palveluiden rahoitusvastuu Palveluiden Palvelujen uudistamisvastuu integrointi Välitön kontakti kuntalaisiin Aikaulottuvuuden hyödyntäminen (nopea reagointi, mutta myös pitkä tähtäin) Paikallisten olosuhteiden hyödyntäminen Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä Kuntaperusteisessa järjestelmässä on monia vahvuuksia. Olisi suuri vahinko, jos se nyt hylätään kevyin perustein. Arto Koski 13.3.2012
Jos SOTE irtaantuu kuntaperusteisesta mallista? 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään pystysuunnassa ja ne irrotetaan kuntaperusteisesta palvelujärjestelmästä. 2. SOTE:n ja kuntien palveluiden rajapinta paksunee, jos SOTE:n järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy toiselle organisaatiolle. 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mm. liikunnan, nuorisotyön, teknisten ja ympäristöpalveluiden, koulupalveluiden ja kulttuuripalveluiden avulla vaikeutuu. Erva Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Tekniset ja ympäristöpalvelut Päivähoito Perusopetus Perustason sosiaalipalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotyö Kuntaperusteinen toimintamalli on nyt vedenjakajalla: sen jatko ratkeaa todennäköisesti seuraavan valtuustokauden aikana. Lukio- ja ammatillinen koulutus Erityistason sosiaalipalvelut Kulttuurija kirjastopalvelut YHTEENVETO: Keskeiseksi ongelmaksi muodostuu se, kuinka SOTE:n sektorimallissa kyetään tehokkaasti edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sellaisissa asioissa, jotka liittyvät mm. liikalihavuuteen, diabetekseen, mielenterveyteen, fyysisen ja psyykkisen kunnon rapautumiseen, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, lastensuojeluun ja nuorten syrjäytymiseen. Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen unohdetaan, SOTE:sta loppuu varmuudella rahat!
Kuuden kunnan muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2000 2006 (nettomuutto) Työmarkk. asema Esimerkki Oulun seudun kuuden kunnan muuttoliikkeestä Haukipudas Kiiminki Muhos Oulu Oulunsalo Yli-Ii Yhteensä Työllinen +748 +843 +191-783 +419-83 + 1 335 Työtön +39 +21-33 +2 104 +23-12 + 2 142 Lapsi (0-14 v.) Opiskelija +714 +534 +364-2 085 +126 +27-349 -301-157 +7 689-229 -127-320 + 6 526 Varusmies -35-8 -8 +215-17 -3 +144 Eläkeläinen Muu työvöimaan kuulum. Tuntematon +19-18 +9 +215 +33-4 +254 +124 +126 +79 +101 +45 +19 +494-120 -80-32 -1 845-105 -3-2185 Lähde: VTT Timo Aro 15.10.2009 Muuttoliikkeellä on määrän lisäksi aina myös rakenne. Tuolla rakenteella on suuri vaikutus kuntatalouteen, eritoten suurissa kaupungeissa kuten Oulussa ja Turussa!
Esimerkkinä verkosto-oulu ULKOINEN VERKOSTO-OULU Verkosto-Oulun neljä (4) tärkeää KEHITYSKÄYTÄVÄÄ: 1. Kemi, Tornio ja Rovaniemi 2. Kuusamo 3. Kajaani 4. Kokkola Vahva verkottuminen YRITYSTEN, YHDISTYSTEN ja JÄRJESTÖJEN kanssa kumppaniperiaatteella. Siirtyminen monituottajamallin suuntaan. KUNTALAISLÄHTÖISYYS palveluissa ja niiden kehittämisessä. Otetaan huomioon alueiden asukkaiden erityistarpeet ja -olosuhteet. Monikanavainen palveluverkosto Verkosto-Oulun pohjoisen KUMPPANUUSVERKOSTON rakentaminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa SISÄINEN VERKOSTO-OULU Verkosto-Oulun toimintaperiaatteen TUNNETUKSI TEKEMINEN ja positiivisen kuntakuvan vahvistaminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti OLEMASSA OLEVAN KESKUSVERKON, infrastruktuurin ja ympäristön moni-ilmeisyyden HYÖDYNTÄMINEN asumisen, palveluiden ja yritysten tarpeisiin Ulkoinen verkosto- Oulu tähtää kakun kasvattamiseen ja sisäinen verkosto- Oulu kakun hyödylliseen jakamiseen!
Pohjoinen kumppanuusverkosto Hammerfest Trommssa Alta Utsjoki Kirkkoniemi Narvik Enontekiö Inari Muurmanski Kiiruna Muonio Kittilä Montsegorsk Kolari Sodankylä Kantalahti Uusi Oulu Muu Oulun seutu Rovaniemi Kokkola Kajaani Kemi Tornio Raahe Kuusamo Kalajoki Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Pudasjärvi Kemijärvi Sodankylä Jällivaara 183 000 as. 36 000 as. 57 000 as. 44 000 as. 38 000 as. 23 000 as. 22 000 as. 23 000 as. 17 000 as. 12 000 as. 11 000 as. 10 000 as. 9 000 as. 9 000 as. 9 000 as. 9 000 as. Boden Tornio Haaparanta Kemi Luulaja Uusi OULU Kokkola Pello Rovaniemi Ylitornio Raahe Kalajoki Kemijärvi Ranua Kajaani Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haaparanta (R) 5 000 as. Luulaja (R) 73 000 as. Boden (R) 28 000 as. Jällivaara (R) 19 000 as. Kiiruna (R) 24 000 as. Narvik (N) 18 000 as. Tromssa (N) 62 000 as. Alta (N) 17 000 as. Hammerfest (N) 9 000 as. Kirkkoniemi (N) 3 000 as. Arkangeli (V) 349 000 as. Muurmanski (V) 310 000 as. Montsegorsk (V) 52 000 as. Kantalahti (V) 38 000 as. YHT. 512 000 as. YHT. 1 007 000 as. 16 Salla Posio Utajärvi Vaala Suomussalmi Laskelmassa on mukana noin 30 keskusta ja 1,5 miljoonaa asukasta Kuhmo Sotkamo
Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhteinen asukasluku vuosina 2000-2003 ja tulevaisuuden kehityssektorit vuoteen 2010 (Lähde: Rovaniemi-selvitys 2004) asukasluku 60 000 todellinen kehitys asukasluku 60 000 59 000 58 000 57 000 1. kasvun sektori 2. tasapainon sektori 3. taantuman sektori 59 000 58 000 57 000 56 000 56 000 0 0 vuosi 2000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 2010 17
Uusi Rovaniemi ja uusi Oulu ja Suomen arktinen strategia 1. Vahvempia toimijoita elinkeinoelämän suuntaan 2. Vahvempia edunvalvojia valtiovallan suuntaan 3. Kiinnostavampia yhteistyökumppaneita myös kansainvälisesti 18
Väittämä: Kuntaliitoksen hyötytekijät nähdään yleisesti ottaen ajallisesti pitkäkestoisempina kuin kuntaliitoksen haittatekijät. 50 50 lkm lkm 40 40 30 30 20 (43%) 16 (49%) 18 20 10 0 8 4 (8%) 3 0 0 1 2 3 4 5 kuntajohtajien mielipiteet 1 = täysin sama mieltä 2 = jokseenkin samaa mieltä Kun kuntaliitoksen haittatekijät konkretisoituvat liitoksen alussa 3 = ei samaa eikä eri mieltä ja hyötytekijät pidemmällä aikajänteellä, on tämä seikka syytä 4 = jokseenkin eri mieltä 5 = täysin eri mieltä pitää mielessä arvioitaessa kuntaliitoksen tuloksia. 19 10 0 n = 37 kaupungit = 12
Kuntaliitoksen vaikutusten tarkastelun viisi (5) aikajännettä 3 pv. 3 kk. 3 vuotta 3 valtuustokautta = 12 vuotta 3 vuosikymmentä = 30 vuotta 1. 2. 3. 4. 5. Vaikka kuntaliitoksen toteutukselle voi asettaa erimittaisia aikatavoitteita, niin mitään niistä ei saa ohittaa siirtämällä tavoitetta suosiolla sen yli. Kun yhdistymisen toteutus alkaa, niin ensimmäiset tavoitteet ovat niissä kolmessa ensimmäisessä päivässä! Hieman kärjistäen voi kiteyttää, että kuntaliitoksissa loppuu helposti vähän kaikilla pitkäjänteisyys kesken. Joitakin asioita, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen kehittämistyötä, voi arvioida kokonaisvaltaisesti vasta 30 vuoden jälkeen. Se ei ole niin vahingollista, vaikka median ja tutkijoiden kiinnostus yksittäiseen kuntaliitokseen hiipuu jo kolmen neljän vuoden kuluttua, kunhan se vaan säilyy viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä vähintään tuon kolme valtuustokautta jos säilyy, niin tuloksia saadaan varmasti enemmän kuin kolmen vuoden hankkeessa. 20
Strategiatyössä toimeenpanokyky ja toteutus ratkaisevat Strategian toimeenpanokyky Strategian toteutus Strategia KUNTALIITOS Uuden kunnan strategiaa työstettäessä on pidettävä mielessä, millainen on organisaation toimeenpanokyky ja kuinka sitä voi parantaa, jotta strategian toteutus onnistuu! 21