1 ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA 2016-2017 Outokummun kaupunki
2 Sisällys 1. Vuosittain sovittavat asiat... 3 1.1.Esiopetuksen kehittämissuunnitelma 2016-2017... 3 1.2. Esiopetusyksiköiden tiedot... 3 1.3. Esiopetusyksikön henkilökunta... 4 1.4. Esiopetuksen oppilashuolto... 4 2. Outokummun kaupungin esiopetuksen arvoperusta... 5 2.1. Outokummun esiopetuksen arvot seudullisten arvojen lisäksi ovat:... 5 3. Yleiskuvaus Outokummun esiopetuksen toimintakulttuurista... 6 3.1.Johtamisrakenne... 6 3.2. Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen... 6 3.3. Tiedottaminen... 6 3.4. Toimintakulttuurien kehittäminen ja käytännöt... 7 3.5. Esiopetuksen oppimisympäristöt... 8 3.6. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa... 9 3.7. Yhteistyö huoltajien kanssa... 9 3.8. Yhteistyö esiopetuksen siirtymävaiheissa... 10 3.9. Toiminnan kehittäminen ja arviointi... 10 4. Oppimiskokonaisuudet ja oppimisen arviointi... 11 4.1. Monipuoliset työtavat... 11 4.2. Oppimiskokonaisuudet... 12 4.3. Oppimisen arviointi... 12 4.5. Toimintaa ohjaavat muut suunnitelmat... 14 4.5.1Tasa-arvosuunnitelma... 14 4.5.2. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen... 14 4.5.3 Suomi toisena kielenä-suunnitelma (S2)... 14 4.5.4. Muut esiopetusta ohjaavat suunnitelmat... 15 5. Oppimisen tuki... 15 6. Oppilashuolto... 15 7. Liitteet... 15
3 1. Vuosittain sovittavat asiat 1.1. Esiopetuksen kehittämissuunnitelma 2016 2017 Kehittämistavoite 1: Esiopetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutetaan uuden esiopetussuunnitelman mukaisesti. Lasten ja huoltajien osallisuutta vahvistetaan arjen tilanteissa. Vanhempien näkemyksiä kuunnellaan herkällä korvalla lapsen esiopetussuunnitelmaa laadittaessa. Vuosisuunnitelmaa kehitetään ja arvioidaan työpaikka palavereissa. Kehittämistavoite 2: Tieto- ja viestintäteknologia otetaan osaksi arjen toimintaa. Jokaisella esiopetusryhmällä on mahdollisuus käyttää sähköisiä viestimiä oppimisen apuvälineinä. Esiopetuksen henkilöstölle järjestetään koulutusta em. välineiden käytöstä. Wilma otetaan aktiiviseen käyttöön tiedottamisessa. Jokaisen esiopetusryhmän arjen tapahtumia, työskentelytapoja ja lasten tekemiä tuotoksia dokumentoidaan pedanettiin. 1.2. Esiopetusyksiköiden tiedot Esiopetusta järjestetään neljässä päiväkodissa. Ryhmän nimi Lasten määrä Osapäivähoito Kuljetus Toiminta-aika Kalattoman päiväkoti esiopetus 10-8-12 Mustolan päiväkoti esiopetus 15-8-12 Pohjoisahon päiväkoti esiopetus Vekarat 15 6 5 9-13 Pohjoisahon päiväkoti esiopetus Vekarat 16 6 6 9-13 Rusakon päiväkoti esiopetus 10-9-13
4 1.3. Esiopetusyksikön henkilökunta Esiopetusryhmän toiminnasta vastaa esiopettaja. Lisäksi ryhmässä voi työskennellä päivähoitajia ja ryhmäavustaja. Henkilöstön mitoituksessa otetaan huomioon ryhmän koko ja lasten mahdollinen henkilökohtaisen tuen tarve. 1.4. Esiopetuksen oppilashuolto Monialaista oppilashuoltotyötä ja siihen kuuluvan henkilöstön työtä kuvataan tarkemmin Esiopetuksen yksikkökohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa ja Outokummun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirjassa. Linkki. Esiopetuksen tuntimäärä on vähintään 700 tuntia toimintakaudessa. Esiopetuksen työajat 2016 2017: Syyslukukausi 81 esiopetuspäivää Esiopetus alkaa ma 22.8.2016 Syysloma, viikko 42 ma-pe 17.-21.10.2016 Vapaapäivä ma 5.12.2016 Itsenäisyyspäivä ti 6.12.2016 Esiopetus päättyy ke 21.12.2016 Kevätlukukausi 94 esiopetuspäivää Esi- ja perusopetus sekä lukio alkavat ma 2.1.2017 Loppiainen pe 6.1.2017 Talviloma, viikko 10 ma-pe 6.-10.3.2017 Pääsiäinen pe-ma 14.-17.4.2017 Vappupäivä ma 1.5.2017 Esiopetus päättyy ke 24.5.2017 Helatorstai to 25.5.2017
5 2. Outokummun kaupungin esiopetuksen arvoperusta Joensuun seudun esiopetuksen arvoperusta rakentuu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvoille ja lisäksi seudullisille arvoille, joita täydennetään esiopetusyksikön oman arvotyöskentelyn perusteella täydentyville arvoille. Seudulliset arvot oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus on kuvattu seudullisessa esiopetussuunnitelmassa. Outokummussa hyvinvointi arvona tulee korostumaan toimintakauden 2016 2017 aikana, koska varhaiskasvatusorganisaatio muuttuu esiopetuksen siirtyessä koulun yhteyteen syksyllä 2017. Muutokseen on valmistauduttava huolella ja henkilöstö tulee ottaa mukaan sen suunnitteluun ja toteutukseen. Myös perheille esiopetuksen siirtyminen koulun yhteyteen on suuri muutos, johon pitää valmistautua etukäteen keskustelemalla asiasta. 2.1. Outokummun esiopetuksen arvot seudullisten arvojen lisäksi ovat Kestävä elämäntapa luontosuhteen tukeminen osana lapsen kasvua ja kehitystä. vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus biojätteen määrän vähentäminen esiopetuksen ja päivähoidon Kestävän elämän tavan tiimin toiminnan jatkaminen Yhteisöllisyys toisten huomioiminen ja ryhmässä toimimisen taidot tasavertaisuus ja turvallinen ilmapiiri kaikille: lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle esiopetusryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja perheiden osallisuuden lisääminen Arvoista on keskusteltu päivähoidon johtoryhmässä ja arvokeskustelua käydään säännöllisesti päiväkotien palavereissa, oppilashuollossa ja koko esiopetuksen yhteisissä tapaamisissa. Arvot tulevat näkyviksi esiopetusryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa yhdessä lasten kanssa.
6 3. Yleiskuvaus Outokummun esiopetuksen toimintakulttuurista Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset sekä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä. 3.1.Johtamis- rakenne Päiväkodinjohtajat toimivat esiopetusyksiköiden johtajina. Heidän esimiehenään toimii päivähoidonjohtaja. Hallinnollisesti esiopetus on osa sivistystoimea. 3.2. Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen Esiopetuksen pedagogiikan johtamisesta ja kehittämisestä vastaa päivähoidonjohtaja yhteistyössä päiväkodin johtajien ja henkilöstön kanssa. Päivähoidon johtoryhmä käsittelee esiopetukseen liittyviä asioita. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä täydennyskoulutusta. Koulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on yksiköiden esimiesten vastuulla, Pohjoisahon päiväkodissa jokaisessa ryhmässä on perehdyksestä vastaava työntekijä. Perehdytyskansiot päivitetään säännöllisesti. 3.3. Tiedottaminen Esiopetuksen tiedottaminen on avointa ja monisuuntaista. Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja niissä käsitellyt asiat kirjataan. Tiedottamisessa hyödynnetään sähköisiä tiedotuskanavia. Huoltajille tiedottamista kuvataan luvussa 3.7.
7 3.4. Toimintakulttuurien kehittäminen ja käytännöt Tavoitteena: KAIKILLE YHTEINEN JA TASALAATUINEN ESIOPETUS OPPIMISEN JA OIVALLUKSEN ILO LAPSI OSALLISENA JA OMAN ELÄMÄNSÄ TOIMIJANA HYVINVOINTI JA TURVALLINEN ARKI Tapahtumat, retket, juhlat Lapsen omat ideat ja Tunteiden Lapsen leikit ja pelit, näkemykset tunnistaminen kokeilut ja aloitteet Kokemukset päätöksen Vuorovaikutus lasten Itseilmaisu, taitojen harjoittelu omaan tahtiin teosta ja erilaisista työ tehtävistä. oppimisympäristöstä huolehtiminen ja aikuisten kesken Terveet elämäntavat Itsesäätelytaidot Turvallisuus
8 Toimintakulttuurin keskeisiä periaatteita Outokummun esiopetuksessa:...antaa mahdollisuuden omatoimisuuteen arkirutiineissa....tukee lapsen liikunnallisuutta eri tilanteissa. Aikuinen vastaa positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luomisesta, jossa hän lapsen oppimiseen luottaen......antaa mahdollisuuden hienomotoristen taitojen harjoitteluun....ohjaa tunnetaitojen ja keskustelutaitojen harjoitteluun. 3.5. Esiopetuksen oppimisympäristöt Sisä- ja ulkotilat Esiopetusta annetaan neljässä päiväkodissa (Pohjoisaho, Mustola, Rusakko, Kalaton). Tiloiltaan toimipisteet ovat erilaisia ja esiopetukseen soveltuvia. Ryhmät hyödyntävät aktiivisesti kaupungin liikuntapaikkoja: uima- ja jäähallia ja liikuntasaleja. Lähiluonto Outokummussa luonto on lähellä ja se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oppimiseen, liikkumiseen, tutkimiseen ja kokeiluun sekä virkistäytymiseen ja rauhoittumiseen. Rakennettu ympäristö Outokummun kaivoskaupungin ainutlaatuista rakennuskantaa voidaan hyödyntää kaupungin historiaan tutustuttaessa. Etenkin Vanhan kaivoksen alue on hyvä retkikohde lapsiryhmälle.
9 TVT (sähköinen ympäristö) Jokaisella esiopetusryhmällä on käytössään vähintään yksi tablettitietokone. Lisäksi ryhmän käyttöön voidaan vuorotellen etukäteisvarauksella saada useampia ipadeja, jotka on hankittu esiopetuksen yhteiskäyttöön.monissa ryhmissä on käytössä myös PC-pöytäkone oppimispeleineen. Henkilöstön taidot TVT:n käytössä ovat erilaisia, siksi tarvitaan koulutusta. 3.6. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Huoltajat ja lapset otetaan mukaan suunnittelemaan vierailu- ja tutustumiskohteita, vierailijoita, oppimistuokioita sekä arvioimaan toteutunutta yhteistyötä. Ideoita voidaan kerätä esim. kyselyillä, vanhempainilloissa ja jokapäiväisissä tapaamisissa. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat toiset päiväkodit, koulu, seurakunnat, liikuntatoimi ja urheiluseurat, kulttuuritoimi ja kirjasto ja oppilaitokset. 3.7. Yhteistyö huoltajien kanssa Tutustumisillat Yhteisöllisen esiopetuksen perusta on luottamuksellisuus ja avoimuus. Huoltajien on helpompi olla osallisena toiminnassa, jos he tietävät mahdollisimman tarkasti esiopetusyksikön asioista, sen käytännön järjestelyistä ja opetuksen pedagogisen toteuttamisen pääperiaatteista. Sen vuoksi järjestetään elokuussa ennen toimintakauden alkua kaikissa esiopetusyksiköissä lapsille ja heidän huoltajilleen tutustumisilta, jossa tiedotetaan em. asioista. Viikko-ohjelmat ja muu tiedottaminen Yksikön viikko-ohjelma on näkyvillä eteisen ilmoitustaululla tai Wilmassa. Outokummun kaupungilla on omat esiopetuksen kotisivut (Peda.net-sivut). Lisäksi voidaan käyttää muita perheiden toivomia tiedotuskanavia. Yksiköissä voi olla omia tiedotuslehtisiä käytössä. Lähes kaikkien huoltajien kohtaaminen päivittäin lapsen tulo- ja hakutilanteissa luo luontevan ja sujuvan mahdollisuuden yhteistyöhön ja ajatustenvaihtoon. Lapsen sairastumisesta voidaan ilmoittaa Wilmassa tai tekstiviestillä. Muun poissaolon 1 5 päivän ajaksi voi myöntää oma esiopettaja ja sen voi anoa Wilmassa tai lomakkeella, mutta yli viisi päivää kestävästä poissaolosta tehdään kirjallinen anomus yksikön esimiehelle.
10 Tavoitekeskustelut Toimintakauden alkupuolella esiopettaja keskustelee huoltajien ja lapsen kanssa lapsen henkilökohtaisista kasvun ja kehityksen tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista, ja lapselle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa toimintakauden kuluessa. Keväällä ennen kouluun tutustumispäivää käydään suunnitelman arviointikeskustelu ja sovitaan lapsen tietojen siirtämisestä kouluun ja kouluterveydenhoitajalle. Vanhempaintilaisuudet Yksiköt järjestävät vanhempainiltoja ja muita yksikössä sovittuja tilaisuuksia tarpeen mukaan. Huoltajien toiveita pyritään ottamaan huomioon tilaisuuksia järjestettäessä. 3.8. Yhteistyö esiopetuksen siirtymävaiheissa Yhteistyö lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun on kuvattu tarkemmin Nivelvaihe suunnitelmassa. (liite1)ja Esiopetuksen yksikkökohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. Linkki. (sähköiseen versioon) 3.9. Toiminnan kehittäminen ja arviointi Arviointimenetelmä Toiminnan yhteydessä yhdessä tapahtuva arviointi: henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa arvioidaan oppimista ja esiopetusyksikön toimintaa Lasten, henkilöstön ja esiopettajien itsearviointi toiminnan yhteydessä Vuosisuunnitelman toteutumisen, sisällön ja toiminnan arviointi Asiakaskyselyt, haastattelut tai muu palautteen kerääminen huoltajilta tai lapsilta Aikataulu ja toteutus yksiköissä Jatkuva arviointi toimintakauden kuluessa - keskustelut ja sähköiset apuvälineet Jatkuva arviointi Toimintakauden päätteeksi Opetuksen järjestäjän päätöksellä Toteutumisen arviointi
11 Esiopetuksessa tapahtuva muu arviointi Henkilökohtaiset yhteydenotot käsitellään työpaikkapalavereissa ja annetaan palaute henkilölle, joka on ottanut yhteyttä. 4. Oppimiskokonaisuudet ja oppimisen arviointi 4.1. Monipuoliset työtavat Esiopetuksessa keskeinen pedagoginen periaate on toiminnan eheys ja kokonaisvaltaisuus. Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana suositaan leikkiä sekä muita kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapoja. Ilmiöpohjainen oppiminen, tutkiminen ja toiminnallisuus, joka pohjautuu lasten kiinnostuksen kohteisiin, on lapsille luontainen tapa oppia ja kehittyä. Työtavat ovat oppimisen väline sekä opettelun kohde vähitellen kehittyvä taito. Opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja huomioiden lasten oppimisen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Osallisuus oman toiminnan suunnitteluun lisää lasten motivaatiota ja oppimisen iloa Leikki on edelleen keskeisessä roolissa esioppilaan elämässä LUOVUUS MIELI- VUORO- VAIKUTUS AISTIT LIIKUNTA LEIKKI OHJATTU JA OMAEHTOINEN MUISTI KUVITUS OIVALTAMINEN
12 Muut työtavat Esiopetuksessa työskennellään ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti, jolloin toteutuvat lasten aloitteellisuus ja vastuunotto vuorovaikutus luovuus havainnollisuus aktiivisuus = tutkiminen, toiminnallisuus, kokeilu lasten osallisuus. Esiopettaja huolehtii, että lapsi oppii työskentelemään erilaisten lasten kanssa, eikä kukaan jää yksin. 4.2. Oppimiskokonaisuudet Esiopetusta toteutetaan erimittaisina ja -tyyppisinä oppimiskokonaisuuksina, joiden suunnittelussa toteutuksessa ja arvioinnissa lapsella on aktiivinen rooli. Oppimiskokonaisuuksia ovat ilmaisun monet muodot kielen rikas maailma minä ja meidän yhteisömme tutkin ja toimin ympäristössä kasvan ja kehityn. Jokaiselle kokonaisuudelle on omat tarkemmat tavoitteet, joilla on toisiinsa liittyviä opetuksellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Oppimiskokonaisuudet on kuvattu tarkemmin Joensuun seudun esiopetuksen opetussuunnitelman luvussa 4. Linkki. (sähköiseen versioon) 4.3. Oppimisen arviointi Arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista.
13 Palaute Havainnointi ARVIOINTI -HENKILÖSTÖ -LAPSI -VANHEMMAT Arviointipäätelmä Dokumentointi Esiopetusvuoden alussa lapsi, huoltajat ja esiopettaja laativat lapselle oppimissuunnitelman, jonka pohjalta ryhmän toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Toimintakauden aikana kehitetään lapsen edellytyksiä itsearviointiin. Lasta rohkaistaan kuvaamaan, mistä hän esiopetuksessa pitää, missä hän on onnistunut ja mitä haluaisi opetella lisää. Arvioinnissa pääpaino on lapsen vahvuuksissa. Positiivinen palaute on tärkeässä roolissa. Opettaja käyttää arvioinnissa havainnointia sekä muita esiopetuksen yhteisiä arviointimenetelmiä, jotka on sovittu päivähoidon johtoryhmässä. Esiopetusvuoden lopulla esiopettaja täyttää kouluun siirtyvän lapsen havainnointilomakkeen, joka käydään läpi huoltajien kanssa esiopetuksen päättökeskustelussa. Toimintakauden päättyessä esiopetuksesta annetaan todistus, joka kertoo lapsen osallistumisesta esiopetukseen. Todistus laaditaan todistuspohjalle, joka on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin/esiopetusryhmän ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä.
14 4.5. Toimintaa ohjaavat muut suunnitelmat 4.5.1Tasa-arvosuunnitelma Esiopetuksen henkilöstö kohtelee lapsia tasa-arvoisesti. Jokaisen lapsen mielipidettä arvostetaan. Henkilöstö ei jaottele esiopetukseen sisältyviä toimintoja sukupuolen mukaan. Jokainen lapsi saa kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Jokaisessa yksikössä on nähtävillä Tasa-arvoisen kasvattajan muistilista. Liite. 4.5.2. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai esiopetusyhteisön ulkopuolinen henkilö. Koko esiopetuksen henkilöstö sitoutuu kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttuu kiusaamistilanteisiin. Vanhemmat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Kiusaamisen huomaaminen ja siihen varhain puuttuminen edellyttää leikkien ja muun toiminnan havainnoimista sekä sisällä että ulkona. Lapsia rohkaistaan kertomaan konfliktitilanteista ja kokemuksistaan aikuisille. Vakavat kiusaamistilanteet tulee dokumentoida ja tehdyt toimenpiteet kirjataan muistiin. Turvallinen ilmapiiri on edellytys myönteiselle vuorovaikutukselle. Lapsille opetetaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioitusta, käsitystä oikeasta ja väärästä sekä toisten kanssa elämisen sääntöjä. Lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä ja kiusaamisesta ja aihetta käsitellään monin eri tavoin esiopetusvuoden aikana. Outokummun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirjaan on koottu turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia.( Linkki) Turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia on lisäksi esiopetusyksiköiden pelastussuunnitelmissa ja henkilöstön perehdytysmateriaaleissa. 4.5.3 Suomi toisena kielenä -suunnitelma (S2) Outokummussa esiopetusryhmissä on lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöstä on koottu ryhmä, joka suunnittelee suomi toisena kielenä (S2) -opetusta ja työstää tarvittavaa materiaalia. S2-opetus ja suomen kielen oppiminen nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksiin. Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja suunnitelmallisessa toiminnassa. S2- opetuksen toteutus on ensisijaisesti kunkin yksikön henkilöstön tehtävänä. Kuvia käytetään
15 opetuksen apuna. Mahdollisuuksien mukaan opetukseen voi osallistua koulun S2-opettaja. Vanhempia kannustetaan puhumaan kotona lapsen omaa äidinkieltä. 4.5.4. Muut esiopetusta ohjaavat suunnitelmat Outokummun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma esiopetusyksikköjen omat pelastussuunnitelmat Outokummun kaupungin strategia 5. Oppimisen tuki Jokaisella lapsella on oikeus saada riittävästi tukea kasvuunsa ja oppimiseensa heti tuen tarpeen ilmettyä. Oppimisen tuki on kuvattu Joensuun seudun esiopetussuunnitelmassa, luku 5 (Linkki) 6. Oppilashuolto Outokummun esiopetuksen oppilashuolto on kuvattu Outokummun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirjassa. (Linkki) Outokummun yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma (Linkki) 7. Liitteet Liite 1 Nivelvaihesuunnitelma varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen 1. Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa oma varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu), joka toimii pohjana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa valmisteltaessa. Jos lapselle on tehty varhaiskasvatuksessa (tuki- ja) kuntoutussuunnitelma ja tuen tarve jatkuu, laaditaan esiopetusvuoden alussa pedagoginen arvio ja siirretään esioppilas tehostettuun tukeen ja laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.
16 Sen lisäksi tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa täydennetään yleisen tuen esiopetuksen oppimissuunnitelmalla, koska se pitää sisällään lapsen kasvun havainnoinnin ja seurannan. 2. Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvissä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. (Perusopetuslaki 3, 2. ja 3. mom. 2010) Lapsen siirtymisen esiopetuksesta perusopetukseen tulee perustua hyvään ja luottamukselliseen yhteistyöhön esi- ja alkuopetuksen opettajien ja muiden moniammatillisten yhteistyötahojen välillä. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen esiopetuksesta kouluun on sujuvaa ja päivähoidon ja esiopetuksen piirissä mahdollisesti aloitetut tukitoimet jatkuvat tarpeen vaatiessa ilman katkosta koulussa. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma sekä vuoden mittaan esiopetushenkilökunta täyttää havainnointilomaketta, jossa arvioidaan lapsen taitoja. Havainnointilomake käydään läpi yhdessä huoltajien kanssa. Keväällä esioppilaan havainnointilomake siirtyy luokanopettajalle ja kouluterveydenhoitajalle. Tiedonsiirtokeskustelut, kouluun tutustumispäivät sekä havainnointilomakkeen siirtyminen tulevalle opettajalle helpottavat koulun aloittamista. Wilmaan kirjatut tukitoimien dokumentit siirtyvät sähköisessä muodossa luokanopettajan käyttöön. On tärkeää, että tuen tarve tulee huomioiduksi. Tavoitteena on katsoa tulevien luokkien kokonaisuutta ja toimivuutta lasten tarpeiden ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta.
17 Liite 2 Tasa-arvoisen kasvattajan muistilista kuuntelija? Kuinka tasa-arvoinen on päiväkotimme äänitila eri tilanteissa? nko apulaistehtäviin tasapuolisesti tyttöjä ja poikia? Myös kiireisissä tilanteissa, kun apua tarvitaan nopeasti? lasten tunteet tasapuolisesti? nkieleni on mukana kun puhun tytöille ja pojille? Puhunko kaikille lapsille samalla äänenvoimakkuudella ja sallinko kaikille lapsille yhtä paljon tilanottoa? Otanko katsekontaktia tasapuolisesti kaikkiin ryhmässä oleviin lapsiin? i pojalle joka tulee luokseni sanoen että hänellä on tylsää? o lapsen omaa persoonaa vai keskitynkö suoritusten arviointiin? Annanko jokaiselle lapselle joka päivä positiivista palautetta? leluilla? Mistä tiedän tämän? sukupuolistereotyyppisiä asetelmia? Ovatko kirjoissa esim. pojat usein pääosassa ja pelastavat tyttöjä? Hoivaavatko tytöt eläimiä/lapsia ja ovat kiinnostuneita ulkonäköasioista? miesten asioista rajoittavasti? Miten puhun henkilöistä, joiden sukupuoli ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä? a, otanko puheeksi jommankumman vanhemman ensisijaisesti? Käytänkö avoimia kysymyksiä?
18