JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin ja osa-alueiden ikäryhmittäinen väestöennuste lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain
MATO-OHJELMAN YHTEYDESSÄ TEHTYÄ Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin kolmesti, vuosina 2013, 2014 ja 2015. Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteetti Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa Yhdyskuntatekniikan 10-vuotinen investointisuunnitelma Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa.
MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Yhdyskuntatekniikan 10 vuotinen investointiohjelma on suunnitelma tulevien vuosien investoinneista. Siinä on huomioitu uudisrakentamisen osalta tuleville vuosille ohjelmoidun tontinluovutuksen ja rakentamisen edellyttämän yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Vuosien 2016-2019 osalta investointiohjelmassa ei ole voitu varautua kohdentamattomien hankkeiden rahoitukseen. Investointikehys on toisin sanoen hankekylläinen. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamia mahdollisia investointitarpeita ei ole ennakoitu. Ne joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 14-15 milj. euron tasoon. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. Investointiohjelman kohteita ja niiden ajoittumista joudutaan säätämään kuukausittain uuden tiedon valossa. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuosittain joulukuussa tulevaa vuotta koskevan yhdyskuntatekniikan investointiohjelman. Se on laadittu hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja siinä on yksilöity tarkemmin seuraavana vuonna toteutettavat kohteet.
MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT VUOSINA 2006-2014 Investoinnit toteutuneet 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä 7 134 284 7 076 096 7 101 317 9 166 580 9 350 390 11 160 637 14 398 896 18 308 529 15 761 376 1 Uudisrakentaminen 3 281 059 3 442 502 3 580 514 3 742 951 3 801 291 4 817 831 4 560 078 4 078 555 3 322 209 1.1 Katuhankkeet 2 874 613 3 231 610 3 394 597 3 499 805 3 590 387 4 601 079 4 404 668 3 519 405 2 842 319 1.1.1 Pääkadut 0 0 0 9 989 71 49 209 815 947 0 0 1.1.2 Asuntoalueet 2 350 331 3 004 763 3 001 711 2 352 420 3 115 548 2 028 753 3 100 684 2 515 461 2 472 364 1.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 524 282 226 847 392 886 1 137 396 474 768 2 523 117 488 037 1 003 944 369 955 1.2 Puistohankkeet 406 446 210 892 185 917 243 146 210 904 216 752 155 410 559 150 479 890 2 PERUSKORJAUS 1 197 778 2 145 141 2 908 287 3 184 406 2 526 163 1 835 388 3 071 661 2 032 307 1 880 593 2.1 Katuhankkeet 1 024 973 1 926 709 2 536 007 2 861 558 2 120 360 1 560 550 2 705 681 1 655 571 1 476 173 2.1.1 Pääkadut ja keskustan alue 462 648 1 335 251 1 957 762 2 538 622 1 553 052 878 328 2 259 081 1 567 330 1 336 989 2.1.2 Asuntoalueet 562 325 591 458 578 245 321 528 371 237 682 222 446 600 88 241 139 184 2.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 0 0 0 1 408 196 071 0 0 0 0 2.2 Puistohankkeet 172 805 218 432 372 280 322 848 405 803 274 838 365 980 376 736 404 420 3 VENE- JA LIIKUNTAPAIKKAHANKKEET 204 818 55 475 324 726 590 394 584 226 404 586 67 032 387 004 128 977 3.3 Venepaikat 0 0 0 87 815 395 192 210 624 54 578 57 310 39 007 3.4 Liikuntapaikkahankkeet 204 818 55 475 324 726 502 579 189 034 193 962 12 454 329 694 89 970 4 KEHITTÄMISHANKKEET 2 450 629 1 432 978 287 790 1 648 829 2 438 710 4 102 832 6 700 125 11 810 663 10 429 597 4.1 Katuhankkeet 301 091 1 373 146 286 332 1 643 157 1 683 518 3 654 755 6 165 669 11 185 203 10 429 597 4.2 Puistohankkeet 2 149 538 59 832 1 458 0 0 204 0 0 0 4.4 Liikuntapaikkahankkeet 0 0 0 5 672 755 192 447 873 534 456 625 460 Vuosina 2011-2014 on tehty kehittämishankkeita peruskorjauksen ja uudisrakentamisen kustannuksella. Näinä vuosina on toteutettu useampia suuria kaupunkikehityksen edellyttämiä silta- ja väylähankkeita. Peruskorjausinvestointien matala taso johtaa yhdyskuntatekniikan korjausvelan kasvuun, jota joudutaan tulevina vuosina taittamaan voimakkaammin. Osa uudisrakentamisalueiden toteuttamiskypsistä yleisten alueiden hankkeista on siirretty tuleville vuosille.
2016 OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET Vuoden 2016 ohjelman sisältö aiempien vuosien mukaisesti: Edellisvuoden toteutuneen maankäytön seuranta ja johtopäätökset Tontinluovutuksen ajoituksen tarkastaminen Tarkistetaan kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutosten edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset Seurataan kaupungin maanhankintaa ja tarkastetaan maanhankintatarpeet Seurataan väestönkehitystä, väestöennusteen toteutumista Päivitetään väestöennustetta Seurataan asuntorakentamisen vaikutuksia koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteettiin ja palveluverkkolinjauksiin Suurimmat muutokset maankäytön toteutusohjelmassa vuodelle 2016: Huomioidaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen keskittämisen vaikutukset Joensuun tulevien vuosien opiskelija-asuntorakentamiseen ja kaupungin väestörakenteeseen.
OPISKELIJA-ASUMINEN TAUSTAA Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt kokouksessaan 11.4.2016 4 siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnat Joensuuhun aikaisintaan 1.8.2018 alkaen. Joensuun kaupunginvaltuusto on vastannut kokouksessaan 25.1.2016 6 yliopiston kysymyksiin opiskelijaasuntosilanteeseen liittyen sitoutumalla lisäämään opiskelija-asuntoja noin 400 opiskelijalle vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi on sitouduttu lisäämään opiskelija-asumista yhteensä yli 700 asunnolla vuoteen 2020 mennessä.
VÄESTÖ MÄÄRÄ Joensuun väestön ja asuntojen kehitys 2010-2015 ASUNTOJA 76000 Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä 900 75500 814 838 800 75000 74500 573 596 601 622 700 600 455 500 74000 389 365 400 73500 259 300 73000 173 185 200 72500 100 72000 1 2 3 4 5 6 Väestö 73305 73758 74168 74 471 75041 75507 Omakotitalo asuntoja 163 166 185 156 116 135 Kerrostalo asuntoja 173 259 185 365 601 622 Rivitalo asuntoja 53 148 85 75 97 81 Asuntoja yhteensä 389 573 455 596 814 838 VUODET 2010-2015 0
PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta 2015-2034 ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta