Pirkanmaan kuntapäivä 19.9.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2
Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3
Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Hallintopalvelut Viestintä Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Ruotsinkielinen sihteeristö Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 4
Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta 5 19.9.2012 Tuula Haatainen
Toimintaympäristö muuttuu
Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 7
Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina 2012 2015 laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 8
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot:» Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista» Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta» Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön» Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukainen koko maan kattava selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistui virkamiestyönä kunnallishallinnon rakennetyöryhmässä 8.2.2012. 9
Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. 10
Kuntauudistuksen eteneminen Syksy 2012
Uudistuksen toimeenpano ja aikataulu Rakennelakityöryhmä laatii lakiluonnoksen, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle. Laki voimaan viimeistään 1.5.2013. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset 1.4.2014 mennessä.» Kuntiin jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä, eivätkä ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kunnilla on mahdollisuus hakea valtiovarainministeriöstä avustusta kuntajakoselvityksiin, erityisen vaativiin selvityksiin ministeriö varautuu asettamaan kuntajakoselvittäjät omalla kustannuksellaan. Yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissa. Valtioneuvostolle säädetään hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. 12
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset» Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot» kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä:» Palvelu- ja väestöpohjakriteeri» Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri» Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta» Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Tuula Haat ainen 19.9.2012 13
Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin.» Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita Tuula Haat ainen 19.9.2012 14
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Työpaikkaomavaraisuuskriteeri» Työpaikkaomavaraisuusasteen tulee olla vähintään 80 % Työssäkäyntikriteeri» Kriteerinä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %.» Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Yhdyskuntarakennekriteeri» Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tuula Haat ainen 19.9.2012 15
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella:» Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa.» Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella Tuula Haat ainen 19.9.2012 16
Talouskriteeri Talouskriteerin täyttäisivät kunnat,» joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai» joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä Tuula Haat ainen 19.9.2012 17
Kuntalain uudistaminen Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet. Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki.» Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Organisointi» Parlamentaarinen seurantaryhmä pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen» Työvaliokunta pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat» Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM
Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. 19
Metropolialueen esiselvitys Selvitykseen asetettiin 3.7. johtoryhmä ja 21.8 nimettiin 6 selvittäjää, joiden tehtävänä on:» Tehdä ehdotuksensa alueen tulevista kuntajakoselvitysalueista» Tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tulee metropolihallinnon osalta kartoittaa alueella yhteisesti hoidettavat tehtävät, tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista päätöksenteon järjestämiseksi sekä ehdotukset rahoituksen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvitystyö koskee metropolialueen vapaehtoisen yhteistyön piiriin yleisemmin luettavien 14 kunnan aluetta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Hyvinkää, Pornainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Vihti). Selvityshenkilöillä on myös mahdollisuus tehdä ehdotuksia, jotka koskevat 14 kunnan ulkopuolisiakin kuntia. Selvityshenkilöiden tulee jättää ehdotuksensa 31.1.2013 mennessä. 20
Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi.» Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat.» Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaisten erilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen.» Arvioidaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisuja.» Kuntalain uudistuksen tueksi asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä. 21
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään järjestelmän kannustavuutta parannetaan osana vos-uudistusta selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tarkastelu voidaan ulottaa verotusta koskeviin asioihin Selvitysmies VTK Arno Miettinen 1.6.2012 31.3.2014. 22 22
Kuntauudistuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Aluekierros ja kuuleminen Rakennelakityöryhmä Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset 1.4.2014 mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM. 1.5.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 23
Kuntatalouden näkymät
Hallitusohjelmasta poimittu Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. 25
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 26
6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 27 Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 poistonalaiset investoinnit tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 28
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 1997-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012) 2013 2014 2015 2016 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,7 4,0 4,1 4,1 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 29
20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 30
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa yhteensä 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 31 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 700 600 500 400 300 200 100 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 32 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 33 Lähde: Tilastokeskus
2 200 2 000 1 800 1 600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2011, /as. Pirkanmaa Rahavarat, Pirkanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pirkanmaa Lainakanta, koko maa 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 34 Lähde: Tilastokeskus