KEURUUN KAUPUNKI Henkilöstökertomus 2015 Yhteistyötoimikunta 28.4.2016 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Valtuusto 30.5.2015 (tiedoksi)
Keuruun kaupungin Henkilöstökertomus 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Käsitteitä s. 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö s. 4 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina s. 5 2.3 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma s. 6 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) 2.5 Vakinaisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma s. 7 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet s. 7 2.7 Työllistäminen ja oppisopimus s. 8 3. Henkilöstökustannukset s. 9 4. Henkilöstön tila 4.1 Työpäivien jakaantuminen s. 10 4.2 Poissaolot s. 12 4.3. Sairauspoissaolot s. 13 4.4. Työtapaturmat s. 15 5. Eläköityminen s. 15 6. Koulutus ja työkykyvyn ylläpitäminen s. 17 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain s. 18 2
1. YLEISTÄ Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline. Henkilöstökertomuksen tiedot auttavat toimialoja ennakoimaan työvoiman oikeaa mitoitusta, suunnittelemaan rekrytointia ja koulutusta. Henkilöstökertomusta hyödyntävät niin kaupungin johto, toimialat, luottamushenkilöt kuin henkilöstöjärjestöt. Keuruun kaupungin vuoden 2015 henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön lukumäärästä, ikärakenteesta, eläköitymisennusteista, henkilöstön palkkakustannuksista ja poissaoloista, joita ovat sairauspoissaolot, työtapaturmat, kuntoutukset, vanhempainvapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaa ja muut poissaolot kuten harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat ja työlomat sekä työn kausiluonteesta johtuvat lomautukset. Suomen Kuntaliitto on uudistanut henkilöstöraportointia koskevan suosituksen 1.12.2013. Tämä henkilöstökertomus on koottu aikaisemman suosituksen mukaan. Palkanlaskijat ovat keränneet tämän henkilöstökertomuksen tiedot Pegasos palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistosta. Aineisto on koottu 31.12.2015 tilanteen mukaan. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja, Kuntatyönantajat julkaisuja ja vakuutusyhtiön tapaturmatilastoja. Henkilöstökertomus sisältää Keuruun kaupungin kaikki toimialat ja liikelaitokset: hallinto- ja henkilöstö, sis. maaseutu-/maatalouslomituspalvelut talous- ja tietohallinto, kaavoitus, perusturva, sivistys, (sis. varhaiskasvatus) tekninen, sis. tilapalvelut ja tukipalvelut (ravitsemus, siivous) sekä liikelaitokset, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot. 1.1 Käsitteitä Henkilöstömäärää kuvataan henkilötyövuosi-käsitteellä sellaisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi kunnissa ja kuntayhtymissä, missä toiminnan luonne vaatii käyttämään vakituisen työvoiman lisäksi paljon määräaikaisia työntekijöitä. Henkilötyövuosi kertoo toteutuneen työpanoksen ts. kaikki vuoden aikana tehdyt työtunnit. Henkilötyövuosi-käsite tarkoittaa työntekijän vuotuista työpanosta. Koulutus, vuosilomat ja sairauspoissaolot sekä muut vastaavat poissaolot vähentävät htv-lukua ja ylityöt lisäävät sitä. Kaikki organisaatiossa teetetyt työtunnit lasketaan yhteen ja muutetaan henkilötyövuosiksi. Htv-laskennassa on huomioitu työntekijän työaika siten, että esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän htv-luku on alempi kuin kokoaikaisen. Uudistimme henkilötyövuosilaskentaan liittyvän raportoinnin vuonna 2010. Aikaisempien vuosien raporteissa henkilötyövuosi sisälsi vuotuisen työpanoksen lisäksi vuosilomat ja koulutuksen. Tämä raportointityökalu helpottaa myös vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön laskentaa. Vuoden 2009 ja aikaisempia henkilöstökertomuksia ei voi verrata suoraan keskenään vuosien 2010-2014 henkilöstökertomusten kanssa. Tämän raportin taulukoissa esitetyt tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Henkilöinä laskettu henkilöstömäärä kertoo palkkajärjestelmässä olevien henkilöiden lukumäärän. Vakituinen työntekijä voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai tuntipalkkainen. - Vakituisen henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö.
- Määräaikaisilla työntekijöillä puolestaan palvelussuhde on määräaikainen, jonka pituus voi vaihdella muutamista tunneista, muutamaan viikkoon ja pitkissä sijaisuuksissa jopa useaan vuoteen. Monilla määräaikaisilla työntekijöillä voi olla useita erillisiä palvelussuhteita vuoden aikana. Määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava aina lainmukainen peruste. - Palvelussuhde voi olla myös sivutoiminen. Esimerkiksi Keuruun kaupungin palveluksessa on noin 14 (17) vakituista viranhaltijaa tai työntekijää, joilla on yhtä aikaa 1-3 sivuvirkaa/-toimea jossakin muussa kaupunkiorganisaation yksikössä. Esimerkiksi yläkoulun lehtori voi toimia sivuvirassa kansalaisopistossa. - Tämän henkilöstökertomuksen tilastoissa on käytetty palkkahallinto- ja henkilöstöjärjestelmästä saatua tietoa 31.12.2015 tilanteen mukaan. Esimerkiksi henkilöstömääriä kuvaavissa luvuissa on mukana kaikki palvelussuhteet, jotka ovat kirjautuneet palkkahallinto-ohjelmaan 31.12.2015, toistaiseksi voimassa olevat, kaikki sijaiset esimerkiksi sairauspoissaolojen vuoksi, mutta myös lyhyet muutaman tunnin tai päivän mittaiset sekä osa-aikaiset tuntipalkkaiset palvelusuhteet. Siksi parhaimman kuvan varsinkin määräaikaisten työntekijöiden työmäärästä antaa henkilötyövuosi laskentatapa. Virat ja toimet - Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Työntekijän nimike ei sinänsä ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää, onko kyseessä virka vai toimi. - Toimi perustuu työsopimukseen, jonka työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuslain mukaisesti. - Vakituisilla viranhaltijoilla (virkasuhde) ja työntekijöillä (joiden työsuhde perustuu työsopimukseen) palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Vakituinen henkilöstö Vakituisissa virkasuhteissa oli 206 (204, 197) viranhaltijaa ja työsuhteissa 402 (404, 402) työntekijää. Yhteensä vakituisia työntekijöitä oli 608 (608, 599) henkilöä. (Suluissa vuosien 2014 ja 2013 luvut) Vakituisista työntekijöistä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli peräti 109 (111, 108) henkilöä, ja heistä 14 (19, 27) osa-aikaeläkkeellä. Henkilöinä laskettu: v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 tilanne 31.12.2015 Vakituiset virat ja toimet heistä 95 (92) oli osa-aikaisia ja 572 584 596 596 13 (18) osa-aikaeläkkeellä, yht. 108 Liikelaitokset 18 15 12 12 1 osa-aikaeläkeläinen (1) YHT. 590 599 608 608 Henkilötyövuosiksi (htv) muutettuna Keuruun kaupungin palveluksessa tehtiin työtä kaikkiaan 616 (645, 639) henkilötyövuotta. Lisäksi liikelaitoksissa, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot, henkilötyövuosia kertyi 10 (10, 15). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 626 (655, 654). Tähän lukuun on laskettu sekä vakituisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön tekemät työtunnit vuoden aikana. Luvuista puuttuvat lisä- ja ylityö, joita kertyi yhteensä 4,10 (5,55, 4,06) htv ja liikelaitoksissa 0,28 (0,28, 0,28) htv. Vakituisissa viroissa ja toimissa oli 596 (596, 584) työntekijää (ilman liikelaitoksia). Eläkkeelle siirtyi 27 (19) henkilöä. 4
Keuruun kaupungissa noudatetaan täyttölupa -käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka tai toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa, ja määräaikaisiin yli kuusi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin täyttöluvan antaa kaupunginjohtaja. Keuruun kaupungissa ei ole ollut tarvetta lomauttaa henkilöstöä myöskään vuonna 2015. Poikkeuksena olivat joitakin puistotyöntekijöitä ja koulunkäynninohjaajia koskevat kausilomautukset, jotka joudutaan toteuttamaan työn puutteen takia tiettyinä aikoina vuodesta. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina kuvattuna (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä vakituisten ja kaikkien määräaikaisten työntekijöiden tekemää työpanosta kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosiksi muutettu työpanos, joka sisältää kaikki työtunnit vuoden 2015 aikana, antaa parhaan kuvan siitä, kuinka paljon kaupunkiorganisaatiossa tehdään työtä yhden vuoden aikana ja mitkä toimialat ovat suurimmat työllistäjät. Määräaikaisia työntekijöitä, joiden palvelussuhteet vaihtelevat muutamasta tunnista kuukausiin, tarvitaan sijaistyövoimaksi esimerkiksi sairauslomien, perhevapaiden, vuorottelu- tai opintovapaan, koulutuksen, hoitovapaan ajaksi tai vaikka vuosiloman ajaksi. Kaikilla toimialoilla ei palkata lainkaan sijaisia, mutta joillakin toimialoilla esimerkiksi hoivatyössä ja opetustyössä kouluissa saattaa olla välttämätöntä palkata sijainen heti poissaolon ensimmäisestä päivästä lähtien tai jopa jo yhden tunnin takia. Henkilötyövuosina mitattuna Keuruun kaupungin toimialat työllistivät seuraavasti (suluissa vuosien 2014 ja 2013 prosentit):!! Aikaisempina vuosina musiikkiopiston HTV:n laskennassa virhe => oikein laskettuna musiikkiopiston HTV on tänä vuonna 8,54 htv:tta vähemmän - Suurin työllistäjä oli sivistys -toimiala 258 (279, 273) henkilötyövuodella, 41 % (43 %, 43 %) ja seuraavaksi suurin perusturva -toimiala 183 (181, 178) henkilötyövuodella, 29 % (28 %, 27 %). - Kolmanneksi suurin työllistäjä oli tekninen -toimiala 109 (112, 111) henkilötyövuodella, 17 % (17 %, 17 %). - Neljänneksi suurin työllistäjä oli hallinto- ja henkilöstöpalvelut ja maatalouslomituspalvelut yhteensä 48 (56, 61) henkilötyövuodella, 8 % (9 %, 9 %). Maatalouslomituksen osuus oli tästä 40 (46) henkilötyövuotta ja henkilöstöpalvelujen 8 (10) henkilötyövuotta. - Talous- ja tietohallinto työllisti 11 (10, 9) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 1 %). - Kaavoituspalvelut (entinen maankäyttö ja mittaus) 7 (7, 7) henkilötyövuotta, 1 % (1 %, 1 %). - Liikelaitokset työllistivät 10 (10, 15) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 2 %). Keuruun kaupungin henkilötyövuodet olivat 616 (645, 639) ja liikelaitoksien 10 (10,15). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 626 (655, 654). 5
2.3 Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Tässä on kuvattu ainoastaan vakituisen henkilöstön määrää, joka on laskettu henkilöinä. Keuruun kaupungin palveluksessa oli 596 (596) vakituista työntekijää vuoden 2015 lopussa. Heistä naisia oli 492 (494) ja miehiä 104 (102). (Suluissa 31.12.2014 tilanne.) Keuruun Vesi liikelaitos työllisti 9 työntekijää, joista 1:llä oli virka- ja 8:llä työsuhde. Naisia heistä oli 2 ja määräaikaisia ei yhtään. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen palveluksessa oli yhteensä 3 vakituista työntekijää, joista 1 oli virkasuhteinen. Työntekijöistä 2 oli naisia. 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) Keuruun kaupungin vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 492 (494) ja miehiä 104 (102). Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksissa työskenteli 4 naista ja 8 miestä. Perusturvatoimen naisvaltaisuus näkyy selvästi tilastoissa. Perusturvatoimessa työskenteli vuoden lopussa 174 (169) naista ja miesten vastaava osuus oli 8 (6) henkilöä. Myös sivistystoimessa naisvaltaisuus on merkittävä 184 (187) henkilöä. Miesten osuus oli 36 (33) henkilöä. Myös teknisellä toimialalla ja ympäristöterveystoimessa korostuu naisvaltaisuus; miehiä oli 35 (34) ja naisia 79 (77) henkilöä. Tukipalveluiden siirron myötä perinteinen miesylivoima on muuttunut naisylivoimaksi vuonna 2010. Henkilöstö- ja hallintopalveluissa ja lomituspalveluissa naisten osuus oli 43 (49) henkilöä ja miesten 18 (21) henkilöä. Talous- ja tietohallinnoissa työskenteli 9 (9) naista ja 2 (3) miestä. Kaavoituspalveluissa ja liikelaitoksissa miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kaavoituspalveluissa oli 3 (3) naista ja 5 (5) miestä. Kaupungin liikelaitoksissa miesten osuus 8 (8) oli naisten osuutta 4 (4) suurempi. 6
2.5 Vakituisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma Kaupungin vakituisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 48,5 (48,7 v. 2014 ja 48,9 v. 2013 ) vuotta ja määräaikaiset mukaan lukien 46,4 (46,1) vuotta. Koko kunta-alan keski-ikä 45,7 ja Keski-Suomen kunnissa 46,5 vuotta. Alle 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 287 (278) (47 %) ja yli 50-vuotiaita oli 321 (330) (53 %) työntekijää. 40-49 vuotiaita 154 (152) (25 %) ja alle 40 -vuotiaita 133 (126) henkilöä (22 %). koko kunta-alalla yli 50 v. on 40,0 %, Keski-Suomessa 43,1 % Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vakituista virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä oli ikäryhmässä 50-54 vuotta, jossa oli yhteensä 119 (20 %) henkilöä. Seuraavaksi suurin oli 55-59 -vuotiaiden ikäryhmä, missä oli yhteensä 116 henkilöä (19 %), ja 45-49-vuotiaat, joita oli 86 henkilöä (14 %). 60-64 -vuotiaiden ikäryhmässä oli 82 työntekijää (13 %). Edelliseen vuoteen verrattuna 45-49-vuotiaita oli vuonna 2015 enemmän kuin 60-64-vuotiaita. Taulukossa on kuvattu vakituinen henkilöstö toimialoittain iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2015. 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa työskenteli vuoden lopussa 267 (258) henkilöä. Heistä 69 (69) työskenteli kansalaisopiston tuntiopettajina ja 198 (189) muissa, eripituisissa määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa joko esimerkiksi sijaisena sairauspoissaolon tai lakisääteisen vapaan takia. Osalla heistä virka- ja työsuhde päättyi 31.12.2015 ja osalla jatkuu vuoden 2016 puolelle. 267 määräaikaisesta peräti 126 oli osaaikainen palvelusuhde. Määräaikaisuuteen tarvitaan aina perusteltu, laissa hyväksytty syy. 7
2012 2013 2014 2015 Tilanne 31.12.2015 Määräaikaiset palvelussuhteet 272 248 258 267 Heistä 126 (123) oli osa-aikaisia. Palkkatuettujen työntekijöiden htv-määrää ei ole laskettu tässä mukaan. Kun kaikkien määräaikaisten tekemät tunnit vuonna 2015 muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan 169 henkilötyövuotta. Eri henkilöitä määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 708 (730, 731) henkilöä vuoden aikana. Muutettuna tämä henkilötyövuosiksi, määräaikaisten henkilötyövuodet olivat yhteensä 169 (169) henkilötyövuotta. Jotta pystymme vertailemaan eri vuosia keskenään, seuraamme henkilöstökertomuksessa vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien määräaikaisten virka- ja työsuhteiden lukumäärää ja henkilötyövuosiksi muutettua lukua. Luvussa 708 (730) ovat mukana kaikki lyhyet ja pitemmät määräaikaiset työsuhteet esimerkiksi tilapäisesti työskennelleet 104 (123) maatalouslomittajaa ja esimerkiksi kaikki osa-aikaiset palvelussuhteet kuten kansalaisopiston 139 (133) tuntiopettajaa, joiden tekemä kokonaistuntimäärä vastaa 15,0 päätoimisen opettajan työpanosta. Määräaikaisten palvelussuhteiden haastavuutta tilastoinnissa kuvaa esimerkki kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat, joita vuoden lopun tilastossa oli 69 (69). Heistä 10 (9) toimi kansalaisopistossa sivuvirassa, mutta päävirka tai -toimi on Keuruun kaupungin palveluksessa. Kaikkiaan vuoden aikana kansalaisopiston tuntiopettajalistalla oli 139 (133) nimeä ja jokainen heistä on joko määräaikainen tai sivutoiminen. Osalla on opetustunteja kevätkaudella, osalla vain syksyllä ja osalla molempina. Osalla on säännöllisesti 2-3 viikkotuntia, osalla ajoittain jopa 20 viikkotuntia. Oma lukunsa on lyhytkurssitarjonta. Kansalaisopiston kokonaistuntimäärä oli peräti 10.430 (10121, 10423) tuntia. 2.8 Työllistäminen ja oppisopimus Työllistettyjen työsuhteet olivat pääsääntöisesti puolen vuoden mittaisia. Vuoden 2015 aikana palkkatuella oli palkattu 58 (71) henkilöä, joista kertyi 238 kuukautta ja 58 eri paikkaa. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä vastasi noin 15,58 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa (palkkatuelliset) oli 6 henkilöä vuoden 2015 aikana: matkailu 1, tukipalvelut 1, sosiaalitoimi 4. Muilla toimialoilla oli lisäksi 13 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa (muu rahoitus). Yhteensä 19 henkilöä suoritti oppisopimuskoulutusta. 8
3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkamenot Kaupungin maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2015 (vuoden 2014 ja 2013 luvut suluissa) olivat yhteensä 24.591.173,51 (24.749.995,19 ja 24.278.746,20) euroa ja henkilösivukulut yhteensä 8.232.640,18 (8.325.102,89 ja 8.301.818,16) euroa, jolloin henkilöstömenojen kokonaismäärä on 32.823.813,69 (33.075.098,08 ja 32.580.564,36) euroa. Lisäksi investointeihin on kirjattu henkilöstömenoja 264 772 (280.910) euroa. Palkkamenot alenivat ed. vuodesta -0,64 % noin 0,3 milj. euroa (1,9 % ja 3,4 %). (kts. taulukko) 32,8 milj. euron palkkakustannuksista vuonna 2015 lomituspalvelujen osuus sivukuluineen oli 1.900.019 (2.160.885) euroa, maaseutuhallinto ja kehittäminen 360.379 (409.114) euroa edunvalvonnan 200.749 (185.346) ja ympäristöterveydenhuollon 1.359.233 (1.344.516) euroa, josta ympäristönsuojelun osuus oli 114.750 (110.811). Kansalaisopisto ja Musiikkiopiston osuus oli 1.017.301 (982.064) euroa. Em. yhteistoiminta-alueiden palkkakustannukset yhteensä olivat 3.820.380 euroa (4,10 ja 4,08 milj. euroa) ilman opistoja, ja sisältäen myös opistot 4.837.681 euroa. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten 2014-2016 KVTES:n eräitä palkkahinnoittelukohtien peruspalkkoja korotettiin 1.7.2015 alkaen. Teknisen Sopimuksen (TS) palkantarkistus toteutettiin paikallisena järjestelyeränä (0,29 % palkkasummasta), ja TTES:n tuntipalkkoja korotettiin keskimäärin 0,3 %. Opetushenkilöstön yleiskorotus oli 0,4 %. 9
4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1. Työpäivien jakaantuminen Tässä on kuvattu vuotuisen työssäolon jakautumista vuonna 2015. Laskennassa on eritelty koko henkilöstö sekä vakinainen henkilöstö ilman opettajia, määräaikaiset ilman opettajia, vakinaiset opettajat ja vakinaiset maatalouslomittajat. Työpäiviä oli käytettävissä 252 (251). Ne jakautuivat seuraavasti: KOKO HENKILÖSTÖ sis. liikelaitokset Työaika (tehollinen) 79 % 198 työpv (202) Vuosiloma 24 työpv (23) Sairaus 11 työpv (10) Muut vapaat 9 työpv (8) Opinto-/vuorotteluvapaa 4 työpv (3) Muu syy 4 työpv (3) Koulutus 2 työpv (2) Muu vapaa: mm äitiysloma, vanhempainloma, lapsen sairaus, hoitovapaa, asevelvollisuus Muu syy: mm harkinnanvarainen palkaton virkavapaa tai työloma, lomautus, lääkinnällinen kuntoutus VAKITUISET sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 72 % 181 työpv Vuosiloma 35 työpv Sairaus 13 työpv Muut vapaat 11 työpv (14) Opinto-/vuorotteluvapaa 6 työpv Muu syy 4 työpv Koulutus 2 työpv MÄÄRÄAIKAISET, sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 87 % 220 työpv Vuosiloma 16 työpv Sairaus 8 työpv (9) Muu syy 4 työpv Muut vapaat 2 työpv Koulutus 1 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 1 työpv 10
VAKITUISET OPETTAJAT Työaika 78 % 144 työpv (149) Muut vapaat 13 työpv Vuosiloma 9 työpv Sairaus 8 työpv (7) Muu syy 7 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 2 työpv Koulutus 2 työpv yht. 185 työpv Huom! Mukana ovat kaikki työntekijät, jotka ovat kirjoilla koulujen työyksiköissä ja siksi kuviossa näkyy lomapäiviä. VAKITUISET MAATALOUSLOMITTAJAT Työaika (tehollinen) 68 % 173 työpv Vuosiloma 42 työpv Sairaus 12 työpv (20) Muu syy 12 työpv Muut vapaat 11 työpv Koulutus 2 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 0 työpv Huom! Koulutuspäiviin ei ole kirjattu edelleenkään kaikkia sisäisiä koulutuspäiviä Koulutuspäivien määrät olivat vuonna 2015 yht. 1351 pv ja 1285 pv vuonna 2014. 11
4.2. Poissaolot (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä on tarkasteltu koko henkilöstön poissaoloja. Mukana luvuissa ovat sekä vakituiset että kaikki määräaikaiset työntekijät. Poissaoloilla tarkoitetaan henkilötyövuosi -käsitteeseen kuulumattomia poissaoloja, kuten sairauslomat ja vastaavat sekä lakisääteiset vapaat kuten äitiyslomat ja vanhempainvapaat, opinto- ja vuorotteluvapaat. Muihin vapaisiin on kirjattu mm lapsen sairaus ja hoitovapaa. Vuosilomia ja koulutuspäiviä ei lueta poissaoloihin tässä tarkastelussa. Sairauspoissaoloja kaupunkiorganisaatiossa seurataan järjestelmällisesti Työkyvyn tukemisen mallin ohjeistuksen mukaisesti (kts. kohta 4.2.1). Tavoitteena on sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työntekijöiden työkyvyn säilyminen. Henkilötyövuosina laskettuna Keuruun kaupungin henkilöstön poissaolot olivat kaikkiaan 98,8 (vuonna 2014 yht. 91,2) henkilötyövuotta. Poissaolot vähentyivät peräti 10.8 henkilötyövuotta vuonna 2013, mutta nousivat hieman vuonna 2014 vuoden 2013 tasoon verrattuna ja lisääntyivät myös vuonna 2015. 12
4.3 Sairauspoissaolot Työpäivinä laskettuna sairauspoissaoloja henkilöä kohti oli 11 (10,10) työpäivää vuonna 2015. Henkilötyövuosiksi muutettuna sairauspoissaoloja kertyi 31,5 (30,5) HTV. Kaikissa luvuissa ovat mukana myös määräaikaiset työntekijät. (Kunta-alalla vuonna 2013 keskimäärin 16,7 päivää) Merkittävää on, että vakituisista peräti 221 (221) työntekijää (34,1 %) ei ollut päivääkään töistä pois sairauden takia! Vuonna 2015 vakituiset työntekijät olivat poissa sairauden takia 13 (14) työpäivää. Tässä luvussa ovat mukana liikelaitokset, mutta eivät opettajat. Vakituiset opettajat sairastivat 7 (7) työpäivänä vuonna 2015. Määräaikaisille sairauspoissaoloa kertyi 8 (9) työpäivää. Maatalouslomittajat sairastivat 12 (20) työpäivää vuonna 2015. Perusturvassa sairauspoissaolot lisääntyivät 0,6 htv:n verran, ja Sivistys toimialalla (1,7 htv). Huom! Sivistys-toimialan henkilöstömäärä kasvoi 1.1.2012 lukien, kun varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvasta sivistys-toimialalle. 13
Sairauspoissaolojen kustannuksia Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna 2015 812.959,43 - sivukulut, 22,866 % 185.891,30 Yhteensä 998.850,73 (v. 2014 yht. 937.863,37 ) Sairauspäiviä oli yhteensä 8733 työpäivää (8696 v. 2014) Sairausajan palkka + sivukulut oli keskimäärin 114,38 /pv (vaihtelee toimialoittain) (107,85 /pv v. 2014) EI huomioitu, että Kelalta ja tapaturmakorvauksia saatu yhteensä 462 188,93 euroa (391.534,84 ). EI huomioitu sijaiskuluja! Työterveyshuollon kustannukset (Lähde: Työnantajan korvaushakemus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista) Keuruun kaupunki on ostanut lakisääteiset työterveyshuollon palvelut pääosin Työterveys Aalto liikelaitokselta 1.1.2011 lukien. 2015 % 2014 % 2013 % 2012 % 2011 % Keuruun kaupunki Korvausluokka I 146.275 68,64 145.240 69,45 142.415 60,24 115.679 60,87 95,730 55,39 Korvausluokka II 66.838 31,37 63.894 30,55 94.007 39,76 74.369 39,13 77.095 44,61 YHT. 213.113 209.134 236.422 190.048 172.826 (liikelaitokset eivät mukana tilastossa) Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) osuus on vähintään 60 prosenttia. Tavoite on täyttynyt jo neljänä vuonna peräkkäin. Työnantaja saa korvausluokan I kustannuksista korvauksia 60 prosenttia, kun käytössä on Varhaisen tuen toimintamalli (Keuruulla nimeltään Työkyvyn tukemisen malli). Korvausluokan II kustannuksista korvataan 50 prosenttia. Esimerkiksi vuoden 2013 korvauksia Kela maksoi yhteensä 128 962 euroa ja vuonna 2014 yhteensä 116 502 euroa. Vuoden 2015 Kelan korvaus oli 119 145 euroa (maksettu vuonna 2016). Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen jakaantuminen vuonna 2015 (ilman liikelaitoksia) Vakituisista työntekijöistä 221 henkilöllä (34,1 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2015. Laskennassa ovat mukana kaikki vakituiset henkilöt joilla on ollut vakituinen palvelusuhde vuoden 2015 aikana eli 649 henkilöä. Vrt. vuoden viimeisen päivän henkilölukuun 596. Sairauspäivät 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv osuus henkilömäärästä (428), 106 (107) hlöä 128 (109) hlöä 153 (163) hlöä 18 (12) hlöä 17 (14) hlöä 6 (7) hlöä joilla oli poissaoloja 24,77 % (25,97 %) 29,91 % (26,46 %) 35,75 % (39,56 %) 4,21 % (2,91%) 3,40 % (3,97%) Tässä taulukossa on huomioitu vain sairauksista ja tapaturmista johtuvat poissaolot, ei kuntoutusta. 1,70 % (1,70%) 14
4.4 Työtapaturmat Taulukoon on kirjattu muun muassa vuoden 2015 aikana sattuneet tapaturmat ja tilastoa aikaisemmilta vuosilta. Tiedot on kerätty vakuutusyhtiöiden tilastoista. Yhdistelmä vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista vuosina 2010 2015. Olosuhde Vahinkojen lukumäärä korvauspäivät korvauspäiviä / tapaturma 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Työssä 58 51 38 46 43 44 396 369 104 420 504 645 7 7 3 9 12 15 Työmatkalla 11 6 11 3 3 4 72 171 27 33 0 24 7 29 2 11 0 6 Työliikenne muualla työpaikan ulkopuolella 0 0 2 1 1 2 0 0 7 0 0 0 0 0 4 0 0 0 Ammattitauti 0 0 0 1 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä 69 57 51 51 47 52 468 540 138 453 504 669 7 9 3 9 11 13 näistä maatalouslomittajien osuus; työ ssä 8 11 9 8 17 11 237 298 27 266 237 30 27 3 16 22 5. ELÄKÖITYMINEN, vakituinen henkilöstö Vuoden 2015 aikana kaupungin palveluksesta jäi toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä eläkkeelle kaikkiaan 27 henkilöä (22 henkilöä v. 2014 ja 22 henkilöä v. 2013). Vanhuuseläkkeitä näistä oli 24 (18, 19), työkyvyttömyyseläkkeitä 3 (4, 3). Keskimäärin eläkkeelle siirrytään Keuruulla noin 63 (62) vuoden ikäisenä. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä oli 86 (96) vakituista työntekijää ja 55-59-vuotiaitakin 116 (110), mikä tuo haasteita työntekijöiden rekrytointiin, mutta antaa vastaavasti organisaatiolle mahdollisuuksia henkilöstön sijoittamista koskevissa ratkaisuissa niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmista. Luvut sisältävät liikelaitokset. Merkittävä eläköitymisajanjakso on Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilaston mukaan vuosien 2012-2017 välisenä aikana, jolloin eläköityy (vanhuuseläke) n. 130 henkilöä, mikä tarkoittaa tarkastelujakson (6 v) aikana keskimäärin 20 henkilöä vuosittain. Merkittävin eläköitymisvuosi on KEVA:n tilaston mukaan v. 2015, jolloin eläköityi (vanhuuseläke) 27 henkilöä. Vuoden 2017 jälkeen eläköitymiskehitys kääntyy laskuun. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen on tärkeä haaste. Kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vähentää myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä ja pidentää siten työuria. Samalla säästetään huomattavasti henkilöstökuluissa. 15
16
6. KOULUTUS JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN 6.1. Jatko- ja täydennyskoulutus Toimialat kouluttivat henkilöstöään omien määrärahojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino hallintokuntien omassa koulutuksessa oli edelleen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 6.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja virkistystoiminta Keuruun kaupunki edistää työntekijöidensä liikuntaharrastusta tukemalla liikuntapalvelujen käyttöä. Työnanjan tuki on tarkoitettu työkykyä ylläpitävän liikunnan harrastamiseen. Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu määrärahaa henkilöstöpalveluissa ja toimialoilla. Liikuntaetuna sai valita (1 krt/vko) joko Sport Centerin tai uimahallin liikuntapalveluja. Mikäli työntekijä halusi osallistua uimahallilla tai kuntosaleilla ohjatuille tunneille tai jumppa- tai spinning -tunneille tai pelata sulkapalloa, hän maksoi itse pienen omavastuuosuuden. Keuruun uimahallissa työntekijöillä oli mahdollisuus käydä uimassa ja/tai kuntosalissa kerran viikossa. Mänttä-Vilppulassa ja Jämsässä työskenteleville tarjottiin mahdollisuutta käyttää oman kunnan uimahallia Mäntässä ja Jämsänkoskella tai vaihtoehtoisesti Töpinä Centerin kuntosalia Mäntässä. 17
Maksamalla osan osallistumismaksusta henkilökuntaa kannustettiin osallistumaan erilaisiin JUOKSU- ja HÖLKKÄ -tapahtumiin kuten esimerkiksi Kisailijoiden Syyshölkkään, Markkinahölkkään ja Nice Run-liikuntatapahtumaan Jyväskylässä. PYÖRÄILY: Keuruun kaupunki oli mukana valtakunnallisessa Kilometrikisassa. KIRKKOVENESOUTU: Keuruun kaupungin työntekijöitä oli mukana Sulkavan Soudussa sekä Källin Kierroksella Keuruulla. Keuruun kaupungin työntekijöiden Liikuntailtapäivä järjestettiin 13.8. urheilukentällä. Työnantaja haluaa antaa jokaiselle mahdollisuuden testata UKK-kävelytestillä oma kuntotaso, jonka perusteella Työterveys Aallon työfysioterapeutti antaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Lisäksi liikuntailtapäivässä mitattiin kehon koostumus ja tutustuttiin eri lajeihin uimahallilla. Järjestelyistä vastasi vapaa-aikatoimi ja Työterveys Aalto. Kesäteattereihin ja jääkiekko-otteluihin jaettiin pääsylippuja. Eri toimialoilla järjestettiin lisäksi omia ulkoiluiltapäiviä keväällä ja syksyllä. 6.3. Henkilöstötilaisuuksia Toimialat ovat järjestäneet omia henkilöstötilaisuuksia. 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa Keuruun kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), teknisen henkilöstön (TS), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimuksen piiriin. KVTES 67,89 % (68,97 %) TTES 2,34 % (2,22 %) OVTES 22,63 % (21,91 %) LS 1,23 % (1,22 %) (eläinlääkärit) TS 5,91 % (5,67 %) 18