Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan ja jossain määrin naapurikuntien väestön pääasiallista toimintaa, työvoiman, työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän muutoksia henkilön syntyperän mukaan 2000- luvun alkuvuosina. Henkilön syntyperä on tässä jaettu kahteen pääluokkaan: suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset. Nämä pääluokat on jaettu kumpikin kahtia henkilön syntymämaan mukaan: Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on hänen taustamaansa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Mikäli kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on syntymämaa ulkomailla syntyneiden oma syntymävaltio. Ulkomailta adoptoitujen lasten ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja jos heidän vanhempansa ovat Suomessa syntyneet, lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siis Suomi. Edellä määriteltyihin luokkiin vantaalaiset sijoittuvat 31.12.2000, 2005, 2010 ja 2014: 2000 2005 2010 2014 muutos 2000 14 Väestö yhteensä 178 471 187 281 200 055 210 803 32 332 Suomalaistaustaiset yhteensä 170 351 174 711 179 498 179 745 9 394 -syntynyt Suomessa 169 096 173 249 177 809 177 888 8 792 -syntynyt ulkomailla 1 255 1 462 1 689 1 857 602 Ulkomaalaistaustaiset 8 120 12 570 20 557 31 058 22 938 -syntynyt ulkomailla 6 755 10 212 16 561 25 023 18 268 -syntynyt Suomessa 1 365 2 358 3 996 6 035 4 670 Vantaan 32 330 henkilön väestönlisäyksestä vuosina 2001 2012 vain 29 prosenttia oli syntyperältään suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisista samoin kuin ulkomaalaistaustaisten väestönlisäyksestä 80 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Työvoiman kasvu on ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa Alla olevassa taulukossa on kuvattu vantaalaisten työikäisten (15 64-vuotiaat) työvoimaan kuuluvien sekä työllisten määrät henkilön syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisen työvoiman määrä on vähentynyt lähes puolellatoista tuhannella vuodesta 2000 vuoteen 2014, kun taas ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä on yli nelinkertaistunut samassa ajassa. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman kasvu oli lähes yksinomaan peräisin ulkomailla syntyneistä. Taulukko 1. Vantaalaisen 15 64-vuotiaan väestön työvoiman ja työllisten määrät henkilön syntyperän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 Henkilön syntyperä 2000 2005 2010 2014 työvoima työlliset työvoima työlliset työvoima työlliset työvoima työlliset Suomalaistausta 96 860 90 625 96 505 89 944 97 419 90 490 95 427 86 539 -syntynyt Suomessa 96 195 89 996 95 684 89 187 96 391 89 565 94 345 85 596 -syntynyt ulkomailla 665 629 821 757 1 028 925 1 082 943 Ulkomaalaistausta 3 762 2 716 5 898 4 358 10 776 8 485 16 342 12 386 -syntynyt ulkomailla 3 665 2 634 5 809 4 284 10 621 8 356 16 006 12 107 -syntynyt Suomessa 97 82 89 74 155 129 336 279
2 Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on parantunut Työllisyysaste vaihtelee selvästi henkilön syntyperän mukaan. Työvoiman (15 64v) työllisyysaste on vaihdellut suomalaistaustaisilla koko tarkastelujakson 72 ja 75 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noussut vuoden 2000 runsaasta 48 prosentista lähes 55 prosenttiin vuonna 2014. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on kasvanut samalla kun heidän määränsä on lisääntynyt. Taulukko 2. 15 64-vuotiaiden vantaalaisten työllisyys- ja työttömyysaste henkilön syntyperän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 syntyperä 2000 2005 2010 2014 työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste Suomalaistausta 74,4 6,4 72,7 6,8 72,8 7,1 72,5 9,3 -syntynyt Suomessa 74,5 6,4 72,8 6,8 72,8 7,1 72,6 9,3 -syntynyt ulkomailla 66,8 5,4 67,7 7,8 71,1 10,0 66,5 12,8 Ulkomaalaistausta 48,3 27,8 48,6 26,1 56,3 21,3 54,6 24,2 -syntynyt ulkomailla 48,0 28,1 48,7 26,3 57,5 21,3 56,0 24,4 -syntynyt Suomessa 60,7 15,5 46,0 16,9 23,5 16,8 25,5 17,0 Myös työttömyysaste on vaihdellut huomattavasti eri syntyperää olevilla henkilöillä: ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2014 kaksi ja puoli kertaa suurempaa kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste ei suomalaistaustaisten tapaan kuitenkaan ollut kasvanut, vaan alentunut vuoteen 2000 verrattuna. Taulukko 3. 15 64-vuotiaiden vantaalaisten työttömyysaste henkilön sukupuolen, syntyperän ja ikäryhmän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (erikseen ikäryhmät väliltä 20 64v) Syntyperä/ikä 2000 2005 2010 2014 Muutos 2000 14, %-yksikköä naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet Työttömyysaste Suomalaistausta, 15-64v 5,8 7,1 5,8 7,8 5,5 8,7 7,7 10,9 1,9 3,8 20 24v 3,9 5,5 4,3 8,1 5,0 10,6 7,3 12,9 3,8 7,4 25 29v 4,8 5,9 4,0 6,0 5,1 8,8 7,4 11,2 2,6 5,3 30 34v 4,6 5,6 5,4 5,9 4,3 6,6 6,8 9,1 2,4 3,5 35 44v 4,9 6,3 5,0 6,8 4,8 7,0 6,4 8,1 1,5 1,8 45 54v 5,1 6,9 5,0 7,9 5,1 8,5 6,8 10,4 1,7 3,5 55 64v 13,0 14,7 10,3 11,6 8,0 11,8 11,2 15,1-1,8 0,4 Ulkomaalaistausta, 15-64v 30,0 26,1 29,6 23,3 22,7 20,1 27,2 21,7-2,8-4,4 20 24v 19,2 20,6 21,1 21,7 16,3 20,5 20,3 23,0 1,1 2,4 25 29v 32,1 26,6 25,5 17,7 18,1 16,6 27,5 17,3-4,6-9,3 30 34v 32,3 29,8 30,0 20,7 23,2 16,3 27,5 19,4-4,8-10,4 35 44v 30,7 25,6 29,4 23,7 23,3 19,3 26,2 20,0-4,5-5,6 45 54v 27,5 27,1 31,0 25,1 21,8 20,7 26,6 24,0-1,1-3,1 55 64v 49,2 32,5 44,4 33,2 35,1 32,2 35,1 33,1-14,1 0,6 Suomalaistaustaisten työttömyysaste kohosi vuodesta 2000 vuoteen 2014 miehillä vajaalla neljällä ja naisilla vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä se sitä vastoin aleni yli neljällä ja naisilla vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Nuorimmassa ikäryhmässä (20 24-vuotiaat) työttömyysaste kasvoi henkilön syntyperästä huolimatta.
3 Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, suomalaistaustaisilla asetelma oli päinvastainen Työttömyysaste ei ole juurikaan vaihdellut henkilön iän mukaan. Miehillä työttömyys sen sijaan oli kaikissa suomalaistaustaisten ikäryhmissä suurempaa kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaisilla asetelma oli usein päinvastainen. Verrattuna vuoden 2000 työttömyystilanteeseen oli suomalaistaustaisten työttömyysaste kohonnut kaikissa ikäryhmissä sukupuolesta riippumatta, eniten 20 24-vuotiailla. Ulkomaalaistaustaisilla, joilla työttömyysaste oli miehillä kaksi kertaa ja naisilla lähes neljä kertaa yleisempää kuin suomalaistaustaisilla, oli työttömyysaste useimmissa ikäryhmissä pienentynyt. Suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste vaihteli vuonna 2014 henkilön iästä riippuen 65 ja 83 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työllisyysaste vaihteli 43 ja 62 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä vuonna 2014 korkeampi kuin vuonna 2000. Suomalaistaustaisilla se oli vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta alempi. Vanhimmassa (55 64v) ikäryhmässä se olikin kohonnut sukupuolesta riippumatta yli 10 prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kohonnut yli kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Korkeimmillaan se oli vuonna 2010. Naisilla työllisyysaste oli syntyperästä riippumatta vuonna 2014 korkeimmillaan 45 54- vuotiailla, miehillä 35 44-vuotiailla. Suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste vaihteli iästä riippuen 62 ja 86 prosentin välillä vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä vaihteluväli oli kapeampi, 53 prosentista 69 prosenttiin. Suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin runsas 3 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2000, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Syntyperästä riippumatta korkeimmillaan työllisyysaste oli 30 44-vuotiailla. Vain 55 64-vuotiailla suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste oli jopa varsin selvästi korkeampi vuonna 2014 kuin vuonna 2000, muissa ikäryhmissä se oli pienempi. Taulukko 4. 15 64-vuotiaiden vantaalaisten työllisyysaste henkilön sukupuolen, syntyperän ja ikäryhmän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (tarkemmin ikäryhmät väliltä 20 64v) Syntyperä/ikä 2000 2005 2010 2014 Muutos 2000 14, prosenttiyksikköä naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet Työllisyysaste, 15-64v Suomalaistausta, 15-64v 72,6 74,7 70,8 72,6 71,5 71,7 69,8 71,3-2,8-3,4 20 24v 67,1 68,5 67,1 63,9 68,2 64,5 65,1 62,2-2,0-6,3 25 29v 74,3 85,2 75,4 84,7 75,6 81,2 69,9 78,6-4,4-6,6 30 34v 79,2 88,9 77,8 88,1 79,6 87,1 75,4 83,3-3,8-5,6 35 44v 85,2 88,2 83,7 86,8 84,0 86,8 80,4 85,6-4,8-2,6 45 54v 85,6 84,4 85,3 83,2 85,7 83,2 83,4 82,1-2,2-2,3 55 64v 53,4 52,3 60,0 59,6 62,5 60,1 65,1 63,3 11,7 11,0 Ulkomaalaistausta, 15-64v 40,7 55,8 41,2 55,8 51,1 61,3 48,7 60,3 8,0 4,5 20 24v 33,9 53,5 37,4 53,1 50,3 55,4 43,3 48,2 9,4-5,3 25 29v 32,7 59,2 37,5 66,3 50,9 68,6 46,7 66,9 14,0 7,7 30 34v 36,2 58,4 40,9 64,8 48,4 70,8 47,1 68,9 10,9 10,5 35 44v 49,7 63,4 48,6 62,8 57,3 68,0 54,7 68,7 5,0 5,3 45 54v 53,8 57,8 54,1 62,3 65,4 66,9 61,8 65,7 8,0 7,9 55 64v 32,0 41,9 40,4 46,3 48,0 52,2 50,8 52,6 18,8 10,7 Työttömyyteen vaikuttaa myös henkilön syntymävaltio Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla työttömyys ei suinkaan ole ollut läheskään samansuuruista, vaan henkilön työttömyysaste vaihdellut vuonna 2014 hänen syntymävaltionsa mukaan miehillä runsaasta 7 prosentista lähes 54 prosenttiin ja naisilla 4 prosentista 72 prosenttiin. Miehillä työttömyysaste oli alhaisin muusta Kaukoidästä syntyisin olevilla ja naisilla Pohjois- Amerikassa syntyneillä. Korkein työttömyysaste oli Irakissa syntyneillä miehillä ja naisilla. Suomessa syntyneillä miehillä työttömyysaste oli 24, naisilla 12 ja Ruotsissa syntyneillä miehillä 11 prosenttia ja naisilla lähes 15 prosenttia. Alle 15 prosenttia työttömyysaste oli myös Virossa, Intiassa, muualla Etelä-Aasiassa ja Thaimaassa syntyneillä miehillä ja Suomessa sekä Ruotsissa syntyneillä naisilla. Yli 40 prosentin työttömyys vaivasi Irakissa syntyneiden miesten ohella Somaliassa ja
4 muussa Etu-Aasiassa syntyneitä miehiä sekä Pohjois-Afrikassa, Somaliassa, Turkissa, muussa Etu-Aasiassa ja Afganistanissa syntyneitä naisia. Suurin työttömyysasteen lasku vuosina 2011 2014 oli Afganistanissa ja Thaimaassa syntyneillä miehillä. Taulukko 5. Vantaalla asuvan 18 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön sukupuolen ja syntymävaltion mukaan vuosina 2010 2014 2010 2011 2012 2013 2014 muutos 10 14 Syntymävaltio miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset YHTEENSÄ 20,1 22,7 18,3 22,0 18,7 22,5 20,5 24,4 21,7 27,2 +1,6 +5,5 Suomi 22,2 12,0 17,2 12,3 9,8 8,2 20,3 9,9 24,3 11,5 +2,1-0,5 Ruotsi 8,1 12,5 7,7 11,1 9,8 13,6 13,5 7,7 10,5 14,8 +2,6 +2,3 Muu Länsi-Eurooppa 12,2 6,6 10,5 6,7 12,1 8,3 13,8 13,8 15,4 23,4 +3,2 +16,8 Venäjä, ent. Nl (pl. Baltia) 20,9 21,9 18,0 21,9 21,3 23,2 23,0 24,1 22,3 27,1 +1,4 +5,2 Viro 11,2 10,4 10,1 10,6 10,6 10,6 13,0 14,7 14,4 17,5 +3,2 +7,1 Muut EU-2004 maat 4,4 10,8 9,3 13,6 10,5 16,0 12,6 16,5 16,8 21,5 +12,4 +10,7 Muu Itä-Eurooppa 23,2 34,7 20,2 31,5 18,3 35,0 19,4 37,0 20,9 38,2-2,3 +3,5 Pohjois-Amerikka 14,3 3,4 13,3 7,1 20,0 11,5 25,5 15,4 29,8 4,0 +15,5 +0,6 Lat. Am. ja Karibia 13,2 15,0 16,1 22,6 17,7 29,9 14,9 33,3 25,3 27,7 +12,1 +12,7 Pohjois-Afrikka 32,0 51,2 30,6 42,6 25,6 46,5 29,5 56,3 35,3 51,8 +3,3 +0,6 Somalia 48,9 63,7 45,6 64,1 44,3 61,1 43,5 64,8 48,0 67,3-0,9 +3,6 Muu Afrikka 19,4 22,9 18,8 23,6 17,1 19,8 19,4 24,6 24,6 28,8 +5,0 +5,9 Turkki 26,8 50,7 24,7 51,3 26,9 53,6 31,7 39,8 29,1 56,3 +2,3 +5,6 Irak 50,6 61,2 46,9 53,4 50,9 57,5 54,1 68,3 53,9 72,3 +3,3 +11,1 Iran 27,5 35,0 21,8 23,1 24,5 32,6 61,1 37,5 35,0 46,3 +7,5 +11,3 Muu Etu-Aasia 27,0 30,8 29,3 50,0 38,8 47,6 35,8 36,0 42,2 61,9 +15,2 +31,1 Intia 6,7 26,1 7,4 18,5 7,5 25,0 11,1 29,4 10,2 27,8 +3,5 +1,7 Afganistan 52,3 66,7 37,5 60,6 34,5 56,4 38,6 54,1 37,5 62,7-14,8-4,0 Muu Etelä-Aasia 9,2 29,5 10,7 35,9 12,4 24,1 13,0 31,4 12,4 34,8 +3,2 +5,3 Kiina 9,1 16,5 14,1 15,2 10,5 16,9 11,7 19,4 15,9 18,5 +6,8 +2,0 Vietnam 16,4 26,7 20,9 27,5 21,9 29,3 22,1 29,2 19,9 27,8 +3,5 +1,1 Thaimaa 26,3 18,8 13,6 15,8 20,8 15,8 17,1 22,2 11,9 24,2-14,4 +5,4 Muu Kaukoitä 12,0 6,3 7,6 11,6 10,2 12,8 12,4 16,4 7,3 21,5-4,7 +15,2 Muu/tuntematon 16,5 18,8 12,5 12,2 11,7 20,5 15,3 16,8 15,7 18,9-0,8 +0,1 Lukumääräisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa (pois lukien Baltia) syntyneissä: miespuolisista työttömistä 19 ja naispuolisista työttömistä 28 prosenttia oli Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneitä. Toiseksi eniten työttömistä oli Viroissa syntyneitä: sekä miehistä että naisista heitä oli 16 prosenttia. Työttömyys Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Työttömyysaste on vaihdellut Vantaan suuralueilla. Suhteelliset erot suuralueiden välillä ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan (ks. esim. Tilastokatsaus 4/2015 http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/tilasto- _ja_tutkimusjulkaisut) Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on vaihdellut pääosin samassa suhteessa kuin suomalaistaustaisenkin. Ulkomaalaistaustaisuus on lisännyt työttömyysriskiä, varsinkin jos henkilö oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyys ei ole noudattanutkaan samaa kaavaa kuin Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten. Koivukylän suuralueella Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2014 hieman suurempi kuin Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten. Kivistössä Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli liki viisinkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna (kuviot 1 ja 2) ja myös suurin kaikista suuralueista. Koivukylässä se oli yllättäen alhaisin. Ulkomailla syntyneiden työttömyysasteen suuruus noudatti kokonaistyöttömyyden jakaumaa eri suuralueiden välillä.
5 Ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste oli vähintään nelinkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna kaikilla suuralueilla, miehillä se oli keskimäärin kaksinkertainen. Kuviot 1 ja 2. 18 64-vuotiaiden työttömyysaste henkilön syntyperän mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 (molemmat sukupuolet) Suomessa syntyneet Ulkomailla syntyneet Kivistö Korso Tikkurila Aviapolis Hakunila Myyrmäki Koivukylä Hakunila Myyrmäki Koivukylä Tikkurila Korso Aviapolis Kivistö 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Kuvioissa 3 ja 4 työttömyyttä on kuvattu henkilön sukupuolen mukaan. Näissä ei henkilön syntymämaata ole otettu huomioon. Kuviot 3 ja 4. 18 64-vuotiaiden työttömyysaste henkilön syntyperän ja sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Naiset Miehet Hakunila Tikkurila Myyrmäki Koivukylä Korso Aviapolis Kivistö Koivukylä Myyrmäki Hakunila Korso Tikkurila Aviapolis Kivistö 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Työttömyysasteen suuruus vaihteli myös henkilön syntymämaan mukaan Vantaan eri suuralueilla. Seuraavan sivun taulukossa 6 on kuvattu työttömyysastetta eri suuralueilla henkilön syntymämaittain/-alueittain vuonna 2014. Mukaan on otettu vain sellaiset syntymäalueet, joilla alueilla syntyneiden työvoiman suuruus oli vähintään 50. Lisäksi taulukkoon on kirjattu vain ne syntymäalueet, joilla em. työvoiman määrän ehto (työvoimaa vähintään 50 henkilöä) täyttyi vähintään viidellä suuralueella.
6 Suomessa syntyneiden työttömyysaste oli pienin. Myös Ruotsissa ja muualla Länsi-Euroopassa syntyneillä se oli muita alueita alempi. Muita alueita suurempi se oli myös Venäjällä, muualla Itä-Euroopassa ja muualla (etelä-) Afrikassa. Taulukko 6. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla henkilön syntymaan/-alueen mukaan vuonna 2014 (syntymämaat/- alueet, joilla työvoiman määrä vähintään 50 vähintään viidellä suuralueella) Syntymäalue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Suomi 9,1 6,3 6,6 8,3 10,4 9,3 10,5 Ruotsi 17,0.. 14,5 11,6 10,8 12,5 9,0 Muu Länsi-Eurooppa 15,0.. 8,2 15,5 21,4 14,6 13,3 Venäjä ja ent. NL 22,9 18,6 24,5 26,2 26,3 22,1 26,7 Viro 16,1 8,2 15,2 17,2 14,6 16,6 15,3 Muut EU-2004 maat 15,3.. 15,5 18,3 15,2 27,9 20,6 Muu Itä-Eurooppa 28,2.. 27,5 27,6 27,0 25,3 26,1 Muu Afrikka 27,4.... 23,2 24,1 24,8 25,3 Muu Etelä-Aasia 15,2.. 17,2 14,9 17,2.. 24,4 Kaksi viidestä vantaalaisesta majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla työskentelevästä miehestä oli vuonna 2014 ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus on kasvanut kaikilla toimialoilla, eniten rakentamisen toimialalla. Vantaalaisista työllisistä 4 425 työskenteli majoitus- ravitsemistoiminnan toimialalla vuonna 2013. Heistä joka neljäs oli taustaltaan ulkomaalainen, miehistä useampi kuin kaksi viidestä. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus oli korkea myös ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialalla. Toimialalla työskentelevistä 15 325 vantaalaisesta lähes joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen, naisista lähes useampi kuin joka viides. Rakentamisen toimialalla työskentelevistä vantaalaisista liki joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Verrattuna kantaväestöön (suomalaistaustaiset) vähiten ulkomaalaistaustaista työvoimaa oli julkisen hallinnon, rahoituksen ja informaation ja viestinnän toimialoilla. Taulukko 7. Vantaan ulkomaalaistaustaisen työllisen työvoiman osuus (%) toimialalla työskentelevistä vantaalaisista sukupuolen mukaan 2007, 2010 ja 2014 Toimiala 2007 2010 2014 miehet naiset miehet naiset miehet naiset Yhteensä 7,0 5,4 9,5 7,6 13,1 10,2 Maatalous, metsätalous, kalatalous (A, B) 1,4 2,5 3,3 3,3 7,9 6,3 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C, D, E) 5,4 7,0 6,5 9,0 8,0 12,1 Rakentaminen (F) 7,1 4,7 11,2 9,2 19,5 15,2 Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus (G) 5,1 5,5 6,7 7,3 8,8 9,3 Kuljetus ja varastointi (H) 7,7 4,4 10,9 7,1 15,5 9,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 36,0 10,5 40,1 13,6 43,4 16,0 Informaatio ja viestintä (J) 3,5 2,2 4,0 3,0 5,7 3,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K, L) 1,4 1,2 3,1 2,4 3,1 3,7 Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M, N) 9,5 10,6 13,0 14,5 17,1 21,3 Julkinen hallinto ja maanpuol., pakoll. sos.vak. (O) 1,2 1,1 1,3 1,3 1,4 1,7 Koulutus (P) 7,6 4,6 8,9 5,5 9,2 6,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 12,2 3,5 10,8 5,8 12,9 7,4 Muu palvelutoiminta (R, S, T, U) 3,5 4,9 6,2 6,7 7,9 9,4 Toimiala tuntematon (X) 15,2 17,0 17,5 16,8 24,8 29,2
7 Palvelu- ja myyntityötä tekeviä viidennes Vantaan työllisistä ulkomaalaistaustaisista, asiantuntijoita joka kymmenes Vantaalla työskennelleistä ulkomaalaistaustaisista yleisimmät ammattinimikkeet olivat vuonna 2013 siivoojat (1 711), rakennustyöntekijät (886), ajoneuvonkuljettajat (622) ja varastotyöntekijät (606). Asiantuntijoista yleisimmät nimikkeet olivat myynti- ja ostoagentit (181), sairaanhoitajat (167) ja fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat (149). Suomalaistaustaisista asiantuntijoiden osuus oli enemmän kuin neljännes ja palvelu- ja myyntityötä tekevien osuus oli lähes samansuuruinen kuin ulkomaalaistaustaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät olivat ulkomaalaistaustaisen väestön suosituin ammattiryhmä myös muualla Helsingin seudulla ja koko maassa. Espoossa asiantuntijoiden osuus oli suurempi kuin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden. Myös erityisasiantuntijoita oli suhteessa enemmän kuin muualla. Vantaalla asui lähes kolmannes pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä, kun Espoossa asiantuntijoita oli lähes yhtä suuri osuus pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista asian- ja erityisasiantuntijoista. Kuvio 5. 15 vuotta täyttänyt ulkomaalaistaustainen työllinen väestö ammattiluokituksen mukaan Vantaalla, Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2013 Koko maa Muu Hgin seutu Helsinki Muut työntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja korjaustyöntekijät Espoo Vantaa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 osuus työllisistä, % Asiantuntijat Toimisto-ja asiakaspalvelutyöntekijät Johtajat Erityisasiantuntijat Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli Helsingin jälkeen toiseksi korkein, koko maassa työttömyys oli vielä yleisempää Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli 24,2 prosenttia vuonna 2014. Se oli prosenttiyksikön pienempi kuin Helsingissä ja noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Espoossa ja muualla Helsingin seudulla työttömyys oli noin neljä prosenttiyksikköä vähäisempää. Seitsemän vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisen 18 64-vuotiaan väestön työttömyys oli Vantaalla suurin piirtein viisi prosenttiyksikköä pienempää. Muilla alueilla muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014 oli ollut dramaattisempi: kasvua oli keskimäärin kahdeksan prosenttiyksikköä. Kun katsotaan työttömyysastetta henkilön syntymämaan/-alueen mukaan, oli työttömyysaste näiden viiden vertailualueen kesken suurinta Vantaalla kuudelta syntymäalueelta tulleilla, muulla Helsingin seudulla viideltä alueelta ja Helsingissä yhdeltä alueelta tulleilla. Koko maassa näin oli suurimmassa osassa eli yhdeltätoista alueelta tulleilla. Kiinasta tulleilla työttömyysaste oli Vantaalla ja koko maassa yhtä korkea. Vaikeinta työn saaminen näyttää olevan Somaliasta, Irakista ja Afganistanista syntyjään olevilla: yli puolet työvoimasta oli työttömänä vuonna 2014. Myös syntyperältään Pohjois-Afrikasta ja Etu-Aasiasta olevilla työttömyysaste oli yli 40 prosentin. Länsi-Euroopasta, Virosta ja Intiasta tulleiden työttömyysaste oli matalin.
8 Taulukko 8. Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste asuinalueen ja syntyperän mukaan vuosina 2007 ja 2014 Syntymävaltio/-alue Vantaa Espoo Helsinki Muu Helsingin seutu Koko maa 2007 2014 2007 2014 2007 2014 2007 2014 2007 2014 Kaikki yhteensä 19,5 24,2 12,3 20,6 17,2 25,3 11,9 20,4 18,7 26,5 Suomi 9,7 16,5 3,2 13,8 10,5 18,8 5,7 12,2 11,5 19,2 Ruotsi 5,8 12,3 2,4 8,2 5,4 9,4 1,9 8,3 7,3 11,9 Muu Länsi-Eurooppa 6,6 16,9 5,7 12,4 6,8 12,3 7,0 12,2 8,8 16,2 Venäjä ja ent. NL (pl. Baltia) 17,0 25,0 13,7 23,2 18,9 29,0 11,9 21,9 21,2 29,7 Viro 8,4 15,9 6,3 14,1 9,6 16,5 6,0 15,0 9,7 17,1 Muut EU-2004 maat 5,2 18,9 6,3 13,7 9,6 17,1 7,8 13,7 9,8 19,7 Muu Itä-Eurooppa 28,2 27,2 22,2 24,4 17,8 23,3 32,6 39,9 24,9 29,4 Pohjois-Amerikka 5,5 22,0 4,3 15,0 6,3 16,2 9,5 13,9 8,4 19,3 Latinal. Amerikka ja Karibia 17,6 26,4 10,3 18,7 19,3 26,9 10,8 30,4 18,1 29,0 Pohjois-Afrikka 33,3 38,4 19,7 41,4 31,8 40,2 21,2 36,4 31,2 43,1 Somalia 51,2 55,7 41,6 49,3 45,0 54,6 20,0 47,5 47,0 56,6 Muu Afrikka 23,8 26,2 6,8 19,2 28,1 18,0 6,2 20,8 18,4 28,2 Turkki 23,7 35,0 11,9 26,6 19,3 32,5 15,4 40,1 18,0 31,4 Irak 51,3 60,4 37,7 59,3 45,0 61,2 38,7 52,3 48,4 61,8 Iran 25,2 39,4 23,6 30,1 32,9 37,6 41,7 31,3 34,0 39,1 Muu Etu-Aasia 27,1 47,9 21,3 38,5 29,5 45,1 15,6 42,9 27,5 47,4 Intia 10,4 16,9 5,3 16,4 7,9 16,7 7,7 14,5 7,7 16,7 Afganistan 44,4 48,7 36,8 45,8 41,2 49,7 70,0 47,4 55,8 55,8 Muu Etelä-Aasia 15,4 18,0 10,3 15,1 15,0 22,4 14,3 9,3 14,2 17,4 Kiina 11,3 17,4 4,9 16,6 10,9 14,6 13,6 12,1 8,4 17,4 Vietnam 22,9 24,1 22,9 20,5 23,2 25,7 16,9 29,6 25,1 25,3 Thaimaa 18,0 22,9 14,1 26,4 14,8 24,9 18,3 29,2 21,2 32,0 Muu Kaukoitä 14,4 15,9 11,1 13,8 9,2 15,6 15,2 19,3 18,3 24,5 Muu/tuntematon 12,1 16,9 3,3 10,9 6,1 15,2 9,1 18,0 10,3 16,5 Työttömyys jakautuu melko tasaisesti eri ikäryhmien kesken Alle 20-vuotiaiden ja vähintään 55-vuotiaiden ulkomaalaistausten työttömyysaste oli vuonna 2014 hieman suurempi kuin näiden väliin jääneillä ikäryhmillä. Vantaalla työttömyysaste oli 20 25 prosentin välillä aina 45 54-vuotiaisiin saakka. Vasta sen jälkeen työttömyysaste kohosi liki kymmenellä prosenttiyksiköllä. Espoossa ja Helsingissä alle 20-vuotiaiden työttömyys oli noin viisi prosenttiyksikköä yleisempää kuin sitä vanhemmilla ja näissäkin kaupungeissa vaikeinta työttömyys oli vähintään 55 vuoden iän saavuttaneilla. Muulla Helsingin seudulla työttömyysaste vaihteli samalla tavoin kuin Vantaalla, kun taas koko Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysasteen vaihtelu oli samankaltainen kuin Helsingissä ja Espoossa: nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä työttömyys oli yleisempää kuin niiden väliin jäävissä ikäryhmissä. 15 vuotta täyttänyt väestö jaetaan sen pääasiallisen toiminnan mukaan työlliseen ja työttömään työvoimaan, työvoiman ulkopuolella oleviin eli työvoimaan kuulumattomiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin (sellaiset työvoiman ulkopuolella olevat, jotka eivät kuulu ryhmiin: opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset). Väestön työllisyysaste kuvaa työlliseen työvoimaan kuuluvien osuutta samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan yleensä 15 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
9 Kuvio 6. 15 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön ikäryhmän mukaan Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2014 työttömyysaste, % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-44 45-54 55-64 ikäryhmä Vantaa Espoo Helsinki Muu seutu Koko maa Pääkaupunkiseudun kunnissa ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli muun Helsingin seudun kunnissa ja Vantaalla korkein Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin se muulla Helsingin seudulla ylitti 60 prosenttia. Vantaalla ja Espoossa tämän väestöryhmän työllisyysaste oli tuolloin 59 prosenttia, Helsingissä ja koko maassa 53 prosenttia. Lyhyen heikomman jakson jälkeen työllisyysaste kohosi lähes samalle tasolle vuosina 2011 ja 2012, joiden jälkeen se on laskenut Vantaallakin alle 55 prosentin. Helsingissä ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli tuolloin kymmenen prosenttiyksikköä alempi. Kuvio 7. 15 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste Helsingin seudulla ja koko maassa v 2007 2014 65,0 63,0 61,0 työllisyysaste, % 59,0 57,0 55,0 53,0 51,0 49,0 47,0 45,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu Suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste on ollut keskimäärin parisenkymmentä prosenttiyksikköä korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisella väestöllä. Vantaalla ja Espoossa se on ollut korkein ja muulla Helsingin seudulla hieman korkeampi kuin Helsingissä. Ero Helsingin ja muiden seudun kuntien välillä ei ollut kuitenkaan kuin enimmillään parisen prosenttiyksikköä, toisin kuin ulkomaalaistaustaisella, jossa ero oli viisi kertaa suurempi. Muilta osin muutokset suomalaistaustaisen väestönosan työllisyysasteessa ovat olleet samanlaiset kuin ulkomaalaistaustaisella väestöllä, tosin hieman maltillisemmat.
10 Kuvio 8. 15 64-vuotiaan suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste Helsingin seudulla ja koko maassa v 2007 2014 76,0 74,0 työllisyysaste, % 72,0 70,0 68,0 66,0 64,0 Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu 62,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työvoimaan kuuluvien osuus Vantaalla seudun suurin Vantaalla työvoimaan kuuluvien osuus oli Helsingin seudun korkein, 78,7 prosenttia, vuonna 2014. Korkeaa työvoimaan kuuluvuutta selittää seudun muita kuntia pienempi työvoiman ulkopuolella olevien ja opiskelijoiden osuus. Taulukko 9. 15 64-vuotiaan väestön pääasiallinen toiminta Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2014 Pääasiallinen toiminta Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Muu seutu 15 65-vuotiaita yhteensä 3 483 757 142 006 177 579 432 986 202 823 Työvoima (%) 75,0 78,7 77,3 76,1 78,0 Työlliset (%) 64,5 69,7 69,7 67,2 70,5 Työttömät (%) 10,4 9,0 7,6 8,9 7,4 Työvoiman ulkopuolella (%) 25,0 21,3 22,7 23,9 22,0 Opiskelijat (%) 11,8 10,4 12,1 11,0 10,8 Eläkeläiset (%) 8,2 5,6 4,4 5,3 6,7 Muut työvoiman ulkopuolella olevat (%) 5,0 5,4 6,1 7,5 4,6 Lähde: Tilastokeskus, pääkaupunkiseudun kuntien erillistilaus 2016 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-536-9 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Puh. (09) 8392 2716 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B12:2016