TILASTOKATSAUS 6:2017

Transkriptio

1 Tilastokatsaus :12 TILASTOKATSAUS : SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 1 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan ja jossain määrin naapurikuntien väestön pääasiallista toimintaa. Pääpaino on työllisyyden ja työttömyyden kehityksessä henkilön syntyperän mukaan, joka on jaettu kahteen pääluokkaan, suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Nämä pääluokat on jaettu kumpikin kahtia henkilön syntymämaan mukaan, Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin (taulukko 1). Katsauksessa käsitellään lähinnä suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia, välillä myös koko väestöä. (Keskeiset tilastomääritelmät löytyvät katsauksen lopusta.) Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on hänen taustamaansa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Mikäli kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on syntymämaa ulkomailla syntyneiden oma syntymävaltio. Ulkomailta adoptoitujen lasten ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja jos heidän vanhempansa ovat Suomessa syntyneet, lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siis Suomi. Taulukko 1. Vantaan väestö henkilön syntyperän mukaan vuosina, ja 1 (1.12.) 1 muutos (lkm) 1 muutos (%) 1 Väestö yhteensä ,2 Suomalaistaustaiset ,1 -syntynyt Suomessa , -syntynyt ulkomailla ,2 Ulkomaalaistaustaiset syntynyt ulkomailla syntynyt Suomessa Vuoden 1 lopussa Vantaan väestöstä prosenttia oli syntyperältään suomalaistaustaisia ja 1 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisista joka viides oli syntynyt Suomessa. Vuosina 1 Vantaan väestö kasvoi 0 henkilöllä, joista 2 prosenttia oli suomalaistaustaisia ja loput 1 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Työllisten kasvu on ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa Vantaalla työvoimaan kuuluvia oli suomalaistaustaisesta väestöstä prosenttia (ulkomaalaistaustaisista 2 %) ja työvoiman ulkopuolella olevia prosenttia ( %) vuoden 1 lopussa. Verrattuna vuoteen, suomalaistaustaisilla työllisten osuus on laskenut prosentista prosenttiin ja eläkeläisten osuus on kasvanut 1 prosentista prosenttiin. Ulkomaalaistaustaisilla näkyvin muutos liittyi työssäkäyntiin, sillä vuonna 1 työllisten osuus oli selvästi suurempi ( %) kuin vuonna ( %). Työllisyydessä tapahtuneet muutokset näkyvät selvästi myös määrällisessä tarkastelussa. Suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt henkilöllä vuodesta vuoteen 1, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on lähes viisinkertaistunut (+ 0) samassa ajassa. Ulkomaalaistaustaisten työllisten kasvu oli lähes yksinomaan ( %) peräisin ulkomailla syntyneistä. Erot suomalaistaustaisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallisessa toiminnassa olivat varsin samanlaiset Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa vuonna 1 (kuvio 1). Suomalaistaustaisissa oli enemmän työllisiä ja eläkeläisiä, kun taas ulkomaalaistaustaisissa oli enemmän työttömiä, alle 1-vuotiaita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia. Muualla Helsingin seudulla työllisten ja alle 1-vuotiaiden osuuksissa ei ollut juurikaan eroa syntyperän mukaan.

2 2 Kuvio 1. Suomalais- ja ulkomaalaistaustainen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja muualla Helsingin seudulla % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % % 0 % Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. VANTAA HELSINKI ESPOO MUU HGIN SEUTU Muut työvoiman ulkop. Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-1 -vuotiaat Työttömät Työlliset Alhaisin työllisyysaste oli ulkomaalaistaustaisilla naisilla Työllisyysaste vaihtelee selvästi henkilön syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisten, 1 -vuotiaiden, vantaalaisten työllisyysaste on vaihdellut 2 ja välillä vuosina 1, ollen 2 prosenttia vuonna 1. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi ja se on samalla ajanjaksolla vaihdellut prosentista prosenttiin, ollen prosenttia vuonna 1. Ero oli pienimmillään vuonna 0, jolloin ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 1 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Suomalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteissa ei ollut merkittäviä eroja vuosina 1, kun taas ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä (kuvio 2). Liitetaulukossa 1. on tarkemmat luvut 1 -vuotiaiden vantaalaisten työllisyys- ja työttömyysasteista syntyperän mukaan vuosina 1. Liitetaulukossa luvut ovat eriteltynä Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin, koska työllisyys- ja työttömyysasteet eroavat selvästi taustan ja syntymäalueen mukaan. Kuvio vuotiaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste Vantaalla sukupuolen mukaan vuosina 1 (1.12.) 0,0 0,0 Työllisyysaste, % 0,0 0,0 0,0 0,0,0,0 Suomalaistaust. Naiset Suomalaistaust. Miehet Ulkomaalaistaust. Miehet Ulkomaalaistaust. Naiset 0,

3 Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli korkein muualla Helsingin seudulla ja alhaisin Helsingissä Suomalaistaustaisten työllisyysasteessa oli pienet erot pääkaupunkiseudun isoissa kunnissa ja muualla Helsingin seudulla (kuvio ). Vuonna 1 alueiden työllisyysaste vaihteli 1 2 välillä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on koko - luvun ajan aaltoillut paljon enemmän kuin suomalaistaustaisten (kuviot ). Jos tarkastellaan viimeisintä kymmentä vuotta, niin suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste on Vantaalla ja Espoossa ollut keskimäärin vajaa parisenkymmentä prosenttiyksikköä korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Helsingissä eroa on ollut hieman enemmän (keskiarvo: 22 %) ja muualla Helsingin seudulla vähemmän (1 %). Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli korkeimmillaan vuonna 0, jolloin se muualla Helsingin seudulla ylitti 0 prosenttia. Vantaalla ja Espoossa tämän väestöryhmän työllisyysaste oli tuolloin prosenttia ja Helsingissä selvästi alhaisempi, prosenttia. Lyhyen heikomman jakson jälkeen työllisyysasteet kohosivat lähes samalle tasolle vuosina ja 12, jonka jälkeen ne ovat laskeneet Vantaalla ja Espoossa 2 prosenttiin ja Helsingissä prosenttiin. Kuviot. 1 -vuotiaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste Helsingin seudulla vuosina 1 (1.12.) 0 Suomalaistaustaiset 0 Ulkomaalaistaustaiset Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, suomalaistaustaisilla päinvastoin Vuodesta vuoteen 1 suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten työttömyysasteet olivat Vantaalla alhaisimmillaan aikajakson puolivälissä sukupuolesta riippumatta (kuvio ). Korkeimmillaan työttömyysaste oli suomalaistaustaisilla miehillä ja naisilla vuonna 1, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli -luvun alussa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste ei siis ole suomalaistaustaisten tapaan kasvanut, vaan alentunut vuoteen verrattuna. Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on laskenut, oli se vuoden 1 lopussa 2, prosenttia eli 2,-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (,1 %). Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys on ollut yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla miesten työttömyys on yleisempää (kuvio ). Ulkomaalaistaustaisten työttömyys oli kaikissa ikäryhmissä selvästi korkeampaa kuin suomalaistaustaisilla. Syntyperästä riippumatta työttömyys koetteli eniten vanhempaa väestöä, vuotta täyttäneitä (kuvio ). Ulkomaalaistaustaisista peräti joka kolmas ikäryhmän työvoimaan kuuluvista oli työttömänä, kun suomalaistaustaisista oli joka seitsemäs. Nuorisotyöttömyydessä oli myös suuret erot: alle 2-vuotiaista suomalaistaustaisista noin joka kymmenes työvoimaan kuuluva oli työttömänä, kun ulkomaalaistaustaisista oli useampi kuin joka viides (kuvio ). Suomalaistaustaisilla miehillä työttömyys oli kaikissa ikäryhmissä suurempaa kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaisilla asetelma oli päinvastainen, paitsi alle 2-vuotiaissa, joissa naisia oli vähemmän työttömänä kuin miehiä. Tarkkoja lukuja vantaalaisten työttömyydestä syntyperän mukaan vuosina 1 on koottu liitetaulukkoon 1 (eriteltynä Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin).

4 Kuviot. 1 -vuotiaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste Vantaalla vuosina 1 (1.12.): erikseen kuviot sukupuolen ja iän mukaan (alle 2-vuotiaat ja + -vuotiaat) Ulkomaalaistaust. Naiset Suomalaistaust. Miehet Ulkomaalaistaust. Miehet Suomalaistaust. Naiset Ulkomaalaistaust. + v. Suomalaistaust. + v. Ulkomaalaistaust. alle 2-v. Suomalaistaust, alle 2-v. Työttömyyteen vaikuttaa myös henkilön syntymävaltio Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla työttömyys ei suinkaan ollut samansuuruista, vaan henkilön työttömyysaste vaihteli syntymävaltion mukaan miehillä 1 prosentista 2 prosenttiin ja naisilla prosentista prosenttiin vuonna 1 (kuvio ). Miehillä työttömyysaste oli alhaisin Länsi-Euroopassa (sis. EU-maat) syntyneillä ja naisilla Suomessa syntyneillä. Korkein työttömyysaste sekä miehillä että naisilla oli Etu-Aasiassa syntyneillä. Yksittäisissä maissa työttömyysluvut saattoivat olla alhaisempia tai korkeampia, mutta tässä tarkastelussa on keskitytty laajempiin alueisiin. Katsauksessa käytetyt maajaot sekä tarkemmalle tasolle menevät tiedot työttömyydestä syntymävaltion ja sukupuolen mukaan on koottu liitteeseen 2. Vuonna 1 Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla oli yllättävän suuri sukupuolten välinen ero: miesten työttömyysaste oli 2, kun naisten oli vain (kuvio ). Työttömyysasteet ovat kuitenkin heilahdelleet vuodesta toiseen ja välillä vuosimuutokset ovat olleet suuriakin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten, vuonna 12, Suomessa syntyneiden miesten ja naisten työttömyysasteessa oli eroa ainoastaan alle kaksi prosenttiyksikköä ja sama tilanne oli vuonna 0 (kuvio ). Kuviot. 1 -vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste Vantaalla sukupuolen ja syntymäalueen mukaan vuosina 0 ja 1 (1.12.). (Liitetaulukosta 2 selviää, mistä valtioista maa-alueet on muodostettu.) Suomi EU-maat ja Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka Afrikka Etu-Aasia Muu Aasia Suomi EU-maat ja Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Pohjois- ja Etelä-Amerikka Afrikka Etu-Aasia Muu Aasia Naiset Miehet Naiset Miehet Koko -luvun ajan ulkomaalaistaustaisten työttömyys on ollut selvästi korkeinta Etu-Aasiassa ja Afrikassa syntyneillä (kuvio ). Alhaisinta työttömyys on ollut Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa (sis. EU-maat) syntyneillä. Aikajakson alkupäässä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa syntyneiden työttömyysaste oli alhaisempaa kuin muualla Aasiassa syntyneillä, mutta viime vuosina tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi.

5 Kuvio. 1 -vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste Vantaalla syntymäalueen mukaan vuosina 1 (1.12.). (Maajaot löytyvät liitteestä 2) 0,0,0 0,0,0 0,0 2,0,0 1,0 Ulkomaalaistaustaiset yhteensä Suomi EU-maat ja Länsi- Eurooppa Itä-Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Pohjois- ja Etelä- Amerikka Afrikka,0,0 0, Etu-Aasia Muu Aasia Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste toiseksi korkein Helsingin jälkeen Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli 2, prosenttia vuonna 1. Se oli yhden prosenttiyksikön pienempi kuin Helsingissä ja 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin Espoossa ja muualla Helsingin seudulla (kuvio ). Kaikilla alueilla työttömyysaste oli alhaisin Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa (sis. EU-maat) syntyneillä. Vaikeinta työn saaminen näyttää olevan Etu-Aasiassa syntyneillä: 2 prosenttia tästä väestöryhmästä oli työttömänä vuonna 1. Myös afrikkalaista syntyperää olevilla työttömyysaste oli korkea, tosin lukemat vaihtelivat varsin paljon, muun Helsingin seudun 2 prosentista Vantaan 0 prosenttiin. Yhteistä alueille oli myös se, että syntymäalueesta riippumatta ulkomaalaistaustaisilla naisten työttömyys oli yleisempää kuin miesten. Poikkeuksen tähän muodostaa Suomessa syntyneet: naisten työttömyysaste oli kaikilla alueilla selvästi alhaisempi kuin miehillä. Kuvio. 1 -vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste nykyisen asuinalueen ja syntymäalueen mukaan Suomi EU-maat ja Länsi- Eurooppa Itä-Eurooppa ja ent. NL:n Aasia Pohjois- ja Etelä- Amerikka Afrikka Etu-Aasia Muu Aasia Yhteensä Vantaa Helsinki Espoo Muu Helsingin seutu Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla työskentelevistä miehistä prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia Suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset työllistyivät hieman eri aloille (taulukko 2). Vuonna 1 suomalaistaustaisilla kolme selvästi yleisintä toimialaa olivat tukku- ja vähittäiskauppa, ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa työskenteli 1 1 prosenttia kaikista työllisistä. Ulkomaalaistaustaisista peräti 2 prosenttia työskenteli

6 ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialalla, jonka jälkeen yleisimmät toimialat olivat rakentaminen (1 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (12 %). Suomalaistaustaisilla työllisten määrä on vuodesta 0 vuoteen 1 lisääntynyt ainoastaan muussa palvelutoiminnassa (+12 %) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (+ %). Ulkomaalaistaustaisilla työllisten määrä on selvästi kasvanut kaikilla toimialoilla, eniten rakentamisessa (+2 %). Työssäkäynnissä oli sukupuolten välisiä eroja. Suomalaistaustaiset miehet jakaantuivat kaikista tasaisimmin eri toimialoille. Niukasti yleisin toimiala oli kauppa, jossa työskenteli 1 prosenttia miehistä. Suomalaistaustaisilla naisilla selvästi yleisin ala oli terveys- ja sosiaalipalvelut, jonka parissa toimi lähes joka neljäs nainen. Ulkomaalaistaustaisista miehistä useampi kuin joka viides oli työllistynyt rakentamisalalle ja naisista lähes joka kolmas ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialalle. Taulukko 2. Vantaan työllisen työvoiman osuus (%) toimialalla työskentelevistä syntyperän ja sukupuolen mukaan (kolme yleisintä toimialaa on lihavoitu) Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Toimiala Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Työlliset yhteensä (lkm) Työlliset yhteensä (%) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Teollisuus (C), 12,1,,2,, Rakentaminen (F),1 12, 1, 1, 21, 2, Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus (G) 1,1 1, 1, 12,1, 1, Kuljetus ja varastointi (H), 1,0,0,0 1,1, Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), 2,1,2,,, Informaatio ja viestintä (J),,1, 2,0 2, 1,1 Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalantoiminta (K, L),0 2,,0 0, 0, 1, Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M, N) 1,2 1,2 1,2 2,, 1,1 Julkinen hallinto ja maanpuol., pakoll. sos.vak. (O),0,,1 0, 0, 1,0 Koulutus (P), 2,, 2, 1,, Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 1, 2, 2,1,0 2, 1, Muu palvelutoiminta (R, S, T, U),2,,,0 2,,1 Muu toimiala ja tuntematon (A, B, D, E, X) 2,0 2, 1, 2, 2, 1, Vantaalaisista työllisistä 00 työskenteli majoitus- ravitsemistoiminnan parissa vuonna 1. Heistä useampi kuin joka neljäs oli taustaltaan ulkomaalainen, miehistä useampi kuin kaksi viidestä (kuvio 12). Ulkomaalaistaustaisten työllisten osuus oli korkea myös rakentamisen sekä ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialoilla, joiden työntekijöistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Kuviot 12. Ulkomaalaistaustaisten työllisten osuus kaikista toimialalla työskentelevistä sukupuolen mukaan vuosina 0 ja 1 (1.12.) Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus/vakuutus/kiinteistöala Ammatilliset/hallinnolliset tukipalv. Julkinen hallinto/maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta Muu ja tuntematon Ulkomaalaistaustaisten osuus, % Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus/vakuutus/kiinteistöala Ammatilliset/hallinnolliset tukipalv. Julkinen hallinto/maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu palvelutoiminta Muu ja tuntematon Ulkomaalaistaustaisten osuus, % Naiset Miehet Naiset Miehet

7 Kuten kuvioista 12 voi nähdä, ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus on kasvanut kaikilla toimialoilla vuodesta 0 vuoteen 1. Suurin muutos sekä miehillä että naisilla on tapahtunut rakentamisen sekä ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialoilla. Lähiseudun kuntien toimialajakauma oli etenkin yleisimpien alojen mukaan varsin samanlainen kuin Vantaalla. Helsingin, Espoon ja muun Helsingin seudun suomalaistaustaiset olivat myös useimmin työllistyneet tukku- ja vähittäiskaupan, ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoille. Toimialojen yleisyysjärjestys vain vaihteli alueesta toiseen. Lisäksi kaikilla alueilla ulkomaalaistaustaisten selvästi yleisin toimiala oli ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut, joissa työskenteli Vantaan, Helsingin ja Espoon ulkomaalaistaustaisista joka neljäs ja muun Helsingin seudun ulkomaalaistaustaisista joka viides. Toiseksi yleisin ulkomaalaistaustaisten toimiala oli Vantaalla ja muualla Helsingin seudulla rakentaminen, kun taas Helsingissä ja Espoossa se oli terveys- ja sosiaalipalvelut. Suomalaistaustaisilla yleisin nimike oli myyjä, ulkomaalaistaustaisilla siivooja Vantaalla asuvien työllisten yleisimmät ammattinimikkeet vuonna 1 olivat myyjät ( 0), varastotyöntekijät ( ), siivoojat ( 1), myyntiedustajat (2 01), sairaanhoitajat (2 12) ja lähihoitajat (2 0). Suomalaistaustaisilla siivoojanimike oli kahdeksanneksi yleisin, mutta muutoin lista oli järjestykseltään samanlainen kuin koko väestöllä. Ulkomaalaistaustaisilla lista oli varsin erilainen: selvästi yleisin nimike oli siivooja (1 0), jonka jälkeen tulivat talonrakentajat (0), varastotyöntekijät (), ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (12), myyjät (1) sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat (). Ammattiryhmien mukaan tarkasteltuna yleisimmät alat nousivat esiin selvästi (kuvio 1). Vantaalla asuvista suomalaistaustaisista työllisistä 0 prosenttia oli joko asiantuntijoita, erityisasiantuntijoita tai palvelu-/myyntityöntekijöitä, kun taas ulkomaalaistaustaisista työllisistä yhtä iso osa oli palvelu-/myyntityöntekijöitä, rakennus-/korjaus-/valmistustyöntekijöitä tai muita työntekijöitä. Vantaalla ja muualla Helsingin seudulla suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten työllisten jakautuminen ammattiryhmiin oli varsin samanlaista (kuvio 1). Helsingissä ja Espoossa oli selvästi enemmän erityisasiantuntijoita: lähes joka kolmas suomalaistaustaisista työllisistä (Vantaalla joka viides) ja noin joka viides ulkomaalaistaustaisista (Vantaalla joka kymmenes). Vantaan ulkomaalaistaustaisista selvästi suurempi osa kuului rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöihin tai muihin työntekijöihin kuin Espoossa tai Helsingissä. Kuvio 1. Suomalais- ja ulkomaalaistaustainen työllinen työvoima ammattiluokituksen mukaan Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja muualla Helsingin seudulla osuus työllisistä, % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % % 0 % Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. Suomal. Ulkomaal. VANTAA HELSINKI ESPOO MUU HGIN SEUTU Tuntematon Muut työntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Asiantuntijat Erityisasiantuntijat Johtajat

8 Liitetaulukko vuotiaiden vantaalaisten työllisyys- ja työttömyysaste henkilön syntyperän mukaan vuosina,, 1 ja 1 (1.12.) 1 1 Syntyperä työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste Väestö yhteensä,,2 1,0,,,,1 12, Suomalaistaustaiset,, 2,,1 2,, 2,,1 -syntynyt Suomessa,, 2,,1 2,, 2,,1 -syntynyt ulkomailla,, 1,1,0, 12,, 1, Ulkomaalaistaustaiset, 2,, 21,, 2,2, 2, -syntynyt ulkomailla,0 2,1, 21,,0 2,, 2, -syntynyt Suomessa 0, 1, 2, 1, 2, 1,0 2, 1, Liitetaulukko 2. Vantaalla asuvan 1--vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste syntymävaltion ja sukupuolen mukaan (mukana alueet, joissa työvoimaan kuului vähintään 0 henkilöä). HUOM: Kuvioiden maajaot poikkeavat tämän liitetaulukon maajaosta (aluejaot löytyvät taulukon alta). YHTEENSÄ MIEHET NAISET Työvoima Työttömät Työttömyys- Työvoima Työttömät Työttömyys- Työvoima Työttömät Työttömyys- Syntymävaltio prosentti prosentti prosentti Yhteensä , 2 22, , Suomi 0 1, 2 2, 2 2, Ruotsi 1,,2 2 1, Muu Länsi-Eurooppa 1, 1, , Venäjä, ent. NL:n Aasia (pl. Baltia) , , 2 2, Viro 1 1, 2 0 1, , Muut EU-maat 0,1 1, 21 1, Muu Itä-Eurooppa , 10,, Pohjois-Amerikka 2 1 1, , 21 2, Lat. Am. ja Karibia 1 2, , 2, Pohjois-Afrikka 1 12, 2 2, 2 0, Somalia 2,2 2, 2 1,1 Muu Afrikka 2 2,1 1 2,2 1 1, Turkki 1, 0,2 0,2 Irak 21, 2,2 11 1, Iran 10, 1 0, 2 2, Muu Etu-Aasia 10, 2, 2, Intia 2 1, , , Afganistan 1,,2 0,0 Muu Etelä-Aasia 2, 2, 11 1, Kiina 0 0 1, 1 2 1, 1 1,0 Vietnam 1 1 2, ,0 2 2, Thaimaa 1 2, 0 1 2,0 2,0 Muu Kauko-Itä 1, 10 1, 22 1,0 Muu/tuntematon , 1, 2 22, Kuvioissa kaikki EU-maat ja Länsi-Euroopan maat ovat samassa luokassa, mutta liitetaulukko noudattelee maantieteellistä jakoa, joten Länsi- ja Itä-Eurooppaan kuuluvat EU-maat ovat erikseen. Muu Länsi-Eurooppa = EU1-maat + EFTA-maat, sekä "kääpiövaltiot": Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja. Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, Andorra, Färsaaret, Gibraltar, Grönlanti, Guernsey, Islanti, Jersey, Liechtenstein, Mansaari, Monaco, Norja, San Marino, Sveitsi, Vatikaani, entinen Itä-Saksa) Venäjä, ent. NL:n Aasia (Venäjä ja entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet ja NL:n hajoamisen jälkeisissä maissa syntyneet (pl. Baltian maat): = Venäjä, Ent. NL, Ukraina, Valko-Venäjä, Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Moldova Muut EU-maat = Kypros ja Malta, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Ent. Tsekkoslovakia, Unkari, Bulgaria, Romania ja Kroatia Muu Itä-Eurooppa = Albania, Ent. Jugoslavia, Bosnia ja Hertsegovina, Ent. Serbia ja Montenegro, Makedonia, Montenegro, Serbia Pohjois-Afrikka (Maghreb-maat + Egypti) = Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Mauritania, Tunisia Muu Afrikka = Muut Afrikan maat paitsi Somalia Muu Etu-Aasia = Arabiemiirikunnat, Bahrain, Israel, Jemen, Ent. Jemenin arabitasavalta, Ent. Jemenin demokrattinen tasavalta, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria Muu Etelä-Aasia = Pakistan, Bangladesh, Nepal, Bhutan, Srilanka, Malediivit Muu Kauko-Itä = Brunei, Filippiinit, Indonesia, Itä-Timor, Japani, Kambodza, Hong Kong, Macao, Korean demokraattinen tasavalta (Pohjois-Korea), Korean tasavalta (Etelä-Korea), Laos, Malesia, Mongolia, Myanmar, Singapore, Taiwan

9 Käsitteet ja määritelmät Pääasiallinen toiminta 1 vuotta täyttänyt väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan mukaan työvoimaan ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoimaan kuuluvat jakautuvat edelleen työllisiin ja työttömiin. Työvoiman ulkopuolella olevat, ts. työvoimaan kuulumattomat, muodostuvat alle 1-vuotiaista, opiskelijoista, eläkeläisistä sekä muista työvoiman ulkopuolella olevista. Työllisyysaste kuvaa työlliseen työvoimaan kuuluvien osuutta saman ikäisestä väestöstä. Tässä katsauksessa koko väestön työllisyysaste on laskettu 1 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Tässä katsauksessa koko väestön työttömyysaste on laskettu 1--vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Lähde: Tilastokeskus, pääkaupunkiseudun kuntien erillistilaus 1 Katsauksen laatija: Elina Parviainen ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1-02X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1-0 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (0) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B:1