Kannattavan nurmituotannon perusteet Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo
Sisältö Tyypillinen lähtötilanne Tuotantokustannuksia Biologinen kokonaisuus ja viljely Parhaiden tilojen käytäntöjä ja tavoitetaso rehun määrälle ja laadulle Toimenpidesuosituksia Tiheyden arviointi Ravinnehuolto Siemenseokset Täydennyskylvö Maan rakenne Palvelut
Tyypillinen kehittämisen lähtötilanne Viimeisen 5-10 vuoden sisällä laajentaneita tiloja Raivioita ja rehuntuotantosopimuksia Satotaso noin 6000 kg ka/ha (5000-7500 kg ka/ha) D-arvot 660-710 g RV 110-160 g Säilönnällinen laatu vaihtelee Biologinen säilöntä Eniten laatuvaihtelua, kun ei käytetä säilöntäainetta Kaksi korjuukertaa (tai osin kolme korjuuta ei aktiivisesti) Lihatiloilla pyöröpaalaus, maitotiloilla noukinvaunurehu
Valtakunnallinen nurmen satotason kehitys. Paras neljännes korjaa tuplasadon verrattuna heikoimpaan neljännekseen. Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Tonneja rehusadossa tonneja uroissa Korjuu A Korjuu B Ero Yksikkö Sato 6000 8000 2000 kg ka/ ha D-arvo 665 685 20 g kg/ ka Rehunkulutus, 390 pv:n loppukasvatus 200 sonnia (620 g/pv) 341640 396240 Hehtaareita 56,94 49,53-7,41 Ha Urakointityön säästö (2 korjuuta a 200 /ha) 2900 Oma työaika x Lannoitus, muovit, säilöntä 1480
Maan kasvukunto SÄÄ Lämpö Valo Sade Tieto Taito Motivaatio Töiden ajoitus V I L J E L I J Ä Fysikaaliset tekijät - maalaji - rakenne - muruisuus - ilmavuus - vesitalous Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet - pieneliöt - eloperäinen aine Kemialliset tekijät - happamuus - ravinteet - ravinteiden varastointikyky - suolapitoisuus V I L J E L Y T E K N I I K K A Kasvinvuorotus Muokkaus Lannoitus lanta komposti viherlannoitus kivijauheet Kasvinsuojelu Maan kivennäisaineksen - mineraalikoostumus - rapautumisherkkyys 13.3.2012 8 Rajala J. Maan kasvukunto maitotilalla Suo ----------- Turve Lähde: Rajala 2006 HY/Mikkeli, Rajala/TK/LH 2010
Parhaiden tilojen lähtötaso Yli 7000 kg ka/ha Nurmen perustamisvaiheessa panostetaan lohkojen kunnostukseen Ojitus Lohkojen yhdistäminen ja pinnanmuotoilu Peltoliittymät ja peltoliikenne ph valtaosin tyydyttävä tai hyvä, P ja erityisesti K pääosin punaisella Napakka nurmikierto, noin 4 vuotta (ohra+ns/sr/sr/sr)
Tavoitetaso rehun määrälle ja laadulle Lähtötaso noin 6000 -> tavoitetaso 8000 kg ka/ha ->uusi tavoitetaso 10 000 kg ka/ha D-arvo 690 (680-700 g), emolehmätiloilla umpikauden rehu alle 650 g. RV 140 (130-150 g) Syönti-indeksi yli 100
Toimenpidesuositukset Esim. 3 korjuuta Lajikevalinnat (Nurmikasvit ja apilatrio) Täydennyskylvö Kalkitus ja ravinteiden riittävyys Nopeavaikutteiset ja hidasvaikutteiset kalkitusaineet, Ca-Mg tasapaino, varastokalium ja liukoinen kalium, N- lannoitus Säilönnällisen laadun varmistaminen Lähde: Luke P-Savo, virallinen lajikekoe
Ravinnehuolto ph vihreään luokkaan (välttävä-hyvä). Nopeavaikutteiset mineraalilannoitteet varmistamaan kasvuunlähtöä NPK viljavuusluokan mukaan. Keväällä roudaton maa kuivuu ja lämpenee nopeasti Kesällä mineraalilannoitus heti korjuun jälkeen + lanta. Varastokaliumin merkitys! Karjanlannan orgaanisesta aineesta vapautuvat ravinteet tukevat 3. sadon kasvua + mineraalilannoitus! Hivenet; Mangaani, boori
Tyypillisiä kylvöseoksia (%) Länsi-Suomen nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla 2012-2013 Seos 1 Seos 2 Timotei Ruokonata Alsike-apila Nurminata Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Engl.raiheinä Ruokonata Valkoapila Timotei + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014
A Pohdi vieruskaverin kanssa, mikä on nurmen tiheys kuvassa A ja B. B Lähde: P. Kurki, 2014 (Pellot tuottamaan-hanke)
Tiheyden merkitys 3. korjuun tekniikassa D-arvo tavoite 665 g:sta 685 g:aan. Miten käy harvahkon nurmen kasadon? Lähde: http://www.karpe.fi/materiaalit/karpekirjasto/lohkokohtais en_satotason_arviointi_ohje.pdf
Kg ka/ha Jälkiversomiskyky tuo lisäsatoa Grindstadin ero muihin erittäin merkitsevä (***) 10000 10325 9904 9805 9524 9392 9296 9280 Noin 2 pv. Aikaisemmin tähkälle 8000 Erinomainen jälkikasvukyy (Eteläisen tyypin lajike) 6000 4000 Satoero Switchiin -419 kg ka 2000 0 Lähde: Laine ym. 2013. Virallisten lajikekokeiden tuloksia 2006-2013
Sulavuuden laskunopeudessa on eroja Kuva:Https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/Nurmiasiantuntijapaiva_6.5.2010 /864E7619BC1B7253E040A8C0023C67D6 Hyvä sulavuus (D-arvo) D-arvon säilyvyys (Hidas lasku antaa aikaa sadonkorjuuseen urakoitsijoiden käyttö)
Nurmen perustaminen Monivuotisten rikkojen ruiskutus/(pikakesannointi) ennen vanhan nurmen kyntöä Perustamisvuoden suojakasvusto Varjostus pois (rikat keväällä, suojakasvin korjuu ajoissa) Mailasilla suojakasvi pois jo heinäkuussa ellei suojakasvi ole erittäin harva. Nurmisiemenen tasainen kylvö Ristikylvö suorakylvökoneilla tai hajakylvö, jyräys
Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet? Anu Ellä ProAgria Länsi- Suomi 2015
Täydennyskylvön kolme sääntöä 1. Maakosketus Kuloheinä pois Ei sammalta tai kylänurmikkaa 2. Maa kosteus Lumen sulamiskosteuteen (apilat) Syyskosteuteen (ei apilat) 3. Kilpaileva varjostus pidetään poissa Leveälehtisten rikkojen poisto Kova N-lannnoitus ->vanhan heinän voimakas kasvu ja lakoutuminen Lähde: http://www.omafra.gov.on.ca/english/crops/f ield/news/croptalk/2011/ct-1111a3.htm
Täydentämisee käytetty seos 10 kg/ha A. Täydentäminen herneiden alle perustetussa tai harvan rivivälin nurmissa 1. vuonna B. (Apilan lisäys alsike ja valkoapila 1. nurmivuonna, aukkoisissa nurmissa myös puna-apila) C. Täydennys vuosittain jos käytetään seoksessa englanninraiheinää tai rainataa D. Täydentäminen 2. (tai 3.vuonna) E. Täydentäminen nurmen lopettamisvuonna raiheinillä Apilan täydennyskylvö onnistuu keväällä roudan päälle hyvin. Heinät onnistuvat heikoimmin. Sinimailasta ei pääsäntöisesti voida täydennyskylvää.
Fysikaalinen ja Biologinen ulottuvuus ja sään ääriilmiöt Hyvärakenteisessa maassa on ¼ vettä ja ¼ ilmaa. Loput kiintoainesta 1 % orgaanista ainetta pidättää 5 mm sadevettä http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/luomuvakka/fi_fi/tapahtumat 2013/_files/89065256957249564/default/luomu_maan_rakenne_24.1. 2013.pdf
Maan rakenteen ylläpito ja korjaustarpeet
tässä ei kasva mikään, yritä sinä - todella tiukka ja kuiva savimaa Maan rakenteen tiiviys ja heikko vesitalous rajoittavat kasvua. Va ja valkoapila kasvavat. Renkaan jäljissä pelkkä valkoapila. Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi 2015
Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä (huulisolujen toiminta -> yhteyttäminen, valkuaisaineiden muodostuminen) Heikko maan rakenne (ravinteiden ja veden otto ja typensidonta) Mangaanin puutos (valk. aineiden muodostuminen, yhteyttäminen, typen hyväksikäyttö, ligniinin muod.) Niin auttaako lisätyppi?
Osaamisen tueksi - ProAgria Nurmipaketit NurmiToiminta (560 +alv) Kasvustohavainnot Yhteydenpito Palautekeskustelu NurmiTuotto (960 +alv) Kasvustohavainnot Yhteydenpito Rehuntuotannon kehityskeskustelu Kasvintuotannon talouslaskelma NurmiKasvu Räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan Suunnitelmien tarkentaminen Viljely-suunnittelu Tuotantokustannus-laskelma Kehityskeskustelu Kasvustokäynti
Käytännön kokemus jakoon - Nurmet nousuun BM-pienryhmät P-Savossa 2 Maitotilojen ryhmää meneillään ja tulossa lihatilojen ryhmät ProAgria Länsi- Suomessa 7 ryhmää kokoontumut jo 3 vuotta 1. vuoden aikana 4-5 päivää ryhmän valitsemista teemoista