Siikajoki, Jokivarren osayleiskaava

Siikajoki - Jokivarren osayleiskaava Vastineet Jokivarren osayleiskaavan luonnosvaiheen palautteeseen: - 11 kpl lausuntoja - 14 kpl mielipiteitä Lausunnot: 1. POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella eri yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: 1.1 Alueidenkäyttöyksikkö Siikajoen jokivarren osayleiskaavan laatimisesta on päätetty vuonna 2008 ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu on järjestetty 18.8.2009. Kaavoituksessa on pidetty taukoa, koska Ruukin keskustaajaman osayleiskaavoitusta on haluttu viedä eteenpäin. Jokivarren osayleiskaavasta on järjestetty toinen viranomaisneuvottelu 31.5.2012. Siikajoen kunnanhallitus on hyväksynyt 18.6.2012 (207 ) osayleiskaavan muutos- ja laajennusluonnoksen ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman asetettavaksi nähtäville. Kaavaselostus: Kaavaselostuksessa on kuvattu maankäytön nykytilanne sekä suunnittelutilanne. Selostuksen liitekartoilla on osoitettu alustavat rakentamisen edullisuusvyöhykkeet, tulvarannat ja -niityt, nykytilanne (0-kaava) sekä emätilajako. Selostuksen liitteenä on luontoselvitys karttoineen. Kartoilla on esitetty arvokkaat luontokohteet sekä merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Siikajokivarren emätilatarkastelua ei ole selostuksessa avattu. Rantarakentamisen osalta tulee selostaa, minkälaiseen mitoitukseen uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen perustuu. Esimerkiksi Siikajoen pohjoisrannalla olevan tilan Suutari (12:13) rantaviiva on osoitettu rakentamiseen lähes 100 prosenttisesti. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on kaavatyössä käytetty vanhan Siikajoen kunnan kulttuuriympäristöohjelmaa Joki virtaa. Kaavaselostuksessa tulee olla kuvaus varsinkin uusista paikallisesti merkittävistä kohteista. Ehdotusvaiheessa selostusta tulee täydentää osayleiskaavan kuvauksella ja vaikutusten arvioinnilla. Kaavakartta ja -määräykset: Kaavakartalla on osoitettu viivarasterimerkinnällä Rakennettu kulttuuriympäristö (Nikolan talo ja kulttuurimaisema). Määräystä tulee täydentää viittauksella maakuntakaavaan. Papinkankaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alueen kaavanmerkintää VU tulee täydentää indeksillä, jolla ohjataan alueen suunnittelua ja toteuttamista niin, että alueen polveileva ja kulumiselle herkkä maasto säilyy. Kaavaan on lisätty Vartinojan tuulivoimapuistoa palvelevan voimajohdon varaus. Kaavakartalle tulisi osoittaa tulvarannat ja -niityt, vaikka tulva-alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien kohteiden kaavamääräystä on täydennetty viranomaisneuvotteluun jälkeen. Kaavakartalla on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaan Nikolan umpipihan alue Museoviraston rajauksen mukaisesti. Lisäksi lähes sama alue on osoitettu

pistekatkoviivalle merkinnällä Tarkemman suunnittelun tarve. Asiakirjoista ei selviä, mitä tarkemmalla suunnittelulla tarkoitetaan. Yleiskaavan ensimmäinen yleismääräys tulee muuttaa seuraavasti: Osayleiskaavaa voidaan käyttää rantavyöhykkeellä tavanomaisen, omarantaisen asuin- ja lomarakennuksen rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 :n mukaisesti. Osayleiskaavaa voidaan käyttää kyläalueilla MRL 44 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen asuin- ja lomarakentamiseen osoitetuilla alueilla. Tämä yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta. 1.2 Luonnonsuojeluyksikkö Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden rajaus on tehty riittävästi. Kohteiden lisämääräykset ovat puutteellisia, eivätkä välttämättä sellaisenaan turvaa alueiden arvojen säilymistä. Kaavamerkintöjä tulee täydentää lisämääräyksin, jotka varmistavat kohteiden arvojen säilymisen. Kaavakartassa seuraavien luo-kohteiden numerointi on vaihtunut: Pihlajaniemen puronvarsilehto (luo-3, merkintöjen selityksissä nro 1) ja uhanalaisten ja harvinaisten kasvien esiintymä (luo-1, merkintöjen selityksissä nro 3). Numerointi tulee korjata. 1.3 Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavan jätevesihuoltoa koskeva yleismääräys tulisi täydentää seuraavaan muotoon: Viemärilaitoksen toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä syntyvät jätevedet on aina Vesihuoltolain edellytysten täyttyessä johdettava yleiseen viemäriin. Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä tulisi kiinteistöt ensisijaisesti liittää viemäriin. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä YSL 3 a luvun, asetuksen (Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) ja kunnan ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. 1.4 Vesivarayksikkö Rakentamiskorkeus: Tulvavahingolle alttiiden rakenneosien tulee Siikajoen ranta-alueelle rakennettaessa olla vähintään 1,0 m kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvavedenkorkeuden yläpuolella. Ranta- alueelle rakennettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon mahdollinen rannan sortuma- ja vyörymäriski. Jatkotoimet Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään sen jälkeen, kun osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet, ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kaava-asiakirjat korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla. Emätilaselvitystä avataan selostuksessa ja mitoitusta tarkennetaan. Lisäksi emätilaselvityksen mukaan laskettu mitoitus ja rakennusoikeudet tarkistetaan ja virheellisyydet korjataan. Paikallisesti merkittäviä kohteita kuvaillaan, VU-merkintää tarkennetaan ja tulvarannat osoitetaan. Yleismääräyksiä muutetaan lausunnon mukaisesti ja luo-kohteiden numerointi tarkistetaan lausunnon mukaisesti. Nikolan alueen tarkemman suunnittelun tarvetta selvennetään.

2. MUSEOVIRASTO Museovirasto on lausunnossaan 17.6.2009 (Dnro 293/303/2009) kaavan oas:sta esittänyt, että Papinkankaan laaja pyyntikuoppa-alue (muinaisjäännösrekisterin tunnus 748010001), valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistoalue, merkitään kaavaan SM-aluevarauksena Muinaismuistoalue (turkoosi). Kaavaluonnoksessa kohde on osoitettu VU-aluevarauksen osana. Kohde ulottuu osittain myös kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle, eikä ole kokonaisuudessaan kartoitettu. Papinkankaan merkintä pyydetään muuttamaan lausunnon mukaiseksi, jolloin alueen päämaankäyttö on muinaisjäännös ja sen suojelu. Merkintä ei ole esteenä alueen käytölle ulkoiluun ja virkistymiseen. Myös metsätalous maaperän käsittelyä lukuun ottamatta on sallittu. Vuoden 2010 inventoinnissa paikannetun Jaakolankankaan (tunnus1000016966) pyyntikuoppa-alueen merkintä ei vastaa inventointitietoja, joiden mukaan pyyntikuoppa- ym. muinaisjäännösalue on pääosin kaavaan merkittyä idempänä ja sitä laajempi. Kohde on tarpeen merkitä kaavaan inventoinnin koordinaattipisteiden ja valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin mukaisesti. Myös tämä pyyntikuoppasysteemi muodostaa yhtenäisen ja laajahkon alueen, jonka osoittaminen Papinkankaan tapaan SM-aluevarauksena on tarpeen. Siikajoen vireillä olleiden kaavojen yhteydessä vuonna 2010 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa ei selvitetty vanhojen karttojen sisältämää tietoa historiallisen ajan asutuksesta. Kaavaselostuksessa todetaan kaavakonsultin sittemmin selvittäneen karttojen ja asiakirjojen perusteella alueiden asutushistorian. Selvityksen tulokset jäävät kuitenkin epäselviksi, eivätkä vaikutukset maankäyttöön ole arvioitavissa, kun lähdeaineistosta ilmeneviä mahdollisia historiallisen ajan muinaisjäännöskohteita ei ole tarkastettu maastossa arkeologisesti. Yksi historiallisen ajan asutuskohde (Penttilä) on kuitenkin vuoden 2010 inventoinnissa tarkastettu, ja se on merkitty kaavaan. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä ja lienee myöhäisessä pellonraivauksessa pääosin tuhoutunut. Irtolöytökohteiden Kärnä ja Ala-Haho merkitseminen kaavaan ei ole tarpeen. Rakennetun ympäristön suojelun osalta kaavan osallinen viranomainen ja lausunnonantaja on Pohjois- Pohjanmaan museo. Kaava-asiakirjat korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla. SM-alueet lisätään ja irtolöytökohteet poistetaan. 3. ALUEHALLINTOVIRASTO (...) Siikajoen kunta pyytää lausuntoa 1.9.2012 mennessä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vireillä olevista Siikajoen kunnan alueen osayleiskaavoista. Osa kaavoista on ehdotus- ja osa luonnosvaiheessa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue on tutustunut kaavaluonnoksiin ja kaavaehdotuksiin. Vastuualue toteaa yleisesti kaavoihin liittyen, että on tärkeää, että jokivartta koskevissa kaavoissa on huomioitu tulvaherkät alueet ja kaavamääräyksissä huomioidaan tähän liittyvät rakentamisen rajoitukset. Etenkin pysyvän asutuksen osalta on tärkeää, ettei tulvan aiheuttamaa rakenteiden kastumista ja sitä kautta

mahdollisten sisäilmahaittojen syntymistä pääse muodostumaan. Samoin meluherkät alueet on huomioitu omilla kaavamääräyksillä. Vastuualue toteaa, että Vartinojan ja Isonnevan tuulipuistohankkeiden YVA menettelyssä ja osayleiskaavoituksessa esille tulevat vaikutukset saattavat ulottua myös Siikajoen Jokivarren osayleiskaavaluonnoksen ja Siikajoen osayleiskaavan muutos- ja laajennusluonnoksen mukaisille kaava-alueille. Etenkin melu ja vilkkumisvaikutukset tulisi huomioida eri kaavoissa yhteisvaikutuksena. Tuulipuistohankkeilla voi mahdollisesti olla vaikutuksia myös laajemmille alueille. (...) Siikajoen kunnan terveydensuojelulain (763/1 994) mukaisista asioista vastaa Kalajoen kaupungin perusturvalautakunta. (...) Kaava-asiakirjoja korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla: Vartinojan ja Isonnevan tuulipuistohankkeiden YVA-menettelyssä ja osayleiskaavoituksessa esille tulevat vaikutukset tarkistetaan etenkin melu- ja vilkkumisvaikutusten osalta. 4. RAAHEN KAUPUNKI, RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖ Siikajoen kunta on laatimassa Siikajoenjokivarren osayleiskaavaa Siikajoen kylän ja Revonlahden välillä rajoittuen mainittujen kylien nykyisiin osayleiskaavoihin. Suunnittelualue käsittää jokivarren alueen molemmin puolin Siikajokea. Kaava-alue on noin 640 ha ja jokirantaa on noin 11 km. Osayleiskaavassa on osoitettu noin 50 uutta rakennuspaikkaa, joista rantaan rajoittuvia on 29. Suurin osa on asuinpientalojen rakennuspaikkoja, loma-asuntopaikkoja on 4 kpl. Rakentamisen määrää voi pitää kohtuullisena. Uusien paikkojen merkintä myös pisteellä selkiyttää rakentamisen määrän tulkintaa. Kaavasta puuttuu tavoitevuosi. Jokivarren osayleiskaava tukeutuu alueen nykyiseen maankäyttöön eikä kaavassa esitetty maankäyttö poikkea kovin suuresti nykykäytöstä. Nykytilanteeseen nähden uutena varauksena on tuulivoimaloita palvelevan voimalinjan aluevaraus Papinkankaan länsipuolelta. Uusi rakentaminen on osoitettu samaan tapaan kuin nykyinenkin Siikajoen Ylipäänkylän toteutunut rakentaminen. Siikajokivarsi säilyy tällä osallaan edelleen väljänä lukuun ottamatta aiemmin tiheään rakennettua Laurilankosken rantaa (Ylilaurilan maata). Kaavaluonnoksessa on esitetty paljon uutta rakentamista Suutarin kohdalle, joka poikkeaa muusta kylälle osoitetusta rakentamisesta. Kaavamerkinnöissä tarkemman suunnittelun tarvealueen (kaavamerkintä tark) perusteet tulisi avata. Alue on osoitettu pääosin rannan tausta-alueelle. Laurilan tilan omistaja on esittänyt rakennusvalvonnalle ja ympäristötoimelle ajatuksia tilan tulevasta maankäytöstä. Kaavaan tulee selvittää maanomistajan suunnitelmia ja käyttötarkoitusta. Jokivarren osayleiskaava-alueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennuskohde Nikola. Sen ympäristössä molemmin puolin jokea on kaavassa osoitettu rakennettu kulttuuriympäristö. Tälle voisi kaavassa osoittaa tavoitteellisen määräyksen alueella tapahtuvaa rakentamista ja maankäyttöä varten. Muuten muinaismuistokohteet ja kulttuuriympäristökohteiden kaavamääräykset ovat perusteltuja. Maakunnallisesti merkittävästä tiejaksosta on kaavassa jäänyt pois kaavamääräys. Esitetyllä tavalla osayleiskaava ei ohjaa

tien tai sen lähialueen vastaista maankäyttöä. Myös luonnon monimuotoisuutta edustavista kohteista puuttuu määräys näiden kohteiden ja niiden lähialueella tapahtuvasta maankäytöstä. Jokivarren osayleiskaavan kautta on esitetty uusi voimalinjavaraus tuulivoimarakentamisen sähkönsiirtoa varten. Linjaus on luonteva lukuun ottamatta pohjoisreunaa, jossa se kulkee osaksi Papinkankaan muinaismuistoalueen kautta. Kuten Siikajoen osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa myös tässä Jokivarren osayleiskaavassa Siikajoen saaret voisi osoittaa virkistysaluemerkinnän sijaan maisemanhoitoalueina tai maa- ja metsätalousalueina. Nykyisellään saarten virkistyskäyttö on vähäinen. Joen tulvatilannetta kuvaavat pisteet tulvan ylimmät korkeuksista selkiyttävät rakennusluvissa käytettäviä kosteudelle alttiiden rakennusosien korkomääräyksien antamista. Korkotietojen järjestelmä (esim. N60) tulee osoittaa kaavamerkintöjen yhteydessä. Kaava-asiakirjat korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla, mm. tavoitevuosi merkitään, tiheämmän rakentamisen alueiden perusteluja lisätään selostukseen, kultt.hist. tie merkitään ja määräyksen sisältöä tarkennetaan. Samoin luo-kohteiden määräystä tarkennetaan. 5. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Pelastusviranomainen on tutustunut Siikajoen, Jokivarren ja Ruukin osayleiskaavojen muutos- ja laajennusluonnoksiin ja tarkastellut pelastuslaitoksen näkökulmasta tärkeitä asioita: liikenneturvallisuuden, yritys- ja laitoskohteiden, kulttuurihistoriallisten kohteiden ja tulvariskien huomioimiset. Näiden pohjalta tarkasteltuna esitetyt osayleiskaavan muutos- ja laajennusluonnokset kelpaavat pelastusviranomaiselle. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 6. PAAVOLAN VESI OY Paavolan Vesi Oy esittää lausuntonaan seuraavaa: Alueella on kattava vesijohtoverkosto, mutta kuten kaavaselostuksesta ilmenee, alueella ei ole vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa. Mahdollisen tulevan viemäriverkoston suunnittelua ja toteutusta varten on hyvä, että ko. osayleiskaavassa on nyt suhteellisen tarkasti määritelty suunnittelualueen tuleva maankäyttö. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä.

7. FINGRID 8. PPO Osayleiskaavan alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja, joten näin ollen yhtiöllä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. PPO-Yhtiöt Oy:llä ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 9. KOTISEUTUYHDISTYS Siikajoen kunta on laatimassa Siikajoen jokivarren osayleiskaavaa Siikajoen kylän ja Revonlahden välillä rajoittuen mainittujen kylien nykyisiin osayleiskaavoihin. Siikajoen kunta on pyytänyt kaavaluonnoksesta myös Siikajoen kotiseutuyhdistykseltä lausuntoa. Suunnittelualue käsittää jokivarren alueen molemmin puolin Siikajokea. Kaava-alue on noin 640 ha ja jokivartta on noin 5,5 km. Siten joen rantaviivaa on noin 11 km. Osayleiskaavassa on osoitettu noin 50 uutta rakennuspaikkaa, joista rantaan rajoittuvia on 29. Suurin osa on asuinpientalojen rakennuspaikkoja, loma-asuntopaikkoja on 4 kpl. Nykytilanteeseen nähden uutena varauksena on tuulivoimaloita palvelevan voimalinjan aluevaraus Papinkankaan länsipuolelta. Siikajoen kotiseutuyhdistys Siikajoki-Seura esittää lausuntonaan, että Jokivarren osayleiskaava tukeutuu vahvasti alueen nykyiseen maankäyttöön eikä kaavassa esitetty maankäyttö poikkea kovin suuresti nykykäytöstä. Rakentamisen määrää voi pitää kohtuullisena, mikäli kaavan tavoitevuotena on yleensä yleiskaavoissa pidetty 15 20 vuotta. Kaavaluonnoksesta kuitenkin puuttuu kaavan tavoitevuosi, jonka johdosta suunniteltua rakentamisen tulevaa määrää on hankala arvioida. Uusi rakentaminen on osoitettu luontevasti samaan tapaan kuin vanha Siikajoen Ylipäänkylän toteutunut rakentaminen. Siikajokivarsi säilyy tällä osallaan edelleen väljänä lukuun ottamatta Laurilankosken pohjoisrantoja. Laurilankosken alue on ennestään tiheästi rakennettu ja kaavaluonnoksessa on esitetty paljon uutta rakentamista Suutarin kohdalle. Tällä alueella ranta sulkeutuu muilta käyttäjiltä pitkähköltä matkalta. Jokivarren osayleiskaava-alueella on yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennuskohde, Nikola. Siikajoki-Seurassa on seurattu hyvin huolissaan, kun kyseinen kohde on kiinteistön hoidon ja huolenpidon puuttuessa alkanut nopeasti rapistua. Kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot ovat selvästi alentuneet rakennusten rapistuessa ja luhistuessa. Nikolan valtakunnallisesti merkittävän kohteen lisäksi suunnittelualueella on useita paikallisesti merkittäviä kohteita, joiden säilymistä on tuettu hyvin kaavaan otetulla osayleis-

kaavamääräyksillä. Kohteet ovat perusteltuja ja ne on valittu melko tuoreen Siikajoen kulttuuriympäristöohjelman esittämistä kohteista. Maakunnallisesti merkittävästä tiejaksosta (maantie nro 807, Siikajoentie) on kaavassa jäänyt pois ohjeistus / määräys tämän tiejakson arvojen säilyttämisestä. Esitetyllä tavalla osayleiskaava ei ohjaa tien tai sen lähialueen vastaista maankäyttöä. Tien kunnostaminen esim. päällystämällä tulee voida mahdollistaa. Sen sijaan tien linjaukseen tehtäviä muutoksia tulee harkita kriittisen huolella. Jokivarren osayleiskaava-alueella on useita inventoituja muinaisjäännöskohteita, jotka on otettu mukaan osayleiskaavaan ja niiden säilymiseksi on annettu turvaava kaavamääräys. Muinaismuistokohteista Kärnänkosken lohipadon jäämistö olisi ansainnut paikkansa muinaisjäännösten luettelossa ja kaavassa. Esitetty uusi voimalinjavaraus kulkee osaksi Papinkankaan muinaismuistoalueen kautta. Ellei linjausta voida muuttaa, voimalinja samoin kuin tuulivoimaloille rakennettava / parannettava kulkuyhteys tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei muinaismuistokohde tuhoudu tai sen arvo ei alene. Luonnon monimuotoisuutta edustavat kohteet on merkitty osayleiskaavakarttaan hyvin. Kaavamerkinnässä voisi olla myös esitys näiden kohteiden säilyttämisestä. Jokivarren osayleiskaavassa Siikajoen saaret on osoitettu virkistysaluemerkinnällä. Näille saarille voisi olla parempi mm. Siikajoen rantayleiskaavassa käytetty maisemanhoitoaluemerkintä. Nykyisellään saarten virkistyskäyttö on vähäinen. Joen tulvatilannetta kuvaavat tulvan ylimmät korkotiedot ovat hyviä merkintöjä ja ne selkiyttävät rakennusluvissa käytettäviä kosteudelle alttiiden rakennusosien korkomääräyksien antamista. Näin vältytään rakennuksille korkean tulvan aiheuttamilta vahingoilta. Kaava-asiakirjat korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla; mm. tavoitevuosi merkitään, tiheämmän rakentamisen alueiden perusteluja lisätään selostukseen, kultt.hist. tie merkitään ja määräyksen sisältöä tarkennetaan. Samoin luo-kohteiden määräystä tarkennetaan. Kärnänkosken lohipadon raunioiden merkitsemistä kaavaan tutkitaan. Tulvaniityille ja saarille annetaan yhdenmukainen merkintä Siikajoen rantayleiskaavan kanssa. 10. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Siikajokivarren osayleiskaavan luonnoksessa Suutarin alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoalueita (AP). Alue sijaitsee energiahuollon alueen (EN) läheisyydessä joen rannalla. Asuinalue on toteutettava siten, ettei energiahuollon alueesta aiheudu terveydellistä haittaa asukkaille (763/1994, 2 ). Joen varteen osoitettujen rakennukset tulee sijoittaa siten, ettei joen tulviminen aiheuta asuntoihin kosteusvaurioista johtuvaa terveyshaittaa (763/1994, 26 ). Kalajoen ympäristöterveydenhuolto kehottaa kiinnittämään huomiota asuntojen raitisilmaventtiilien sijoitukseen ja ääneneristykseen teiden varsilla siten, ettei haju- tai meluhaittoja aiheudu. Asuntoihin ei saa aiheutua haju- tai meluhaittaa (763/1994, 26 ).

Liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota siten, ettei terveydelle voi aiheutua haittaa (esim. päiväkotien, hoitokotien ja vastaavien terveydensuojelullisesti herkkien kohteiden liikennejärjestelyt). Siikajokivarren osayleiskaavan luonnoksen asunnoissa tulee varmistaa, että talousvetenä käytettävä vesi on terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa (763/1994, 17 ). Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa (763/1994, 22 ). Penttilän ja Heikkalan läheisyyteen osoitetut pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) sijaitsevat osittain maatilan ohjeellisella suojavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä. Kalajoen ympäristöterveydenhuolto kehottaa sijoittamaan asuntoalueet siten, ettei maatilan suojavyöhykkeen toimintaperiaate heikkene. Maatilojen suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää naapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. Uuden AP:n sijoittamisessa otetaan huomioon voimalinjan johtokatua koskevat rakentamisrajoitteet ja niiden lisäksi linjojen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien mahdolliset terveydelliset haittavaikutukset (ionisoimaton säteily). Voimalinjan läheisyyteen rakentamista koskevat rajoitteet, joiden mukaan sähköturvallisuussyistä asuinrakennusta ei saa rakentaa johtoalueelle, joka ulottuu 20 30 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjalta. Tulvavaara ja meluntorjunta huomioidaan kaavamääräyksessä. Asuinalueiden sijoittumista maatilojen suojavyöhykkeille tarkastellaan tarkemmin. Usein kyseessä on tilan omille maille osoitettu rakentaminen. Maatilojen tämänhetkinen tuotantosuunta ja laajuus tarkistetaan. 11. POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO Siikajoen kunnan Jokivarren osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa on rakennetun kulttuuriympäristön osalta käytetty selvitysmateriaalina vuonna 2010 julkaistu Joki virtaa - Vanhan Siikajoen kunnan kulttuuriympäristö-ohjelmaa sekä Museoviraston vuonna 2009 vahvistettua Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt - inventointia. Selvitysmateriaalin perusteella on löydetty yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde Nikolan umpipiha sekä kymmenen paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta. Jokivarren osayleiskaavaluonnoksesta on jätetty pois kaksi kaavan suunnittelualueella kulttuuriympäristöohjelman mukaan sijaitsevaa paikallisesti merkittävää kohdetta: HUHA (inv. n:o 43) ja SUUTARI (inv. n:o 41). Perustelut kohteiden poisjättämiselle tulee esittää kaavaselostuksessa tai kohteet tulee lisätä kaavakarttaan paikallisesti merkittävinä kulttuurihistoriallisina kohteina. Kaavakartan suojelukohteiden numerointi poikkeaa kulttuuriympäristöohjelmassa olevista kohdenumeroinneista. Kaavakarttaan on kohteen perään merkitty sulkeisiin lisäksi inven-

tointinumero, mutta sekään ei vastaa kulttuuriympäristöohjelman numerointia. Kohdenumerointi tulisi yhtenäistää sekaantumisten välttämiseksi. Kaavakartassa on Nikolan umpipihan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö merkitty päällekkäisesti kahdenlaisella kaavamerkinnällä: vaakarasteroinnilla ja pistekatkoviivalla. Vaakarasteroinnin voi poistaa, koska sen aluerajaus ei vastaa Valtioneuvoston vahvistamaa Nikolan umpipihan suojelualuerajausta. Sen sijaan neliöllä merkitty rakennuskohde sekä sen ympärillä olevalla pistekatkoviivalla merkitty aluerajaus on esitetty asianmukaisesti. Kaavamerkinnän tekstin voisi muuttaa muotoon: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, 40. Nikolan umpipiha. Suojelumerkintöjen kaavamääräystekstit ovat ympäristöministeriön suositusten mukaiset ja niihin ei ole huomautettavaa. Paikallisesti merkittävien kohteiden listaa ja numerointia tarkistetaan: puuttuvat kohteet lisätään ja numerointi korjataan. Vaakarasteroinnilla osoitetaan alueen laajempaa maisemallisesti merkittävää kokonaisuutta, joka perustuu mm. kaavatyön maisemaselvitykseen. Mielipiteet: 12. Pekka Törmälä Haluaisin Sillanoja, Siikajoki, Siikajoki 31:72 tilalle kaavoituksen. Aihe: Jokivarren osayleiskaava. Pyydän huomioimaan tilalleni Sillanoja II, rek.no: 31:72, yhden rakennuspaikan. Tilalle lisätään uusi rakennuspaikka. Se sijoittuu tien taakse jyrkän jokirannan osuuden kohdalle ja siten rantavyöhykkeeksi määritellyn alueen ulkopuolelle. 13. Tarja ja Esko Hirvaskari Esitys: rakennuspaikan siirto toiselle palstalle. Kiinteistö R:No 11:25 on jakautunut kahteen palstaan, joista toinen sijaitsee Siikajoen rannassa ja toinen Siikajoki-Revonlahti -tien vieressä. Kaavaluonnoksessa on rannalla sijaitseva palsta osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja tien vieressä sijaitseva palsta pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jolle on sijoitettu uusi rakennuspaikka. Siikajoen kunnanhallitus on 29.3.2010 hyväksynyt hakemamme poikkeusluvan rakentaa loma-asunto ja sauna kiinteistön rannan puoleiselle palstalle. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on kuitenkin edellyttänyt, että kiinteistön rakennusoikeus tutkitaan oikeusvaikutteisella kaavalla, ennen kuin rakennusoikeus rantapalstalle myönnetään. Esitämme että rakennuspaikka siirretään tien vierestä kunnanhallituksen hyväksymän poikkeamisluvan mukaiseen paikkaan ja rantapalsta osoitetaan asuntoalueeksi, jolloin tienviereinen paista puolestaan voitaisiin osoittaa M-alueeksi. Näin muutoksella ei ole vaikutusta M- ja AP-alueiden kokonaispinta-aloihin. Rantapalstalle on olemassa oleva tieyhteys.

Rantavyöhykkeelle osoitettava uusi rakentaminen tulee tutkia emätilatarkastelun ja siitä johdettavan mitoituksen kautta. Kyseinen emätila (Yli-Laurila) on ylittänyt rakennusoikeutensa nelinkertaisesti, eikä rantaan voida osoittaa uutta rakentamista. Emätilalla on rantaviivaa 385 metriä ja se oikeuttaa valitulla mitoituksella 2,3 rakennuspaikkaan rantavyöhykkeellä. Emätilan alueesta lohkotuille tiloille on jo toteutettu yhteensä 8 rantarakennuspaikkaa, joten uusille rakennuspaikoille ei enää ole mahdollisuuksia. 14. Reijo Vuorinen Valitun mitoituksen noudattaminen kunnioittaa MRL:n periaatetta maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Siikajoella Ylipään kylässä sijaitseva omistamani tila PYSÄYS, jonka kiinteistötunnus on 748-404-14-23. Tilan kokonaispinta on 26,3797 hehtaaria. Mielipiteen sisältö 1. Rakennusoikeus tilalla 14:23 Jokivarren osayleiskaavaluonnoksessa uudet rakennuspaikat on kunnanhallituksen esittelytekstin mukaan kaavassa osoitettu kantatilaselvityksen ja maanomistajien toiveiden pohjalta. Kaavaluonnoksessa tilalle 14:23 ei ole kuitenkaan osoitettu lainkaan rakennusoikeutta. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteuttamiseksi tulee myös tilalle 14:23 kaavassa osoittaa rakennusoikeutta vastaavasti kuin muille maanomistajille. Ottaen huomioon kaavaluonnoksessa huomattavasti pienemmille tiloille (esim. 14:21 ja 12:9) myönnetyt rakennusoikeudet edellytän, että vastaava rakennusoikeus myönnetään myös tilalle 14:23. Rakennusoikeuden määrä tilallani tulee suhteuttaa tilan pinta-alaan nähden vastaavaksi hehtaaria kohden kuin esimerkiksi tiloilla 14:21 ja 12:9. Omistamani tila sijaitsee kaavoitusasiakirjojen mukaisesti rakentamisen edullisuusvyöhykkeellä, joka on tiivistyvää kyläaluetta ja jolla ei ole rakentamisen rajoituksia. Esitän, että ko. tilalla tiestä joelle päin oleva alue merkitään kokonaisuudessaan rakennusmaaksi, johon tulee kaavassa merkitä 4 rakennuspaikkaa. 2. Voimansiirtolinjan sijoittuminen tilalle 14:23 Jokivarren osayleiskaavaluonnoksessa tuulipuistojen suunniteltu voimansiirtojohto kulkee tilan 14:23 lävitse. Sähkölinja on kaavaluonnoksessa sijoitettu tilan läpi meneväksi noin 700 metrin matkalla ja vie näin ollen 50 metriä leveänä metsätalousmaasta noin 3,5 hehtaaria pysyvästi pois metsätalouskäytöstä. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa, koska metsä jää pysyvästi pois hyötykäytöstä, korvaukset sähkölinjan rakentamisesta ovat pienet ja sähkölinjamerkintä yleiskaavassa estää pysyvästi linjan läheisyyteen rakentamisen. Koska kaavaluonnoksessa esitetään tilan lävitse meneväksi voimalinja, tulee voimalinjasta saada vastaavasti korvauksena enemmän rakennusoikeutta kuin sellaiset maanomistajat, joiden maille voimalinjaa ei tule. Esitän, että voimalinjan aiheuttaman haitan korvaamiseksi tilalle 14:23 muodostetaan kaksi ylimääräistä rakennuspaikkaa ylitse kohdan 1. mukaisen mitoitusarvon. Tämä lisärakennusoikeus voidaan sijoittaa tien eteläpuolelle. ( ) Lopuksi voi todeta, että Siikajoen kunnanhallituksen pöytäkirjassa 18.6.2012, 207 päätöksestä jää ainakin minulle epäselväksi, onko nähtävänä kaavaluonnos vai kaavaehdotus. ( ) Toivon Siikajoen kunnalta aktiivista yhteistyötä kaavan laadinnassa.

Mielipiteen esittäjän omistama alue ei ole rantavyöhykettä. Paikalle voidaan osoittaa esim. 2 uutta rakennuspaikkaa. Myös Siikajoentien eteläpuolelle voidaan osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Edellinen nähtävilläolo oli luonnosvaihetta. Ehdotusvaiheen nähtäville asettaminen ajoittuu maaliskuulle 2013. 15. Matti Laurila Omistan Siikajoen ylipäästä synnyinkotitilani Laurila no 748-404-11-21 ja Yli-Laurilan 748-404-11-39. Liitekartassa keltaisella merkittynä. Laurilan tila on jaettu 1913-1915 kolmeksi tilaksi Laurila, Yli-Laurila ja Pikku-Laurila. Tilojen historian tutkimuksessa olen päässyt vuoteen 1660. Laurilan tilan päärakennuksessa on asuttu jo vuodesta 1803. Alkuperäiset hirret ovat edelleen talon sisällä. Äitini asuu edelleen talossa. Pyydän että kantatilarajaus kartoissa korjataan. Vesa Ojanperän kantatilaselvitys vuodelta 2007 on korjattava myös. Laurilan tilasta 11-21 ei ole lohkaistu yhtään palasta vuoden 1917 jälkeen. Lukuunottamatta maakappaletta Relletistä. Toisin sanoen sitä ei ole rasitettu rakentamalla. 100 vuoteen pihapiiriin ei ole rakennettu uudisrakennusta lukuunottamatta yhtä latoa. Tonttivaraukset: Kartassa olen merkinnyt kaksi rakennuspaikkaa, ympyrä mahdollista asuntorakentamista varten. Toinen paikka merkitty kehystetyllä suorakaiteella jossa risti. Tämän rakennuspaikan tilaluokitusta voisi muuttaa. Rakennukseen tulisi tila jota voitaisiin vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin yksityisille ja yhteisöille. ( ) Maisemahan on tosi upea kun rakennus olisi jokitöyräällä josta suora näkymä Laurilankoskeen. Tämä rakennuspaikka olisi oikein ja kohtuullista ottaen huomioon tilan ikä ja se ettei siihen ole rakennettu sataan vuoteen uudisrakennuksia. ( ) Emätilaselvitys korjataan mielipiteen esittäjän esiin tuomien tietojen pohjalta. Mitoitusasia on tarkistettu korjatun emätilaselvityksen kautta eikä tilalla ole käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Tämähän ei silti estä pihapiirin täydennysrakentamista! Uusi asuinrakennuspaikka merkitään rantavyöhykkeen ulkopuolelle ja tilan pääpaikan merkintää muutetaan siten, että sallitaan pienimuotoinen matkailuun tai palveluun liittyvä toiminta (AP-3). Mielipiteen esittäjään ollaan yhteydessä. 16. Pekka Rautio Pyytäisin arvoisaa kaavoittaja ja kunnanhallitusta huomioimaan Myllyojan tilan 15:16 ehdotetun rakennuspaikkamuutoksen liitteen mukaisesti. Pyytäisin, että rakennuspaikkoja siirretään noin yhden rakennuspaikan verran jokivartta ylöspäin. Ehdottamassani paikassa on paljon paremmat edellytykset halutulle rakennuspaikalle mm. jokimaisemanäkymän suhteen. Maasto on myös korkeampaa ja rakentamiselle sopivampaa kangasmaastoa. Rakennuspaikkoja siirretään kaavakartalla mielipiteen esittäjän toivomalla tavalla. 17. Hilja Raappana Olemme suunnitelleet pihattonavettaa toiselle puolelle tietä nykyisestä talouskeskuksesta. Pihattonavetta tulisi kartassa merkittyyn kohtaan ja laakasiilot pellolle maantien suuntaisesti.

Lietekaivot sijoittuisivat pihaton pohjoispuolelle. Jokirantaan merkitsin tonttivarauksen tulevaa käyttöä varten. Navetan uusi paikka suojaympyröineen merkitään kaavakarttaan. Rakennuspaikka-asia tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta: merkitään yksi uusi rakennuspaikka toiveen mukaisesti, vaikka se sijoittuu osittain maatilan suojaympyrän sisälle. 18. Ritva ja Jari Ala-Aho Jokivarren osayleiskaavaluonnokseen viitaten pyydämme, että kantatila Vikiöstä 8:37 (43), lohkotulle Koskelolle 8:24 kohdalle kaavaan merkittäisiin kaksi rakennusoikeutta jokitörmälle. Asia tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta; Vikiön emätilalla on valitun mitoituksen (6 rak/km) mukaan oikeus 2,34 rantarakennuspaikkaan. Emätilan rantavyöhykkeelle on toteutunut jo kaksi paikkaa, joten tila on jo käyttänyt kaiken laskennallisen rakennusoikeuden. Emätilaselvityksestä johdettua mitoitusta voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti ja erityisesti perustellen tulkita väljemmin. Ranta on tällä kohdalla harvaan rakennettu, eikä rajoittavia tekijöitä (luo-alueita tai maatalouden suojavyöhykettä ole). Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 11.3.2013 asiasta seuraavaa; tilalle Koskelo (8:24) osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka rantavyöhykkeelle. 19. Rauha ja Lauri Vikiön kuolinp., Ritva Ala-Aho ja Rauni Launonen Jokivarren osayleiskaavaluonnokseen viitaten pyydämme, että kantatila Vikiön 8:37 (43) kohdalle kaavaan merkittäisiin rakennusoikeus jokitörmälle. Asia tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta. Vikiön emätilalla on valitun mitoituksen mukaan oikeus 2,34 rantarakennuspaikkaan. Rantavyöhykkeelle on toteutunut jo kaksi paikkaa, joten tila on jo käyttänyt kaiken laskennallisen rakennusoikeuden, eikä uutta paikkaa voida osoittaa rantavyöhykkeelle. Vikiön tilalla on rakennettu paikka (vanha pihapiiri) rantavyöhykkeen tuntumassa. Ks. vastine kohtaan 18. 20. Ay Leinonen & Kumpp., Markku Leinonen Pyydämme ottamaan huomioon kaavan suunnittelussa omistamamme Huhan tilan 13:15 käyttösuunnitelmat. Tila on hankittu matkailukäyttöön ja sinne on suunnitteilla useita lomamökkejä. Toivomme kaavan olevan sellainen, että se mahdollistaa joustavasti mökkien rakentamisen. Asia tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta; kantatila on jo käyttänyt kaiken rakennusoikeuden, eikä uutta paikkaa/paikkoja voida osoittaa rantavyöhykkeelle. Koska kyse on laajemmasta toiminnasta kuin mitä mitoitus sallii, mietitään tarkemman suunnittelun merkintää/tapaa.

21. Juhani Harjapää Esitän yleiskaavaan lisättäväksi tilalle KÄPYLÄ R:o 33:1 (oheisen kartta liitteen mukaisesti) yhtä uutta vakituisen asuinrakennuksen paikkaa ja maatilan talouskeskukseen uutta asuinrakennusta. Maatalouskeskukseen uuden asuinrakennuksen rakentaminen on mahdollista ilman uutta rakennuspaikkaa osoittavaa punaista pallomerkintää. Toisen uuden asuinrakennuksen paikan lisääminen kaavakarttaan näyttää myös mahdolliselta. Se osoitetaan kuitenkin mahdollisimman kauas maatilan suojaympyrästä. 22. Keijo Mustonen Esitän yleiskaavaan lisättäväksi omistamalleni tilalle PAPINNEVA 748-404-30-1 (oheisen kartta liitteen mukaisesti) kahta uutta vakituisen asuinrakennuksen paikkaa. Rakennuspaikat lisätään kaavakarttaan. 23. Keskustan Revonlahden paikallisyhdistys r.p. Yhdistys toteaa tyydytyksellä osayleiskaavan olevan valmistumassa ja siihen asianosaiset ovat mielipiteensä esittäneet. Merkillepantavaa on myös uusien tonttien ranta-alueelle saaminen, joskin yksistään yksityisille maille. Kaava-esitys noudattelee pitkälti Kalajoen valtuustoseminaarissa 22.-23.9.2010 keskusteluissa olleita linjauksia mm. rantavyöhykkeen rajauksesta. Kalajoen seminaarissa keskeiseksi tavoitteeksi nostettiin kunnan omistamia asuinpaikkoja, ja yhtenä mahdollisuutena esille nousi rantakaavan laatiminen Nikolan alueelle, jonne ns. kaunakaupunki voisi laajentua. Kaava olisi tällä alueella suhteellisen tiheä tonttien koon ollessa vähintään 5000 m2. Keskusta Revonlahden paikallisyhdistys edellyttää kuntaa ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin maanomistajien kesken alueen saamiseksi kunnalle ja edelleen kaavoitettavaksi rantatonteiksi, kun isoista kunnan omistuksessa olevista rantatonteista on kova kysyntä, eikä niitä ole kunnalla tarjota. Edelleen osasto esittää alueelle rantakaavan, niin että varsinainen Nikolan talo pihapiireineen säilytetään. Osasto esittää edelleen 110 kv sähkölinjan poistamista tarpeettomana. Kunnanhallitushan joutuu kokonaisuutena katselemaan maankäyttöä ja kun on tiedossa toisen yhtiön toimesta vastaavia vireillä olevia tuulipuistoja Siikajoen eteläpuolella ja sieltä on yhteys Ruukki-Raaheväliselle linjalle. Nikolan tilan hankintaneuvotteluja vaikeuttaa se, että nykyisellä omistajalla on edunvalvoja. Tilanne on herkkä, eikä kunnalla ole intressejä ryhtyä neuvotteluihin, joista voi saada sellaisen kuvan, että kunta pyrkii hyötymään epätyypillisistä omistusoloista. Kaavamerkintä pyritään kuitenkin säilyttämään sellaisena, että alueen rakentaminen on mahdollista tulevaisuudessa tarkemman suunnittelun (esim. asemakaavoituksen) kautta. Tilan rakennusoikeudesta 5 rakennuspaikkaa jää osoittamatta kaavakartalle!

Voimalinjavaraus on Isonevan ja Vartinojan tuulipuistojen kannalta tarpeellinen. Tässä Jokivarren kaavahankkeessa täytyy varautua kyseisten tuulipuistojen sähkönsiirtoon. Lopullisesti voimalinjojen sijoittuminen ratkaistaan kyseisten tuulipuistohankkeiden kaavoissa. 24. Tero Rasmus Tilalle Alasirniö 13:34 toivotaan AP-alueen laajennusta jokeen päin sekä uuden AP-alueen osoittamista joen lähelle, suunnitellun voimalinja tuntumaan. Suurennetaan olevaa rakennuspaikkaa mielipiteessä esitetyllä tavalla. Uuden rakennuspaikan osoittaminen tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta: kantatila on jo käyttänyt kaiken rakennusoikeuden, eikä uutta paikkaa/paikkoja voida osoittaa rantavyöhykkeelle. Voimalinjojen läheisyyteen rakennettaessa tulee ottaa huomioon voimalinjan johtokatua koskevat rakentamisrajoitteet ja niiden lisäksi linjojen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien mahdolliset terveydelliset haittavaikutukset (ionisoimaton säteily). Voimalinjan läheisyyteen rakentamista koskevat rajoitteet, joiden mukaan sähköturvallisuussyistä asuinrakennusta ei saa rakentaa johtoalueelle, joka ulottuu 20 30 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjalta. Lisäksi asuinrakennukset ja muiden pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetut tilat tulisi sijoittaa siten, että magneettikenttä ei ylitä 0,3 0,4 mikroteslaa (µt). Suositus on annettu, koska kaikkia magneettikenttien vaikutuksia ei varmuudella tiedetä. Voimansiirtojohdon magneettikenttä vaimenee nopeasti johdosta poispäin siirryttäessä. 110 kv voimajohdoissa magneettikenttä laskee 0,3 0,4 µt tasolle viimeistään, kun etäisyys voimajohtoon on noin 40 metriä. Kun etäisyys on 60 metriä 110 kv voimajohdosta, voimajohdon magneettikenttä ei enää erotu rakennuksen omien sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamasta kentästä (lähde: www.stuk.fi). 25. Eila Koivula, Lilja ja Lauri Koivulan kuolinp. Mielipide Siikajokivarren osayleiskaavaluonnos (nähtävänoloaika päättynyt 31.8.2012), ( ) Lilja ja Lauri Koivulan perikunta omistaa Siikajoen Ylipäässä kiinteistön Metsäpirtti II 9:4. Kiinteistön aluetta on Siikajokivarteen laadittavan osayleiskaavan ja Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan alueella. Siikajoen kunnalla oli maaliskuulla 2011 netissä asukaskysely, Siikajokivarren oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimiseen liittyen, kuulla maanomistajien toiveita alueen kaavoittamiseksi. Edellä mainittuun Siikajoen kunnan kyselyyn vastattiin 29.3.2011 jokivarren osayleiskaavoituksen toiveista. Samassa on ilmoitettu yhteystiedot. ( ) ( ) Kun Siikajoen kunnasta kysyin, miten Siikajokivarren oikeusvaikutteisen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta (5.7.2012-31.8.2012) on tiedotettu, niin ensin sanottiin että ulkopaikkakuntalaisille kirjeillä ja kun kysyin, että kenelle ( ) kiinteistön 9:4 omistajalle tieto on mennyt, niin vastaus oli, ettei kenellekään koska kunnan rekisterissä ei ole tarvittavia tietoja. ( ) Mielipide osayleiskaavaluonnoksesta: ( ) tilan 9:4 alueelle on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu kolme rakennuspaikkaa, yksi jokitörmälle ja kaksi maantien varteen. Jokitörmälle osoitettu rakennuspaikka on hyvä. Siikajoki-Revonlahti maantien varteen osoitetut kaksi rakennuspaikkaa ovat kelvottomia, eivätkä ole rakentamiseen soveltuvia maantien (8110) tiellä lisääntyvän liikenteen ja 20 Kv sähkölinjan takia. Rakennusta ei voi liikenteen pölyn ym. saas-

teiden takia sijoittaa tienvarteen ja toisaalta sähkölinjan läheisyyteen ei voi myöskään rakentaa. Haluamme kaikki kolme rakennuspaikkaa jokitörmälle. ( ) ( ) Ulkopaikkakuntalaisten maanomistajien kuuleminen on haasteellista, sillä osoitetiedot eivät aina ole ajan tasalla. Tällä kertaa kirjeet on lähetetty lainhuutorekisterin väestörekisteritietojen perusteella ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille, mutta asukaskyselyä ei ole huomattu tarkistaa. Jokivarren kaava on kuitenkin vasta luonnosvaiheessa, ja myöhässä tulevat mielipiteetkin voidaan ottaa huomioon. Rakennuspaikkojen siirtäminen rantavyöhykkeelle tutkitaan emätilaselvityksen ja siitä johdettavan mitoituksen kautta. Todettiin, että tilalla on rakennusoikeutta vain yhteen rantarakennuspaikkaan. Tien varteen osoitetut rakennuspaikat siirretään peltoalueelle. Oulussa 6.3.2013, AIRIX Ympäristö, 14.3.2013 lisäys kunnanhallituksen 101 :n mukaisesti (kohdat 18. ja 19.) Annaelina Isola Iikka Ranta Johanna Lehto