Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma

18 KAUNIAISTEN kaupunki Kauniaisten neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma 3.9.2013

2 1. Toimintaohjelman lähtökohdat 3 2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja ennalta ehkäisevien palvelujen käyttö 3 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilanne Kauniaisissa 3 2.2 Lapset, nuoret ja perheet neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän ja suun terveydenhuollon asiakkaina 4 3. Vastuuhenkilöt ja henkilöstövoimavarat 5 3.1 Toiminnan johtaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö Kauniaisissa 5 3.2 Neuvolan henkilöstövoimavarat ja lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö 5 3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö 6 3.4 Ehkäisevän suun terveydenhuollon henkilöstövoimavarat 7 4. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut 7 4.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset 7 4.2 Kauniaisten äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt 7 4.3 Kauniaisten lastenneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt 8 4.4 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten neuvolatoiminnassa 9 5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 11 5.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset 11 5.2 Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt 12 5.3 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 13 6. Suun terveydenhuolto 14 6.1 Lainsäädännölliset velvoitteet 14 6.2 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kauniaisissa 14 7. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen 15 7.1 Vahvuudet toiminnassa ja palveluissa 15 7.2 Toiminnan ja palvelujen kehittämishaasteet 16 LIITE 1, Äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma 18 LIITE 2, Lastenneuvolan terveystarkastusohjelma 19 LIITE 3, Perhevalmennusohjelma 20 LIITE 4, Kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 21 LIITE 5, Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 22 LIITE 6, Ehkäisevän suun terveydenhuollon terveystarkastusohjelma 23

3 1. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) velvoittaa kuntia laatimaan yhtenäisen asiakirjan, ns. toimintaohjelman, joka auttaa eri palveluja toimimaan yhdessä ja yhtenäisesti lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisen tärkeää on huomioida toiminnan yhteensovittaminen siirtymävaiheissa esimerkiksi silloin, kun lapsi ja nuori siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen opiskeluterveydenhuoltoon. Toimintaohjelmassa tulee kuvata toiminnan sisältöjä ja työntekijöiden menettelytapoja, toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa, johtamisjärjestelmää ja henkilöstövoimavaroja. Toimintaohjelma kytkeytyy kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja sen toteutumisesta tulee raportoida vuosittain kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelman hyväksyy kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Kauniaisten toimintaohjelma kytkeytyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin ohjelmiin, kuten Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan vuosille 2011-2016, valtuustokausittain laadittavaan Lastensuojelun suunnitelmaan, Mielenterveystyön suunnitelmaan, Ehkäisevän päihdetyön strategiaan sekä kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaan Kauniainen on turvallinen yhteisö, jossa lapsilla ja nuorilla on turvallista kasvaa ja kehittyä sekä hyvä olla, oppia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lapsia ja nuoria arvostetaan ja kaikilla aikuisilla on vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Lapsilla ja nuorilla on oikeus ikänsä mukaisiin monipuolisiin ja hyviin palveluihin omalla äidinkielellään. Tässä toimintaohjelmassa kuvataan tarkemmin neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon palveluja ja niiden sisältöjä, yhteistyötä ja työnjakoa, henkilöstövoimavaroja ja asiakkaiden osallisuuden toteutumista. Toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja opetustoimen toimijoiden kesken yhteisesti keskustellen. Valmistelusta on vastannut vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Ahlström ja johtava lääkäri Patrik Währn, joka on myös hyväksynyt toimintaohjelman. 2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja ennalta ehkäisevien palvelujen käyttö 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilanne Kauniaisissa Kauniaisissa asui vuonna 2011 noin 8800 asukasta, joista 19 % (1655) oli alle 14-vuotiaita ja 15,5 % (1362) 14 24-vuotiaita. Väestöennusten mukaan alle 14-vuotiaiden määrä tulee hieman vähenemään lähivuosina. Suomenkielisten osuus väestöstä on 58,6 % ja ruotsinkielisten osuus 36,9 %. Muita kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on 4,5 %. Lapsiperheitä oli vuonna 2011 noin tuhat, mikä on 44,7 % kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on Kauniaisissa suurempi kuin Uudellamaalla (42,8 %) ja koko maassa (39,7 %). Yksinhuoltajaperheitä oli 15,6 % (Uusimaa 22,5 %). Kauniaisissa väestön koulutustaso ja tulotaso ovat maan korkeimpia ja työttömyysaste on alhainen. Vuonna 2011 pienituloisia oli 6,1 % kaikista asuntokunnista (Espoo 9,4 %, Hel-

sinki 14,0 %). Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli 2,0 % lapsiperheistä (Uusimaa 9,2 %). Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja sen kehitystä voidaan arvioida tietyillä kansallisilla indikaattoreilla, kuten psykiatrian avohoitokäyntien määrällä ja erityiskorvattavien lääkkeiden käytöllä. Kauniaisissa 0-12-vuotiaiden lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut muutaman viime vuoden aikana ollen vuonna 2011 yhteensä 132 käyntiä/1000 asukasta. Käyntien määrä on kuitenkin selvästi pienempi verrattuna koko maan (213 käyntiä) ja Uudenmaan (233) lukuihin. 13 17-vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on pysynyt jokseenkin samana koko 2000 luvun ajan ollen vuonna 2011 kaikkiaan 309 käyntiä/1000 asukasta. Vastaavat luvut koko maassa olivat 753 käyntiä/1000 asukasta ja Uudellamaalla 856 käyntiä/1000 asukasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-vuotiaiden osuus oli pienentynyt edellisistä vuosista ollen 2,6 % vuonna 2011. Uudellamaalla erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus oli 3 % ja koko maassa 3,6 %. 16 24-vuotiaiden erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö oli sen sijaan lisääntynyt ollen 4,4 % ikäluokasta. Uudellamaalla vastaava osuus oli 4,8 % ja koko maassa 5,7 %. Joka toinen vuosi toteutettavasta kouluterveyskyselystä saadaan tietoa yläkouluikäisten sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kauniaisten kouluterveyskyselyn tuloksiin sisältyvät myös Kauniaisten yläasteella ja lukioissa opiskelevien etupäässä espoolaisten nuorten kokemukset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien ulkokuntalaisten nuorten kokemukset. Vuoden 2010 tulosten pohjalta kyselyyn vastanneiden nuorten hyvinvoinnin tilanne on kokonaisuudessaan hyvä ja monet asiat ovat etenkin yläkoululaisten osalta kehittyneet parempaan suuntaan. Huolestuttava kehitys näkyi erityisesti yläluokkalaisten poikien kokeman fyysisen uhan lisääntymisessä sekä toistuvien rikkeiden kasvussa. Terveydellisistä oireista masentuneisuus, väsymys, niska- ja hartiakivut ja päänsärky olivat myös lisääntyneet. Lukiossa nuoret kokivat työilmapiirin huonontuneen ja kuulluksi tulemisen tunteen vähentyneen. Myös avun puute koulunkäynnissä ja opiskelua koskevat vaikeudet nousivat esille vastauksissa. Erityisesti poikien kohdalla huolestuttavaa oli yksinäisyyden kokemusten lisääntyminen. Myös vanhempien epätietoisuus lastensa viikonloppuiltojen viettopaikoista oli lisääntynyt. Palvelujen käyttöön liittyvä kielteinen kokemus erityisesti lukiolaistyttöjen kohdalla oli kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeus. Humalahakuinen juominen ja huumeiden kokeilu olivat lisääntyneet lukioikäisillä. Etenkin poikien humalajuominen oli selvästi yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Pojista 30 % ja tytöistä 40 % oli huolissaan jonkun läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä. Väkivalta- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä indikaattoreita lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista. Väkivalta otetaan puheeksi Kauniaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa aikaisempaa systemaattisemmin ja väkivaltatilanteita on tullut esille aiempaa enemmän. Turvakodin palveluja käyttää vuosittain muutama kauniaislainen perhe. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilannetta ja sen kehitystä kuvataan tarkemmin valtuustokausittain päivitettävässä Lastensuojelun suunnitelmassa ja Hyvinvointikertomuksessa. 4 2.2 Lapset, nuoret ja perheet neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän ja suun terveydenhuollon asiakkaina Kauniaisissa syntyy vuosittain 60-70 lasta, joista 40 % on perheiden ensimmäisiä lapsia. Lastenneuvolan palvelujen piirissä on noin 700 lasta. Valtaosa lasta odottavista ja lapsi-

perheistä käyttää kunnallisia neuvolapalveluja. Monitoimijaiseen perhevalmennukseen osallistuu yli 90 % lasta odottavista ja lapsiperheistä. Lapsiperheet osallistuvat aktiivisesti myös muihin ryhmätoimintoihin, kuten neuvolan ja seurakunnan järjestämiin äiti-vauva -ryhmiin ja ulkomaalaisille äidille suunnattuihin ryhmiin. Kouluterveydenhuollon ja samalla perusopetuksen piirissä on 1357 suomen- ja ruotsinkielistä oppilasta. Oppilaista lähes puolet on espoolaisia lapsia lähikouluperiaatteen mukaisesti. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluu Kauniaisissa sijaitsevissa lukioissa opiskelevat 640 lukiolaista, joista noin 80 % on lähikunntalaisia, pääosin espoolaisia. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 700 opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeutettua opiskelijaa. Kuntarajat ylittävä oppilas- ja opiskelijajoukko tuo haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöhön esimerkiksi lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Ehkäisevän suun terveydenhuollon palveluja tarjotaan kaikille ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Vanhemmista kuitenkin vain pieni osa käyttää mahdollisuuttaan suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon Kauniaisten hammashoitolassa. Lapset ja koululaiset käyttävät suun terveydenhuollon palveluja sen sijaan melko kattavasti. 5 Moniammatillinen yhteistyö sisältyy kaikkiin edellä mainittuihin palveluihin aina silloin, kun lapsella, nuorella tai perheellä on eri ammattiryhmien asiantuntemusta ja tukea vaativaa tuen tarvetta. Neuvolassa tämä näkyy esimerkiksi yhteistyössä avoimen perhetoiminnan ja perhetyön kanssa, neuvolasta esikouluun ja kouluun liittyvissä siirtymäpalavereissa ja kouluissa ja oppilaitoksissa oppilas- ja opiskelijahuollossa. 3. Vastuuhenkilöt ja henkilöstövoimavarat 3.1 Toiminnan johtaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö Kauniaisissa Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä suun terveydenhuolto kuuluvat sosiaali- ja terveystoimeen, jota johtaa sosiaali- ja terveysjohtaja. Toiminnasta vastaava viranomainen on johtava lääkäri. Terveydenhoitajien lähiesimiehenä toimii johtamisjärjestelmän mukaisesti osastonhoitaja, joka vastaa lisäksi terveysasematoiminnan lähiesimiehisyydestä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppilashuoltoryhmien toimintaa johtavat rehtorit, joiden esimiehenä on suomen- ja ruotsinkielinen opetuspäällikkö. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kokonaisuudesta vastaa sivistystoimen johtaja, joka yhdessä sosiaali- ja terveysjohtajan kanssa on kaupungin johtoryhmän jäsen. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja toiminnan koordinointi tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä (Tejo ryhmä), johon kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimen johtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, opetuspäällikkö, johtava lääkäri, osastonhoitaja sekä muita tarvittavia viranhaltijoita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa seuraa, arvioi ja kehittää pienten, 0-6-vuotiaiden lasten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalipalvelupäällikkö ja 7-22-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii suomenkielinen opetuspäällikkö. 3.2 Neuvolan henkilöstövoimavarat ja lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten (STM 2004a, STM 2009.) mukaisesti kokopäiväisellä äitiysneuvolan terveydenhoitajalla tulisi olla vastuullaan enintään 80 synnyttävää äitiä/vuosi. Lääkäreillä vastaava luku on 800. Vuonna 2013 valmistuvien kansallisten äi-

tiyshuollon suositusten myötä myös mitoitussuositukset tulevat täsmentymään. Lastenneuvolassa kokopäiväisen terveydenhoitajan vastuulla tulisi olla enintään 340 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista tai enintään 400 lasta, jos sijainen on. Terveydenhoitajan muiden erityisvastuiden ja enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan perusteella lasten ja perheiden määrän on hyvä olla pienempi. Lastenneuvolatyötä tekevän lääkärin vastuulla tulisi olla enintään 2400 lasta, jos sijaista ei ole ja 2800 lasta, jos sijainen on. Lisäksi henkilöstösuunnittelussa tulisi huomioida moniammatilliseen yhteistyöhön kuluva aika sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskentelevän muun henkilöstön määrä. Kauniaisten äitiysneuvolassa työskentelee yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja, joka vastaa myös kauniaislaisten < 20 -vuotiaiden ja synnyttäneiden ehkäisyneuvonnan palveluista. Äitiysneuvolalääkärin 3-4 tunnin viikoittainen työpanos ostetaan yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Lastenneuvolatyöhön kohdentuu 1,8 terveydenhoitajan työpanos ja lääkärin työpanosta 1-1½ työpäivää viikossa. Lisäksi neuvolan asiakkaille ostetaan neurologin konsultaatioita noin kolmen kuukauden välein. Terveydenhoitajien mitoitus neuvolassa on valtakunnallisten suositusten mukainen. Lääkärin mitoitus on lähellä valtakunnallisia suosituksia. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työnjako on muovautunut vuosien aikana tiiviiksi ja hyväksi yhteistyöksi, jota voidaan kutsua työparityöskentelyksi. Sekä äitiys- että lastenneuvolan terveystarkastuksissa on sovittuna terveydenhoitajan ja lääkärin vastuulla olevat tehtävät eri-ikäisten terveystarkastuksissa. Terveydenhoitajan vastaanotolla esiin tulleen huolen tai lääkärin kannanottoa vaativan asian takia voidaan varata pidempi aika tai sopia lisäkäynti lääkärille. Tämä tiivis yhteistyö ja hoitosuhteiden jatkuvuus kompensoivat osaltaan niukempaa lääkärin työpanosta neuvolassa. Yhteistyötä helpottaa myös se, että terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät samassa talossa. Neuvolan asiakkaat saavat palvelua omalla äidinkielellään, mikä on tärkeää kuntalaisten oikeuksien näkökulmasta. 3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat sekä lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Suositusten mukaan kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan vastuulla tulisi olla enintään 600 koululaista ja kokopäivätoimisella koululääkärillä 2100 koululaista. Oppilasmäärän tulisi olla pienempi, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai paljon erityistä tukea vaativia oppilaita. Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida myös esimerkiksi kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoiden määrä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti tulisi olla 2. asteen oppilaitoksissa 600-800 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 800-1000 opiskelijaa. Lääkärin vastuulla olevan oppilasmäärän tulisi olla 2500-3000 oppilasta. Laskennalliseen oppilaiden määrään terveydenhoitajaa tai lääkäriä kohti vaikuttavat oppilaitosten määrä, opiskelualat, yhteisötyöskentelyn tavat ja sijaisjärjestelyt. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä 3,8 terveydenhoitajaa. 2,9 terveydenhoitajan työpanos kohdentuu kouluterveydenhuoltoon ja lukiolaisten opiskeluterveydenhuoltoon ja 0,9 terveydenhoitajan työpanos ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskeluterveydenhuoltoon. Suomen- ja ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukiossa kouluterveydenhoitaja on tavattavissa päivittäin. Yksi terveydenhoitajista työskentelee sekä alakoulussa että opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon yhteenlaskettu terveydenhoitajamitoitus on lähes suositusten mukainen. Kehittämistä vaatii terveydenhoitajien työpanoksen tasaaminen työntekijöiden kesken. Lääkärin työpanos kouluterveydenhuollossa ja lukiolaisten opiskeluterveydenhuollossa on 3,5 päivää viikossa ja muussa opiskeluterveydenhuollossa noin ½ päivää viikossa. Lääkäreiden mitoitus kouluterveydenhuollossa mukaan lukien lukiolaiset on lähes suositusten mukainen, muussa opiskeluterveydenhuollossa alle suositusten. Lääkäriresurssia on suunniteltu 6

tarpeen mukaan lisättäväksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuraattori- ja psykologiresurssit ovat riittävät oppilashuollossa. Lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö on suunniteltua ja työnjako tarkastuksissa on sovittu. Erillisillä vastaanotoilla lääkärin lyhyttä vastaanottoa kompensoi terveydenhoitajan perusteellinen terveystarkastus sekä asiakaskunnan tunteminen. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja ja lääkäri pitävät myös yhteisvastaanottoja. Opiskeluterveydenhuollon puolella korostuu psykologipalvelujen tarve. Nämä palvelut on pystytty tarjoamaan Kauniaisten terveysasemalta, jossa työskentelee psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Mielenterveys- ja päihdetiimi ja mielenterveystyön jalkautuva palveluohjaaja toimivat opiskelijoiden tukena. 7 3.4 Ehkäisevän suun terveydenhuollon henkilöstövoimavarat Suun terveydenhuollon henkilöstömitoituksen on oltava asetuksen mukaan riittävä suun terveystarkastusten ja yksilöllisten, tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalvelujen toteuttamiseksi Kauniaisten suun terveydenhuollossa työskentelee neljä hammaslääkäriä, joista yksi toimii vastaavana hammaslääkärinä. Hänen työpanoksestaan puolet on kliinistä työstä ja puolet hallinnollisia tehtäviä. Hoitohenkilökuntaan kuuluu kaksi suuhygienistiä, viisi hammashoitajaa ja välinehuoltaja. Toinen suuhygienisteistä toimii suun terveydenhuollon osastonhoitajana vastaten toiminnan lähiesimiehisyydestä ja hallinnoinnista yhdessä vastaavan hammaslääkärin kanssa. Nykyinen henkilöstö pystyy huolehtimaan ehkäisevän suun terveydenhuollon tehtävistä, jos koko henkilökunta ja heille tarvittavat sijaiset on saatu rekrytoitua. 4. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut 4.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Terveydenhuoltolain (1326/2010) ja asetuksen (338/2011) mukaan lasta odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi laaja terveystarkastus ja odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen ja ensimmäisen lapsen saaneen perheen luo on tehtävä ainakin yksi kotikäynti. Lapselle on järjestettävä ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joista yksi laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä ja vähintään kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttamaa terveystarkastusta 4 6 viikon ja 8 kuukauden iässä. 1 6 -vuotiaille tulee järjestää vähintään kuusi terveystarkastusta, joista kaksi on laajoja terveystarkastuksia 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio lapsen suun terveydentilasta. Terveystarkastuksissa selvitetään ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelemalla, kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarvittavilla menetelmillä. Laaja terveystarkastus on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä toteuttama tarkastus, johon osallistuvat lapsen lisäksi vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Äitiysneuvolassa tarkastukseen voi osallistua äidin lisäksi hänen kumppaninsa. Laajat terveystarkastukset muodostavat jatkumon, joka alkaa jo odotusaikana ja jatkuu koko neuvola- ja kouluterveydenhuollon ajan. Perheen hyvinvoinnin arvioinnissa korostuvat vanhempien ja ikätasoisesti lasten omat näkemykset omasta ja koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista, terveystottumuksista, voimavaroista sekä huolen aiheista ja tuen tarpeista. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös päivähoidon arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa.

Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tulee järjestää yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä tai kotikäyntejä erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tarpeenmukaisen avun järjestämiseksi. Tuen tarpeen arvioimiseksi ja avun järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä esimerkiksi päivähoidon ja/tai lastensuojelun kanssa. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarvetta tulee selvittää esimerkiksi puhelimitse tai kotikäynnillä. 8 4.2 Kauniaisten äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Äitiysneuvolan tarkastusohjelma pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen suositukseen vuodelta 1999 sekä asetukseen (338/2011). Tarkastusohjelma tullaan päivittämään uusien kansallisten suositusten mukaiseksi niiden valmistuttua vuoden 2013 aikana. Terveydenhoitajan tarkastuksia tehdään raskauden aikana ensisynnyttäjille keskimäärin 14 ja uudelleensynnyttäjille 12 sekä jälkitarkastus synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin kaikkien ensisynnyttäjien ja tarpeen mukaan myös uudelleensynnyttäjien luo. Lääkärin tarkastuksia on raskauden aikana tavallisimmin kolme ja jälkitarkastus synnytyksen jälkeen. Jos äiti on käynyt yksityislääkärillä raskauden alussa, jää ensimmäinen lääkärin tarkastus pois. Äidit käyvät lisäksi sikiöseulonnoissa (varhaisraskauden kromosomihäiriöiden yhdistelmäseula ja ultraäänitutkimus sekä rakenneultraääni) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle. Neuvolakäyntejä lisätään, mikäli äidin ja/tai perheen hyvinvoinnista tai jaksamisesta herää huoli. Äitiysneuvolan määräaikaisissa terveystarkastuksissa vanhempien kanssa keskustellaan Vavu (raskaudenaikainen vanhemman ja syntyvän lapsen vuorovaikutusta tukeva haastattelu) -työmenetelmää hyödyntäen raskausajasta, synnytyksestä, imetyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielialan muutoksista. Lasta odottavan perheen arjen voimavarat -kysely ohjaa keskustelua vanhempien tärkeinä pitämiin asioihin, jotka koskevat esimerkiksi jaksamista, perhe-elämän muutoksia ja perheen tukiverkostoa. Terveystottumuksia, kuten tupakointia, alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttöä selvitetään HYKS-alueella käytössä olevalla laajennettu Audit -lomakkeella molemmilta vanhemmilta. Äitiysneuvolan tarkastusohjelman runko on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Äitiysneuvolan laajan terveystarkastuksen terveydenhoitajan osuus on raskausviikolla 22 ja lääkärin osuus raskausviikolla 26-28. Vanhemmat kutsutaan tarkastukseen viimeistään edellisellä käynnillä ja heitä pyydetään valmistautumaan tarkastukseen pohtimalla omaa ja koko perheen tilannetta Lasta odottavan perheen arjen voimavarat -lomakkeen kysymysten avulla. Lääkärin tarkastuksen pituus vaihtelee terveydenhoitajan tarkastuksen tai vanhempien esiin nostamien asioiden perusteella. Asiakaskunnan tunteminen, hoidon jatkuvuus sekä terveydenhoitajan ja lääkärin hyvä yhteistyö auttavat perheen tuen tarpeiden tunnistamisessa ja samalla yksilöllisiin lisäkäynteihin ja pidempiin vastaanottoihin varautumisessa. 4.3 Kauniaisten lastenneuvolan terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Kauniaisten lastenneuvolan määräaikaistarkastusohjelma perustuu asetukseen (338/2011) ja on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2. Kaikille kohdennettuja terveystarkastuksia on ollut vuoteen 2013 asti asetuksen (338/2011) velvoitetta enemmän. Vuon-

na 2013 terveystarkastusten ajankohdat ja määrä muutetaan asetuksen mukaiseksi. Väliin jäävien tarkastusten välttämiseksi tehdään vuonna 2013 kaikille neljä- ja viisivuotiaille laaja terveystarkastus. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa selvitetään lapsen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen vahvuuksien löytämiseen ja tukemiseen sekä perheenjäsenten vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työskentelyn ja huomion kohteena ovat varhainen vuorovaikutus, äidin vointi ja mieliala etenkin synnytyksen jälkeen, äidin mielenkiinto lapseensa, parisuhde ja perheen arjen sujuminen. Terveysneuvonta on keskeistä kaikissa määräaikaisissa tarkastuksissa. Neuvonnalla voidaan tukea vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Esimerkkejä käytössä olevista menetelmistä ovat kyselyt vauvaperheille vuorovaikutuksen ja perheen voimavarojen selvittämiseksi, synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen EPDS- mielialalomakkeen avulla, vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä (Vane-psy), leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene), Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä lapsiperheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen sekä laaja Audit päihteiden käytön selvittämiseen. Tarvittaessa lapselle ja perheelle voidaan järjestää tiiviimpi neuvolaseuranta ja rakentaa tukiverkostoa lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Erityslapsille tehdään kuntoutussuunnitelma. 4 kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus (syksystä 2012) koostuu ensimmäisen lapsen perheissä terveydenhoitajan kotikäynnistä ja lääkärin terveystarkastuksesta neuvolassa ja uudelleensynnyttäjien perheissä terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksista neuvolassa. Kolmen kuukauden terveystarkastuksen yhteydessä vanhempia pyydetään valmistautumaan laajaan terveystarkastukseen pohtimalla omaa hyvinvointiaan Pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeen avulla sekä päihteiden käyttöä laajan Audit -kyselyn avulla. Vanhemmille annetaan myös erillinen kutsu, joka sisältää kuvauksen laajaan terveystarkastukseen valmistautumisesta. 1 ½ -vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus otetaan asetuksen mukaisena käyttöön syksyllä 2013. Tällä hetkellä laajan terveystarkastuksen sisältöjä käsitellään 1-vuotiaan, 15 kuukauden, 18 kuukauden ja 21 kuukauden terveystarkastuksissa. Laaja terveystarkastus tulee koostumaan terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista, joihin molemmat vanhemmat kutsutaan edellisellä neuvolakäynnillä. Lääkärin vastaanottoaikaa voidaan pidentää terveydenhoitajan tarkastuksen tai muun yksilöllisen tarpeen perusteella. Vanhempia pyydetään valmistautumaan tarkastukseen pohtimalla mahdollisia muutoksia perheen tilanteessa Pikkulapsiperheen arjen voimavarat ja Audit -lomakkeiden avulla. 4-vuotiaan lapsen laaja terveystarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista sekä neuvolan palautteesta päivähoidolle. Päivähoidon kanssa tehtävää yhteistyötä ja varhaiskasvatuskeskustelun hyödyntämistä neuvolan terveystarkastuksessa kehitettiin pääkaupunkiseudun Katse lapseen hankkeessa Helsingin yliopiston kanssa. Päivähoidon varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä yhdessä vanhempien kanssa täytettävää yhteenvetoa lapsen kehityksestä ja selviytymisestä päivähoidossa (tiedonsiirtolomake) on testattu yhdessä päiväkodissa. Syksyllä 2013 toteutettavan koulutuksen jälkeen tiedonsiirtolomake otetaan käyttöön kaikissa päiväkodeissa ja neuvolassa. Tällä hetkellä vanhemmat ja päivähoito saavat manuaalisen palautteen 4-vuotistarkastuksessa esiin tulleista asioista sekä mahdollisen seurantasuunnitelman. Lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnistaminen perustuu Kauniaisissa hoito- ja asiakassuhteiden jatkuvuuteen, asiakaskunnan tuntemiseen sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tiiviiseen työparityöskentelyyn. Terveystarkastuksista poisjääneitä ei tavallisesti ole, mutta jos joku jää pois, otetaan heihin yhteyttä puhelimitse. Jotkut kauniaislaiset lapsiperheet asuvat tilapäisesti ulkomailla, jolloin lapsen terveystarkastuksia saattaa jäädä tekemättä 9

jopa usean vuoden aikana. Lisäksi muutama perhe käyttää vuosittain yksityisiä neuvolapalveluja. 10 4.4 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten neuvolatoiminnassa Moniammatillinen ja asiakkaita osallistava yhteistyö sisältyy kiinteästi Kauniaisten neuvolatoimintaan. Ensimmäistä lastaan odottavien perhevalmennukseen sisältyy neljä ryhmätapaamista ennen synnytystä ja neljä synnytyksen jälkeen. Lisäksi on tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Ennen synnytystä valmennuksen vetäjinä toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, synnytyssairaalan kätilö ja seurakunnan perheohjaaja. Synnytyksen jälkeen perhevalmennuksen vetovastuu siirtyy saattaen neuvolasta avoimeen perhetoimintaan ja seurakunnalle, avoimen perhetoiminnan lastentarhanopettajan ja perheohjaajan sekä seurakunnan perheohjaajan vastuulle. Perhevalmennukseen osallistuminen verkostoi vanhempia tutustumaan ja keskustelemaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Perhevalmennusten sisällöt ja toimijat on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Äitejä ja vauvoja ohjataan aktiivisesti mukaan neuvolan ja seurakuntien järjestämiin vertaisryhmiin ja verkostoihin. Yksinhuoltajaäitien kanssa selvitetään heidän tukiverkostonsa ja mahdollinen tuen tarpeensa. Ensisynnyttäjille järjestetään neuvolassa Nyytti ryhmiä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Näihin ryhmiin osallistuu asiantuntijoita esimerkiksi suun terveydenhuollosta, puheterapiasta, perheneuvolasta, perhetyöstä ja seurakunnasta. Ulkomaalaisille äideille tarkoitettu Foreign mothers ryhmä kokoontuu kuukausittain. Monet lapset vanhempineen osallistuvat avoimen perhetoiminnan vauvaryhmiin ja myöhemmin muuhun avoimeen toimintaan. Myös seurakunnan lapsi- ja perhetyön päivä- ja perhekerhot ovat suosittuja lapsiperheiden keskuudessa. Enemmän tukea tarvitsevat odottavat äidit ja perheet voidaan ohjata esimerkiksi perheneuvolaan, terveyskeskuspsykologille tai neuvolan perheohjaajalle. Masentuneiden äitien kohdalla yhteistyökumppaneita ovat Jorvin sairaalan psykiatrian poliklinikka ja Helsingin Ensikoti. Raskauden alkuvaiheesta lähtien selvitetään ja seurataan myös päihteiden käyttöä ja päihdeongelmaiset ohjataan synnytyssairaalan Huumeet, alkoholi, lääkkeet (HAL) -poliklinikan seurantaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitokäytännön mukaisesti. Tarvittaessa erityispalveluja ostetaan päihdeongelmien hoitoon erikoistuneesta Ensikoti Helmiinasta ja avokuntoutusyksikkö Esmiinasta Espoosta. Synnyttäneen äidin ja vastasyntyneen kotiutumisessa varhain synnytyksen jälkeen noudatetaan HUS alueen hoitokäytäntöä. Myös maahanmuuttajaäitien raskauden ja synnytyksen hoito Kauniaisissa on yhdenmukainen HUS alueen kuntien kanssa. Lapsen ja perheen asioissa tehdään paljon yhteistyötä muiden lasten ja lapsiperheiden palveluissa toimivien, kuten päivähoidon, kouluterveydenhuollon, terveyskeskuksen lääkäreiden sekä fysioterapeuttien ja puheterapeutin kanssa. Neuvola-esikoulu-koulu yhteistyömalli ja esikoululaisten oppilashuoltoryhmät toimivat kattavasti Kauniaisissa. Tarvittaessa yhteistyötä on myös kotihoidon, Jorvin sairaalaan, eri terapeuttien ja seurakuntien tukihenkilöiden kanssa. Enemmän tukea tarvitsevien kohdalla yhteistyökumppaneita ovat lisäksi perhetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen psykologi ja lastensuojelu. Lapsen asioita voidaan vanhempien luvalla käsitellä moniammatillisissa verkostoryhmissä. Lasten kuntoutusryhmään (LaKu) kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä, perheohjaaja, fysioterapeutti ja ala- asteen kouluterveydenhoitajat sekä tarvittaessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja sosiaali-

työntekijä. Perheen kuntoutusryhmään (PeKu) kuuluvat terveydenhoitajat äitiys- ja lastenneuvolasta, neuvolan perheohjaaja sekä perheneuvolan psykologi, tarvittaessa terveyskeskuksen psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain kesäaikaa lukuun ottamatta. Jatkossa ryhmien toimintaa tullaan kehittämään siten, että vanhemmat kutsutaan aina siihen kokoukseen, jossa lapsen tai perheen asioita käsitellään. Monitoimijainen kuntoutustyöryhmämalli suunnitellaan ja toimijat koulutetaan syksyn 2013 aikana. Perhetyö on palvellut kauniaislaisia lapsiperheitä vuodesta 2007 lähtien. Toiminta on perheen tarpeista lähtevää matalan kynnyksen palvelua, jossa korostuvat vanhemmuuden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä vanhempien opastaminen kasvatuskysymyksissä. Perheet ohjautuvat asiakkaaksi pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä päivähoidon, perheneuvolan, terveyskeskuksen, kotihoidon ja lastensuojelun kautta. Työ painottuu kotikäynteihin, jolloin päästään lähemmäksi perheen arkea ja saadaan parempi käsitys perheen tilanteesta. Perheohjaukseen sisältyy keskeisesti jatkuva arviointi lisätuen tarpeesta ja perheiden ohjaaminen esimerkiksi perheneuvolaan tai muun tuen piiriin. Jatkossa tavoitteena on myös vertaisryhmätoiminnan järjestäminen mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tällä hetkellä perhetyössä toimii vain yksi työntekijä, mikä on liian vähän enemmän tukea tarvitsevien perheiden auttamiseen. Perhetyön ja muun kotiin annettavan tuen kehittäminen nostetaan yhdeksi painopistealueeksi kaupungin kehittämisstrategiassa vuosille 2014-2016. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi ollaan lisäksi käynnistämässä kehittämishanketta, jossa Toimiva lapsi- ja perhe menetelmät sekä Lapset puheeksi keskustelu ja -neuvonpito on tarkoitus ottaa käyttöön perus- ja erityispalveluissa. Syksyllä 2013 käynnistyvään kouluttajakoulutukseen osallistuu myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajia ja perhetyöntekijä. Lisäksi Kauniaisten neuvola on mukana kehittämässä synnytyspelkoisten hoitoketjua HUS alueella sekä lähisuhde- ja perheväkivallan yhteistyömallia Kauniaisissa. 11 5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 5.1 Lakisääteiset velvoitteet ja suositukset Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kouluterveydenhuollon palvelut on järjestettävä kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskeluterveydenhuollon palvelut lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Asetuksen (338/2011) mukaan kouluterveydenhuoltoon sisältyy oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen vuosittain, oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen, oppilaan suun terveydenhuolto, erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen ja tarpeelliset erikoistutkimukset. Kouluterveydenhuolto on osa perusopetuslain mukaista oppilashuoltoa ja siinä korostuu yhteistyö vanhempien ja huoltajien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Perusopetuksen oppilaille tulee järjestää terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla ja ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Lisäksi on järjestettävä yksilöllisen tarpeen mukaisia terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus voi koostua terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä tekemistä erillisistä terveystarkastuksista tai yhteistarkastuksesta. Vanhemmat kutsutaan sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastuksiin.

Laajoissa terveystarkastuksissa selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren terveyttä ja hyvinvointia, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan liittyviä asioita sekä koko perheen tilannetta ja terveystottumuksia. Ensimmäisen luokan laajan terveystarkastuksen terveydenhoitajan osuus voi olla jo koulutulokkaan terveystarkastuksen yhteydessä ja lääkärin tarkastus ensimmäisen lukukauden tai kouluvuoden lopulla. Tällöin on jo kertynyt tietoa oppilaan koulunkäynnin sujumisesta, oppimisesta ja sosiaalisista taidoista. Myös opettajan näkemys oppilaan tilanteesta on tärkeä osa laajaa terveystarkastusta. Viidennen luokan laajassa terveystarkastuksessa keskeiset sisällöt koskevat murrosiän muutoksia, terveystottumuksia, kaverisuhteita ja mahdollisia kiusaamisen kokemuksia sekä koulutyön sujumista. Kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa korostuvat puolestaan ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät asiat. Oppilaalle tulee varata aikaa laajoissa terveystarkastuksissa myös kahdenkeskiseen keskusteluun työntekijän kanssa ilman vanhempia iän myötä kasvavan itsemääräämisoikeuden perusteella. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen tunnistaminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tulee tarjota terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, joihin sisältyvät mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyttä edistävät palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille on järjestettävä terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, ellei sitä ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus on järjestettävä ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijoille, joiden terveydentila ja opiskelukyky on selvitettävä opiskelualan tai tulevan ammatin takia. Muille opiskelijoille, kuten ammattikorkeakoulussa opiskeleville on tehtävä ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely ja sen perusteella tarvittaessa terveystarkastus. Koulu ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tulee seurata ja kehittää säännöllisesti kolmen vuoden välein moniammatillisessa yhteistyössä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää esimerkiksi luokkakohtaisten oppilaslistojen perusteella. 12 5.2 Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma ja tarkastusten sisällöt Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset pohjautuvat Kauniaisissa asetukseen (338/2011). Kouluterveydenhuollon terveystarkastusten aikataulut ja pääsisällöt on kuvattu liitteessä 4, ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma liitteessä 5. Lapsen siirtyminen neuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen yläasteelle tapahtuu saattaen neuvolan terveydenhoitajien ja kouluterveydenhoitajien tapaamisissa sekä oppilashuollon tapaamisissa. Kouluterveydenhoitaja tapaa koululaisia sekä yksilövastaanotoilla että ryhmävastaanotoilla ja lääkäri yksilövastaanotoilla. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa seurataan koululaisen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Esimerkiksi kahdeksasluokkalaisten päihteiden käyttöä selvitetään tarvittaessa nuorten päihdemittarilla (ADSUME) ja mielialan seulontaan ollaan ottamassa käyttöön mielialakyselyä (BDI-13). Lisäksi sisällöllisenä kehittämiskohteena tulee olemaan koululaisten fyysisen toimintakyvyn arviointi laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Terveystietoon liittyviä ryhmiä järjestetään 3. luokan oppilaille hyvinvoinnista, ruokailusta, liikunnasta ja nukkumisesta, 5. luokkalaisille tytöille ja pojille erikseen puberteetista ja 7. ja

8. luokkalaisille seksuaaliterveydestä. Lisäksi järjestetään yhdessä kuraattorin kanssa 8. luokkalaisten tyttöryhmiä. Kaikkiin laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan määräaikaistarkastuksiin sisältyy terveyskysely, jolla kartoitetaan oppilaan ja perheen tilannetta. Palautelomake on käytössä alakoulussa ja otetaan vähitellen käyttöön myös yläkoulun terveystarkastuksissa. 13 Ensimmäisen luokan laajasta terveystarkastuksesta kerrotaan vanhemmille jo kouluun ilmoittautumisen yhteydessä sekä Wilman kautta. Terveydenhoitajan osuus tarkastuksesta on joko kesällä ennen lukukauden alkua tai syksyllä lukukauden alettua. Vanhemmille annetaan kutsu ja aika laajaan terveystarkastukseen ja heille soitetaan, jos he eivät ole vahvistaneet aikaa. Lääkärin tarkastus tehdään syyslukukaudella terveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen. Vanhemmista suurin osa osallistuu terveystarkastukseen. Viidennen ja kahdeksannen luokan laajojen terveystarkastusten käynnistymisestä tiedotetaan vanhempainilloissa ja Wilman kautta. Vanhemmille lähetetään lapsen mukana kutsu ja kyselylomake, jossa on tieto lääkärin vastaanottoajasta. Lääkärin vastaanottoajat ovat osalle koululaisia liian lyhyitä, mutta terveydenhoitajan tarkastuksen perusteella vastaanottoaikaa voidaan pidentää. Lisäksi lääkäreillä on vastaanottoaikoja terveysasemalla, jonne koululaisia voidaan tarvittaessa ohjata terveystarkastukseen. Tällä tavoin koululainen voi tavata tutun lääkärin myös terveysaseman vastaanotolla. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja tiedottaa lukukauden alussa opiskelijoille opiskeluterveydenhuollon palveluista. Terveydenhoitaja tarkastaa kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja lääkärin tarkastus on toisella vuosikurssilla. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tarkastukset. Ammattikorkeakoululaisille annetaan täytettäväksi terveyskyselyt, joiden pohjalta opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen. Myös kansanopistojen aikuisopiskelijoille annetaan mahdollisuus täyttää terveyskysely ja varata aika tarkastukseen. Tarvittaessa terveystarkastus tehdään myös <4 kuukautta opiskeleville. Terveyskyselylomakkeina käytetään Espoossa käytössä olevia lomakkeita. Terveystarkastuksesta poisjääneet koululaiset kutsutaan tarkastukseen uudelleen tekstiviestillä, Wilman kautta lähetettävällä viestillä tai soittamalla. Joskus oppilas haetaan luokasta tarkastukseen. Vanhempien osallistuminen lapsen terveystarkastuksiin on kattavaa ensimmäisellä luokalla, mutta vähenee ylemmillä luokka-asteilla. Vanhempien osallistumisen kattavuutta seurataan manuaalisesti. Opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastuksista poisjääneiden tuen tarvetta selvitetään oppilashuoltoryhmän kokouksissa. Kouluyhteisöillä on rehtorien vetämät koulukohtaiset kriisiryhmät, jotka vastaavat kriisisuunnitelmien päivittämisestä. Kouluilla on myös turvallisuussuunnitelmat. 5.3 Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö Kauniaisten koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Monitoimijaisen yhteistyön perusta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on oppilas- ja opiskelijahuoltotyö. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilaiden hyvinvointia turvaavien ja ylläpitävien asioiden käsittely ja huomioiminen koulun toiminnassa. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja korjaavaa ja perustuu huoltajien, oppilaan ja oppilaan lähimpien opettajien kuulemiseen oppilaita koskevissa asioissa. Alaikäisten lasten ja nuorten tukemisessa pyritään aina tekemään yhteistyötä kodin kanssa.

Oppilashuoltoryhmän laatiman suunnitelman avulla voidaan kartoittaa oppilaan tilanne sekä erityisen tuen tarve ja muoto. Tukea järjestetään tarvittaessa yhteistyössä muiden palveluiden kanssa. Verkostoitumisen avulla oppilashuoltoryhmä pyrkii luomaan oppilaiden hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä rakenteita. Esimerkkinä tästä ovat nuorisotoimen kanssa järjestettävät ns. seiskapäivät, jolla uusia oppilaita tuetaan koulunvaihdossa ja toisiinsa tutustumisessa. Ala- ja yläkouluissa oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain ja lukiossa joka toinen viikko. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettajat, koulukuraattori ja opinto-ohjaaja. Ryhmien kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti. Opiskeluterveydenhuollossa oppilashuolto ei toteudu kattavasti kaikissa oppilaitoksissa, mutta kehittämistyötä tehdään oppilaitoskohtaisesti. Kouluterveydenhuoltoa työllistävät lisäksi useat päivittäiset äkillisiin sairaustapauksiin, tapaturmiin ja allergioihin liittyvät käynnit. Näiden käyntien ohjeistusta ja konsultaatiokäytäntöjä tulisi kehittää ja laatia yhtenäiset ohjeet esimerkiksi laboratorioon lähettämisestä. Opiskeluterveydenhuollossa äkillisesti sairastuneet lähikunnissa asuvat opiskelijat ohjataan tavallisimmin omalle terveysasemalle ja kauempana asuvat Kauniaisten terveysasemalle. Mielenterveys- ja päihdetiimi vastaa perustason mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitamisesta. Erikoissairaanhoidon kannanottoa tai hoitoa vaativat mielenterveysongelmaiset lähetetään Jorvin psykiatrian poliklinikalle. Esimerkkejä hyvin toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä ovat kouluterveydenhuollon, ravitsemusterapeutin ja erikoissairaanhoidon yhteistyö diabeetikoiden hoidossa, alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä sekä neurologin konsultaatiot säännöllisesti. Moniammatillisuus näkyy myös koulukohtaisissa päihdesuunnitelmissa. 14 6. Suun terveydenhuolto 6.1 Lainsäädännölliset velvoitteet Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan suun terveystarkastuksia tulee järjestää koko ikäluokan määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentilaa, hoidon tarvetta ja tarvittaessa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksen (338/2011) mukaan määräaikaisia suun terveydenhuollon tarkastuksia tulee järjestää ensimmäistä lasta odottaville perheille, alle kouluikäisille 1- tai 2-vuotiaana, 3- tai 4-vuotiaana ja 5- tai 6-vuotiaana sekä kouluikäisille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla ja opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana. Lisäksi on järjestettävä tehostettua ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ja yksilöllisesti määriteltyjä terveystarkastuksia lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin. Lisäksi suun terveydenhuollossa tulee selvittää määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien hoidon tarve. 6.2 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kauniaisissa Ensimmäistä lastaan odottaville perheille kerrotaan äitiysneuvolassa suun terveydenhuollon palveluista ja mahdollisuudesta suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Perheille annetaan lisäksi suun terveydenhuollon laatima infolehtinen ja kehotetaan varaamaan vastaanottoaika Kauniaisten hammashoitolan ajanvarauksesta. Mikäli äiti ei kieliongelmien tai muun syyn takia pysty varaamaan aikaa, voi terveydenhoitaja saattaa hänet samassa talossa sijaitsevaan hammashoitolaan. Käynti sisältää terveysneuvontaa yhteisenä kes-

kusteluna sekä suuhygienistin suorittaman suun terveydentilan kartoittamisen ja ajan salliessa puhdistuksen. Tarvittaessa äiti ja/tai isä ohjataan jatkohoitoon hammaslääkärille tai suuhygienistille. Alle kouluikäiset kutsutaan suuhygienistin tai tarvittaessa hammaslääkärin suun terveystarkastukseen ainakin 1-, 3- ja 5-vuotiaina 1-vuotiaana terveysneuvonta painottuu ravintotottumuksiin, imemistottumuksiin ja hampaiden pudistamiseen, 3-vuotiaana ravinto- ja puhdistustottumusten ohella tutin ja ksytolin käyttöön ja 5-vuotiaana kuutosten puhkeamiseen ja mahdollisiin ristipurentoihin. Kaikilla käynneillä lapselle tehdään suun terveystarkastus. Suun terveydestä keskustellaan myös neuvolan vastaanotoilla. 6 kuukauden iässä ajankohtaisia keskustelunaiheita ovat hampaiden reikiintymisen ehkäiseminen ja imemistottumukset. Lapset ja koululaiset kutsutaan tarkastuksiin henkilökohtaisella kutsulla. Kutsussa on valmiina aikavaraus. Koululaisten tarkastukset tehdään koulupäivien aikana hammashoitolassa. Pari päivää ennen vastaanottoa lähetetään tekstiviestimuistutus, mikä on vähentänyt peruuttamattomia käyntejä. Jos lapsi tai nuori ei kutsusta huolimatta tule vastaanotolle, lähetetään uusi kutsu noin ½ vuoden kuluttua tai muistutetaan ajasta puhelimitse. Terveydenhoitaja informoi opiskelijoita heidän oikeudestaan hammashoitoon, mutta vastuu hoitoon hakeutumisesta on opiskelijoilla itsellään. Suuhygienisti tai hammaslääkäri tekevät kouluikäisten suun määräaikaistarkastukset perusopetuksen 1. 5. ja 8. luokan oppilaille. Ensimmäisellä luokalla seurataan pysyvien hampaiden puhkeamista ja purennan kehittymistä. Oppilaalle korostetaan omahoidon merkitystä ja myös vanhempien vastuuta lapsen suun terveydestä. Lisäksi määritellään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Viidennen luokan oppilailla ajankohtaista on yläkolmosten puhkeaminen, jolloin loput maitohampaat vaihtuvat pysyviin. Terveysneuvonnassa huomiota kiinnitetään ruokailutapoihin, makeisten syöntiin ja suun puhdistamiseen. Lisäksi keskustellaan tupakan poltosta ja urheilujuomien käytöstä. Kahdeksasluokkalaisten terveysneuvonta painottuu nuoren ruokailutapoihin, suun puhdistukseen sekä tupakan, nuuskan ja alkoholin haittoihin. Tässä iässä korostetaan jo nuoren omaa vastuuta suun terveydestä huolehtimisessa. Lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla suun terveystarkastus on yleensä noin 17-vuotiaana ja se koskee myös ulkopaikkakuntalaisia Kauniaisissa opiskelevia opiskelijoita. Kaikille suun terveydenhuollon asiakkaille tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Lapsilla, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestetään tehostettua ehkäisevää suun terveydenhuoltoa ja yksilöllisesti määriteltyjä terveystarkastuksia. Lasta odottavista suurin osa käyttää odotusaikana oman hammaslääkärinsä palveluja. Lähes kaikki lapset tulevat suun terveystarkastuksiin Kauniaisten hammashoitolaan, osa myös määräaikaistarkastusten välillä. Heistä joillekin vuosittainen tarkastus on tarpeellinen, mutta osalle riittäisivät harvemmat käynnit. Suun ja hampaiden hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille erikoisalakohtaiset tutkimukset ja -hoito mukaan lukien. Lasta odottavan perheen käynti vastaanotolla on maksullinen. Suun terveydenhuollon hoidon peittävyys alle 18-vuotiailla on 73 %. Suun terveydenhuollon henkilöstö osallistuu neuvolan järjestämiin alle 1-vuotiaiden lasten Nyytti ryhmiin suun terveyden asiantuntijana kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa suun terveyttä koskevaa tietoa levitetään erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa kouluissa ja avoimessa perhetyössä. Suun terveyden edistäminen näkyy myös Kauniaisten kouluissa, joista on poistettu juoma- ja välipala-automaatit jo muutama vuosi sitten. 7. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen 15

16 7. 1 Vahvuudet toiminnassa ja palveluissa Verkostoitumien ja vertaistuki Lasten ja lapsiperheiden tutustuminen toisiinsa ja verkostoituminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa vahvistaa osallisuutta ja vertaistuen kokemusta. Kauniaisissa perheet tutustuvat toisiinsa jo odotusaikana neuvolan ryhmätoiminnoissa, kuten perhevalmennuksessa ja myöhemmin lapsen synnyttyä Nyytti ryhmissä ja avoimen perhetoiminnan ryhmissä. Koululaisten iltapäiväkerhot ovat kohtaamispaikkoja isompien lasten kohdalla. Osallisuus Asiakaskunnan osallisuuden vahvistaminen on ollut Kauniaisissa kehittämisen kohteena jo pitkään. Neuvolassa vanhemmat osallistuvat itse kulloisenkin käynnin toteuttamiseen pohtimalla omaa ja koko perheen tilannetta erilaisten lomakkeiden ja kyselyjen avulla laajoissa terveystarkastuksissa ja tarvittaessa muissakin tarkastuksissa. Vanhemmat osallistuvat perhevalmennuksen toteuttamiseen antamalla palautetta ja kertomalla toiveitaan valmennuksen sisällöistä. Vanhemmat ovat myös mukana suunnittelemassa neuvolassa järjestettävien Nyyttiryhmien ohjelmaa. Osallistumisen mahdollisuuksia on parannettu järjestämällä perhevalmennukset iltaisin, jolloin molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua. Neuvolan asiakkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen vastaamalla neuvolapalvelujen laatua koskeviin kyselyihin. Keväällä 2013 selvitettiin opinnäytetyönä Kauniaisten neuvolan asiakkaiden tyytyväisyyttä neuvolan toimintoihin, palvelun laatuun ja neuvolasta saatuun tukeen. Koululaisten ja opiskelijoiden kohdalla osallisuus tarkoittaa esimerkiksi oppilaan oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevia asioita käsiteltäessä. Kouluissa opettajat järjestävät oppilaille kahdenkeskisiä arviointikeskusteluja ja oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan ja periaatteisiin myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Ehkäisevillä palveluilla, kuten neuvolatoiminnalla ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on merkittävä tehtävä ja haaste lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeiden tunnistamisessa ja tuen ja avun tarjoamisessa ja järjestämisessä riittävän varhain. Kauniaisissa lasten, nuorten ja lapsiperheiden erilaisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja tukeminen ovat mahdollisia tutun ja hallittavan asiakaskunnan, pitkäaikaisten hoitosuhteiden ja toimijoiden tiiviin yhteistyön ansiosta. Monet eri palveluissa toimivat tuntevat toisensa ja työskentelevät osittain samassa talossa, mikä helpottaa yhteistyötä asiakaskunnan hyväksi. Luottamuksellinen, hyvä hoitosuhde mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen asiakkaiden ja toimijoiden välillä. Lääkärin ja terveydenhoitajan työparityöskentely ja perhekeskusmalliin perustuva moniammatillinen työskentely lisää joustavuutta palvelujen saannissa. Äidinkieliset palvelut Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteena oleva äidinkielisten palvelujen saanti toteutuu Kauniaisten ehkäisevissä terveyspalveluissa kattavasti. Palvelujen kehittäminen Palvelujen ja toiminnan kehittäminen kytkeytyy pitkälti kansalliseen kehittämis- ja hanketyöhön sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oma kehittämistyö painottuu pääosin kehittämistyön tulosten räätälöintiin ja jalkauttamiseen.

17 7.2 Toiminnan ja palvelujen kehittämishaasteet Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Työkäytäntöjä ja toimintamalleja tulee edelleen kehittää asiakkaiden omaa roolia ja päätöksentekoa vahvistavaan suuntaan erityisesti niiden lasten, nuorten ja perheiden kohdalla, joilla on laaja-alaisen tuen ja avun tarvetta. Erityisesti lasten kuntoutusryhmässä ja perheen kuntoutusryhmässä vanhemmilla on tärkeä rooli ja heidät tuleekin kutsua aina niihin kokouksiin ja palavereihin, joissa lapsen tai perheen asioita käsitellään. Kouluterveyskyselyn mukaan poikien yksinäisyys, humalahakuinen juominen ja huumekokeilut ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi on syksyn 2013 aikana käynnistymässä koulutus, jossa sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen työntekijöitä koulutetaan Toimiva lapsi- ja perhe sekä Lapset puheeksi keskustelu ja -neuvonpito -työmenetelmien käyttöön. Oppilashuollon kehittäminen Oppilashuollon kehittäminen on opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteinen asia. Kehittämisessä on hyvä huomioida kouluterveyskyselyn tulokset, joiden mukaan esimerkiksi lukioiden työilmapiirissä ja oppilaiden äänen kuulemisessa on parannettavaa. Myös oppilaiden saama riittävä apu ja tuki koulunkäyntiin ja opiskeluun ovat oppilashuoltotyön ytimessä. Oppilashuoltoon tarvitaan riittävästi resursseja myös terveydenhuollon puolelta. Opiskelijahuollon kehittämiseksi tarvitaan sekä terveydenhoitajien että lääkäreiden työpanoksen lisäystä oppilaitosten oppilashuoltoon. Oppilashuoltotyön ja kolmiportaisen tuen mallista on valmistunut vanhemmille ja yhteistyökumppaneille suunnattu internet sivusto alkusyksystä 2013 http://oppilashuolto.fi Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli alle kouluikäisen lapsen kehitysympäristönä. Päivähoidon ammattihenkilöiden havainnot esimerkiksi lapsen kehityksestä ja sosiaalisista taidoista ovat tärkeitä tietoja neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa, kun lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Kauniainen on ollut mukana kehittämässä päivähoidon ja lastenneuvolan yhteistyömalleja ja seurantaindikaattoreita pääkaupunkiseudun kuntien 4-vuotistarkastusta koskevassa HYVE4- hankkeessa. Jatkossa haasteena on yhteistyömallien saaminen osaksi varhaiskasvatuksen ja neuvolan toimintaa ja yhteistyötä. Yhtenäiset toiminta- ja konsultaatiokäytännöt Yhdenmukaisten toimintakäytäntöjen kehittäminen on tärkeää tasalaatuisten palvelujen toteuttamisessa. Vaikka toimijoita on yhdessä toiminnossa vain muutamia, saattavat työkäytännöt esimerkiksi kyselylomakkeiden käytössä, terveystarkastusten aikatauluttamisessa ja esimerkiksi koululaisten äkillisten sairaustapausten hoitamisessa poiketa toisistaan. Toiminnan yhteistä suunnittelua ja resurssien tasapuolista jakautumista eri toimintoihin tulee kehittää edelleen. Toiminnan seuranta Toiminnan seuranta vaatii tehostamista ja läpinäkyvyyttä. Tilastotietojen saaminen toimijoiden ja vastuuhenkilöiden käyttöön nopeammalla aikataululla auttaa toiminnan ja asiakaspalvelun muutostarpeiden arvioinnissa. AvoHilmon kattava käyttö SPAT koodeineen tulee olemaan yksi kehittämis- ja koulutushaasteista syksyllä 2013.

LIITE 1, Äitiysneuvolan terveystarkastusohjelma 18

19 LIITE 2, Lastenneuvolan terveystarkastusohjelma Monitoimijaiset perhevalmennustapaamiset x 4 ensimmäisen vuoden aikana Influenssarokotukset 6 36 kk ikäisille

20 Neuvolan Nyytti-ryhmä ensisynnyttäjille ensimmäisen vuoden aikana Foreign mothers-ryhmät LIITE 3, Perhevalmennusohjelma

LIITE 4, Kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 21

22

LIITE 5, Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelma 23

LIITE 6, Ehkäisevän suun terveydenhuollon terveystarkastusohjelma 24