MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAATALOUDEN ENERGIAPOTENTIAALI HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA SÄÄSTÖ MAATALOUDESSA - SEMINAARI, MAANANTAINA 28.2. 2011 JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI JK 1.3.2011 1
MAATALOUSTUOTANNON ENERGIAPOTENTIAALEISTA HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN 1. Alueellisista energiapotentiaaleista 2. Alueellisista energiapotentiaalien riittävyydestä eri ruokavalioilla 3. Esimerkki tuotantotapavalintojen vaikutuksesta Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 2
MAATALOUSTUOTANNON ENERGIAPOTENTIAALEISTA Satotaso aineisto; Matilda / Maataloustilastot / Vuodet 2004-2008 (TIKE) Kuntakohtaisesti viljelyalat (ha) Maakuntakohtaisesti keskisadot (kg/ha) Energiapotentiaali; Kuiva-ainepitoisuuden ja kuiva-aineen alemman lämpöarvon mukaan Suomalaisten peltokasvien energiatase ja nettoenergia; Mikkola H & Ahokas J, 2009 Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 3
MAATALOUSTUOTANNON ENERGIAPOTENTIAALEISTA Peltoviljelyn energiapotentiaali 178494 TJ/a 150045,8 TJ/a 14 % 16 % 14 % 31 % Vilja Nurmi Rypsi Peruna 1 % 2 % 3 % 36 % 48,3 TWh/a Reskolan mukaan käyttö 14 TWh/a 2 % 1 % 3 % Muut Reservi (Käytössä oleva maatalousmaa Viljelty ala yhteensä, TIKE) Olki 2,1 miljoona omakotitaloa (22000 kwh/a talo, n. 14 taloa/tj) 42 % 37 % Oljen vaikutus näin laskettuun peltoviljelyn energiapotentiaaliin 15,8 % Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 4
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 %-osuus energiapotentiaalista %-osuus viljelypintaalasta 4,0 2,0 0,0 Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 5
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN ALUEELLINEN TARKASTELU Keski-Suomen Peltoviljelyn energiapotentiaali 5946,5 TJ/a Eteläpohjanmaa Peltoviljelyn energiapotentiaali 17602,4 TJ/a 0 % 1 % 0 % 20 % 24 % Vilja Nurmi Rypsi 2 % 0 % 13 % 2 % 46 % Peruna Muut 37 % 55 % Reservi Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 6
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN ALUEELLINEN TARKASTELU Varsinais-Suomen Peltoviljelyn energiapotentiaali 17018,5 TJ/a Pohjoispohjanmaan Peltoviljelyn energiapotentiaali 14370,9 TJ/a 1 % 6 % 3 % 14 % 14 % 62 % Vilja Nurmi Rypsi Peruna Muut Reservi 2 % 0 % 14 % 0 % 32 % 52 % Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 7
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN KUNNITTAINEN TARKASTELU Saarijärven Peltoviljelyn energiapotentiaali 556,1 TJ/a Ilmajoen Peltoviljelyn energiapotentiaali 1215,3 TJ/a 1 % 0 % 0 % 21 % 56 % 22 % Vilja Nurmi Rypsi Peruna Muut Reservi 0 % 1 % 2 % 8 % 25 % 64 % Lopen Peltoviljelyn energiapotentiaali 444,6 TJ/a 5 % 1 % 3 % 15 % 46 % 30 % JK 1.3.2011 8
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Suomi) Lähteet: Ruokavaliot; Luyten 1995, Hoogwijk 2004 (Kasviruokavalio k 79 %, m&k 21 %, Perusruokavalio (*1,57) k 38 %, l 9 %, m&k 52 % Hyvinvointiruokavalio (*3,01) k 27 %, l 45 %, m&k 28 %) Asukasluvut; Tilastokeskus 2009 Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 9
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Uusimaa) 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Uusimaa ja Varsinais-Suomi) Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 10
PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 6,00 5,00 4,00 3,00 25,00 2,00 1,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Keski-Suomi) 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Etelä-Pohjanmaa) Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 11
KUINKA PALJON ALUEEN PELTOVILJELYN NETTOENERGIA KASVAA Alueellinen nettoenergian muutos %-yksikköä 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Saarijärvi - 505 t/a vilja -50 % lannoituksesta biokaasureaktorilla Jos nurmen lannoitteiden energiapanoksesta voidaan pienentää 20 % apilanurmikasvustoilla? - 647 t/a nurmi -20 % lannoiteista apilakasvustolla Oletukset; Satotaso ei muutu. Ei vaikutusta muiden viljelykasvien energiatuottoihin ja kulutuksiin Alueellinen nettoenergian muutos %-yksikköä 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Jos viljojen lannoitteiden energiapanoksesta 50 % korvataan esim. biokaasureaktoreita hyödyntävällä ravinnekierrolla? Jos siirrytään työketjussa kynnöstä suorakylvöön Alueellinen lannoitemäärän muutos t/a. nettoenergiamuutos olisi 0,5 %-yksikköä. (18,5 l/ha, 0,19 MWh/ha) - 2209 t/a vilja -50 % lannoituksesta biokaasureaktorilla Ilmajoki - 507 t/a nurmi -20 % lannoiteista apilakasvustolla Maaseudun energia-akatemia / JK 1.3.2011 12