Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle
|
|
- Pauli Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Laatijat: Hannu Kokkoniemi Esko Viitala Lauri Tölli
2 2 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Peltobioenergia... 4 Viljan olki... 7 Viljojen jyvät... 9 Rypsi Nurmibiomassat Peltobiomassojen hyödyntämismahdollisuudet biokaasuntuotannossa Teoreettinen biokaasupotentiaali Haapavesi Siikalatva Pyhäntä Yhteenveto Lähteet LIITTEET LIITE 1. KUNTAKOHTAINEN PELTOBIOENERGIAPOTENTIAALI Käsitteitä... 19
3 3 Johdanto Taustat Tavoitteena selvittää alueen teknisesti hyödynnettävissä oleva peltobioenergiapotentiaali. Selvitystyön avuksi saimme Katse Tulevaisuuteen hankkeelta viljelijäkyselyn tulokset sekä Haapavesi - Siikalatvan maaseutuhallinnolta alueen pellon käytön kasveittain. Energiapotentiaaliselvitys tehtiin ruokohelvestä, viljan oljesta, jyvistä, öljykasveista ja nurmesta sekä nurmen viljelyyn soveltuvista aloista. Lisäksi selvitykseen kuuluu peltoenergiasta tuotetun biokaasun teknisesti hyödynnettävissä olevan määrän laskenta. Bioenergian tuotannosta kiinnostuneet viljelijät Katse Tulevaisuuteen hankkeen tekemän kyselyn mukaan peltobioenergian tuotannosta myyntiin oli kiinnostunut 19 maatalousyrittäjää. Kuusi yrittäjää tuotti myyntiin ruokohelpeä (syksy 2011). Biomassan hyödyntämisestä oli kiinnostunut 24 maatilaa ja säilörehun liikatuotantoa oli 14 maatilalla vastanneista. Kyselyn vastausprosentti oli 9,6 % ja kysely lähetettiin 822 maatilalle. Biokaasun tuotannosta kiinnostuneet viljelijät BioG - hankkeen (Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla - hanke, 2011) tekemän viljelijäkyselyn mukaan Haapavedellä oli 9 maatilaa, Siikalatvan alueella 12 maatilaa ja Pyhännällä kaksi maatilaa kiinnostunut biokaasun tuotannosta (Sankari T & Imppola R, 2011). Kysely lähettiin viljelijöille keväällä Raaka-aineen toimittamisesta biokaasulaitokseen oli kiinnostunut 7 viljelijää Haapavedellä, 8 Siikalatvan alueella ja 1 viljelijä Pyhännällä. Nykyisellään biokaasun potentiaalisia käyttökohteita on Haapavedellä kolme, joista yksi on varsinainen biokaasulaitos, lisäksi on lämpölaitos sekä pellettilämpölaitos. Siikalatvan alueella on neljä lämpölaitosta ja yksi pellettilämpölaitos. Pyhännällä on kaksi lämpölaitosta. (Sankari T & Imppola R, 2011).
4 4 Peltobioenergia Peltobioenergialla tarkoitetaan viljelyspeltojen, muiden hoidettujen peltojen, kesantopeltojen sekä turvetuotannosta vapautuneiden suopohjien hyödyntämistä energiakasvien tuotantoon. Peltobiomassaa tuotetaan kiinteinä, nestemäisinä tai kaasumaisina polttoaineina kasvilajista riippuen. Kiinteiksi polttoaineita tuotetaan ruokohelvestä, oljista, jyvistä tai erilaisista energiapuista kuten energiapajusta. Nestemäiset polttoaineet ovat joko alkoholi- tai kasviöljypohjaisia. Alkoholipohjaista bioetanolia saadaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista kuten sokerijuurikkaasta tai ohrasta. Biodieseliä saadaan puolestaan rypsistä, rapsista tai sinapista. Kaasumaisia polttoaineita voidaan tuottaa monista useista peltokasveista kuten ruokohelvestä, nurmirehusta, maa-artisokasta ja maissista mädättämällä ne anaerobisesti biokaasuksi. Seutukunnan pellon käyttö vuonna 2011 on esitetty taulukossa 1. Lisäksi taulukkoon sisältyy erityistukisopimusalat, jotka voivat olla luonnonlaitumia, kosteikkoja jne. Peltoa alueella on yhteensä ha. Pelloista puolet on nurmella, (säilörehu-, heinä- ja laidunnurmet), kolmasosa viljalla ja loput muita kasveja. TAULUKKO 1. PELTOMAANKÄYTTÖ V 2011 Peltoa Viherlan noitusnu Pellon käyttö vuonna 2011 /ha Tilapäisesti Paikkakunta yhteensä Viljakasvit Öljykasvit Nurmi rmi kesannot Ruokohelpi erityistukisopimusalat viljelemätön Haapavesi Siikalatva Pyhäntä Yhteensä Lähde: Katse Tulevaisuuteen hanke/ alueen maaseutuhallinnot LHP ja Peruna, vihannes, puutarhakasvit,
5 5 Ruokohelpi Ruokohelpeä voidaan käyttää kiinteänä polttoaineena tai kaasumaisena polttoaineena. Kiinteänä polttoaineena ruokohelpi silputaan pieneksi ja poltetaan muun kiinteän polttoaineen kuten hakkeen ja turpeen joukossa seospolttoaineena. Polttotavoista ruokohelven polttoon soveltuu parhaiten leijukerrospoltto isoissa voimalaitoskattiloissa. Ruokohelpeä ei juurikaan polteta pienissä MW-luokan laitoksissa. Ruokohelpeä voidaan käyttää raaka-aineena agropelletin tai briketin valmistukseen joko yksin tai seoksena tavanomaisten puu- ja turveraaka-aineiden kanssa. Tällöin polttaminen jopa pienkiinteistöjen lämpökattiloissa olisi mahdollista. Agropellettien ongelmana on suuri tuhkapitoisuus ja kattilan olisi hyvä olla liikkuva-arinainen tuhkanpoiston vuoksi. Tarjolla on myös pyörivällä palopäällä olevia pellettipolttimia. Kaasumaisena polttoaineena ruokohelpi mädätetään biokaasulaitoksessa ja hyödynnetään metaanikaasuna. Seuraavassa ruokohelven energiapotentiaalia käsitellään sekä kiinteänä polttoaineena että kaasumaisena polttoaineena. Siikalatvan seutukunnassa oli vuoden 2011 aikana viljelyssä ruokohelpeä Haapavedellä 910 ha sekä Siikalatvassa 257 ha. Pyhännällä ei ollut ruokohelpiviljelyksiä. Yhteensä viljelyssä oli 1167 ha. Eniten ruokohelpeä viljelee Vapo (Suo oy, Vapon tytäryhtiö). Lisäksi on yksityisiä viljelijöitä joilla on sopimus ruokohelven tuotannosta Vapon tai Turveruukki oy:n kanssa. Vapo on päättänyt luopua ruokohelven viljelystä ja kun yksityisten viljelijöiden sopimuskausi päättyy, ei sitä enää uusita. Vapo on laittanut myös omat ruokohelpiviljelyksensä myyntiin vuoden 2011 aikana. Myynnissä olevien alueiden oletetaan kiinnostavan varsinkin laajentavia karjatiloja ja karjatiloille menevät alueet suurella todennäköisyydellä menisivät nautakarjan rehuntuotantoon. Koska tämä on vain oletus, huomioidaan edellä mainitut alueet myös jatkossa potentiaaliseksi ruokohelpialaksi. Lisäksi Vapolta on vapautumassa seuraavan 5-10 vuoden aikana tuotantokäytöstä turvesuota Haapaveden alueella noin 1000 ha ja Siikalatvan alueella noin 450 ha. Tästä alasta arviolta 30 % voi arvella soveltuvan peltokäyttöön. Siikalatvan alueella toimivalta Turveruukki oy:ltä vapautuu seuraavan 5-10 vuoden aikana 590 hehtaaria turvesuota tuotantokäytöstä. Tästä suurin osa on vuokrattuja soita, joiden jälkikäytöstä päättää maanomistaja (Turveruukki OY, 2012). Merkittävä osa Turveruukin entisistä tuotantoalueista on metsitetty turvetuotannon päätyttyä. Laskelmissa Turveruukilta vapautuvaa potentiaalista alaa on huomioitu 177 ha (kolmannes vapautuvasta alasta). Haapavedellä potentiaalista ruokohelpialaa olisi 1210 ha ja Siikalatvalla 569 ha. Yhteensä potentiaalista ruokohelpialaa olisi seuraavan 5-10 vuoden aikana 1780 ha, mikäli ruokohelpipeltoa ei siirtyisi nautakarjan rehuntuotantoon.
6 6 TAULUKKO 2. RUOKOHELVEN ENERGIAPOTENTIAALI turvetuotannosta Nykyinen peltokäyttöön Potentiaalinen Kunta ruokohelpiala vapautuva ala ruokohelpiala Ruokohelven energiasisältö kiinteänä polttoaineena GWh/a Ruokohelven energiasisältö kaasumaisena polttoaineena GWh/a Haapavesi 910 ha 300 ha 1210 ha Siikalatva 257 ha 312 ha 569 ha Pyhäntä 0 ha 0 ha 0 ha 0 0 Taulukossa 2 on esitetty ruokohelven viljely- ja energiapotentiaali kiinteänä polttoaineena sekä kaasumaisena polttoaineena. Ruokohelpisadon energiasisältö polttokäytössä on 4,8 MWh/tonni kuiva-ainetta. Kuiva-ainesato on keskimäärin 4-7 tn/ha. Turvesoilla satotaso on yleensä alhaisempi kuin vanhemmilla peltomailla. Usein keskimääräinen energiapotentiaali polttokäytössä on MWh/ha. Laskelmassa on energiasisällöksi huomioitu 25 MWh/ha. Kaasumaisena polttoaineena biokaasuenergiaa saadaan n 30 MWh/ha. Biokaasulaitokseen ruokohelpi korjataan tuoreena, joten varisemistappiot ovat selvästi pienemmät kuin polttomenetelmänä korjattaessa. Kiinteänä polttoaineena ruokohelven energiasisältö on yhteensä 44 GWh ja kaasumaisena polttoaineena 53 GWh. (TAULUKKO 2).
7 7 Viljan olki Viljanviljelyn sivutuotteena syntyy olkea. Olkea korjataan vähäisessä määrin kuivikkeeksi tai rehuksi. Pääasiassa olkimateriaali silputaan peltoon. Oljen energiakäyttö on Suomessa vielä vähäistä. Esimerkiksi Tanskassa olkea käytetään kiinteänä polttoaineena lämpölaitoksissa paljon. Oljen käytön suurimpana ongelmana ovat keruu, kuljetus ja varastointi. Polttoaineeksi korjattavan oljen kosteus saa korjuuhetkellä olla korkeintaan 25 %. Korjuuseen soveltuvien päivien määrä vaihtelee vuosittain ja keskimääräinen korjuuaika on vain päivää vuodessa. Mikäli olki on sateen huuhdeltavana ja saadaan ns. harmaata olkea vähentää tämä oljen kloori- ja alkalipitoisuutta. Tämä puolestaan pienentää kattilan syöpymisongelmia. Korjuupäivien niukkuus kuitenkin rajoittaa harmaan oljen tuotantomahdollisuutta. Oljen käyttöarvoon vaikuttaa poltossa syntyvän tuhkan määrä, koostumus ja tuhkan sulamispiste. Oljen tuhkan sulamispiste on alhaisempi kuin puulla tai ruokohelvellä ja tämä vaikeuttaa sen polttoa. Parhaiten olki soveltuu poltettavaksi seospolttona hakkeen tai turpeen kanssa sekä agropellettinä tai brikettinä jopa pienkiinteistöjen kattiloissa. Kuva 1: Agropelletin laavoittunutta tuhkaa
8 8 Siikalatvan seutukunnassa oli vuonna 2011 viljelyssä viljaa Haapavedellä 3235 ha, Siikalatvassa 6283 ha sekä Pyhännällä 477 ha. Olkisatoa saadaan noin 2000 kg kuiva-ainetta / ha ja oljen kuiva-aineen energiasisältö polttokäytössä on noin 4,5 MWh/tn. Hehtaarilta saatava energiapotentiaali on siis noin 9 MWh. Kaasumaisena polttoaineena biokaasuenergiaa saadaan oljesta noin 6 MWh/ha. Energiakäyttöön olkisadosta olisi kerättävissä arviolta 40 %. Tästä kuitenkin vain noin 10 % voisi teknisesti olettaa olevan korjattavissa johtuen keruu-, kuljetus, murskaus- ja varastointiongelmista. TAULUKKO 3. VILJAN OLJEN ENRGIAPOTENTIAALI Teknisesti korjattavissa oleva ala 10 % Viljan oljen Viljan oljen energiasisältö kiinteänä energiasisältö kaasumaisena polttoaineena polttoaineena GWh/a GWh/a Kunta Viljakasvit Oljesta energiakäyttöön 40 % Haapavesi 3235 ha 1300 ha 130 ha 1,2 0,8 Siikalatva 6283 ha 2500 ha 250 ha 2,3 1,5 Pyhäntä 477 ha 200 ha 20 ha 0,2 0,1
9 9 Viljojen jyvät Viljanjyvien energiakäytön mielekkyyteen vaikuttaa voimakkaasti kulloinenkin viljan markkinatilanne sekä viljan hinta. Viljan hinnan ollessa alhainen on sen energiakäyttö polttamalla kannattavampaa. Aina voidaan tietenkin keskustella onko jyvien polttaminen eettisesti mielekästä, koska sen voisi käyttää myös ihmis- ja eläinravinnoksi. Viljan jyvien lämpöarvo vaihtelee jonkin verran riippuen esimerkiksi lajista, lannoituksesta, puhtaudesta sekä kosteudesta. Ympärivuotisessa energiakäytössä vilja voi olla 3-4 % - yksikköä kosteampaa kuin rehukäytön vilja. Kauralla on hieman muita viljoja parempi lämpöarvo korkeamman rasvapitoisuuden vuoksi. Jyvien lämpöarvo on 2-3 MWh/m³. Mitä laadukkaampi vilja on, sitä enemmän siinä on energiaa. Yhdessä kilossa kauppakelpoista viljaa on n. 3,5 kwh energiaa. Yhden viljakilon tuottaminen vaatii kaikkiaan energiaa noin 1 kwh ja tästä viljelyn osuus on noin 0,5 kwh. Näin energiahyötysuhdetta ajatellen ei viljan polttaminen energiaksi ole mahdoton ajatus. Jyvien tuhkan sulaminen aiheuttaa ongelmia palopäässä. Lisäksi savukaasut sisältävät syövyttäviä aineita. Varsinkin kauppakelvottomien viljaerien sekä viljankuivauksessa syntyvän puhdistusjätteen sekä lajittelujätteen polttaminen on varteenotettava vaihtoehto. Viljankuivauksen puhdistusjätteen polttaminen tullee lähinnä kyseeseen maatilojen omissa tai lähialueen lämpökeskuksissa. Viljan poltto on nykyisin hyvin vähäistä ja sillä ei ole suurta merkitystä energiantuotannon kannalta. Alla olevassa taulukossa on arvioitu lajittelujätteen sekä kauppakelvottoman viljan energiapotentiaalia. Epäkuranttia tavaraa on eräiden arvioiden mukaan 5-15 % puitavasta viljasta. Teknisesti hyödynnettävissä olevaksi on huomioitu 10 %. Jyvien lämpöarvoksi on huomioitu 2 MWh/m³. TAULUKKO 4. JYVIEN ENRGIAPOTENTIAALI Satotaso keskimäärin 3,3tn/ha Lajittelujätettä ja muuta kauppakelvotonta tavaraa 5-15 % Viljan energiasisältö kiinteänä polttoaineena GWh/a Teknisesti Kunta Viljakasvit hyödynnettävissä 10 % Haapavesi 3235 ha tn 1060 tn 106 tn / 180 m³ 0,36 Siikalatva 6283 ha tn 2070 tn 207 tn / 360 m³ 0,72 Pyhäntä 477 ha 1600 tn 160 tn 16 tn / 30 m³ 0,1
10 10 Rypsi Öljykasveja viljeltiin vuonna 2011 Haapavedellä 71 ha, Siikalatvassa 95 ha sekä Pyhännällä 14 ha. Yhteensä kevät- ja syysrypsin viljelyä oli 180 ha. Rypsin varsien käyttö energiaksi edellyttää nykyistä tarkempaa polttoaineominaisuuksien selvittämistä. Kasviöljypohjaisista kasveista voitaisiin valmistaa lähinnä biodieseliä. Biodieselin raaka-aine on öljykasvien siemenistä puristettu öljy. Rypsin siemen sisältää kasviöljyä noin %. Puristuksen sivutuotteena saadaan valkuaispitoista eläinten rehuksi käytettävää rouhetta, jossa on jäljellä vielä kasvin öljyä. Rypsiöljy ei sellaisenaan sovellu nykyisten dieselmoottoreiden polttoaineeksi vaan se pitää ns. vaihtoesteröidä. Maatilapuristamoissa on öljynsaanto isoja puristamoita selvästi pienempi. Lisäksi energiatase pitää saada mahdollisimman positiiviseksi, jotta biodieselin tuotanto on kannattavaa. Rypsin satotason ollessa 1500 kg/ha voidaan siitä 30 % saannolla saada 450 kg öljyä/ha. Tästä noin 7-10 % on glyserolia, joka voidaan hyödyntää esimerkiksi hakkeen seassa polttoaineena. Biodieseliä tulee noin 420 kg. Biodieselin ominaispainolla 0,89 saadaan biodieseliä 470 litraa. Energiapotentiaali on noin 4,7 MWh/ha. Vaikka kaikki Siikalatvan seutukunnan öljykasvien siemenet jalostettaisiin biodieseliksi, energiapotentiaali ei ole kovin merkittävä. TAULUKKO 5. ÖLJYKASVIEN ENERGIAPOTENTIAALI Energiasisältö biodieselinä Kunta Öljykasvit GWh/a Haapavesi 71 ha 0,3 GWh Siikalatva 95 ha 0,4 GWh Pyhäntä 14 ha 0,01 GWh
11 11 Nurmibiomassat Tässä selvityksessä nurmibiomassoilla tarkoitetaan nurmen viljelyaloja, viherlannoitusnurmia, luonnonhoitopeltoja, kesantoaloja ja tilapäisesti viljelemättömiä alueita. Seutukunnan alueen pelloista oli vuonna 2011 nurmen viljelyssä ha, viherlannoitusnurmena 823 ha, luonnonhoitopeltoina sekä kesantoalana 2293 ha ja tilapäisesti viljelemättömänä alana 274 ha. Nurmi- ja heinäkasvien satoa voidaan hyödyntää energiaksi, tuottamalla kasveista mädätysprosessien avulla biokaasua. Nurmikasvien viljely ja sadonkorjuu sekä säilöntä energiantuotantoa varten voidaan tehdä säilörehunkorjuutekniikalla. Vuosittaisista satovaiheluista johtuen maatiloilla viljellään nurmea n. 5 % yli tarpeen (Niemeläinen O, 2010). Haapavesi - Siikalatvan seutukunnan alueella tämä tarkoittaa 828 hehtaarin alaa, joka voitaisiin hyödyntää, bioenergian raaka-aineeksi. Useilla maatiloilla nurmenviljely on laajaperäistä; pelloilta korjataan vain yksi sato, tai toista satoa ei lannoiteta. Tämä johtuu mm siitä, että merkittävä osa tuista maksetaan pellon kautta, jolloin peltoa on hankittu lisää vaikka rehuntarve ei olekaan kasvanut. Jos viherlannoitusnurmet, luonnonhoitopellot, kesannot ja tilapäisesti viljelemättömät alat muutettaisiin nurmikasvien viljelyyn, olisi nurmibiomassojen tuotantoon käytettävissä yhteensä 4218 ha (TAULUKKO 7). Nurmi- ja heinäseosten biokaasuenergia on keskimäärin 26 MWh/ha (TAULUKKO 6). Bioenergiapotentiaaliin vaikuttavat nurmen satotaso, kuiva-ainepitoisuus ja orgaanisen aineen määrä kuiva-aineessa. Timoteinurmen bruttoenergiansaanto vaihtelee MWh/ha (Lehtomäki A, Paavola T, Luostarinen S ja Rintala J, 2007). Todennäköistä on, että bioenergian tuotantoon käytettävissä olevat lohkot eivät ole viljavuudeltaan ja vesitaloudeltaan parhaita mahdollisia, joten laskelmissa on käytetty energiapotentiaalina 24 MWh/ha. Oletuksena on 7,5 tn kuiva-ainesato, kuiva-ainepitoisuus 30 % ja orgaanisen aineen määrä 92 % kuiva-aineessa sekä metaanintuotto 350 m 3 CH 4 /tn kuiva-ainetta. Nurmikasveiksi soveltuvien alojen teoreettinen energiapotentiaali on 101 GWh. Teknisesti hyödynnettäväksi määräksi arvioitiin 20 % kokonaispotentiaalista, yhteensä 20,25 GWh. Tämä tarkoittaa 845 hehtaarin alaa nurmibiomassojen tuotantoon. (TAULUKKO 7). TAULUKKO 6. BIOKAASUENERGIA
12 12 TAULUKKO 7. NURMIBIOMASSOJEN ENERGIAPOTENTIAALI Nurmi, 5 % kokonaisnurmialasta Viherlannoi tusnurmi LHP ja kesannot Tilapäisesti Yhteensä Teoreettinen Teknisesti hyödynnettävissä oleva Paikkakunta ha ha ha viljelemätön ha ha energiapotentiaali GWh energiapotentiaali GWh Haapavesi ,07 Siikalatva ,89 Pyhäntä ,28 Yhteensä ,25
13 13 Peltobiomassojen hyödyntämismahdollisuudet biokaasuntuotannossa Ruokohelven ja nurmibiomassojen energiapotentiaali on nykyisellä teknologialla hyvin hyödynnettävissä biokaasuna. Haapavesi- Siikalatva seutukunnan alueella on toiminnassa oleva biokaasulaitos Virtalan tilalla Haapavedellä. Laitoksessa käytetään raaka-aineena naudanlantaa ja säilörehunurmea. Vuotuinen biokaasuntuotto on m 3 ja metaanipitoisuus 67 %. Sähköä laitos tuottaa 84 MWh ja lämpöä 119 MWh vuodessa. Lisäksi Siikalatvan alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla yksi biokaasulaitos. Virtalan tilan laitos on märkämädätyslaitos, jossa seoksen kuiva-ainepitoisuus on alle 15 % ja syöte käsitellään lietteenä. Toinen tekniikka tuottaa biokaasua on kuivamädätys. Kuivamädätysprosessissa syötteen kuivaainepitoisuus on % ja syötettä liikutellaan kuormaajien ja kuljettimien avulla (Latvala M, 2009). Lähin kuivamädätystekniikalla toimiva laitos on Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koelaitos Sotkamossa. Laskelmat laadittiin märkämädätystekniikalla, koska se on toistaiseksi suosituin biokaasuprosessi. Lisäksi alueelta löytyy muutamia toiminnassa olevia märkämädätystekniikalla toimivia laitoksia. Teoreettinen biokaasupotentiaali Pohjois-Pohjanmaan biokaasupotentiaalia on selvitetty Oulun seudun ammattikorkeakoulun BIOG-hankkeessa, Toni Sankarin ja Ritva Imppolan toimesta (2011). Peltopotentiaali BIOG-hankkeen selvityksen mukaan Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä alueen pelloilta saatava metaanipotentiaali, olisi m 3 metaania (CH 4 ). Laskelman oletuksena on, että alueen nurmipelloista saadaan 5 % biokaasuntuotantoon ja yhden hehtaarin metaanipotentiaali olisi 2080 m 3 CH 4 /ha. Lisäksi alueen kesantopellot, tilapäisesti viljelemättömät alat, ruokohelpiala ja luonnonhoitopellot saataisiin biokaasun tuotantoon. Edellä mainitut alat kylvettäisiin monivuotiselle nurmelle, metaanipotentiaali 2080 m 3 CH 4 /ha satotaso tavoite 5200 kg ka/ha, kuiva-aine pitoisuus 25 % ja kasvibiomassan metaanintuottopotentiaali 100 m 3 /tn kasvibiomassaa. Peltopotentiaaliin on laskettu myös perunan viljelyalan metaanipotentiaali. (Imppola & Sankari, 2011). Seutukunnan alueella perunan viljelyala on 26,82 ha, koostuen lähinnä kotitarve- ja siemenperuna viljelystä. Perunan osuus peltopotentiaalista on vähäinen. Eläinpotentiaali Siikalatvan seutukunnan eläinten tuottama lantapotentiaali on m 3 CH 4. Laskentaan on käytetty kotieläinrekisterin eläinmäärä tietoja sekä seuraavia eläinyksilökohtaisia metaanipotentiaaliarvoja: naudat: 176 m3ch4 siat: 40 m3ch4 hevoset: 150 m3ch4 lampaat: 15 m3ch4 siipikarja: 0,75 m3ch4 Potentiaalista m 3 on Haapavedellä, m 3 Siikalatvan alueella ja m 3 Pyhännän alueella. Imppolan ja Sankarin (20110) tutkimuksien mukaan alueen kokonaismetaanipotentiaali maatalouden sektorilta on yhteensä m 3 metaania. Yksi metaanikuutio vastaa n 10 kwh sähköä, joten energiapotentiaali on yhteensä kwh eli 116,8 GWh. Mikäli biokaasua tuotetaan märkämädätystekniikalla, biokaasuntuotannon rajoittavaksi tekijäksi tulee syötteen kuiva-ainepitoisuus. Heti laskelmien alussa huomattiin, että kaikkea biokaasuksi soveltuvaa materiaalia ei pystytä
14 14 hyödyntämään märkämädätystekniikalla toimivissa laitoksissa, joissa syötteenä olisi naudanlietelantaa ja nurmibiomassaa sekä ruokohelpeä. Laskelmat tehtiin kuntakohtaisesti. Haapavesi Haapavedellä tuotetaan naudanlantaa vuosittain tonnia, josta lietelantaa on arviolta 60 % eli tn. Lietelannasta voi saada biokaasun tuotannon piiriin tn (20 % kokonaismäärästä). Nurmibiomassojen tuotto on laskettu 253 hehtaarin alalta, satotaso 25 tn/ha. Ruokohelpialaa voitaisiin hyödyntää biokaasun tuotantoon 150 hehtaarin alalta, satotaso 27 tn/ha. Peltobiomassojen käyttöä rajoittaa syötteen kuiva-ainepitoisuuden nousu. Kyseisillä syötemäärillä seoksen kuiva-ainepitoisuus on 15 prosenttia [(6328 tn*0, tn*0, tn*0,07)/34500 tn]. Märkämädätystekniikalla biokaasuenergian tuotanto olisi MWh. Tämä tarkoittaisi biokaasulaitosta, joiden jatkuva teho on 90 kw. (TAULUKKO 8). TAULUKKO 8. HAAPAVEDEN BIOKAASUPOTENTIAALI CH 4 tuotto energiasisältö energiasisältö Haapavesi Jae märkätonnit VS tonnit vuodessa/m 3 kwh MWh Nurmibiomassat Ruokohelpi Naudanliete Yhteensä Nurmibiomassojen kuiva-ainepitoisuus 30%, VS Ts suhde 0,92, metaania 350 m3/vs tn Ruokohelpi: kuiva-ainepitoisuus 30 %, VS TS suhde 0,92, metaania 400 m3/vs tn Naudanliete; laskettu, siten että 60 % lannasta lietettä ja siitä 20 % saadaan käyttöön lietteen kuiva-ainepitoisuus 7 %, VS/TS suhde 0,8, metaania 175 m3/vs tn
15 15 Siikalatva Siikalatvalla tuotetaan naudanlantaa vuosittain tonnia, josta lietelantaa on arviolta 60 % eli tn. Lietelannasta voi saada biokaasun tuotannon piiriin 21585,6 tn (20 % kokonaismäärästä). Nurmibiomassojen tuotto on laskettu 537 hehtaarin alalta, satotaso 25 tn/ha. Ruokohelpialaa voidaan hyödyntää biokaasun tuotantoon 50 hehtaarin alalta, satotaso 27 tn/ha. Peltobiomassojen käyttöä rajoittaa syötteen kuiva-ainepitoisuuden nousu. Kyseisillä syötemäärillä seoksen kuiva-ainepitoisuus on 16 prosenttia [(13424 tn*0, tn*0, tn*0,07)/34500 tn], mikä on yläraja laitteiston toiminnalle. Märkämädätystekniikalla biokaasuenergian tuotanto olisi MWh. Tämä tarkoittaisi 16 biokaasulaitosta, joiden jatkuva teho on 90 kw. (TAULUKKO 9). TAULUKKO 9. SIIKALATVAN BIOKAASUPOTENTIAALI CH 4 tuotto energiasisältö energiasisältö Siikalatva Jae märkätonnit VS tonnit vuodessa/m 3 kwh MWh Nurmibiomassat Ruokohelpi Naudanliete Yhteensä Nurmibiomassojen kuiva-ainepitoisuus 30%, VS Ts suhde 0,92, metaania 350 m3/vs tn Ruokohelpi: kuiva-ainepitoisuus 30 %, VS TS suhde 0,92, metaania 400 m3/vs tn Naudanliete; laskettu, siten että 60 % lannasta lietettä ja siitä 20 % saadaan käyttöön lietteen kuiva-ainepitoisuus 7 %, VS/TS suhde 0,8, metaania 175 m3/vs tn
16 16 Pyhäntä Pyhännällä tuotetaan naudanlantaa vuosittain tonnia, josta lietelantaa on arviolta 60 % eli tn. Lietelannasta voi saada biokaasun tuotannon piiriin 2316 tn (20 % kokonaismäärästä). Nurmibiomassojen tuotto on laskettu 53 hehtaarin alalta, satotaso 25 tn/ha. Ruokohelpeä ei Pyhännällä viljellä. Kyseisillä syötemäärillä seoksen kuiva-ainepitoisuus on 15 prosenttia [(1337 tn*0, tn*0,07)/3653 tn], mikä on yläraja laitteiston toiminnalle. Märkämädätystekniikalla biokaasuenergian tuotanto olisi 1519 MWh. Tämä tarkoittaisi 1-2 biokaasulaitosta, joiden jatkuva teho on 90 kw. (TAULUKKO 10). TAULUKKO 10. PYHÄNNÄN BIOKAASUPOTENTIAALI CH 4 tuotto energiasisältö energiasisältö Pyhäntä Jae märkätonnit VS tonnit vuodessa/m 3 kwh MWh Nurmibiomassat Ruokohelpi Naudanliete Yhteensä Nurmibiomassojen kuiva-ainepitoisuus 30%, VS Ts suhde 0,92, metaania 350 m3/vs tn Ruokohelpi: kuiva-ainepitoisuus 30 %, VS TS suhde 0,92, metaania 400 m3/vs tn Naudanliete; laskettu, siten että 60 % lannasta lietettä ja siitä 20 % saadaan käyttöön lietteen kuiva-ainepitoisuus 7 %, VS/TS suhde 0,8, metaania 175 m3/vs tn Laskelmat on laadittu havainnollistamaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia. Nykyisin maatilamittakaavassa käytettävä märkämädätystekniikka rajoittaa potentiaalisen energialähteiden hyödyntämistä. Mikäli nurmibiomassoista saadaan hyödynnettyä laskennalliset 20 % viljellystä alasta, jää ruokohelven käyttö hyvin alhaiseksi biokaasun tuotannossa. Vastaavasti jos ruokohelpeä korjataan Haapavedellä 500 ha biokaasun tuotantoon, ei nurmibiomassoja voi hyödyntää ollenkaan märkämädätyslaitoksissa. Siikalatvan alueella käy samoin, jos ruokohelpi korjataan 400 ha alalta märkämädätyslaitosten syötteeksi, ei nurmibiomassojen energiapotentiaalia voi hyödyntää. Yksi vaihtoehto voisi olla kuivamädätystekniikan hyödyntäminen biokaasuntuotantoon. Toistaiseksi Suomessa on vähän kokemusta tämän tyyppisistä laitoksista. BIOG-hankkeen tutkimusten mukaan pelto- ja eläinlannan energiapotentiaali on jopa 116,8 GWh (Imppola ja Sankari, 2011). Märkämädätystekniikkaa hyödyntämällä voisi alueen pelto- ja eläinlannan energiapotentiaalista hyödyntää 30,5 GWh.
17 17 Yhteenveto Selvityksen tavoitteena oli löytää Haapavesi - Siikalatva alueelta teknisesti hyödynnettävän peltobioenergian määrä. Potentiaalinen pinta-ala peltoenergian tuotantoon on 9900 hehtaaria, josta laskelmien perusteella päädyimme teknisesti hyödynnettävissä olevaan 3033 hehtaariin. Teknisesti hyödynnettävän peltobioenergian määräksi laskimme 79 GWh. Lämpölaitoksissa polttoenergiana voisi hyödyntää viljojen jyvät ja oljen, yhteensä 4,88 GWh. Biodieselin tuotanto potentiaali on 0,71 GWh energiaa tarkoittaen vuositasolla litraa biodieseliä. Merkittävin peltoenergiapotentiaali on biokaasun tuotantomahdollisuus ruokohelvestä ja nurmibiomassoista. Biokaasunenergia potentiaali on 73,65 GWh, edellyttäen 1779 hehtaarin ruokohelpialaa ja 846 hehtaarin nurmibiomassa-alaa. (TAULUKKO 11). Kuivamädätystekniikalla alueen biokaasupotentiaali olisi mahdollista hyödyntää kokonaan. Esimerkiksi Saksassa on käytössä kuivamädätyslaitoksia, joiden jatkuva tuotto on 200 kw (Bionova engineering, 2009). Tämän kokoluokan laitoksia voisi alueelle rakentaa yhteensä 33. Kuivamädätystekniikan soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin tutkitaan parhaillaan MTT:n Sotkamon yksikössä. Mikäli biokaasua tuotettaisiin märkämädätystekniikalla toimivissa laitoksissa, seutukunnan alueelle voisi rakentaa 30 maatilamittakaavan biokaasulaitosta, joiden jatkuva teho olisi 90 kw. Teknisesti hyödynnettävä biokaasun määrä olisi silloin n 30,5 GWh. Tämä laskisi teknisen energiapotentiaalin määrän 79 GWh:sta 36 GWh tuntiin. Yhdyskuntalietteen potentiaalia emme laskelmissa huomioineet. Alueen viljelijöistä 23 oli kiinnostunut biokaasun tuotannosta. Energiakasvien tuotannosta myyntiin oli kiinnostunut 19 maatalousyrittäjää. Teknisesti hyödynnettävän energiapotentiaalin näkökulmasta, jokaisella kiinnostuneella maatalousyrittäjällä on mahdollisuus ryhtyä peltobioenergian tuotantoon. Rajoitteeksi tulee toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi. Seutukunnan sisällä peltoenergiapotentiaali jakautuu seuraavasti: Haapavesi 44 GWh, Siikalatva 33 GWh ja Pyhäntä 2 GWh. Haapaveden potentiaalista 36 GWh tulee ruokohelvestä. Siikalatvan alueella potentiaali koostuu lähinnä ruokohelvestä (17 GWh) ja luonnonhoitopelloista sekä kesannoista (7,89 GWh). (LIITE 1) TAULUKKO 11. Kooste Seutukunnan energiapotentiaalista Potentiaalinen Teknisesti hyödynnettävissä Bruttoenergiasis energiankäyttö Kasvi Pinta-ala ha oleva pinta-ala ha ältö GWh/vuosi muoto ruokohelpi ,4 biokaasu viljan olki ,7 poltto viljojen jyvät ,18 poltto öljykasvit ,71 biodiesel nurmi ,98 biokaasu viherlannoitusnurmi* ,95 biokaasu LHP ja kesannot* ,01 biokaasu tilapäisesti viljelemätön ala* ,31 biokaasu YHTEENSÄ *Edellyttää alojen muuttamista nurmelle
18 18 Lähteet Arvio mahdollisista nurmibiomassan lähteistä bioenergian raaka-aineeksi Suomessa, MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Niemeläinen O, Maataloustieteen päivät 2010 Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa Kestävä uusituvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys, BIOTILAhanke, Liiketoimintaosa-alueen loppuraportti, Envitecpolis, Taavitsainen Toni, 2011 Energiakasveista tuotetun biokaasun energiatase suomalaisessa maatilakokoluokan biokaasulaitoksessa, Jyväskylän yliopisto, Luostarinen Juha, 2007 Katse Tulevaisuuteen hanke, viljelijäkyselyn tulokset syksyltä 2011 Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma , Härkönen M, 2008 Kuivamädätyslaitos Kuivaniemellä, Bionova engineering, 2009 Maatilayrityksen energiaopas, ProAgria Keskustenliitto, 2009 Pohjois-Pohjanmaan biokaasupotentiaalin arviointitutkimus, BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla hanke, Sankari Toni, Imppola Ritva, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö, 2011 Siikalatvan maaseutuhallinto, Äijälä Mikko, Hyytinen Marita Turveruukki, Pikka Vesa laatupäällikkö, puhelin ja sähköpostikeskustelu: 21 ja Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja-hanke, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Heiskanen Harri, 2012
19 19 LIITTEET LIITE 1. KUNTAKOHTAINEN PELTOBIOENERGIAPOTENTIAALI Alueen energiapotentiaali GWh energian Kasvi Haapavesi Siikalatva Pyhäntä käyttömuoto ruokohelpi biokaasu viljan olki 1,2 2,3 0,2 poltto viljojen jyvät 0,36 0,72 0,1 poltto öljykasvit 0,3 0,4 0,01 bioediesel nurmi 1,78 1,94 0,25 biokaasu viherlannoitusnurmi* 1,25 2,45 0,25 biokaasu LHP ja kesannot* 2,35 7,89 0,76 biokaasu tilapäisesti viljelemätön ala* 0,69 0,61 0,02 biokaasu YHTEENSÄ *Edellyttää alojen muuttamista nurmelle Käsitteitä - Metaanikuution (CH 4 ) energiasisältö: 1 m 3 /CH 4 vastaa ~ 10 kwh sähköenergiaa = 1 ltr kevyttä polttoöljyä - TS, total solids = kuiva-aine - VS, volatile solids = orgaaninen kuiva-aine, hehkutushäviö
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotBiokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa
Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotPERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat
PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotPeltoenergian tuotanto- ja käyttöpotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella
Peltoenergian tuotanto- ja käyttöpotentiaali Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella ProAgria Häme ry. Arto Laine p: 020 747 3065 arto.laine@proagria.fi 2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Peltoenergia ja sen tuotanto
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotBioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin. Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto
Bioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto 2.3.2012 Biokaasupotentiaalitutkimus oli osa BioGhankekokonaisuutta Hankkeen tarkoituksena edistää
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotPAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA
PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA Juha-Pekka Snäkin & Toni Sankari OY (Maantieteen laitos) ja Oamk (Luonnonvara-alan
LisätiedotPeltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto
Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa
LisätiedotEsimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö
Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.
LisätiedotRaportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)
Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotBiotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle
Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotMädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö
Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotArja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva
Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA
MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAATALOUDEN ENERGIAPOTENTIAALI HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA SÄÄSTÖ MAATALOUDESSA - SEMINAARI, MAANANTAINA 28.2. 2011 JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN
LisätiedotEri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle
Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotAlueraportti Saarijärvi
Raportti 1 (7) 26.04.2017 Alueraportti Saarijärvi Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (7) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008
BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,
LisätiedotOULUN AMMATTIKORKEAKOULU
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotMTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.kassi@mtt.fi
Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen hyötykäyttö Turun seudulla Saija Rasi 1, Eeva Lehtonen 2, Pellervo Kässi 3, Arja Seppälä 1 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotViljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotLuovan hankkeet. Kumppanuushankkeita
Luovan hankkeet Aikuisena Agrologiksi / ESR Biotaloudesta Bisnestä / OKM BioE-logia / EMR EkoPelletti T&K / EMR InnoGIS / EAKR LuovaOteKeskus / EAKR Motasu / EMR Tracopi /LdV VENE / EMR Vetyinfra / Tekes
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotBiodieselin (RME) pientuotanto
Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotOman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotLoimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy
Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotJätteestä liikennepolttoaineeksi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotJÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006
KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus
Lisätiedot