JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! ( ) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä Tarja Stenman 1

2 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA) Tarja Stenman 2

3 VESIENSUOJELU KIINNOSTAA SAARIJÄRVEN VESIREITIN MAATILAYRITTÄJÄÄ Selvitettiin viljelijöiden kiinnostusta vesiensuojeluun (haastattelututkimus) 27 vastaajaa Taulukko: Löytöjärvi, 2011: Viljelijöiden kiinnostus maatalouden vesiensuojelua kohtaan. Tarja Stenman 3

4 VESIENSUOJELU KIINNOSTAA SAARIJÄRVEN VESIREITIN MAATILAYRITTÄJÄÄ 13 tilalla oli voimassaoleva vesiensuojeluun liittyvä erityisympäristötukisopimus Syitä, miksi 14 tilalla ei ollut sopimusta, olivat tukijärjestelmän monimutkaisuus ja byrokratia Vuonna 2010 Keski-Suomessa oli noin 700 erityis.ymp. tukisopimusta, joista 147 (21 %) Saarijärven vesistöreitin alueella Kuva: Sanna Löytöjärvi Tarja Stenman 4

5 VILJELIJÖIDEN OMAT IDEAT MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISEKSI Haastattelututkimuksessa esille nousseita ideoita olivat mm: Rantakaistojen köyhdyttäminen ja lannoittamatta jättämisen seuranta lehtivihreämittauksilla. Nykyinen lohkoihin jakaminen työlästä. Lannoitteiden vähennys, rantapeltojen lannoituksen uudelleen miettiminen, kasvipeitteisyys ja luomun lisääminen (luomussa nyt liikaa byrokratiaa). Rantojen niitto, päästöt kuriin. Ihmisten työllistäminen rantojen puhdistukseen ja maisemien hoitoon, joihin viljelijöillä ei ole aikaa. Tarja Stenman 5

6 VILJELIJÖIDEN OMAT IDEAT MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISEKSI Ojituksen järkevöittäminen, kuten laskeutusaltaat turv la. Leveämmät suojakaistat ja heinän pitkäaikainen viljely. Kaikille lietteen sijoittamislaitteet ja sijoittamistuki säilymään. Räikeimmät tapaukset pois rannoilta. Pienet viljelytekniset ratkaisut, kuten suorakylvö. Tarja Stenman 6

7 LANTAKYSELYN TULOKSIA - Kesällä 2011 selvitettiin Saarijärven reitin alueella muodostuvan lannan määrää ja käyttöä (puhelinhaastattelu) - Kyselyyn vastasi 156 tilaa alueen noin 250:sta nauta- ja sikatilasta - Kyselyn perusteella noin puolet (50%) alueella syntyvästä lietelannasta mullataan tai sijoitetaan maahan Tarja Stenman 7

8 - MTT:n tutkimusten mukaan lietelannan sijoittaminen maahan vähensi 79 % kokonaisfosforin ja 86 % liuenneen fosforin kuormitusta (Uusi-Kämppä) - Luonnonvarainstituutissa käynnissä käytännön mittakaavan kenttäkokeet lannan sijoittamisen ja pintalevityksen aiheuttamasta pintavalunnasta LANNANLEVITYSKOKEET - Pintavaluntaa kerätään automaattisilla vesinäytteenottimilla Tarja Stenman 8

9 LANNAN RAVINNEMÄÄRÄT PELTOALAA KOHDEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN KUNNISSA - Selvitettiin kuntakohtaiset lantataseet Saarijärven vesistöreitin kunnissa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi) - Julkaisu verkossa - Lantataseet vaihtelivat kunnissa N: 28,3-43,1 kg/ha, P: 11,1-16,6 kg/ha (laskettu kokonaispeltoalaa kohden) Alueen lantavarastot eivät riitä lannoittamaan kaikkia alueen peltolohkoja Tarja Stenman 9

10 - Saarijärvellä kehitetty lannan käyttöä > lantarekan avulla tehostetaan lannan liikkumista kaukana oleville pelloille - Lietteen siirtoajo on Suomesssa vielä melko uutta LANTAREKKA Kuva: Janne Rutanen, Jaru Oy. Tarja Stenman 10

11 ALAJÄRVEN YHTENÄINEN SUOJAVYÖHYKE -PILOTTIKOHDE SAARIJÄRVELLÄ - Tavoitteena yhtenäisen suojavyöhykkeen perustaminen Alajärven ympärille Tarja Stenman 11

12 - Infotilaisuus maanomistajille suojavyöhykkeen perustamisesta Kaikki maanomistajat olivat kiinnostuneita suojavyöhykkeen perustamisesta ALAJÄRVEN YHTENÄINEN SUOJAVYÖHYKE -PILOTTIKOHDE - Tavoitteena erityisympäristötuen haku tänä keväänä Tarja Stenman 12

13 VESIENSUOJELUN ERITYISYMPÄRISTÖTUET 2010 Tarja Stenman 13

14 MALLIKOSTEIKON PERUSTAMINEN TARVAALAAN SAARIJÄRVELLE Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutilalle perustetaan mallikosteikko Myönteinen tukipäätös saatu helmikuussa 2011 Kosteikkoalueen alkutilanteen luontokartoitus toteutetaan kesällä 2011 Kosteikon rakentaminen talvella (?) Kosteikon rakentamista sekä sen toimintaa on tarkoitus seurata ja dokumentoida Hyödyntäminen erilaisissa koulutuksissa, opetuksessa sekä vierailukohteena Tarja Stenman 14

15 KOSTEIKKOHAKEMUKSIA KESKI-SUOMESSA kpl ei-tuotannollisten investointien kosteikkohakemusta, josta 3 Saarijärven reitillä. Näistä 11 hakemuksesta 7 sai myönteisen päätöksen. Tarja Stenman 15

16 TULOSSA KOSTEIKKORETKI - Maisa-hanke järjestää tutustumismatkan Muuruveden luonnonvara-alan koulutusyksikön kosteikolle Ilmoittautuminen mennessä: Hanna Kaihlajärvi Jyväskylän ammattikorkeakoulu hanna.kaihlajarvi@jamk.fi puh Tarja Stenman 16

17 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUSSA TAPAHTUNEET EDISTYSASKELEET (Valpasvuo-Jaatinen 2010, Alakukku, Hartikainen & Puustinen 2008). Lannan talvilevityksen kieltäminen Ympäristötuki ja erityisympäristötuet Lantavarastoiden riittävyyden vaatiminen Jätevesijärjestelmät Nitraattiasetus Ympäristöluvitus Siirtyminen lannan hajalevityksestä multaamiseen ja sijoittamiseen Suorakylvön yleistyminen Tarja Stenman 17

18 LANNOITTEIDEN KÄYTTÖ VÄHENTYNYT ROIMASTI Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus Mytvas 3 osoittaa, että Fosforin käyttö lannoitteena on vähentynyt 64 % Typen käyttö lannoitteena vähentynyt 36 % Tarja Stenman 18

19 SUOMALAINEN VESIENSUOJELUOSAAMINEN ON KORKEATASOISTA MTK:n entinen ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko: Suomalaiset arvostavat liian vähän omia saavutuksiaan vesiensuojelutyössä. Suomessa on tehty arvokasta työtä sekä sisävesien että Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Tarja Stenman 19