TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Ammattiosaamisen näytöt

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty (MO)

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Muutokset alkaen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Jyväskylän ammattiopisto Työssäoppimisen ohjausprosessi

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiosaamisen näytöt

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Muutoksia Muutoksia

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Työssäoppimisen (TOP) palaute

VAASAN AMMATTIOPISTO

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Henkilökohtaistamisen prosessi

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ALKAVAT ARVIOINNIT SYKSYLLÄ 2013

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Turun ammatti-instituutin arviointisuunnitelman yhteinen osa

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

OPPISOPIMUS. oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Ammatillisen koulutuksen reformi

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

Opetussuunnitelma alkaen

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Transkriptio:

Opetussuunnitelman yhteisen osan liite Kuntayhtymän johtajan päätös 17 OMN/12.00.00.00/2013 Ammattiosaamisen toimikunta 24.9.2013 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 1.3.2014

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 1 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTA... 2 1.1 Työssäoppimisen tavoitteet ja tehtävät... 2 1.2 Työssäoppimisesta sovitaan yhteistyösopimuksella... 3 2 TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITTELU... 3 2.1 Työssäoppimispaikan hankinta... 3 2.2 Työssäoppimisen suunnitelma on osa HOPS:ia... 4 2.3 Työssäoppiminen Omniassa... 5 2.4 Opiskelijan palkallinen työssäoppiminen... 5 2.5 Vapaasti valittavan tutkinnon osan suorittaminen työssäoppimalla... 6 2.6 Työssäoppiminen ulkomailla... 6 2.7 Omnian TOP-verkkopalvelu... 6 3 TYÖSSÄOPPIMISEN TOTEUTUS... 7 3.1 Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimisjaksolle... 7 3.2. Työpaikan perehdyttäminen työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin... 8 3.3 Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan... 8 3.4 Työssäoppimisen ohjaus... 9 3.5 Opiskelijan työsuojelu ja työturvallisuus... 10 3.6 Opiskelijan vakuutusturva työssäoppimisessa... 11 4 ARVIOINTI... 11 4.1 Työssäoppimisen arviointi... 12 4.2 Ammattiosaamisen näyttö... 12 4.3 Arviointikeskustelu ammattiosaamisen näytön jälkeen... 13 4.4 Arvioinnin dokumentointi, arviointiaineiston tallentaminen ja arkistointi... 13 5 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN LAATU JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 14 LIITE 1 OPETTAJAN OHJE TYÖSSÄOPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1

1 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTA Työssäoppiminen on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Omnian ammattiopiston työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa kerrotaan, miten työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Järjestämissuunnitelma täydentää Omnian opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista ohjelmaa, ja sitä noudatetaan ammattiopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa perustutkinnoissa 1.3.2014 alkaen. Tämä suunnitelma koskee 1.8.2008 jälkeen uudistettuja tutkintoja sekä soveltuvin osin valmistavia koulutuksia. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) muutoksineen sekä Opetushallituksen tutkintojen perusteita koskevat määräykset ja ohjeet. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä sivuavat myös useat muut lait ja asetukset, jotka koskevat mm. työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta ja opintotukea. Lisäksi niiden järjestämistä ohjaavat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. 1.1 Työssäoppimisen tavoitteet ja tehtävät Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Opetushallituksen hyväksymissä tutkinnon perusteissa määritellään ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet, opintojen keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit. Lisäksi tutkinnon perusteissa määritellään mitä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista ja arvioinnin kohteista on vähintään osoitettava ammattiosaamisen näytöllä. Tutkintojen perusteet säätelevät myös työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Kunkin tutkinnon perusteet löytyvät Opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu, mitä osia tutkinnosta toteutetaan työssäoppien. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Työssäoppimisen enimmäislaajuutta ei ole määritelty, mutta sitä on ammatillisessa perustutkinnossa oltava vähintään 20 opintoviikkoa. Henkilökohtaisilla suunnitelmilla työssäoppimista voidaan laajentaa yksilöllisesti. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen lukuvuoden aikana, jolloin työssäoppimisen ohjaus, arviointi ja muu oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on parhaiten järjestettävissä. Kesätyö ja ennen opintoja hankittu työkokemus voidaan tunnustaa työssäoppimiseksi osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyllä. Osaaminen on osoitettava ammattiosaamisen näytöllä. 2

1.2 Työssäoppimisesta sovitaan yhteistyösopimuksella Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) edellyttää, että työpaikalla ja oppilaitoksella on kirjallinen sopimus työssäoppimisesta. Sopimuksen sisällöstä on tarkemmin säädetty asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus tehdään aina ennen työssäoppimisjaksoa tai näyttöä. Omniassa työssäoppimisen sopimus on nimeltään yhteistyösopimus, ja se tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on yhteistyön jatkuvuus työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja arvioinnin osalta. Yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. vakuutuksiin ja työsuojeluun sekä eri osapuolten vastuisiin liittyvistä asioista. Sopimus vahvistaa työpaikan soveltuvan työssäoppimis- ja/tai näyttöpaikaksi. Yhteistyösopimus kattaa kaikki Omnian opiskelijat alasta, tutkinnosta tai tulosyksiköstä riippumatta, lukuun ottamatta oppisopimustoimiston opiskelijoita sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opiskelijoita. Opettaja, kouluttaja tai muu henkilö valmistelee yhteistyösopimuksen TOP-verkkopalvelussa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittavat rehtori ja yrityksen / työssäoppimispaikan edustaja, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Yritykselle jää yhteistyösopimuksesta oma kappaleensa ja toinen kappale arkistoidaan Omniassa. Arkistoidut yhteistyösopimukset ovat sähköisinä myös TOPverkkopalvelussa. 2 TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITTELU Tässä luvussa käsitellään työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua työssäoppimispaikan hankinnasta kirjalliseen suunnitteluun. Luvussa kerrotaan miten työssäoppiminen järjestetään työsuhteisena, vapaasti valittavana tutkinnon osana tai ulkomailla, ja miten työssäoppiminen toteutetaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tarjoamissa työssäoppimispaikoissa. Luvun lopussa kerrotaan myös Omnian TOP-verkkopalvelusta suunnittelun apuna. 2.1 Työssäoppimispaikan hankinta Työssäoppimispaikaksi sopii vain sellainen työpaikka, jolla on tutkinnon perusteiden ja tutkinnon osan mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi (A 811/1998). Tutkinnon perusteissa on kuvattu tarkemmat laatukriteerit työssäoppimis- ja näyttöympäristöille tutkinnon osittain. Omnia nimeää työssäoppimista ohjaavan opettajan, joka vastaa ohjauksesta ja opiskelijan arvioinnista. Lisäksi ohjaava opettaja varmistaa, että jakson alkaessa opiskelijalla on työssäoppimispaikka. Omniassa on aloista ja tutkinnoista riippuen erilaisia tapoja hankkia opiskelijalle laadukas työssäoppimispaikka. Monilla aloilla opiskelija hankkii työssäoppimispaikan itse. Ohjaava opettaja varmistaa, että työssäoppimispaikka on asetuksen ja laatukriteereiden mukainen oppimisympäristö. Hän kannustaa opiskelijaa hankkimaan työssäoppimispaikan niin, että opiskelija saa monipuolista työelämäkokemusta koko tutkinnon suorittamisen ajan. Työssäoppimispaikaksi ei suositella oman perheenjäsenen tai sukulaisen omistamaa yritystä tai työmaata, vaan kannustetaan opiskelijoita hankkimaan kokemusta erilaisista työpaikoista. 3

Ohjaava opettaja antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja valmiuksista. Työpaikka päättää viime kädessä työssäoppimaan tulevista opiskelijoista ja opiskelijan valintamenettelystä. Työpaikka myös nimeää työpaikkaohjaajan, joka toimii työpaikan edustajana työssäoppimisjakson suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 2.2 Työssäoppimisen suunnitelma on osa HOPS:ia Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) tehdään suunnitelmat myös työssäoppimisjaksoista. Työssäoppiminen suunnitellaan yksilöllisesti aikaisemman työkokemuksen, koulutuksen ja valintojen pohjalta. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ovat osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija valmistelee työssäoppimisen suunnitelman TOP-verkkopalvelussa yhteistyössä työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa. Suunnitelmaan kirjataan tutkinnon perusteiden mukaiset työssäoppimisjakson tavoitteet ja työtehtävät. Opiskelija voi aina täydentää suunnitelmaa. Työssäoppimista ohjaava opettaja huolehtii, että työssäoppimisen suunnitelma on mukana ensimmäisessä keskustelussa. Työssäoppimisen suunnitelma käydään läpi ensimmäisellä työpaikkakäynnillä, jolloin sovitaan tarkemmin työssäoppimisjaksoon liittyvistä asioista. Ammattiosaamisen näytön suunnitelma Opiskelijan ammatillinen osaaminen arvioidaan aina ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö, sen sisältö ja tehtävät kirjataan riittävän ajoissa ennen näyttöä opiskelijan ammattiosaamisen näytön suunnitelmaan. Näytöt tulee suunnitella etukäteen tutkinnon osan perusteissa määritellyllä tavalla. Näyttösuunnitelmasta on käytävä ilmi näyttöpaikka, näytön arvioijat ja näytön ajankohta. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opetussuunnitelmasta tutkinnon osan mukainen näytön kuvaus, joka sisältää näytön tehtävät yleisellä tasolla. Näyttösuunnitelmaan tehdään tarvittaessa myös tarkempi suunnitelma näyttöprosessista esim. näyttöpäivät tai tehtävät tai mahdolliset osanäytöt, jos työpaikalla ei voida kaikkea osaamista näyttää. Näyttösuunnitelmaan liitetään tutkinnon osan/-osien näytön arvioinnin kohteet ja näyttökriteerit. Opiskelija valmistelee ammattiosaamisen näytön suunnitelman TOP-verkkopalvelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen näyttöä. TOP-verkkopalvelussa on myös erikseen näyttösuunnitelmat oppilaitosnäyttöjä ja työssäoppimisjakson ulkopuolella tapahtuvia ammattiosaamisen näyttöjä varten. Näyttösuunnitelma tulee käydä läpi yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Jos ammattiosaamisen näyttö annetaan työssäoppimisjakson yhteydessä, näyttösuunnitelma käydään läpi myös työpaikkaohjaajan kanssa. Tarvittaessa alustavaa näyttösuunnitelmaa voidaan vielä työpaikalla täydentää. Jos työpaikalla ei voida näyttää koko tutkinnonosan osaamista, se tulee kirjata näyttösuunnitelmaan. Opiskelijan tarvitsema tuki työssäoppimisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon Omnian ammattiopiston erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Erityisopiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on määritelty opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. HOJKS:iin kirjataan myös opiskelijan tarvitsema tuki työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä sekä ohjaamisen ja tuen vaikutus osaamisen arviointiin. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävä on tarkistaa erityisopetuksen koordinaattoreilta opiskelijat, jotka tarvitsevat työssäoppimisessa erityistä tukea. Erilaisilla tukitoimilla on aina tavoitteena saavuttaa vähintään arvosana T 1. 4

Työssäoppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon myös maahanmuuttajaopiskelijan henkilökohtaiset ohjaus- ja tukitarpeet. Kaikki opiskelijat noudattavat työssä ollessaan suomalaisia käytäntöjä, työpaikan työaikoja ja pukeutumissääntöjä. 2.3 Työssäoppiminen Omniassa Opiskelija voi olla työssäoppimassa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tarjoamissa työssäoppimispaikoissa, kuten missä tahansa muussa yrityksessä. Omniassa toteutettavan työssäoppimisen tulee täyttää työssäoppimiselle asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Jakso suunnitellaan kuten muukin työssäoppiminen sopimuksineen ja suunnitelmineen. Työssäoppimispaikkoja voivat olla esim. Ravintola- ja kahvilapalvelut Kiinteistöpalvelut Hallintopalvelut Ravintola Henricus Hius- ja kauneuskeskus Oppivat kädet Hyvinvointikeidas Aurinkokivi Omnian työpajat Kansainvälisten asioiden toimisto IT-palvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Projektit (jolloin työssäoppimispaikaksi tulee esim. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, InnoOmnia, projektin nimi. Järjestely edellyttää työssäoppimisen sopimusta) Osuuskunnat Työssäoppimista ei voida pääsääntöisesti toteuttaa: Harjoitusyrityksessä Työsalissa Opetuskeittiöissä (Henricuksen keittiö on opetuskeittiö) Oppilaitoksen asiakaspalvelussa tai työtoiminnassa Omnian tai yksityisen henkilön omakotitalotyömaalla Projekteissa, jos ne tehdään oppilaitoksessa muun oppimisen ohella, ilman työssäoppimissopimusta. Työssäoppimiseen soveltumattomissa paikoissa voidaan kuitenkin antaa ammattiosaamisen näyttöjä, jolloin ne ovat oppilaitosnäyttöjä. 2.4 Opiskelijan palkallinen työssäoppiminen Työssäoppiminen on ohjattua ja arvioitua päätoimista opiskelua, josta ei yleensä makseta opiskelijalle palkkaa, eikä sitä varten tehdä työsopimusta. Työssäoppimisjakso voidaan kuitenkin toteuttaa myös työsuhteisena, jos työtehtävät soveltuvat jakson ammatillisiin tavoitteisiin ja työpaikka sitoutuu opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Työsuhteesta on tehtävä kirjallinen työsopimus, jonka myötä työnantajalle ja opiskelijalle tulevat työsopimuslain mukaiset velvoitteet. Opiskelijan palkka vaikuttaa hänen opintotukeensa ja muihin opiskelijana saataviin etuuksiin. Yhteistyösopimus, työssäoppimisen suunnitelma ja ammattiosaamisen näytön suunnitelma tehdään työsopimuksen lisäksi silloinkin, kun työssäoppiminen on sovittu tehtäväksi työsuhteisena. Työssäoppimisen 5

suunnitelmaan kirjataan myös kesken jaksoa tapahtuvat muutokset (esim. työsuhde päättyy ja jakso muuttuu normaaliksi työssäoppimisjaksoksi ilman palkkaa). 2.5 Vapaasti valittavan tutkinnon osan suorittaminen työssäoppimalla Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia. Opiskelija voi halutessaan suorittaa kyseiset opinnot myös työssäoppien kokonaan tai osittain. Työssäoppimalla voi suorittaa oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tutkinnon osia. Jos vapaasti valittavat tutkinnon osat suoritetaan työssäoppien, tulee työssäoppimisjakso suunnitella kuten muutkin työssäoppimisjaksot. Työssäoppimisen suunnitelmaan kirjataan valittu tutkinnonosa/-t tavoitteineen ja tehtävineen. Arviointi tapahtuu tutkinnon osan arviointikriteereiden pohjalta ilman ammattiosaamisen näyttöä. Opettaja vastaa arvioinnista ottaen huomioon opiskelijan itsearvioinnin ja työpaikalta saadun palautteen. Vapaasti valittava tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-3. Opiskelijan pyynnöstä arvosana voidaan jättää pois todistuksesta. Todistukseen kirjataan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin tältä osin ammatillisen tutkinnon osan nimi tai muuten kuvataan lyhyesti, mitä muuta tutkinnon pakollisiin osiin kuulumatonta osaamista työssäoppimalla on hankittu. Työpaikan kanssa tulee olla voimassaoleva yhteistyösopimus ja nimetty työpaikkaohjaaja. 2.6 Työssäoppiminen ulkomailla Kansainväliseen työssäoppimiseen sovelletaan Omnian kansainvälisyyssuunnitelmaa. Omnian kansainvälisten asioiden toimiston vastuulla on liikkuvuudessa käytettävän projektirahoituksen hankinta, yhteydenpito Omnian kansainvälisiin kumppaneihin, yhteistyösopimusten valmistelu sekä ulkomaille lähtevien opiskelijoiden käytännön järjestelyjen hoitaminen. Lisäksi jokaisessa toimipisteessä toimii kansainvälisyysvastaava, jonka tehtävänä on tiedottaa kansainvälisistä asioista. Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmista sekä yhteydenpidosta työpaikalle ja opiskelijaan samalla tavalla kuin kotimaisessakin työssäoppimisessa. Ohjaavan opettajan tehtävänä on yhteistyössä Omnian kansainvälisten asioiden toimiston kanssa sopia, miten ohjaus ja arviointi toteutetaan esimerkiksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjaava opettaja huolehtii myös siitä, että tutkinnon osan/osien tavoitteet saavutetaan niin hyvin kuin mahdollista. Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen ja mahdollisten ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat valmistellaan TOP-verkkopalvelussa samalla tavalla kuin kotimaassa tapahtuvissa työssäoppimisissa. Ulkomaista työssäoppimista varten täytetään myös Memorandum of Understanding ja Learning agreement. 2.7 Omnian TOP-verkkopalvelu Omniassa on otettu 1.8.2010 käyttöön työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen valmistelun ja seurannan tueksi sähköinen TOP-verkkopalvelu. TOP-verkkopalvelun tarkoituksena on toimia järjestelmänä, josta opiskelijan, työssäoppimista ohjaavan opettajan ja työpaikan edustajan on helppo löytää yhdestä paikasta kaikki työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät lomakkeet ja dokumentit. TOP-verkkopalvelussa on myös työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevia ajankohtaisia uutisia, linkkejä ja ohjeita sekä mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille. 6

Työssäoppimista ohjaava opettaja toimii opiskelijan tukena TOP-verkkopalvelun käytössä. Opettaja huolehtii, että TOP-verkkopalvelussa on työssäoppimispaikan (yrityksen) tiedot mahdollisimman aikaisin ennen varsinaisen työssäoppimisjakson alkamista. Opettajan ja opiskelijan tulee myös tarkistaa, että työssäoppimispaikalla (yrityksellä) on Omnian kanssa voimassa oleva yhteistyösopimus. Jos yritystä ei löydy TOP-verkkopalvelusta, työssäoppimista ohjaava opettaja vie yrityksen tiedot verkkopalveluun ja valmistelee tietojen pohjalta yhteistyösopimuksen. TOP-verkkopalvelua voidaan hyödyntää myös työssäoppimispaikkojen hankinnassa. Opiskelija voi itsenäisesti tai yhteistyössä opettajan kanssa etsiä sopivaa työssäoppimispaikkaa verkkopalvelun yritysluettelosta. Opettajan on hyvä tarkistaa työpaikan erityisvaatimukset tai muut toiveet esim. ennen kuin opiskelija ottaa yritykseen yhteyttä. TOP-verkkopalvelussa opiskelija voi kirjoittaa myös henkilökohtaisen ansioluettelon eli CV:n työssäoppimispaikan hakua varten. Yritysten edustajilla (esim. työpaikkaohjaaja) on mahdollisuus kirjautua TOP-verkkopalveluun. Työpaikan edustaja voi joko itse rekisteröityä käyttäjäksi tai hänen tietonsa lisätään TOPverkkopalveluun, ja hänelle annetaan tunnukset. Työpaikan edustaja voi tarkastella verkkopalvelussa olevia yrityksen tietoja, yhteistyösopimusta, ohjaamansa opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia sekä opiskelijan oppimispäiväkirjaa, jos opiskelija on antanut siihen suostumuksen. Yritykset voivat myös lisätä TOP-verkkopalveluun avoimia työpaikkoja tai työssäoppimispaikkoka. Työssäoppimisjakson jälkeen työssäoppimista ohjaava opettaja huolehtii, että opiskelija ja työpaikkaohjaaja antavat työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä henkilökohtaisen palautteen TOP-verkkopalveluun. Myös opettajan tulee antaa palaute jokaisen opiskelijan työssäoppimisesta erikseen. 3 TYÖSSÄOPPIMISEN TOTEUTUS Tässä luvussa käsitellään työssäoppimisjakson käytännön toteutusta esim. sitä, kuinka eri osapuolet perehdytetään työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin ja miten työssäoppimista ohjataan. Lisäksi luvussa käsitellään työturvallisuuteen liittyviä asioita ja opiskelijan vakuutusturvaa. 3.1 Opiskelijan perehdyttäminen työssäoppimisjaksolle Työssäoppimista ohjaava opettaja perehdyttää opiskelijan työssäoppimisjaksolle ja ammattiosaamisen näyttöön hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjakson alkua. Ohjaava opettaja kertoo opiskelijalle hänen asemastaan ja velvollisuuksista työssäoppimisjaksolla ja ammattiosaamisen näytöissä. Opiskelijalle kerrotaan, miten opettaja osallistuu työssäoppimispaikan hankintaan ja sopivuuden arviointiin. Lisäksi opiskelijalle kerrotaan, miten opettaja osallistuu työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevien suunnitelmien laadintaan, oppimisen etenemisen seurantaan ja osaamisen arviointiin. Opiskelijalle on tiedotettava, mikä vaikutus ammattiosaamisen näytöillä on tutkinnonosan arvosanaan, miten näytön voi uusia, arvosanan korottaa tai arviointiin hakea oikaisua. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työsuojeluun ja -turvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja. Oppimisen aikana opettaja varmistaa, että alalla vaadittu turvallisuuteen liittyvä osaaminen on hankittu (esim. sähköturvallisuus, lääkehoito jne.). 7

Lue lisää työturvallisuudesta luvusta 3.5. Työssäoppimista ohjaava opettaja kertoo opiskelijalle myös, miten työssäoppimista ohjaavaan opettajaan pidetään yhteyttä. Poissaolojen ilmoittamisessa työssäoppimisjaksolla toimitaan työpaikan toimintamallien mukaisesti. Työssäoppimista ohjaava opettaja sopii poissaolojen korvaamisesta opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa, mikäli jaksolle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Opiskelijalle kuuluu yksi maksuton ateria jokaisena työpäivänä. Mikäli työpaikka ei tarjoa opiskelijalle ruokailua, eikä opiskelija voi syödä Omniassa tai paikassa, jonka kanssa on tehty sopimus ruokailusta, oppilaitos maksaa opiskelijalle kulloinkin voimassaolevan opiskelijan ateriakorvauksen rahana jälkikäteen tehtävällä laskulla työssäolopäivien mukaan. Lähtökohtana on, että työssäoppimisjakson aikana opiskelija asuu samassa asunnossa, jossa hän muutenkin opiskelunsa aikana asuu. Opiskelija voi hakea KELA:lta koulumatkatukea työssäoppimispaikan ja asunnon väliseen matkaan, mutta ei mahdollisiin muihin matkakuluihin. Ulkomaiseen työssäoppimiseen opiskelija voi hakea myös KELA:lta asumistukea tai opintotukea KELA:n ehtojen mukaisesti. 3.2. Työpaikan perehdyttäminen työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on perehdyttää työpaikka ja työpaikkaohjaaja tulevaan työssäoppimisjaksoon ja ammattiosaamisen näytön asioihin. Työssäoppimista ohjaava opettaja sopii yhteistyöstä työssäoppimispaikan kanssa hyvissä ajoin ennen työssäoppimisen alkua. Työpaikan alkuperehdytys ja informointi voi tapahtua puhelimitse ja sähköpostilla. Ohjaava opettaja kertoo työpaikkaohjaajalle missä vaiheessa työssäoppija on opinnoissaan. Lisäksi hän kertoo tavoitteista sekä sopii ohjauskäynneistä ja muusta yhteydenpidosta. Myöhemmin opettaja jatkaa työpaikkaohjaajan perehdyttämistä työpaikalla ensimmäisen työpaikkakäynnin yhteydessä. Perehdytystä voidaan jatkaa jakson edetessä esim. sopimalla tapaamisesta, jossa puhutaan pelkästään ammattiosaamisen näytöstä ja sen arvioinnista. Ohjaavan opettajan tulee olla koko jakson ajan työpaikkaohjaajan ja opiskelijan tavoitettavissa. Omnia tukee työpaikkaohjaajia myös järjestämällä koulutustilaisuuksia. Työpaikkaohjaajakoulutusta järjestetään oppilaitoksessa, verkko-opintoina sekä osana opettajien työelämäjaksoja. Koulutetuille työpaikkaohjaajille järjestetään ammattitaitoa syventäviä koulutuksia ja seminaareja työssäoppimisen eri osa-alueista. Tavoitteena on, että kaikissa Omnian yhteistyöyrityksissä olisi koulutettu työpaikkaohjaaja tai ohjaajia opastamassa työssäoppimisjaksolle tulevaa opiskelijaa. Opettaja tiedottaa myös omalta osaltaan työpaikkaohjaajia tarjolla olevista koulutuksista. Lisätietoja: https://www.omnia.fi/web/yrityksille-ja-tyoelamalle/tyopaikkaohjaajakoulutus 3.3 Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Opiskelija perehdytetään työssäoppimispaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Tavallisesti työpaikkaohjaaja toimii perehdyttäjänä. Myös opiskelijan lähtötasoon perehtyminen on ohjaamisen kannalta tärkeää. Ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija varmistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työnantaja hankkii opiskelijalle työpaikalla tarvittavat suojavälineet (Työturvallisuuslaki 15 ) ja valvoo, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että hän käyttää niitä. Jos henkilökohtaisista suojavälineistä tai työvaatetuksesta osa hankitaan oppilaitoksen ja osa työantajan kautta, siitä sovitaan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa. Lue lisää työpaikkaohjauksesta: Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. 8

3.4 Työssäoppimisen ohjaus Tavoitekeskustelu Työssäoppimisjakson alussa, viimeistään kaksi viikkoa jakson alkamisesta, opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja käyvät ensimmäisen nk. tavoitekeskustelun. Tavoitekeskustelussa käydään läpi opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma. Ensimmäisessä keskustelussa tarkentuvat opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet sekä työtehtävät, joita kyseisellä työpaikalla voi tehdä. Allekirjoituksellaan opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja vahvistavat, että he ovat tietoisia työssäoppimista ja näyttöjä koskevista ehdoista. Työssäoppimissuunnitelman tietojen täydentäminen: Työssäoppimisen ajankohtaan merkitään aikaväli, jolloin samaa tutkinnonosaa koskeva työssäoppiminen tapahtuu. Jos opiskelija käy saman työssäoppimisjakson aikana välillä koulussa oppitunneilla, koulupäivät voidaan kirjata suunnitelmaan kohtaan Muut sovitut asiat, Lisätietoja. Opiskelijan työaika määritellään opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmassa. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan. Lähtökohtana on, että työaika noudattaa työaikalakia ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksiä. Tästä poikkeaminen edellyttää opetuksellisia perusteluja. Jos alalla on käytössä työvuorolista, opiskelija merkitään työvuorolistaan kuten muutkin työntekijät. Opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmaan kirjoitetaan kyseisen työssäoppimisjakson tavoitteet sellaisena, kuin ne on kirjattu tutkinnon perusteisiin. Tavoitekeskustelussa tarkistetaan, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet mitä tavoitteet merkitsevät. Lisäksi mietitään, miten opiskelijan on mahdollista saavuttaa tavoitteet työssäoppimisen aikana. Suunnitelmaan kirjataan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka tarkentavat opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Henkilökohtaiset tavoitteet voivat olla myös edellisessä työssäoppimisessa kehittämiskohteiksi nousseita asioita. Vaikka työturvallisuusasiat olisi käsitelty opiskelijan kanssa oppilaitoksessa ennen työssäoppimista, ohjaavan opettajan tule varmistaa, että työturvallisuusasiat käsitellään myös työpaikalla. Työssäoppimisen suunnitelmaan kirjataan, mitä työturvallisuudesta on sovittu. Työssäoppimisen tavoitekeskustelussa käsitellään yhteisesti myös arviointiin liittyvät periaatteet sekä työpaikkaohjauksesta sovittavat asiat. Arvioinnista kerrotaan tarkemmin tämän järjestämissuunnitelman luvussa 4. sekä Omnian ammattiopiston opetussuunnitelman liitteessä Ohje opiskelijan arviointiin https://www.omnia.fi/web/ammattiopisto/opetussuunnitelmat. Ohjaavan opettajan ja työpaikan välisestä yhteistyöstä kirjataan vähintään ensimmäisen tavoitekeskustelun ajankohta, arviointikeskustelun ajankohta sekä se, millä muulla tavalla opettaja on yhteydessä työpaikkaan ja opiskelijaan. Mahdollisia yhteydenpitotapoja ovat viikoittaiset käynnit työpaikalla, puhelinsoitot, oppimispäiväkirjat, sähköposti jne. Tavoitekeskustelussa sovitaan opiskelijan ruokailusta työpaikalla sekä suojavaatetuksesta ym. välineistä. Ne kirjataan suunnitelmalomakkeeseen kohtaan Muut sovitut asiat. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta järjestää tarvittavaa työvaatetusta tai suojavälineitä, opiskelija käyttää omia tai Omnian työvaatteita tai -välineitä työssäoppimisen aikana. Jos opiskelijan edellytetään käyttävän henkilökohtaisia työvaatteita tai -välineitä, siitä mainitaan opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmassa. 9

Ensimmäisen keskustelun päätteeksi kaikki osapuolet allekirjoittavat työssäoppimisen suunnitelman. On ehdottoman tärkeää, että työssäoppimisen suunnitelmasta annetaan allekirjoittamisen jälkeen työpaikkaohjaajalle ja opiskelijalle henkilökohtaiset kappaleet. Yhteydenpito työssäoppimisjakson aikana Työssäoppimisjakson aikana on tärkeää, että työssäoppimista ohjaava opettaja pitää säännöllisesti yhteyttä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan. Työssäoppimisen ensimmäisessä tavoitekeskustelussa sovitaan tarkemmin, miten yhteydenpito tapahtuu. Pääasia on, että ohjaava opettaja saa viikoittain tiedon siitä, edistyykö opiskelijan työssäoppiminen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti. Työssäoppimista ohjaavan opettajan vastuulla on myös varmistaa, että opiskelija on valmis ammattiosaamisen näyttöön. Ohjaavan opettajan tulee huolehtia, että opiskelijan näyttösuunnitelma on tehty hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä. Parhaita tapoja pitää yhteyttä työssäoppimispaikkaan ja opiskelijaan ovat työpaikkakäynnit, puhelinsoitot, sähköpostit, tekstiviestit ja/tai opiskelijan oppimispäiväkirjan seuraaminen TOP-verkkopalvelussa. 3.5 Opiskelijan työsuojelu ja työturvallisuus Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön työssäoppimispaikalla. Koulutuksen järjestäjä ja viime kädessä ohjaava opettaja varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi ja että sen työturvallisuusasiat ovat kunnossa. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työssäoppimisjaksolla noudatetaan Työturvallisuuslakia ja -asetusta sekä työministeriön päätöstä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteisena vai ei. Alle 18- vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Katso Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007). Omnia tai työpaikka tekee ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle, jos nuori työssäoppija joutuu tekemään vaarallisia töitä. Siitä, kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen yhteistyösopimuksessa. Työssäoppimisjaksolla noudatetaan Tasa-arvolakia (609/1986 ja 232/2005) ja Yhdenvertaisuuslakia (21/2004). Työnantajan tehtävänä on Tasa-arvolain mukaan huolehtia siitä, ettei kukaan joudu työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä. Omniassa on laadittu Seksuaalisen häirinnän ehkäisyn menettelyohje, joka on voimassa myös työssäoppimisjakson aikana. Ohje löytyy henkilökunnan Intranetista kohdasta Lomakkeet, ohjeet Ohjeet, säännöt sekä Ammattiopiston kotisivulta > opiskelijan sivut > Oppaat, ohjeet ja lomakkeet. Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L630/998) on tullut muutoksia 1.1.2012 alkaen. Muutokset koskevat pääsääntöisesti uusia, vuonna 2012 tai sen jälkeen opintonsa aloittavia opiskelijoita. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijalta voidaan peruuttaa opiskeluoikeus, jos tutkintoon sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas-, tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia esim. terveydentilasta. Kaikkien lähihoitajaopiskelijoiden tulee toimittaa Omnian nimeämälle henkilölle ote rikosrekisteristä ennen Kasvun tukeminen ja ohjaus pakollisen tutkinnon osan työssäoppimisen alkua. Jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten pa- 10

rissa työskentelyä, rikosrekisteriote voidaan pyytää myöhemminkin, jos on aihetta. Opiskelijan rikosrekisteriotetta ei toimiteta koskaan työssäoppimispaikkaan vaan se näytetään salassapitämissuunnitelman mukaisesti yhdelle henkilölle, joka merkitsee nähneensä otteen Helmi-järjestelmään ja antaa alkuperäisen takaisin opiskelijalle. Jos rikosrekisteriote antaa aihetta, käynnistetään tarvittaessa opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi. Omnia voi peruuttaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijalta opiskeluoikeuden myös silloin, jos opiskelija toistuvasti tai vakavasti vaarantaa opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden, ja hän on osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa (L630/1998 32). Omnia voi velvoittaa kaikkien tutkintojen opiskelijoita esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssäoppimisessa (L630/1998 34 a) ja laissa mainitut ehdot täyttyvät. Salassapitosäännösten estämättä työssäoppimisesta vastaaville henkilöille voidaan tiedottaa asiasta asiakkaiden ja muiden työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. 3.6 Opiskelijan vakuutusturva työssäoppimisessa Omnia on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteisena. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteisena, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Opiskelijan ollessa työssäoppimisjaksolla rinnastetaan opiskelija työntekijään ja tällöin työpaikan vastuuvakuutus on opiskelijan turvana isännänvastuuperiaatteen mukaisesti. Jos työpaikalla ei ole opiskelijaa kattavaa vastuuvakuutusta, tällöin Omnian vastuuvakuutus korvaa opiskelijan työnantajalle taikka jollekin kolmannelle osapuolelle tahattomasti aiheuttaman äkillisen ennalta arvaamattoman henkilö- tai esinevahingon EU-alueella. Opiskelija voi olla myös henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut vahinkoa työpaikalle, sen työntekijälle tai ulkopuoliselle henkilölle. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimassa oleva sopimus työssäoppimisen järjestämisestä Omnian kanssa, ja että vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttämässä määräajassa. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti - tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi työssäoppimista ohjaavaan opettajaan.työssäoppimisjakson vakuutusturvasta ja siihen liittyvistä lomakkeista löytyy lisätietoja Omnian ammattiopiston opiskelijan sivuilta https://www.omnia.fi/web/ammattiopisto/oppaat-ohjeetlomakkeet ja Omnian henkilökunnan Intranetista kohdasta Vakuutusturva. 4 ARVIOINTI Tässä luvussa kerrotaan lyhyesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arvioinnin yleisistä periaatteista, arviointikeskustelusta sekä arviointitietojen dokumentoinnista. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi on kuvattu tarkemmin Omnian ammattiopiston Ohjeessa opiskelijan arviointiin. 11

4.1 Työssäoppimisen arviointi Työssäoppimisjakson päättyessä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja käyvät yhteisen arviointikeskustelun. Työssäoppimisen aikana opiskelija on oppinut tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisia asioita, jolloin työssäoppimista arvioidaan kuten muutakin oppimista merkinnällä suoritettu (S) tai A (kesken). Erillistä arviointilomaketta ei työssäoppimisen osalta täytetä. Jos opiskelija on työssäoppimisen yhteydessä osoittanut osaamistaan ammattiosaamisen näytöllä, arviointikeskustelussa keskitytään näytön arviointiin. 4.2 Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näyttö on osaamisen arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan osaamisen ennen ammattiosaamisen näyttöön osallistumista, sillä opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia, ennen kuin hän sen näyttää. Opiskelija tekee näytön aikana pääasiassa samoja työtehtäviä kuin työssäoppimisjaksollaan muutenkin tekisi. Näytön aikana opiskelija voi myös kysyä neuvoja tai arvioija voi opastaa häntä. Ohjauksen määrä näytön aikana otetaan arvioinnissa huomioon. Omnian asettama lakisääteinen toimielin, Ammattiosaamisen toimikunta, valvoo ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Toimikunta hyväksyy Omnian opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista sekä käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Omniassa Ammattiosaamisen toimikunnalla on vain lakisääteiset tehtävät. Toimikunta on yhteinen kaikille Omnian koulutusaloille ja edustaa koulutuksen järjestäjää, opettajia, opiskelijoita sekä asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää. 12

4.3 Arviointikeskustelu ammattiosaamisen näytön jälkeen Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja käyvät ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pääasiassa työpaikalla työssäoppimisjakson loppupuolella. Arviointikeskustelu voidaan tarvittaessa toteuttaa myös esim. video- tai puhelinneuvotteluna, mikäli ei ole mahdollisuutta osallistua keskusteluun kasvotusten. Keskusteluun osallistuva opettaja varmistaa, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota perusteiden mukaisiin arvioinnin kohteisiin ja arviointi toteutetaan perusteissa määriteltyjen tai paikallisten opetussuunnitelmien arviointikriteerien mukaisesti Kukin arvioija tuo arviointikeskustelussa esille arviointinsa perusteluineen seuraavassa järjestyksessä: opiskelijan itsearviointi työpaikkaohjaajan arvio opiskelijan osaamisesta ohjaavan opettajan havainnot arvosanan muodostumisen perustelut tarvittaessa suunnitelma näytön uusimisesta, muusta täydentävästä arvioinnista tai näytön arvosanan korottamisesta vastavuoroinen palaute työssäoppimis- tai näyttöprosessin ja yhteistyön onnistumisesta Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Jos näyttö ei tule hyväksytyksi, ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeeseen kirjataan näytön täydentäminen tai uusiminen ja tehdään suunnitelma siitä, miten opiskelija hankkii tarvittavan osaamisen. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää arviointiin oikaisua opettajalta, koulutuspäälliköltä tai rehtorilta. Ensimmäisen ja toisen vaiheen oikaisupyyntöohje ja -lomake löytyy esim. TOP-verkkopalvelusta Lomakkeet osiosta ja Ammattiopiston kotisivulta.. 4.4 Arvioinnin dokumentointi, arviointiaineiston tallentaminen ja arkistointi Työssäoppimista ohjaava opettaja tallentaa ammattiosaamisen näyttöä koskevat tiedot ja arvosanat tutkinnonosittain ja arvioinninkohteittain eriteltyinä ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeelle ja opiskelijahallintarekisteriin (Helmi). Sieltä ne siirtyvät Opetushallituksen tietokantaan kansallista arviointia varten sekä Omnian ammattiosaamisen toimikunnalle ja ammattiopiston johtoryhmälle oppimistulosten tarkastelua varten. Arvosanat merkitään opiskelijahallintarekisteriin (Helmi) viimeistään kahden viikon kuluttua jakson päätyttyä pois lukien mahdolliset loma-ajat. Ammattiosaamisen näytöt on merkittävä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua näytön arvioinnista tai työssäoppimisjakson päättymisestä. Arvosanojen merkitsemisen jälkeen opettaja toimittaa opintotoimistoon työssäoppimisen suunnitelman, näyttösuunnitelman ja näytönarviointilomakkeen, joissa on opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan/nimetyn arvioijan allekirjoitukset ja päiväykset. Omnia koulutuksen järjestäjänä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista ja todistuksista sekä arviointiaineiston säilyttämisestä. Kaikki opiskelijan osaamisen arviointia koskevat aineistot säilytetään Omniassa vähintään kuusi kuukautta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Keskeyttäneiden ja eronneiden opiskelijoiden arviointiaineistoa säilytetään, kunnes opiskelija mahdollisesti pa- 13

laa jatkamaan opintojaan, jolloin aineistoa voidaan käyttää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 5 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN LAATU JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opetushallitus on määritellyt ammattiosaamisen näytöille laatuvaatimukset, jotka on otettava huomioon myös työssäoppimisen järjestämisessä. Ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimukset Ammattiosaamisen näytöille asetetuista tavoitteista ja näyttöjen toteuttamista ohjaavista säädöksistä ja määräyksistä ja näyttötoiminnalle annetuista suosituksista voidaan johtaa näyttötoiminnan yleiset laatuvaatimukset, joiden toteutumista seurataan. Laatuvaatimukset ovat: Lähtökohtana tutkinnon perusteet: Osaamisen ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit vastaavat tutkinnon perusteita Työelämälähtöisyys: Näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi toteutetaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen opiskelijan arviointi: Arviointikohteet ja -kriteerit on määritetty ennalta ja ne ovat kaikkien osapuolten tiedossa Laaja-alaisen osaamisen arviointi: Näytöissä arvioidaan laaja-alaista, toiminnallista, tiedollista, sosiaalista ja reflektiivistä osaamista Monitahoisuus: Näyttöjen arviointiin osallistuvat opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija Dokumentoinnin yhdenmukaisuus ja läpinäkyvyys: Näyttöjen arviointi dokumentoidaan kaikissa tutkinnoissa yhdenmukaisella tavalla. Ammattiopistossa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laatua valvoo ammattiopiston johtoryhmä sekä näyttöjä Ammattiosaamisen toimikunta. Seurantatietoa ja aineistoa kerätään seuraavasti: Opiskelijahallintajärjestelmästä - OPH:n oppimistulosten kerääminen (AMOP) - työssäoppimisen yhteydessä suoritettujen näyttöjen määrä ja oppilaitosnäyttöjen määrä - työssäoppimisen yhteydessä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen suhteellinen määrä (tutkintokohtaiseen tuloskorttiin) - arviointitietojen tallentaminen arvioinnin kohteittain - arvioijatietojen tallentaminen suunnitelman mukaisesti sekä muiden tallennettujen tietojen oikeellisuus - näyttöjen kuvausten vastaavuus tutkinnon perusteisiin Tiedot kerätään lukuvuosittain työpaikalla tapahtuvien näyttöjen seuraamiseksi. Tiedot kerätään myös kahden viikon kuluttua jokaisen jakson päätyttyä näyttöjen kuvausten puutteiden täydentämiseen ja virheiden korjaamiseen. Omnian ammattiopiston muulla tavoin keräämä tieto - tutkintokohtaiset itsearvioinnit 14

- kyselyt opiskelijoille, työpaikkaohjaajille ja opettajille (TOP-verkkopalvelussa Survey Pal tai joku muu järjestelmä) - opiskelijoilta tulleet ensimmäisen ja toisen vaiheen arvioinnin oikaisupyynnöt - vertaisarvioinnit Ammattiopiston sisällä ja yhteistyöoppilaitosten kanssa. OPH:sta - oppimistulosraportit - auditoinnit Koulutuksen arviointineuvosto - kyselyt ja itsearvioinnit sekä niiden raportointi oppilaitoksille. Itsearviointien ja raporttien hyödyntäminen Itsearviointeja tehdään samalla aikataululla kuin Opetushallitus tekee oppimistulosseurantaa. Itsearvioinneista nostetaan esille kehittämisen kohteita seuraavaksi lukuvuodeksi. Omniassa hyödynnetään kaikissa tutkinnoissa jo tehtyjen itsearviointien ja saatujen raporttien tuloksia. Opetussuunnitelmien ja näyttösuunnitelmien kehittäminen Kun opetussuunnitelmaa on toteutettu vähintään kolme vuotta ne tarkistetaan ja päivitetään. Suunnitteluun otetaan mukaan työelämän edustajia ja/tai tutkintokohtaiset kehittämisryhmät sekä opiskelijat. 15