Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Vol. 4, Journal of the Agricultural Research Centre Helsinki 965
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja Journal of the Agricultural Research Centre TOIMITUSNEUVOSTO JA TOIMITUS EDITORIAL BOARD AND STAFF E. A. Jamalainen M. Salonen V. Kanervo M. Sillanpää R. Manner J. Säkö 0. Ring V. Vainikainen 0. Valle Päätoimittaja Editor-in-chief V. U. Mustonen Toimitussihteeri Managing editor Ilmestyy 4-6 numeroa vuodessa; ajoittain lisänidoksia Issued as 4-6 numbers yearly and occasional supplements SARJAT SERIES Agrogeologia, -chimica 9t -physica Maaperä, lannoitus ja muokkaus Agricultura Kasvinviljely Horticultura Puutarhanviljely Phytopathologia Kasvitaudit Animalia domestica Kotieläimet Animalia nocentia Tuhoeläimet JAKELU JA VAIHTOTILAUKSET DISTRIBUTION AND EXCHANGE Maatalouden tutkimuskeskus, kirjasto, Tikkurila Agricultural Research Centre, Library, Tikkurila, Finland
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE, VOL. 4: 55-77 (965) Seria AGROGEOLOGIA, -CHIMICA ET -PHYSICA N. 5 Sarja MAAPERÄ, LANNOITUS JA MUOKKAUS n:o 5 RIKKIPITOISTEN JA RIKITTÖMIEN MONIRAVINTEISTEN LANNOITTEIDEN KÄYTTÖARVOA SELVITTELEVIÄ TUTKIMUKSIA Summary: Comparative studies on the effect of sulphur-containing and sulphur-free multi-nutrient fertilizers MARTTI SALONEN, HILKKA TÄHTINEN, AARNE TAINIO, TUOMAS KERÄNEN, EUGEN BARKOFF ja RAILI JOKINEN Maatalouden tutkimuskeskus, Maanviljelyskemian ja -fysiikan laitos, Tikkurila Saapunut. 6. 965 Viljelystapojen voimaperäistyessä on yhä tärkeätnpää-seivittää, missä määrin lannoituksessa on otettava huomioon muutkin kuin tavanomaiset kolme pääravinnetta. Paitsi hivenravinteiden taritetta on selvitettävä myös ns. sivuravinteiden, kalsiumin, magnesiumin ja rikin, maahan lisäämisen tarpeellisuus. Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen huomattavimpia muutoksia väkilannoitealalla Suomessa. on moniravinteisten lannoitteiden yleistyminen, jossa tärkeimpinä tekijöinä.on ollut työn säästön ja käytännöllisyyden tavoittelu. Kun moniravinteisten lannoitteiden valmistus ja käyttö on ainakin meillä yhä verraten uutta, on alalla vielä paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Olisi jatkuvasti pyrittävä 'yhä parempiin ja käytännöllisempiin moniravinteisuin lannoitteisiin. Suurin osa: meillä nykyisin kaupassa olevista moniravinteisista lannoitteista on tavallisista yksiravinteisista lannoitteista valmistettuja seoksia. Sellaiset voivat olla hyvin käyttökelpoisia, jos ne esim, ovat rakeistettuja kuten meillä jo on ollut usean vuoden ajan asian laita. On itsestään selvää, ettei tällaisessa tavarassa ole mahdollista yksityisten ravinteiden kohdalla päästä korkeisiin prosentteihin. Teknilliset näkökohdat, esim. seoksen vetistymisen ja kovettumisen vaara, asettavat vielä eräitä rajoituksia. Niinpä typpiosana eivät juuri tule kysymykseen muut kuin ammoniumsuolat, joilla voi olla maan happamuutta lisäävä. vaikutus. Meillä on kaupassa myös sellaista tyyppiä olevia - moniravinteisia lannoitteita, joihin jo valmistnsprosessissa tulee useampia pääravinteita ja joissa päästään korkeisiin prosentteihin. Tärkeimmät tämän ryhmän lannoitteet on valmistettu n.s. nitrofosfaattimenetelmällä. Näin saaduilla lannoitteilla ei ole maan happamuutta lisäävää vaikutusta, mutta niillä on vähemmän edullisina ominaisuuksina fosforin suhteellisen pieni määrä ja se, että fosfori joko ei ole ollenkaan tai on vain osittain vesiliukoista. Fosforin riittävää määrää ja liukoisuutta on kuitenkin pidettävä hyvin tärkeinä meikäläisissä ilmastoja maaperäoloissa ja käytettäessä. meikäläisiä viljelystapoja Lannoitteen fosforin riittävänyesit liukoisuuden merkitys lisääntyy vielä suuresti; jos lannoite rakeistetaan (van BUR G 96), kuten nykyisin jo yleisesti vaaditaan. Hyvin huomioon otettava mahdollisuus -valmistaa korkeaprosenttisia moniravinteisia lannoitteita on ammoniumfosfaatin. käyttö aineosana. Sen mukana saadaan runsaasti veteen liu- 97-65 55
kenevaa fosforia ja ammoniumtyppeä. Jälkimmäistä on kuitenkin fosforiin verrattuna niin vähän, että tavallisimmin on tarpeen lisätä lannoitteeseen paitsi kalja myös typpeä. Kum- massakaan edellä mainitussa menettelytavassa ei tuotteeseen tule rikkiä valmistusprosessiin kuuluvana. Moniravinteisten lannoitteiden käyttöarvon tutkiminen ja eri lajien vertailu koko laajuudessaan olisi ylivoimaisen laaja tehtävä. Erilaisia vaihtoehtoja on jo pelkästään kolmen pääravinteen määrien ja määräsuhteiden puolesta hyvin paljon, mutta jos otetaan vielä eri muodot pääravinteista ja sivu- sekä mahdollisesti hivenravinteitakin mukaan, lisääntyy vaihtoehtojen lukumäärä vielä hyvin paljon. On lisäksi todettava, että tuskin on mahdollista valmistaa moniravinteisia lannoitteita sellaista sarjaa, että eroa olisi vain yhdessä ominaisuudessa, vaan muutos jossakin kohdassa aiheuttaa muutoksia muuallakin. Siten moniravinteisten lannoitteiden kokeilu on pakko rajoittaa koskemaan vain joitakin erityisen tärkeiksi katsottuja seikkoja. Esilläolevassa työssä on toisiinsa verrattavien lannoitteiden pääravinteiden pitoisuudet pyritty saamaan sellaisiksi, että olisi mahdollista antaa jokaisessa kaikkia kolmea samat määrät. Milloin se ei ole ollut mahdollista, on ainakin typen, useimmiten tehokkaimmin vaikuttavan aineen, määrät järjestetty samoiksi. I. TUTKIMUSAINEISTO Lähtökohdat ja tavoitteet Koelannoitteet Jonkin lannoitteen vaikutus voi olla erilainen eri paikkakunnilla, eri maalajeilla, eri kasvukausina ja eri viljelyskasveilla. Niinpä olisi saatava tietoja näistä kaikista, jotta voitaisiin vertailla eri lannoitteiden käyttökelpoisuutta. Jotta lannoite olisi hyväksyttävä, ei sillä pitkänkään käyttöajan tuloksena saa olla mitään haitallista vaikutusta maahan. Siten on aina tarpeen selvittää lannoitteiden jatkuvan käytön vaikutukset satotasoon ja viljelysmaan ominaisuuksiin. Niinpä tähänkin tutkimusohjelmaan otettiin mahdollisimman monia uusintalannoituskokeita, joiden käynnissäolon ajaksi määrättiin 5 vuotta. Sadoissa on määrän ohella tärkeää myös laatu. Suomen oloissa on rehusatojen laadulla erityisen suuri merkitys. Siten tutkimusohjelmaan otettiin myös nurmisatojen kasvilajikoostumuksen ja satojen kasvinravinnepitoisuuden selvitys. Viimeksi mainittu voi antaa myös tietoja lannoitteissa olevien eri aineiden käyttökelpoisuudesta kasveille. Kogyyppi. Kokeita varten valmisti Rikkihappo Oy sarjan koelannoitteita. Diammoniumfosfaatista ja kalisuolasta valmistetusta rikittömästä seoksesta käytetään tässä lyhennysmerkkiä Yd, ja seoksesta, johon on lisätty kipsiä sellainen määrä, että se rikkipitoisuuden puolesta vastaa superfosfaattiseosta, lyhennysmerkkiä Ydk. Tavanomaiseen seoslannoitetyyppiin vertaamista varten valmistettiin superfosfaatista, montansalpietarista ja kalisuolasta samantapainen seos kuin kaupassa esiintyvä ns. normaali Y-lannos, lyhennysmerkki Yn. Sen ravinnesuhteet ovat samat kuin koelannoitteissa Yd ja Ydk. Koeyyppi. Kun oli tarkoitus tutkia myös meillä valmistettavien nitrofosfaattipohj alla olevien moniravinteisten lannoitteiden arvoa ja niiden rikittömyyden merkitystä, otettiin mukaan Typpi Oy:n valmistama ns. Oulun Y-lannos, lyhennysmerkki Yo, joka oli kokeissa 959. Kun Typpi Oy ryhtyi valmistamaan toisenlaista nitrofosfaattituotetta, ns. Oulun väkevää Y- lannosta, lyhennysmerkki Yov, jossa fosforia on runsaammin ja se osittain veteen liukenevaa, otettiin se näihin kokeisiin. V. 960, jolloin Typpi Oy:n uutta tuotetta ei vielä saatu kevääksi, tehdas toimitti kokeita varten erän 56
Taulukko. Kokeissa eri vuosina käytettyjen lannoitteiden ravinnepitoisuudet ja niissä annetut määrät kg/ha tasolla. Tasolla määrät olivat kaksinkertaiset Table..Plant nutrient contents of fertilkers used in the trials as well as quantities of minerals applied to the fields using rale. The amounts in rate were double. Koetyyppi - Trial type 959 tavallinen seoslannoite - conventional multi-nutrient fertilker diammoniumfosfaattia käyttäen tehty koelannoite - trial fertilker using diammonium phosphate kuten edellä, mutta lisätty kipsiä - same as above, but with gypston Yn Yd Ydk Ravinnernaärät % Lannoitetta kg/ha Mineral eantent % Fert. N POs K,0 kg/ha N l'0 K,0 s 5.0 0.0 5.9 960 Yn 5.5.7 0.0 450 5 6 45 8 Yd 9.8 5.4 9.9 50 5 64 50 0 Ydk 5.9 5.0.4 40 5 66 5 4 96 Yn 5..7 9. 8 480 5 66 47 40 Yd 0.0 5.5 0. 50 5 64 5 0 Ydk 5.9 5.9.7 40 5 67 5 4 96 Yn 5.6.0 0. 450 5 6 46 8 96 (kiinteät koekentät) Yd 0. 5.6 0. 50 5 64 50 0 Ydk 5.8 5.0.0 40 5 67 54 4 96 (koeasemat ja paikalliskokeet) Yn 5.. 0. 480 5 64 48 7 Yd 0..0 9.5 50 5 59 49 0 Ydk 5.0 4.7.8 40 5 6 5 40 Koetyyppi - Trial type 959 superfosfaatista, amm. nitr. ja kalisuolasta tehty seos - mixture of superphos., ammon. nitr. and pot.sah nitrofosfaattimenetelmällä tehty moniravinteinen lannoite - trial fertilker made by nitrophosphate method Yan Yo. 960 Yan 8.8.4. 580 5 66 77 4 ulkom. -foreign Yov. 4.5 9. 40 5 6 8 96 Yan 8.8.0. 580 5 64 76 4 Yov 5 8 40 50 6 76 96 Yan 8.9.9.6 580 5 69 7 44 96 (kiinteät koekentät) Yov 5 8 40 50 6 76 96 (koeasemat ja paikalliskokeet) Yan 9.0.4. 560 50 64 74 40 Yov 5 8 40 50 6 76.7 5.6 5. 8. 8 9 9.0 0..4 6.0 7 500 50 40 440 40 5 5 5 50 50 69 64 64 9 8 48 5 48 70 7 4 0 4 5 Hollannissa valmistettua vastaavaa lannoitetta. Muina vuosina on kokeissa käytetty Typpi Oy:n kauppaa varten valrnistamaa tuotetta Yov. Lukuun ottamatta taulukkoa ja eräitä kohtia tekstissä merkitään tässä kirjoituksessa yleensä yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään Yov, mutta on huomattava, että kokeissa 959 sen tilalla oli lannoite Yo. Nitrofosfaattimenetelmällä valmistetun tuotteen vertaamiseksi vesiliukoista fosforia ja rikkiä sisältävään lannoitteeseen Rikkihappo Oy valmisti ammoniumnitraatista, super-, fosfaatista ja kalisuolasta koelannoitteen, jossa 57
ravinteiden suhteet ovat samat kuin Typpi Oy:n tuotteissa. Tästä lannoitteesta on käytetty lyhennysmerkkiä Yan. Kaikki kokeissa käytetyt lannoitteet ovat olleet rakeistettuja. Koelannoitteiden kasvinravinnepitoisuudet on määritetty laboratoriossamme ja niiden on to- dettu vastaavan valmistajien ilmoittamia. Ne esitetään taulukossa, johon on merkitty myös alemmalla lannoitustasolla annetut ravinnemäärät kg/ha. Kuten nähdään, Typpi Oy:n tuotteissa Yo ja Yov on ollut pienet määrät rikkiä. Kenttäkokeiden suunnitelmat. Kuva L Aluejako ja koekenttidn sijainti. Alueista käytetään seuraavia nimityksiä:. Etelä-Suomi,. Pohjanmaa,. Sisä- ja Itä-Suomi, 4. Pohjois-Suomi. Koetyyppi :n mukaiset kokeet on ilmaistu pisteillä ja koetyyppi :n mukaiset kokeet xisteillä. Yksi merkki ilmaisee aina yhtä vuotuista koesatoa; 5 (4) merkkiä säännöllisessä ryhmässä merkitsee taulukossa 7 esitettyjä monivuotisia kokeita. Fig.. Regions and location of experimental fields. The fonr regions are:. southern Finland,. Ostrobothnia,. central and eastern Finland, 4. northern Finland. The type trials are designated b_y a dot and those of type by a cross. One met) mark indicates one annual harvest; or 5 marks together denote tbe long-term trials shown in Table 7. Kenttäkokeita suunniteltiin kaksi eri tyyppiä, nim. tyyppi, jossa verrataan diammoniumfosfaatista valmistettua rikitöntä lannoitetta Yd rikkiä sisältävään, mutta muuten vastaavaan lannoitteeseen Ydk ja tavanomaiseen seostyyppiin Yn, sekä tyyppi, jossa verrataan nitrofosfaattimenetelmällä valmistettua rikitöntä lannoitetta (Yo) Yov tavanomaiseen superfosfaattiseokseen Yan. Koetyyppiä oli kaksi muotoa, suppea ja laaja. Edellisessä, jota järjestettiin paikalliskokeina, oli mukana vain mainitut koelannoitteet, mutta jälkimmäisessä laajassa muodossa oli lisäksi koejäsenet, joissa lannoite (Yo) Yov oli täydennetty kipsillä. Lannoitusmääriä, -tasoja, otettiin kaksi (merkitty taulukoissa alaindeksillä ja tai ja 4), jotka koetyypissä olivat typpimääriä 5 ja 50 kg/ha vastaavat ja koetyypissä typpimääriä 50 ja 00 kg/ha Vastaavat. Koetyyppi :een järjestettiin kaksi kertaa runsaammat lannoitukset sen vuoksi, että se oli tarkoitettu lähinnä Pohjois-Suomeen, jossa erityisesti nurmilla tarvitaan runsasta lannoitusta. Koesuunnitelmiin sisältyi tietenkin myös lannoittamaton koejäsen. Kaikissa kokeissa olivat kaikki koejäsenet neljänä kerranteena. KOekenttien sijainti eri puolilla Suomea esitetään kartassa (kuva )., Koekenttinä käytettyjen maiden kasvukunnosta antavat käsityksen taulukossa esitetyt luvut. Ne on saatu, kun on analysoitu kokeen perustamisen yhteydessä otettuja ns. yleisnäytneitä. Kaikista kentistä valitettavasti ei ollut käytettävissä ko. näytteitä. Saadut viljavuusluvut ovat lähellä meillä tavallisia arvoja, mutta fosforin kohdalla hieman keskimääräistä korkeampia (vrt. esim. KURKI 96). 58
Taulukko. Maa-analyysilukuja koekentistä kokeiden alkaessa Table. Soil analyses af fields at start of trials Kenttien lukum. No. af fields ph-luku vedessä ph in woter Vaihtuva kalkki kals.karb. Exch. within, as rakcarb. tn/ha Vaihtuva kali 40 % kalis. Exch. pot. as 40% KC kg/ha, Liuk. fosf. 8 % superf. Solulile phos. as 8 %stiperph. kg/ha Koetyyppi Trial type Alue, Etelä-Suomi Region, southern Finland 5. 6.4 070 50», Pohjanmaa Ostrobothnia 8 5. 6 7. 5 800 90», Sisä- ja Itä-Suomi central + eastern Finland 5.5 8. 60 70» 4, Pohjois-Suomi northern Finland 4 5. 7. 8 500 95 Koetyyppi Trial type Alue, Etelä-Suomi 5. 6 0.5 00 60», Pohjanmaa 7 5. 5.7 570 50», Sisä- ja Itä-Suomi 8 5. 7 6. 5 840 80, 4 Pribi nig-suomi 5. 7. 7 660 00 Kasvukausien sääolot koevuosina Kun kokeita on ollut eri puolilla Suomea, on pakko tyytyä kuvaamaan sääolot vain pääpiirtein. 959 kasvukausi oli kuiva lähes koko maassa, mutta eniten tuntui kuivuus lounais-suomessa, alue kartassa. Keväällä oli harvinaisen kovia halloja melkein koko maassa, mutta ankarimpina pohjois-suomessa, alue 4, jossa niitä oli uudelleen kesäkuun lopussa ja elokuussa. Keväthallat eivät aiheuttaneet kovinkaan suurta tuhoa, vaikka kaatoivatkin kevätvilj oj en oraat, mutta kesäkuun lopun hallat alueella 4 olivat hyvinkin vahingollisia. 960 kasvukausi oli sekä lämpötilan että sateiden puolesta edullinen koko maassa. 96 kasvukaudesta on sanottava suunnilleen samaa kuin edellisestä. 96 kasvukausi oli epäedullisin koko koeaikana ja vaikeampi kuin vuosikymmeniin. Lukuun ottamatta aivan alkukesää oli koko kasvukausi kaikkialla maassa pilvinen ja kolea, minkä vuoksi kasvillisuuden kehitys oli hidasta. Halloja esiintyi elokuun lopulla ja syyskuussa varsinkin pohjois-suomessa, alueella 4. Loppukesän ja syksyn runsaat sateet vaikeuttivat myöhästyneen sadon korjuuta suuresti. 96 kasvukausi oli riittävän lämmin, eivätkä hallat häirinneet muualla kuin alueella 4. Sen sijaan kuivuus oli haitallinen alueella. Kokeiden käynnissä olon aikaisen 5-vuotiskauden sääoloista voidaan sanoa, että ne kokonaisuudessaan ovat lähellä Suomen keskimääräisiä sääoloja. Analyyseissa käytetyt menetelmät Maanäytteistä on kalkki-, kali- ja fosforimääritykset tehty ammoniumasetaattimenetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 955). ph-lukujen määritykset on tehty sekä tavalliseen tapaan vesilie- toksesta että n kaliumkloridilietoksesta suh'- teessa maa:neste :.5. Maan liukoisen rikin määritystä varten tehtiin gutto 0.0 n kalsiumkloridiliuoksella suhteessa 59
maa:uuttoneste : 0. Uutteesta määritettiin sulfaatti kolorimetrisesti käyttäen bariumkromaattia (NEmETH 96). Maan orgaanisen rikin ja liukoisen rikin summan, tässä lyhyesti totaalirikin, määrityksessä käsiteltiin maaerä magnesiumnitraattiliuoksella ja poltettiin varovasti sähköuunissa 450 C (Official. 960, s. 84). Tuhka uutettiin suolahapolla ja uutteesta määritettiin piihapon poistamisen jälkeen sulfaatti painoanalyyttisesti bariumsulfaattina. Kasviaineksen analysoinnissa on käytetty samoja menetelmiä kuin laitoksessamme on käytetty aikaisemmin (SALONEN ym. 96). II. TUTKIMUSTULOSTEN ESITTELY Koko kenttäkoeaineisto Kun koekenttiä ja vuotuisia koesatoja on niinkin suuri määrä kuin tässä, on yksityisten kokeiden tuloksien esittäminen mahdollista vain erikoistapauksissa. Sellaisia ovat muutamat 5(4) vuotta käynnissä olleet uusintalannoituskokeet (taul. 7). Aluksi tarkastellaan mahdollisimman laajan aineiston keskiarvoja, joihin otetaan mukaan kaikki vuotuiset koetulokset riippumatta siitä, onko kysymyksessä yksi- vai monivuotinen koe. Koesadot on tarkastelun helpottamiseksi muunnettu rehuyksiköiksi tavanomaisia kertoimia käyttäen. Nurmista on otettu mukaan ensimmäisessä niitossa saadut heinäsadot ja korsivilj oista j yväsadot (poikkeuksina monivuotiset kokeet no 5 ja 4, taul. 7, joiden kohdalla on v:n 959 puimaton ohrasato laskettu rehuyksiköiksi). Koeaineiston käsittelyssä on käytetty tavanomaisia tilastomatemaattisia menetelmiä. Luotettaviksi on katsottu kaikki vähintään 95 %:n todennäköisyysrajan ylittävät tulokset. Koekenttien sisäinen vaihtelu (kerranteet) on yhdistelmissä jätetty huomioon ottamatta. Koelannoitteiden vaikutus verrattuna lannoittamattomaan on kaikissa yhdistelmissä ollut tilastollisesti erittäin merkitsevä. Päähuomio on tässä kiinnitetty eri lannoitelajien vaikutusten välisten erojen merkitsevyyden selvittämiseen. Niitä koskevien testien tulokset esitetään taulukoiden 4, 5 ja 7 oikeassa laidassa. Taulukossa 7 esitettyjen maalajiryhmien keskiarvojen eroja ei ole tilastollisesti testattu. Vaikutus eri osissa Suomea. Jotta kokeiden lukumäärät ryhmissä eivät jäisi kovin pieniksi, Taulukko. Kokeissa saadut satotulokset eri osissa Suomea ry/ha Table. Yields (f.u.lha) of trials in different regions of Finland Koesatojen lukurn. Na. of harvests Sato ilman larmoitusta Yield ;olihan/ feri. rikki lann. taso tule I ei rikkiä 0 Larmoituksen antama sadonlisäys Yield increare with lann. taso rate rikki rikki ei rikkiä 0 S rikki Koetyyppi Trial type Lannoitteet: Yni Ycl/ Ydki Yo Yd Ydk Fertilkers: Alue, Etelä-Suomi 87 07 4 8 74 60 589 59», Pohjanmaa 6 58 5 55 608 906 9 9», Sisä- ja Itä-Suomi 66 85 48 449 46 78 74 749» 4, Pohjois-Suomi 4 587 479 576 979 80 059 Koetyyppi Trial type Lannoitteet: Yan Yov Yan, Yov4 Fertilkers: Alue, Etelä-Suomi 5 784 590 567 89 78», Pohjanmaa 4 796 90 777 8 8», Sisä- ja Itä-Suomi 9 89 75 665 059 94» 4, Pohjois-Suomi 80 08 97 848 50 67 60
Taulukko 4. Kokeissa saadut satotulokset eri maalajeilla ry/ha Table 4. Ytelds (f.u.lba) of trials grouped according to soil type Koesatojen lukum. No. of barvests Sato ilman lannoitusta Yield without fert. rikki Lannoituksen antama sadonlisäys Yield inerease with fertilization lann. taso rate ei tikkiä no S lann. taso rale rikki rikki ei rikkiä no S rikki Jaon, laji kind of fert. Merkitsevyydet') Significance ) Jaon. määrä,-ale of fert. laji x määrä kind x rale Lannoitteet: Koetyyppi Trial type Yni Ycli Fertilizers: Hietamaat Finesand soils 66 898 84 4 Hiesu- ja savimaat Silt and clay soils 65 80 6 5 Multa- ja turvemaat Humus and peat soils 50 88 479 4 Keskim..Average 8 869 40 40 Ydlei Yn Yd Ydk 47 7 79 75 40 640 595 6 50 77 77 775 49 70 687 70 ** *** (*) *** ** *** *** Koetyyppi Trial type Lannoitteet: Yov+ Yov4+ kipsi Yan4 Yov4 kipsi Fertilizers: Yan Yov Laaja muoto Extensive form. gypsum gypsum Hietamaat 69 455 69 845 80 85 Hiesu- ja savimaat 4 884 97 794 808 446 76 Multa- ja turvemaat 6 884 84 95 50 055 075 Keskim. 4 8 87 809 886 57 065 078 Suppea muoto + vastaavat koejäsenet laajasta muodosta Limited form correrponding treatments from extensive form Hietamaat 59 80 76 67 Hiesu- ja savimaat 858 649 67 Multa- ja turvemaat 87 944 87 Keskim. 78 584 89 74 0 99 99 890 67 79 0 044 ) Taulukoissa 4, 5, 7, 9 ja on tilastolliset merkitsevyydet ilmaistu seuraavasti: * melko merkitsevä, todennäköisyys 95-99 % ** merkitsevä,» 99-99.9» *** erittäin merkitsevä,» yli 99.9» The significance symbols used in Tables 4, 5, 7, 9 and are as follows: * signif. at probability 95-99 % **»» 99-99.9» ***»» above 99.9» *** ** *** *** *** *** *** on maa jaettu mahdollisimman harvoihin alueisiin. Niiden rajat esitetään kartassa kuva. Rajojen vetämisessä on pääpiirtein seurattu maanviljelysseuroj en alueiden rajoja. Koekentät on ilmoitettu merkeillä ao. kunnan kohdalla. Eri alueiden keskiarvot esitetään kummastakin koetyypistä taulukossa (tyypistä vain suppeaa koemuotoa vastaavat tulokset kaikista kokeista). Lannoittamattomalta alalta saadut sadot ovat eteläisillä alueilla suuremmat kuin pohjoisilla, mutta lannoitusten vaikutus on pohjoisessa suu- rempi kuin etelässä. Muuta johdonmukaisuutta näistä luvuista tuskin löytääkään koetyyppi :n kohdalla. Koetyyppi :ssa näyttää lannoite Yov jäävän jälkeen lannoite Yan:stä. Vaikutus eri maalajeilla. Taulukosta 4 nähdään, että koetyyppi :n mukaisten kokeiden lannoittamattoman koejäsenen keskisato tulee lähes samaksi kaikissa maalajiryhmissä. Eri koe-. lannoitteiden antamissa sadonlisäyksissä herättää huomiota diammoniumfosfaattiseoksen (Yd) hyvä vaikutus hietamailla, joilla kipsilisäyksellä ei näytä olevan vaikutusta (Ydk). Hiesu- ja savi- 6
Taulukko 5. Kokeissa saadut satotulokset eri kalenterivuosina ry/ha Table 5. Yields (f.u.lha) of trials in different years Koetyyppi Trial type 959 960 96, 96 96 Koesatojen lukum. No. of lenevest, Sato ilman lannoitusta Yield witbont fert. rikki Lannoituksen antama sadonlisäys Yield intrease with fertilkation lann, taso lann, taso rata rale ei rikkiä fla S Lannoitteet: Yn, Yd, Fertilkers: 40 59 9 90 4 06 408 95 7 0 78 89 007 490 548 9 6 446 40 rikki rikki ei rikkiä S rikki Ydk, Yn Yd Ydk, lann, laji kind af Merkitsevyydet Significance lama. määrä rata of Jarl. 7 570 55 58 ***, 4 659 64 68 *** 49 69 58 605 *** 55 877 90 98 *** 505 855 849 85 *** laji X määrä kind x rale Koetyyppi Trial type Laaja muoto Extensive. form 959 (Yo) 960 (Yov) 96» 96» 96» Lannoitteet: Fertilkers: 4 8 7 5 59 477 0 000 Yan 499 99 657 859 84 Yov 06 85 668 80 6 Yov+ Yov4 -- kipsi Yan4 Yov4 kipsi gypsum gypsum 94 94 56 598 997 I 44 998 6 69 76 80 775 90 086 00 00 0 694 65 654 ** Suppea muoto + vastaavat koejäsenet laajasta muodosta Limited form corresponding treatments front extensive form 959 (Yo) 960 (Yov) 96» 96» 96» 8 566 767 667 50 657 774 676 40 677 705 687 7 69 987 897 5 00 9 4 99 049 990 887 849 78 0 45 404 maiden samoin kuin multa- ja turvemaidenkin ryhmässä on diammoniumfosfaattiseoksen vaikutus ollut hieman huonompi kuin tavanomaisen lannoitteen (Yn), mutta kipsilisäys näyttää saattavan nämä lannoitteet samanarvoisiksi. Lannoitelajien antamien sadonlisäysten välisille eroille tulee eri maalajiryhmissä tilastollisia merkitsevyyksiä. Kaikkien kokeiden keskiarvoille sitä ei kuitenkaan tule, koska koelannoitteet ovat vaikuttaneet eri tavoin eri maalaj eilla. Koetyyppi :n tuloksien tarkastelua vaikeuttaa kokeiden jakautuminen kahteen muotoon, laajaan ja suppeaan. Aineistossa, johon on voitu yhdistää kummankin muodon tulokset, näyttää nitrofosfaattimenetelmän mukainen rikitön lannoite Yov antaneen hieman huonomman tuloksen kuin Yan. Hiesu- ja savimaiden ryhmässä ero on pieni ja jää vaille merkitsevyyttä. Laajan koemuodon tulosten mukaan on kipsilisäys kuitenkin saattanut lannoitteen Yov samanarvoiseksi kuin vertailuperusteena olleen superfos - faattiseoksen Yan. On luultavaa, että lannoitteen Yov sisältämällä pienellä rikkimäärällä on osuutta siihen, ettei kipsilisäys vaikuta, kun on kysymyksessä lannoitemäärät 4. Vaikutus eri kalenterivuosina. Taulukossa 5 esitetään satotulokset kalenterivuosittain. Ilman lannoitusta saadut sadot ovat olleet alhaisimmat vuosina 959 ja 96, mutta koetyyppi :n laajassa muodossa on myös 96 ollut alhainen satotaso. Tähän oli ainakin osaksi syynä keväällä maassa ollut erityisen syvä routa alueella 4 (kartta ), jossa nämä kokeet yhtä (koe ) lukuun ottamatta sijaitsivat. On yleinen säännönmukaisuus, että jos sato ilman lannoitusta on pieni, muodostuu lannoituksen vaikutus voimakkaaksi. V:n 959 tulokset eivät kuitenkaan 6
Taulukko 6. Kokeissa saadut satotulokset eri kasvilajeista ry/ha Table 6. Yields (f.u.lba) of trials according to crop Koesatojen lukum. No. of harrests Sato ilman lannoitusta Yield trithout fert. rikki lann. taso rate ei rikkiä no S Lannoituksen antama sadonlisäys Yield increase with fertilkation lann. taso rate rikki rikki ei rikkiä no S rikki Koetyyppi Trial type Korsiviljat, jyviä Cereals, grain yield Nurmet,. niitto, heiniä Leys, first cut Lannoitteet: Fertilizers: 5 85 8 89 Yn, 88 408 Yd, Ydk, Yn Yd Ydk 7 95 650 6 608 46 457 74 709 74 Koetyyppi Trial type Laaja muoto Extensive form Korsiviljat, jyviä Cereals, grain yield Nurmet,. niitto, heiniä Leys, first cut Lannoitteet: Fertilizers: Yan 04 595 74 966 Yov+ Yov4+ Yov kipsi Yan, Yov, kipsi gypsum gypsum 499 545 80 7 74 96 00 7 87 90 Suppea muoto + vastaavat koejäsenet laajasta muodosta Limited form corresponding treatments from extensive form Korsiviljat, jyviä Cereals, grain yield 6 458 604 Nurmet,. niitto, heiniä Leys, first cut 6 596 89 550 845 805 76 45 067 ole sen mukaiset, vaan myös koelannoitusten vaikutukset ovat silloin jääneet pieniksi. Koetyyppi :ssä eri koelannoitteiden keskimääräiset vaikutukset ovat olleet kaikkina vuosina siinä määrin samanlaisia, ettei merkitseviä eroja tule eri lannoitelajien välille. Siihen vaikuttaa osaltaan varmaankin eri maalajeilla saatujen tulosten yhdistäminen (vrt. taul. 4). Toisin on koetyyppi- :ssa, vaikka siinä vertailuja vaikeuttaakin kokeiden jakautuminen kahteen muotoon. Vuotta 96 lukuunottamatta koelannoite Yan on antanut parempia tuloksia kuin Yov. Täydennys kipsillä on voinut parantaa Yov:n vaikutusta, mutta ei aina. Vuonna 959 on koelannoite Yan:n paremmuus ollut suurempi kuin muulloin. On huomattava, että silloin oli kokeissa lannoite Yo; jonka fosforista vain pieni osa on vesiliukoista, kun muulloin on ollut lannoite Yov, jonka fosforista ilmoitetaan 40 % olevan veteen liukenevaa. Muina vuosina lannoitteiden Yov ja Yan välillä ei ole ollut näin selvää eroa eikä 96 ollenkaan. Selvimpänä ja varmimpana tulee koelånnoite Yan:n paremmuus näkyviin suppean koemuodon aineistossa. Valitettavasti siitä ei selviä; johtuuko ero rikistä vai muista tekijöistä. Laajan koemuodon tuloksista nähdään, että rikin lisääminen useimmiten on tasoittanut eron. Eri kasvilajien suhtautumisesta koelannoitteislin saadaan aineistosta vain kovin niukasti tietoja. Taulukossa 6 esitetään tulokset ryhmiteltynä korsiviljoilla ja nurmilla saatuihin. Ilman lannoitusta saadut sadot ry/ha ovat kutakuinkin samat molemmissa ryhmissä, kun korsiviljoista on otettu huomioon jyväsadot ja nurmista. niitossa saadut heinäsadot. Lannoitusten antamat sadonlisäykset ry ovat olleet heinällä suuremmat kuin korsiviljoilla. Suhtautumisessa eri lannoitelajeihin ei voi nähdä mitään johdonmukaisia eroja. 97-65 6
ryjha fa./ha 00 00 000 900 800 >700 >600 500 >000 900 800 700 600 500 400 00 b0 >00 0 yd y dk0,=== - Y7 ilda- foyal Unt yda- yd yn dk f yd f gni / SATO yield SA DON- L I SAYS yield increase 959 60.. 6 6 6 VUOS year. 5. Kok- VUOSI 7r/a/ gear Kuva. Keskimääräiset vuosittaiset sadot ilman lannoirusta ja sadonlisäykset 4:ssa viisi vuotta jatkuneessa kokeessa ryilla. Fig.. Average annual yields and yield increases (f.u.lha) of 4 five-year trials. Monivuotiset uusintalannoituskokeet Tietojen saamiseksi eri koelannoitteiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksista satojen tasoon ja maan ominaisuuksiin järjestettiin sarja monivuotisia uusintalannoituskokeita. Niiden sijainti nähdään kartasta (kuva ). Tarkoitus oli jatkaa näitä kokeita viisi vuotta, mutta se ei kaikkien kohdalla onnistunut. Jotta aineisto ei jäisi kovin pieneksi, on mukaan otettu myös vain neljä vuotta käynnissä olleet kokeet. Näillä kokeilla pyrittiin saamaan tietoja siitä, tuleeko vuodesta toiseen jatkuvan käytön seurauksena koelannoitteiden vaikutuksiin joitakin muutoksia. Ennen kaikkea oli tietenkin kiintoisaa tietää, tuleeko lannoitteen rikittömyyden vaikutus esille. Vertailuja vaikeuttaa kasvinviljelyssä aina esiintyvä suuri vuotuisvaihtelu ja asian laatuun nähden suppea aineisto. Jotta voitaisiin eri vuosien tuloksia verrata toisiinsa mahdollisimman hyvin, otettiin vertailtavaksi kaikkien 959 aloi- tettujen ja 5 vuotta jatkuneiden kokeiden tulokset, joista lasketut keskiarvot esitetään kuvassa. Ne ovat koetyypistä, josta tähän vertailuun saatiin 4 kokeen keskiarvot. Kuvassa esitetyistä käyristä nähdään, että lannoittamattoman koejäsenen satotaso on ollut keskimäärin hyvä. Toisen koevuoden kohdalle sattuneen huipun jälkeen tulee lannoittamattoman satoihin tasainen lasku, jonka täytyy pääosalta johtua maan kasvuvoiman vähenemisestä lannoituksen puuttuessa. Kaikkien koelannoitteiden vaikutuksissa ilmenevät vuotuisvaihtelut hyvin samanlaisina. Ei ole voitu selvittää, mistä johtuisi kolmantena koevuotena 96 ilmenevä lannoitteiden pieni vaikutus. Pääasia vertailussa on selvitys siitä, tuleeko jonkin koelannoitteen jatkuvassa käytössä vaikutukseen joitakin muutoksia. Mitään sellaiseen viittaavaa ei aineistossa kuitenkaan ole nähtävissä, vaan kaikkien koelannoitteiden vaikutus on koekauden lopussa 64
jopa parempi kuin alussa, eikä mikään erotu muita huonommaksi tai paremmaksi. Kaikista monivuotisista kokeista tutkittiin varianssianalyysillä eri vuosien aikana eri lannoitelajeilla ja -määrillä saatujen satoeroj en merkitsevyyksiä. Viimeisen koevuoden tuloksia käsiteltiin vielä erikseen, jolloin laskelmissa otettiin huomioon myös kerranteet. Tulosten mukaan ei eri lan- noitelajien ja niiden rikkipitoisuuden vaikutuksessa ole ilmennyt selvää eroa viimeisenäkään koevuotena. Koetyypistä on vain kahdesta koekentästä tällaiset viiden vuoden sarjat, joten niistä ei tässä esitetä mitään vertailua, varsinkaan kun ei niissäkään tule esille mitään selvää kehitystä. ' i P, Koevuosia No. of yearsi Taulukko 7. Monivuotisissa kokeissa koko koeaikana keskim. saadut tulokset ry/ha Table 7..Average yields (f.u.lha) of long-term trials for entire trial period Koetila ja paikkaku nta Boop. field and kontion Sato iln ma lannoitusta Yield without fert. rikki S Lannoituksen antama sadonlisäys Yield increare with fertilkation lann. taso rata ei rikkiä no S rikki S rikki S lann. taso rata ei rikkiä n a S rikki S lann, laji kind of J ' eri' Merkitsevyydet Signifirante lann. määrä r f at er e tọf Lannoitteet: Koetyyppi Trial type. Yn Yd Ydk, Yn Yd Ydk Fertda zers. Hietamaat Finesand soils 5 Vartio, Kankaanpää 48 78 08 4 80 64 48 * 5 Itä-Hämeen koetila, Hartola 50 7 80 467 698 66 565 *** 4 E.-Savon koeasema, Mikkeli 64 44 548 45 804 967 84 ** 4 4 P.-Savon koeasema, Maaninka 89 88 66 00 87 44 40 * 5 5 Pienvilj. koulu, Ilomantsi 704 5 75 666 7 900 858 (*) ** 6 5 Seppä, Himanka 44 58 655 749 054 069 6 ** *** Keskim. hietamaat ) Average 90 479 478 656 7 78 Hiesu- ja savimaat.- Silt and clay soils 7 5 L.-Suomen koeasema, Mietoinen 94 04 96 96 566 5 56 *** 8 5 Mustiala, Tammela 58 554 40 5 970 859 80 *** 9 5 Normaalikoulu, Järvenpää. 770 8 94 8 400 44 45 *** 0 4 Karjalan koeasema, Anjala 06 69 94 5 448 496 *** 4 Laidunkoeasema, Mouhijärvi 57 755 86 909 4 090 960 ** 5 K.-Suomen koeasema, Laukaa 76 4 5 484 67 708 67 *** 5 Kananen, Pihtipudas 60 448 448 574 68 78 790 * *** 4 4 Maamieskoulu, Nurmes. 65 79 57 7 5 44 446 * *** Keskim. hiesu- ja savimaat ) 975 407 94 I 445 7 65 64 Multa- ja turvemaat Humus and peat soils 5 5 Hannukainen, Nakkila 88 05 0 74 477 495 5 *** 6 5 Satakunnan koeasema, Kokemäki 87 644 6 66 859 84 88 ** 7 5 Leteensuon koeasema, Hattula 77 0 85 0 5 5 55 *** 8 5 Karjalan Suokoeas., Tohmajärvi 647 66 480 564 89 904 878 *** 9 5 K.-Pohjanmaan koeas., Reisjärvi 606 40 46 5 495 60 646 ** 0 4 Peräpohjolan koeas., Rovaniemi 6 658 565 66 5 00 5 * *** Keskim. multa- ja turvemaat') 997 446 40 50 74 7 77 laji x määrä ki r n a d te x 65
I Taulukko 7. (jatkoa) Table 7. (cont.) Kokeen n:o Trial No.i ikoevuosia No. ofy earr i Koetila ja paikkakunta Exp. field and location Sato ilman lannoitusta Yield withour fer, rikki S Lannoituksen antama sadonlisäys lann. taso rale ei rikkiä n o S Yield increase with fertilizalion rikki 5 rikki S lann. taso rale ei rikkiä no S rikki S lann, laji kind of prt. Merkitsevyydet Significanee lann. määrä rate of fert. laji x määrä kind X rale 4 Koetyyppi Trial type Lannoitteet: YOV + Yov, -I- Yan Yov kipsi Yan4 Yov, kipsi Fertilkers: gypsum gypsum Hiesu- ja savimaat Silt and clay soils E.-Pohjanmaan koeas., Ylistaro 884 97 794 808 446 76 *** Multa- ja turvemaat Humus and peat soils 5 P.-Pohjanmaan koeas., Revonlahti 080 74 7 686 879 79 804 *** 5 Hallakoeasema, Vaala 904 9 906 989 4 48 96 *** 4 4 Keränen, Alatornio 909 89 50 855 64 54 5 4 Peräpohjolan koeas., Rovaniemi 00 69 0 57 54 40 59 *** 6 4 Leskelä, Kuusamo 08 50 6 640 5. 5 57 7 4 Takala, Sodankylä 968 075 007 987 65 496. 468 *** Keskim. multa- ja turvemaat ) 6 907 848 99 9 996 064 Maalajiryhmien keskiarvolukuja ei ole tilastollisesti testattu The average values for soil types were not statistically analysed Taulukossa 7 esitetään kaikkien 5(4) vuotta käynnissä olleiden uusintalannoituskokeiden tulokset koko koeajan keskiarvoina. Jos siinä tarkastellaan erilaisten lannoitteiden vaikutuksia eri koekentillä, voidaan todeta, että lannoitelajien vaikutusten eroille tulee tilastollinen merkitsevyys kaikkiaan 8:ssa kokeessa 7:stä, mutta selvästi rikin aiheuttamat sadonlisäykset on vain kokeissa 4, 0 ja 5. Niistäkin ovat kentät 0 ja 5 niin lähekkäin, että niiden voidaan katsoa edustavan samoja koeolosuhteita. Kokeessa 4 voitiin 959 panna merkille, että kesäkuun lopun halloissa olivat oraat lähes kokonaan tuhoutuneet kaikilta muilta ruuduilta paitsi niiltä, joille oli annettu koelannoitetta Yan. Erotuksen todennäköisimpänä syynä on pidettävä sitä, että lannoitteessa Yan tuli paljon vesiliukoista fosforia, mutta muissa joko aivan vähän tai ei lainkaan. Taulukossa 8 esitetään uusintalannoituskoekenttien maista rikkimääritysten tuloksia. Siinä totaalirikki tarkoittaa s. 60 mainitulla menetelmällä saatua orgaanisen rikin ja liukoisen rikin summaa. Liukoinen rikki tarkoittaa sulfaattina maassa olevaa rikkiä. Taulukkoon 8 on lisäksi laskettu orgaanisen rikin määrä mg/g humusta. Orgaaninen rikki on laskettu totaalirikin ja liukoisen rikin erona. Kun on verrattu taulukossa 7 esitettyjä erilaisten lannoitteiden vaikutuksia ja taulukon 8 rikkilukuja, ei ole voitu todeta niiden välillä merkitsevää vuorosuhdetta otettiinpa vertailuun mitkä rikkiluvut tahansa. Kentät, joilla lannoitteena annettu rikki on selvimmin vaikuttanut, eivät analyysien mukaan ole läheskään rikkiköyhimpiä Ainoa rikkilukujen kohdalla näkyvä selvä piirre on se, että hiesu- ja savimaissa on kaikkia rikin muotoja ollut vähemmän kuin hietamaiden sekä multa- ja turvemaiden ryhmissä. 66
Taulukko 8. Pitkäaikaisten koekenttien maan humus- ja rikkipitoisuudet Table 8. Soil bumus and sulphur contents of long-term trial fields Kokeen n:o Trial No. Koetila ja paikkakunta Exp. field and lotaiion Humusta HIIPII/5 % Tot. rikkiä S Tata! sulphter mg/kg Liuk. rikkiä S Solu/ole sulplair mg/kg Org. rikkiä S Organic sulpbur mg/g humus Koetyyppi - Trial type Hietamaat - Finesand soils Vartio, Kankaanpää 4. 9 9 5. 5 Itä-Hämeen koetila, Hartola 5. 8 84 9 4. 7 E. -Savon koeasema, Mikkeli 6.4 5 4.0 4 P. -Savon koeasema, Maaninka 5. 9 96 4. 8 5 Pienvilj.koulu, Ilomantsi 6. 74 5 4. 6 Seppä, Himanka 9. 6 90 60 8.8 Hiesu- ja savimaat - Sitt and cla_y soils 7 L. -Suomen koeasema, Mietoinen 4. 45 9. 8 Mustiala, Tammela 5. 7 66 7. 8 9 Normaalikoulu, Järvenpää 5.9 9 4. 5 0 Karjalan koeasema, Anjala 7.0 7 9. 8 Laidunkoeasema, Mouhijärvi - - - - K.-Suomen koeasema, Laukaa 6. 8 8. Kananen, Pihtipudas 5.. 9 4.0 4 Maamieskoulu, Nurmes 8. 6 5. 6 Multa- ja turvemaat - Humus and peat soils 5 Hannukainen, Nakkila. 60 6. 8 6 Satakunnan koeas., Kokemäki.0 5 5.5 7 Leteensuon koeas., Hattula 5. 96 7.5 8 Karjalan Suokoeas., Tohmajärvi 4.7 97 46. 5 9 K.-Pohjanm.koeas., Reisjärvi 8.7 57 9 4.. 0 Peräpohjolan koeas., Rovaniemi 84. 859 95. Koetyyppi - Trial type. Hiesu- ja savimaat - Silt and clay soils E.-Pohjanm.koeas., Ylistaro. 4 574 40. 5 Multa- ja turvemaat - Ruma: and peat soils P.-Pohjanm.koeas., Revonlahti 9. 4 99,, 47.,.0 Hallakoeasema, Vaala 48. 8 7. 6 4 Keränen, Alatornio 75. 80 66. 8 5 Perapohjolan koeas., Rovaniemi 8. 8 047 87. 4 6 Leskelä, Kuusamo 74. 966 8.5 7 Takala, Sodankylä 5. 4 099 0.0 Tutkimuksia koekenttien maista Monivuotisten koekenttien maista saadut humuksen ja totaali- sekä liukenevan rikin määrät on esitetty taulukossa 8 ja niitä on tarkasteltu satotulosten yhteydessä. Maa-anabysiarvoja monivuotisten kokeiden loppuessa. - Lopetettaessa uusintalannoituskokeet syksyllä 96 otettiin kokeista ruuduittain maanäytteet, joista tehtiin analyysejä koelannoittei- 67
Koetyyppi - Trial type ph vedessä hieta -finesand ph in water hiesu ja savi -silt, clay multa ja turve - humus and peat ph kalium- hieta klor. hiesu ja savi ph in KC multa ja turve Vaiht. kalkki hieta tn/ha hiesu ja savi Exch. calcium multa ja turve laiha Vaiht. kali hieta kg/ha hiesu ja savi Exch. pot., multa ja turve 40 % KC kg/ha Taulukko 9. Maa-analyysien tuloksia kokeiden loppuessa Table 9. Soil analyses of experimental fleids at end of trials keskim. - average keskim. keskim. keskim. ilman lann. wiihoid fere. Lannoitteet Fertilkers: 6 6.05 8 6. lasin. taso rale Analyysiarvot Analysir resulls lann. taso rale Merkitsevyydet Signifrance g 4 P. 4 ei ei g- rikki rikkiä rikki rikki rikkiä rikki I I I d - 4 no S no S 4 g Yn, 5.9 6. Yd, 5.98 6.6 Ydk 5.9 6.0 Yn, 5.87 5.95 Yd, 6.00 6.09 Ydk, 5.8 6.0 *** *** ** *** 6 5.7 5.6 5.7 5.09 4.94 5. 5.04 *** *** ** *** 0 5.86 5.77 5.84 5.7 5.6 5.78 5.67 *** *** *** 6 4.94 4.90 4.9 4.90 4.9 4.90 4.85 8 4.80 4.8 4.8 4.77 4.75 4.77 4.8 6 4.6 4.7 4.4 4.5 4.4 4.9 4.4 0 4.7 4.68 4.70 4.65 4.64 4,66 4.65 6 9.0 8.6 9. 9. 9.5 8.4 8. 9 8 4. 4.5 4.7 4.5 4.8 4.0 4.6 6.5..9.0. 6. 4.5 0.4.. 8.4. 8.8. 9 6 446 55 57 496 66 64 67 *(*) ** 8 5 77 00 69 475 8 *** *** 6 579 648 646 66 676 67 706 ** 0 75 860 866 868 95 985 95 *** *** Liuk. fosf. hieta kg/ha hiesu ja savi Soluble multa ja turve phos.,8 0/0 superph. Liuk. rikki hieta S kg/ha hiesu ja savi Soi. sulphur multa ja turve S kg/ha keskim. keskim. 6 46 97 0 70 94 06 *** *** 8 8 6 55 7 08 4 45 *** *** 6 88 79 9 5 474 447 55 *** *** 0 47 08 0 9 06 9 56 *** *** 6 44 86 5 70 67 08 8 40 4 40 66 6 60 *** *** *** *** 6 65 97 69 66 98 57 ** *** ** *** 0 4 7 46 7 60 0 ***I *** *** *** Lannoitteet Yov -- Yov, + Koetyyppi - Trial type Fertilkers: Yan, Yov, kipsi Yan, Yov, kipsi gypsum gypsum Mukana myös 4 koetta, jotka olleet 4-5 vuotta käynnissä (t.s. saaneet koelann.), mutta ei ole joidenkin satoja koskevien epäonnistumisten vuoksi otettu moniv. kok. ryhmään. Includes 4 trials which had been fertilked for 4-5 years but because of crop failure were not included in the long-term group. ph vedessä multa ja turve 5.8 5. 5.0 5.4 5.09 5. 5.0 *** *** *** ph kaliumklor.»»» 4.55 4.0 4. 4. 4. 4. 4.0 Vaiht. kalkki»»» 9.9 0. 0. 0.4 0.7 0.0 0.7 kals. karb. tn/ha Vaiht. kali»»» 455 56 56 547 689 774 74 *** *** 40% kalis. kg/ha Liuk.fosf.»»» 88 9 9 48 447 449 *** *** 8% superf. kg/ha Liuk. rikki»»» 48 68 58 77 0 70 05 ** ** * ** S kg/ha 68
den jatkuvan käytön vaikutusten esille saamiseksi. Yhteenveto näiden analyysien tuloksista esitetään taulukossa 9. Kiintoisia ovat erot eri tavoin määritetyissä ph-luvuissa. Vesilietoksesta saaduissa ph-luvuissa ilmenee tilastollisesti melkoisen varmana lannoituksen ja erityisesti lannoitteen sisältämän rikin maan happamuutta lisäävä vaikutus. Suolaliuoslietoksesta saadut ph-luvut sen sijaan ovat niin samat kuin maasta yleensä voi odottaa. Tämän mukaan ph-luvun mittauksessa vesilietoksesta on häirinnyt lannoitteiden aiheuttama suolapitoisuuden lisääntyminen ja saadut erot johtuvat tästä. Maan vaihtuvan kalkin määrissä ei tässä aineistossa voi odottaa mitään muutoksia, mutta kuten nähdään, luvuissa on pieniä epäjohdonmukaisuuksia, jotka aiheutunevat siitä, että kipsin kalsium voi osittain tulla mukaan määrityksis sä. Kalin kohdalla tulee lannoituksen ja eri lannoitustasojen vaikutus selvänä näkyviin. Hyvin samantapaiset ovat suhteet myös helposti liukenevan fosforin kohdalla. Näyttää siltä, että koetyypissä kipsin sisältyminen lannoitukseen lisäisi liukenevan fosforin määrää, mutta asia jää vaille tilastollista varmennusta. Liukenevan rikin kohdalla luvut ovat hyvin ennakko-odotusten mukaiset, ts. rikin esiintyminen lannoituksessa on nostanut maan liukenevan rikin määrää. Koelannoitteiden vaikutus nurmien kasvilajikoostumukseen Monivuotisissa kokeissa oli tarkoitus soveltaa kasvijärjestystä korsiviljaa ja nurmea, mutta aivan kaikissa tapauksissa siihen ei päästy. Nurmien sadoista oli tarkoitus tehdä kasvilajianalyysit. Siinäkään ei täysin päästy tavoitteeseen, mutta. ja. vuoden nurmista, joita tässä koh- din on pidetty tärkeimpinä, on verraten runsas aineisto. Se esitetään keskiarvoina taulukossa 0. Lannoitusten vaikutus apilan määriin nurmissa on erityisen kiintoisa. Kaikki koelannoitteet ovat vähentäneet apilan sekä kilo- että prosenttimää- kg/ho 0000 9000 8000 7000 6000 5000 kg, <9, 4000 000 000 000 666 6 66 666 666 f...... 0 _V-7 666...... yd, ydk /n 666.. Y6 666 vuosi.. 7,7-77,0/( Kuva. Koe. Nurmien kasvilajikoostumus kg/ha. Eri kasvilajit on ilmaistu erilaisin varjostuksin: alin (tummin) apila, sen jälkeen timotei, sitten luonnonvaraiset heinät (tässä rölli ja lauha) ja lopuksi rikkaruohot. Fig.. Trial. Botanical composition of leys, kglha. Different plants are indicatedby various shadings: lowest (darkest) clover, then timothy, the wild grasses (jo this case common bent grass and tufted hair grass) and weeds. 69
N cc-/ -4'- on on cl CZ> u.-) on Cl r4 r. :0 co on a-c CO 00 8 "r. r- N I I!'4 0.4 od,- N CO,0 Cl CO - cd cd U cd "«. dt,k - e<",0 0 4 40,g r, o `-) 0 CD N- CO "0 cn I " OD I o. 00 6 \O 0 0b u") or 0 Cl 7-<,-)c0 0 on "0 on >i C et N D C\ Cl,- - 00 00) on r, CO on 0") u") o. '0 C\ CO 'et CO CO o. I e. N c c c el on O Cl N or N o. r. r- r-'0 '-0 co D ul or cfl r) cfl r. r. Gl n \D r40,-4 CD 0 CD C 00 0 ot- /-t -c0: ti 0,.a da C's.- z csi Un 0, 0 0 - y -- 0 l',',,- o0 4.='.' or0--4 0- r- o. or 0- \O \O on -4Cl yhteensä total :5 ca 00 cn :cd, '0'5 0.00 :0 0 g Koetyyppi Trial typ e Koetyyppi Trial typ e td> " co - 70
kg/ha 7000 6000 5000 4000 000 000 000 60666 60666 60666 60666 60666 60666 60666.VUOSI... 4.... 4... 4... 4.... 4.... 4. f..4. nurmi 0. /7 yd, ydk, gn.c// r Kuva 4. Koe 8. Nurmien kasvilajikoostumus kg/ha, ks. selityksiä kuvgssa. Fig. 4. Trial 8. Botanical composition of leys. For explanations see Fig.. kg/hd 8000 7000 6000 5000 4000 000 000 000 60 6 6 6.. 4. 0 60 6 6 6 606 66.. 4. f... 4..C77!,0 V 606 66 60666.. 4.... 4. yovk.,c77 606 66 60 6 66 VUOSI. 4.... 4..nurrni. 0/4 gov 4-- Kuva 5. Koe 7. Nurmien kasvilajikoostumus kg/ha, ks. selityksiä kuvassa. Luonnonvaraiset heinät pääasiassa lauhaa. Fig. 5. Trial 7. Botanical composition of leys. For explanations see Fig.. Wild grasses main& tufted hair grass. riä ja kaksinkertainen lannoitemäärä enemmän kuin yksinkertainen. Saadut sadonlisäykset ovat lähes kokonaisuudessaan kylvöheiniä. Eri lannoitelajien välillä ei näissä kohdin näytä olevan eroja. Kuvissa -5 esitetään muutamista yksityisistä kokeista tiedot satojen kasvilajikoostumuksesta koko nurmikauden ajalta. Koesatoj en kasvinravinnepitoisuudet Tiedot satojen sisältämistä kasvinravinnepitoisuuksista ovat arvokkaita kaikessa lannoitustutkimuksessa, joten niiden hankkiminen oli tärkeällä sijalla tässäkin työssä. Kun ei ollut mahdollisuuksia analysoida kaikkia koesatoja, pantiin tavoitteeksi kahden viimeisen, 4. ja 5. koevuoden satojen analysointi. Niissä voidaankin odottaa lannoitusten vaikutusten tulevan esille selvempinä kuin aikaisempien vuosien sadoissa. Suunnitelmien mukaan koekentät näinä vuosina olivat nurmena, jonka sadon kasvinravinnepitoisuuksissa suuretkin vaihtelut ovat mahdollisia. Valitettavasti näitäkään näytteitä ei kaikkia voitu saada tutkittaviksi. 97-65 7
Taulukko. Heinien kasvinravirmepitoisuus g/kg kuiva-ainetta Tabk. Plant nutrient contents of hay gl kg rhy watter Koe satojen lukumäärä No. of bone! ts ilman lann. No fert. lasin, taso rale Analyysiarvot Ana!ysis results rikki ei rikkiä rikki rikki no S lann. taso sate ei rikkiä 550 S rikki 4 j z Merkitsevyydet Significance Koetyyppi - Trial type Pelkkä apila - Clover Lannoitteet: Fertilizers: Yni Ydi Ydki Yn Yd Ydk Typpi - Nitrogen 6 Fosfori - Phosphorus.. P05 7 Kali - Polassium K0 7 Kalkki - Calcium CaO 7 Magneesia - Magnesium MgO 7 Rikki - Sttlphur 5.8 5.0..7 7..8 5. 4.5 5. 4.5 5. 5.9 6.0 6.0 6. 6. 4.8 5.7 5.7 8. 5.8 4.. 4..5. 6. 9 7. 6. 7 6. 6. 6.0.8.9.9.6 5.0 6.4 9..5 6.0.0 *** *** *** *(*) *** ** *8* *** Pelkkä timotei - Timothy Typpi 0.6 Fosfori 5 4.8 Kali 5 9.0 Kalkki 5.6 Magneesia 5.8 Rikki 5... 0.9..7 5. 5. 5. 5.4 5.5.7.4.0.8..8. 7.9.9.6.6.7.6.5.6...... 5.4.4.9.5. *** *8* * (*) *** ** *(*) *** ** ** *** *** *** Koetyyppi - Trial type Pelkkä timotei -.Timoty Typpi Fosfori Kali Kalkki Magneesia Rikki Lannoitteet: Fertilizers: Yov Yov4 Yan Yov kipsi Yan4 Yov4 kipsi gypsum gypsum 9 4.4.4.4.8 5.4 6. 5.9 0 5. 6 6. 6 6.5 6.5 7. 7. 7. 0 8.0.0.9. 7.0 7. 6.5 0 4.4 4.4 4. 4. 4. 4. 4.5 0..9. 0.9.8. 0. 9 0. 4.4.4.5.6.4.6 *** *8* *** *** *8* *** *** ** *8* *** *8* *** Nurmien sadoista tehtyjen kemiallisten analyysien tulokset esitetään taulukossa. Lannoitus on lähes poikkeuksetta nostanut sekä apilan että timotein fosfori- ja kalipitoisuutta, usein myös typpipitoisuutta. Rikin sisältyrninen lannoitukseen näkyy selvästi satojen rikkipitoisuuksissa, ja vaikutus on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Lannoitus on alentanut sekä apilan että timotein magneesiapitoisuuksia, ja tilastollinen merkitsevyys on korkea. Kalkkipitoisuuteen on lannoituksen vaikutus sen sijaan ollut epävarmempi. Lannoitukseen sisältyvä kipsi on nostanut nurmikasvien kalkkipitoisuutta ja alentanut magneesiapitoisuutta. III. TULOSTEN TARKASTELU Suunniteltaessa niitä kokeita, joiden tulokset tässä muodostavat tutkimusaineiston, on pyritty saamaan tietoja ensi sijassa kahdesta asiasta: ) lannoitteiden mukana tulevan rikin merkityksestä ja ) vertailtavina olevien moniravinteisten lan, noitteiden keskinäisestä arvosta, jota on pyritty mittaamaan selvittämällä saadut sadonlisäykset ja vaikutukset sadon laatuun sekä jatkuvan käytön vaikutukset viljelysmaahan. 7